Kannustaako suomalainen yhteiskunta syrjäytymään ?

[Bee_in_the_light]

Tämä on tasokkain keskusteluketju, jota olen tähän mennessä lukenut murha.infossa(!) Kiitokset kaikille hyvistä (ja erilaisistakin) mielipiteistä!

Mielestäni suomalainen sosiaalijärjestelmä jossakin määrin kannustaa syrjäytymään. Annan kaksi esimerkkia viimeisen 12 kuukauden ajalta omasta elämästäni:

1. Työsuhteeni päättyi puolisen vuotta sitten. Tavoitteenani oli siirtyä opiskelijaksi, sillä maisterin tutkintoni oli gradua vaille valmis. Parisen vuotta on ollut mahdollisuus opiskella tutkintotavoitteisesti työttömyysturvalla, mikäli opiskelu edistää työllistymismahdollisuuksia ja työmarkkinoilla pysymistä. Soitin työkkäriin ja sain kuulla, ettei minulla ole tällaista mahdollisuutta.

Syynä oli se, että olin suorittanut viimeisen 12 kuukauden aikana yhden (1) tutkintooni sisältyvän kurssin. Kurssien poistaminen opintorekisteristä ei ole lain mukaan mahdollista, enkä olisi sitä halunnutkaan, sillä kyseessä oli viimeinen puuttuva syventävien opintojen kurssini.

Yhteiskunta eväsi minulta siis etuuden, koska olin oma-aloitteisesti pyrkinyt saamaan opintoni valmiiksi työnteon ohessa.

2. Päätin perustaa yrityksen työllistääkseni itseni. Tekemäni toimintasuunnitelman perusteella arvioin, että kahden vuoden sisällä yritys onnistuessaan työllistäisi itseni lisäksi kaksi työntekijää, joko osa- tai täysipäiväisesti. Vaimoni kaverilta kuulin mahdollisuudesta saada starttirahaa, jonka tarkoituksena on turvata yrittäjän toimeentulo yrityksen käynnistämisvaiheen aikana.

Starttirahan suuruus on samaa luokkaa, kuin työttömyyskorvauksen peruspäiväraha.

En tiedä vieläkään, olisinko saanut starttirahaa, vai en. Olisin saanut sitä kuudelle kuukaudelle, mutta pelkän lausunnon saaminen uusyrityskeskukselta olisi vaatinut aika monenlaisen selvityksen tekemistä, mm. yhteydenottoa potentiaalisiin asiakkaisiin palvelun kysynnän selvittämiseksi.

Pidän mahdottomana ajatusta, että soittaisin suureen yritykseen ja kysyisin, kiinnostaako palveluni heitä, mikäli satun parin kuukauden päästä sitä heille tarjoamaan.

Tässä kyseisessä tapauksessa yhteiskunta säästi, sillä opiskelijan statuksestani johtuen en ole saanut mitään tukea työsuhteeni päättymisen jälkeen. Mutta jos ajattelen asiaa työttömän kohdalta, starttirahan saaminen olisi hyvinkin yrittäjyyden kautta itsensä työllistämiseen kannustava tekijä.

Paitsi että raha on käytännössä saman suuruinen, kuin työttömyyspäivärahakin, ja sen saaminen edellyttää kohtuullisen määrän ylimääräistä työtä. Taustatiedoiksi sen verran, että olen 31-vuotias akateemisesti koulutettu aloitteleva yrittäjä, jolla on reilun viiden vuoden kokemus työelämästä.

[Michelangela]

Mielästäni tämä "I am the Walrus"-Nalle on yksi oiva esimerkki siitä, miten erilaisissa todellisuuksissa ihmiset täällä Suomessakin nykyään elävät, kun rikkaat ovat rikastuneet entisestään ja köyhät köyhtyneet entisestään. Oikeistolle kiitokset myös siitä, että kansalaisten peruspalvelut ovat rapautuneet vitsiksi entisestään. Tätä todellisuutta kukaan ei näytä pystyvän eikä haluavan käsittää, ellei itse elä siinä todellisuudessa. Silloin oletkin jo niin voimaton, nujerrettu ja luultavasti myös moniongelmainen, että sinua tuskin otetaan todesta, ja tämäkös vie sinulta loputkin voimat ja toivon.

Tässä pieni pala todellisuutta, missä nyky-Suomessa eletään, halusipa sitä sitten nähdä ja käsittää tai et:

http://www.tukiasema.org/viewtopic.php?f=14&t=2091

Me ollaan äänestetty sellaiset ihmiset päättämään meidän elämästä, joille kaikki väliinputoajat ovat pelkkää roskasakkia. Meidän elämästä päättää ihmiset, jotka eivät ole eläissään kokeneet sellaisia taloudellisia, terveydellisiä ja henkisiä hankaluuksia, joista kuitenkin iso osa meistä muista kärsii. Meistä veronmaksajista. Joilla ei ole omaisuutta, sijoituksia, ei rikkaita sukulaisia eikä rikkaita kavereita.

[Aizerbaidzan]

http://yle.fi/uutiset/nuoret_syrjaytyva ... ia/6178033

12.6.2012 klo 13:38 | päivitetty 12.6.2012 klo 13:50
Nuoret syrjäytyvät - viranomaiset voimattomia

Sosiaaliviranomaiset ovat keinottomia pelkän toimeentulotuen varassa elävien nuorten auttamiseksi. Tulottomia nuoria on vaikea tavoittaa, sillä tukileikkausten pelossa moni karttaa henkilökohtaisen työllistämis- tai koulutussuunnitelman tekoa. Tehoton lainsäädäntö osaltaan ruokkii syrjäytymistä.

Koulutus- ja työllistämistoimien ulkopuolelle on jäänyt jo kymmeniä tuhansia nuoria ja määrä vain kasvaa. Elämä rakentuu pelkän toimeentulotuen varaan. Viime vuonna voimaan tulleen lain tarkoitus oli patistaa tätä joukkoa ammatin poluille tukileikkausten uhalla, mutta toisin kävi. Tuki näet vähenee ainoastaan silloin, kun nuorelle on tehty omakohtainen suunnitelma, jota ei noudateta.

Laki ei pure, sitä on helppo kiertää, sanoo Oulun sosiaalitoimen palveluesimies Esa Yritys.

- Minulla on tietoa Oulusta ja kuusikkokunnista. Voin sanoa, että vähintään 20% näistä joille varataan aikoja, eivät saavu varatulle ajalle, Yritys arvioi.

Viimesijaiseksi avuksi tarkoitetusta toimeentulotuesta onkin tullut monelle ensisijainen tulon lähde. Käytännön sosiaalityössä karaistuneen Esa Yrityksen mielestä systeemi ruokkii syrjäytymistä.

- Voi ajatella, että järjestelmä ja lainsäädäntökin tukee osaltaan sitä, koska korostetaan yksilöllisyyttä, valinnan vapautta. Ei ole pakko lähteä mihinkään. Ei ole sanktioita, että voitaisiin viranomaisten toimin pakottaa joku koulutuksen tai työhön, Yritys arvioi.

Perustuslaki takaa toimeentulon

Kun perustuslaki takaa vähimmäisturvan, on toimeentulotukeen vaikea puuttua. Sosiaali- ja terveysministeriön linjaus rajoittaakin leikkaukset harvinaistapauksiin ja sitä kunnissa noudatetaan. Vanhastaan tuttu este nuorten tavoittamiselle on sosiaalitoimen ikuinen resurssipula. Nykyisellä väellä ei palvelusuunnitelmia pystytä laatimaan niillekkään jotka haluavat ja tulevat vastaanotolle.

Hampaattomien lakien, tilastoinnin ja seminaarien sijaan tarvitaan nuorten pariin jalkautuvaa tutkimusta, sanoo Oulun sosiaalitoimen palveluesimies Esa Yritys. Vastassa on diagnosoimattomia sairauksia, yksinäisyyttä, pelivelkoja.

- Kuntoutustoimet pitää tehdä näitten tosiasioitten pohjalta mitä asiakkailla on taustalla. Suunnitelmia, joissa asiakas ei ole mukana, ei kannat tehdä. Asiakkaat eivät niihin sitoudu, Yritys sanoo.

Yle Oulu

[Siru83]

Tuokin on silti ärsyttävää, kun aina puhutaan vain nuorista. Nuoret syrjäytyvät, nuorisotyöttömyys ym ym.

Joku jamppa 18-v, sellaisella on vielä mahdollisuudet ihan mihin vain. Sellaisen tilanne ei ole toivoton. Tyttöystävä, työpaikka, kaikki ne voivat vielä löytyä. Mutta entä yksinäiset keski-ikäiset miehet, joilla ei ole parisuhdetta ja pahimmassa tapauksessa ei töitäkään? Työpaikat syrjivät ikääntyneitä, ja työn saanti on vaikeaa. Nuorten ruikutus työnsaannin vaikeudesta on turhaa, koska heidän optimi-ikänsä työntekijöinä on kuitenkin vielä edessä.

Törkeintä on se, että samaan aikaan puhutaan eläkeiän nostosta, kun keski-ikäisillä on jo nykytilanteessa vaikeuksia saada töitä.

On trendikästä puhua nuorista, ja siksi poliitikkomme jankuttavatkin koko ajan vain nuorisotyöttömyydestä ja nuorten syrjäytymisestä. Nuoret murhaajat saavat valtavan huomion, mutta entä yksinäiset masentuneet keski-ikäiset miehet? He eivät pidä meteliä itsestään ja ongelmistaan, eivätkä heidän itsemurhansa päädy lehtiotsikoihin.

Kiinnittäkäämme tasaisesti huomiota eri ikäisen väestön ongelmiin eikä vain nuoriin!

[poikkeus]

Onhan se vaikeeta saada nuoria a)koulutukseen tai b) töihin kun heillä on EVVK asenne päällä. Asenne joka kumpuaa välinpitämättömyydesä, psyykkisistä ongelmista, päihdeongelmista tai kaikista yhteisvaikutuksellisesti. Jos nuorille saataisiin tukea / apuja jo huomattavasti nuorempana kuin nykyään tapahtuu, niin valtio saattaisi säästää huomattavia summia per vuosi tulevaisuudessa. Tällöin myös nuoret jaksaisivat / kiinnostuisivat koulutuksesta ja sitä kautta töistäkin. Yksilö voisi paremmin ja sitä kautta myös lähipiirikin... Mikäli tällainen "lumipallo" lähtisi liikkeelle niin sitten myös ne keski-ikäiset olisivat tulevaisuudessa huomattavasti nykyistä määräänsä pienempiä. Yksi vaikeus on myös tuet mitä nuori saattaa saada nostettuu. Eräs asiakas laski että hänelle jää kaikkien pakollisten menojen jälkeen tuista käteen n. 400 euroa / kk. Oli vaikeeta kyllä yrittää perustella että koulutus / työpaikka olisi autuaammaksi tekevää kun silloin käteen jäisi huomattavasti vähemmän...

Ei eläkeikää tarvitsisi oikeasti nostaa vuodellakaan mikäli aletaan panostaa nykyisiin työpaikkoihin ja niissä jaksamiseen.

[Arlene]

Eräs asiakas laski että hänelle jää kaikkien pakollisten menojen jälkeen tuista käteen n. 400 euroa / kk. Oli vaikeeta kyllä yrittää perustella että koulutus / työpaikka olisi autuaammaksi tekevää kun silloin käteen jäisi huomattavasti vähemmän...

Ja eläkepäivät on vielä niin kaukana, että eivät osaa ajatella sillälaillakaan, että työssäkäynnistä kertyy eläkettä, tuista ei.

[INES 7]

Eräs asiakas laski että hänelle jää kaikkien pakollisten menojen jälkeen tuista käteen n. 400 euroa / kk. Oli vaikeeta kyllä yrittää perustella että koulutus / työpaikka olisi autuaammaksi tekevää kun silloin käteen jäisi huomattavasti vähemmän...

Ja eläkepäivät on vielä niin kaukana, että eivät osaa ajatella sillälaillakaan, että työssäkäynnistä kertyy eläkettä, tuista ei.

Nykyisella menolla, en tiedä kannattaako juuri kenenkään laskeskella eläkekertymäänsä. Jos ei muuten, niin inflaatio syö sen arvon. Mutta kyllä työnteko muuten kannattaa, vaikka onkin pääsääntöisesti ns. perssieestä. Saa ainakin mielihyvää lähes päivittäin, kun voi nostaa kytkintä ja kerran viikkoon oikein "megajytkyorgasmin", saati lomien painaessa päälle.

Havahduin tässä juurittainkin äskekseen, kun on tullut liikennevirrassa mietittyä, että millä perkeleellä ihmisillä on noin paljon varaa ajella uusilla autoilla? Hoksasin; perinnöillä. Nythän alkaa olla enenevässä määrin kanttuvei se jengi ikäluokkia, jolla vielä ihan peruspalkansaajanakin kertyi sukanvarteen ja Työväen Säästöpankkiin yms. markkoja aikanaan. Siitä seuraavilla alkaa olla tiukempaa.Kädestä suuhun ja kulutusluotosta konkurssimatkatoimistoon on kulkenut mummonmarkat ja isäpuolen eurot. Nyt syrjäytyville nuorille ei enää jääkään kuin se velkainen lautaomakotitalo sadan muun pastellisävyisen seurana entisellä peltomaalla. Jos edes sitä. Lisäksi on katsottu - jos ei omasta, niin kaverin - koti- ja lähipiiristä malli "et työlkii pärjää, mut loisimal saa lisäks vappaat kesäl ko talvelkii".

[Arlene]

Nykyisella menolla, en tiedä kannattaako juuri kenenkään laskeskella eläkekertymäänsä. Jos ei muuten, niin inflaatio syö sen arvon. Mutta kyllä työnteko muuten kannattaa, vaikka onkin pääsääntöisesti ns. perssieestä. Saa ainakin mielihyvää lähes päivittäin, kun voi nostaa kytkintä ja kerran viikkoon oikein "megajytkyorgasmin", saati lomien painaessa päälle.

Töissä on tullut muutamia tapauksia vastaan kun ei sitä eläkekertymää mietitty aikoinaan.
Nyt onkin vähän sitten hankalampaa kun oltiin kotona 10 vuotta eli 10 vuotta on pois eläkekertymästä. Ja parin vuoden päästä pääsis eläkkeelle, mutta kun se eläke on niin pirun pieni!

[INES 7]

Varmasti juu vielä sellaisten noin 50v.+-ikäisten kannattaa eläkettä miettiä, mutta alle kolmikymppisillä on aika epävarmaa laskeskella vuoden 2050 oloja, rahoja, rahan ostovoimaa suhteessa 2012-Euroon, talouksia, olemassa olevia pankkeja, firmoja ja kaikkea, mikä nyt liittyykään huimaan eläkepottiin.

Mikään ei ehkä ole juurikaan samoin kuin nuorilla aikuisilla joskus 1960-70-luvuilla, kun eletään tätä päivää, saati aikanaan, kun esim 1980-90-luvuilla ja "ikuiseen taantumaan" lapsina kasvaneet ovat vanhuksia...

Yksi oleellisempi ehkä ero noiden sukupolvien ja lähempienkin välillä on se asenne "kyllä töissä kuuluu käydä, eihän sitä päivätkään jouten kulu ja onhan se noloa olla vaan muitten elättinä ja itse pitää hartiapankilla talo rakentaa ja ei Luoja laiskoja elätä blaa blaa..." Ennen sellainen oli automaatio, nykyään ei vittujakaan kiinnosta (osaa/kaikkia/monia/joitakin).

[poikkeus]

Tässä(kin) keskustelussa on otettava huomioon sellainen yks pieni juttu. Osaa nuorisoa ei kiinnosta pätkääkään mitä tapahtuu esim. ensi kuussa ensi vuodesta puhumattakaan. Lisäksi kun keskustelussa tulee esille että jos et tee näin tai teet näin niin voi tapahtua näin (jotain "huonompaa"). Vastaus on yleisesti "ei niin minulle käy". Olipa aiheena syrjäytyminen, työttömyys tai päihderiippuvuuden syntyminen. Luottamus omaan toimintaan on kova vaikka jokainen muu kyllä huomaa ettei nuoren toimintakyky riitä käytännössä mihinkään. Sitten kun mietitään tukea ja mahd kuntoutusta niin mistäs ne revitään?? "Juu pääsette jonoon ja jono on noin puoli vuotta ja ottakaa huomioon että mikäli nuori ei sitoudu kuntoutukseen / tukeen niin se siitä sitten". Ja sitten kun on vielä sellaisia nuoria joiden suurin haave ja tavoite on se, ettei he tee mitään peruskoulun jälkeen. Eli tavoite on maata sängyssä ja sylkeä kattoon -tyyppisesti ensin kotona äidin helmoissa ja sitten myöhemmin jossain luukussa sossujen rahoilla.

Vaikka olenkin työskentelemässä jonkin verran edellä mainittujen veijareiden kanssa niin vois olla ihan hyvä juttu että tuet loppuisivat jossakin vaiheessa ihan minimiin. Niin että asuntolapaikka turvataan ja tonnikalaa/nuudeleita mutta siinäpä se. Jos haluaisi jotain muuta niin sitten pitäis sitoutua kuntoutukseen / koulutukseen / työllistymiseen jne....

[INES 7]

No nyt on mukamas pakko huomauttaa, että jätetään se tonnikala pois. On turhan kallista. "Oikeata" lihaa saa halvemmalla. Samoin perusmakaroni suhteessa nuudeliin. Tästä aasinsillan kautta sellaiseen, että lapsille/nuorille voisi alkaa kaiken turhan sijaan opettaa, suorastaan takoa päähän, miten oikea maailma pelaa, sitten kun mamma ei enää kaitse ja hyysää. Ja juuri se "ei mulle käy niin"-asenne vähemmäksi. Ei se kaikkin tehoa, ja tavallaan kuulukaan; nuoren kuuluu olla rehvakas, minäitse, voittamaton.

Mutta jos joku tuleva ongelmanuori edes tajuaisi, että meidän luokalla keskimäärin tuo kuolee syöpään, noin moni saa jonkun muun vakavan jutun, toi sortuu päihteisiin jne. Mutta mikä mun tarina? Ehkä mä oon se onnellisen hyvän elämän kokeva? Miten siihen voi vaikuttaa?

Vähän tietysti siistimmin ja pehmemmin. Ei natsimaiseksi koettavaa dystopiaa tai pelottelua, kuten ennen vanhaan ydinsodan kanssa... Sitä ehkä, että kaikki on kuitenkin samalla viivalla tulla onnelliseksi. Työtä se vähän vaatii, mutta ei ylivoimaista ja mistä saa apua ja sitä kannattaa pyytää. Kaikilla ei edes ole vanhempaa, jolta kysyä tai sitten se ei osaa senkään vertaa.

[Doctor Lecter]

Kyllä! Kyllä kannustaa. Toki sana syrjäytyminen antaa mielikuvan siitä, että kyseessä on henkilö, jonka sosiaalinen elämä rajoittuu oman kodin, lähikaupan ja lähipubin alueelle eikä henkilö yksin kykenisi mihinkään. Näitäkin on - niin omasta halustaan kuin osaamattomuutensa, laiskuutensa takia sekä yksinkertaisuutensa takia. Heille riittää perustoimeentulo ja erilaiset mahdolliset muut tuet.

Miksi mennä töihin? Esimerkkilaskelma:
Kelan laskurin mukaan jos asuu yksin ja maksaa vuokraa 500€/kk 35m2:n kämpästä Tampereella ja tienaa edellämainitun 1150€/kk, asumistukea myönnetään 88,52€/kk. Verojen jälkeen jää yhteensä noin 960€/kk?

Peruspäivärahalla oleva taas saisi samassa kämpässä asuen asumistukea 302,12€/kk. Eli yhteensä siis ehkä 690€/kk, jos oletamme että asumistuesta vähennetään niinikään noin 20% ennakonpidätys.

Erotus on siis arvion mukaan 960 - 690 = 270€/kk työtätekevän hyväksi. Ottaen huomioon, että peruspäivärahalla elävä on oletettavasti oikeutettu jonkinasteiseen toimeentulotukeen halutessaan ja että työssäkäyvällä kuluu rahaa työmatkoihin jne, niin eipä siihen tosiaan paljon kannustinta jää.

Toinen laskelma - jonka jokainen voi itse laskea - on 8 lapsen somaliäiti, joka asuu "avioerossa" miehestään, saa lapsilisiä summan x, asumistukea summan y, elatusmaksuja summan a, asuu yleensä Itä-Helsingissä neljän huoneen ja keittiön asunnossa. Vuokran suuruus summa ihan sama, ei maksa sitä itse. Muut elämisen kulut; lääkkeet, terveyskeskusasioinnit, kotimatkat Somaliaan, lasten polkupyörät, pleikkarit yms. summa x. Aviomiehen elättäminen kaupungin ja Kelan varoista summat x, y ja z. Asuu kuitenkin vaimonsa luona ja kaupungin hänelle tarjoaman asunnon on aviomies vuokrannut omavaltaisesti eteenpäin ja saa siitä summan x.

Niasen tulot kuukaudessa noin 4000 euroa sekä ilmainen asunto. Miehen tulot kuukaudessa 800 euroa plus saamansa vuokratulot kaupungin omistamasta asunnosta noin 500 euroa.

Yhteistulot perheessä yli 5000 euroa tekemättä mitään, laittamatta rikkaa ristiin yhteiskunnan hyväksi! Ei heitä vittuakaan kiinnosta jonkun Nokia irtisanomiset, paperitehtaan lopettaminen, nuorten syrjäytyminen. He elävät maassa, jossa "eläminen on ilmaista".

Edellä mainitun kaltaisia perheitä on Suomessa jo tuhansia. Määrä ei ole laskemaan päin.

Onhan jopa KKO todennut, että väärillä henkilötiedoilla maahantullut etiopialainen nainen, joka sai erilaisia yhteiskunnan tukia yli 30 000 euroa vuodessa on oikeutettu pitämään saamansa rahat, eikä niitä tule periä takaisin. Siinä sitä on kannustinta ihan tarpeeksi vapaaehtoiseen syrjäytymiseen yhteiskunnasta.

Kuka voi vielä tuon jälkeen sanoa, että KKO:n päätöksiä etnisen taustaan tai uskontoon liittyvisstä päätöksistä voi ottaa todesta? vert. tapaus Halla-aho.

Kannattaako lähteä joka aamu ja uhrata osa elämästään jossain hikisessä verstaassa, kuppilan keittiössä, kaupan kassalla, paskavaippojen vaihtajan sairaalassa tms? Mikäli tuo esimerkin somalinainen katsoisi arvolleen sopivaksi mennä töihin saamansa tuet putoaisivat. Mikäli tuo aviomies menisi töihin tukensa putoaisivat. Hei c´mon. Kyllä yhteiskunta kannustaa - suorastaan tyrkyttää - syrjäytymään ts. jäämään pois työelämästä.
-Olemme luoneet hirviön nimeltä hyvinvointiyhteiskunta!

Yhä vähempää osaa kansasta paskaduuni kiinnostaa. Osa näistä työpaikoista ja -aloista kokee ikuista työvoimapulaa, osaan niistä saadaan maahanmuuttajia töihin, lehtien repiessä heistä etusivun otsikoita kuinka paskaduuni ei suomalaisille enää kelpaa ja ilman maahanmuuttajia Suomi pysähtyy. Maahanmuuttajien viisi yleisintä ammattia: siivooja, myyjä, moottoriajoneuvon kuljettaja, tarjoilija ja rakennustyöntekijä. Viisi heikosti palkattua alaa ja juuri ne viisi alaa, missä esiintyy eniten harmaata taloutta.
- Pitää ensisijaisesti kuitenkin muistaa, että Suomi olisi pysähtynyt jo aikoja sitten jos ulkomaiset kuluttajat eivät olisi ostaneet Suomessa valmistettuja tuotteita ja palveluita. Ulkomaalaiset ovat siis jo pelastaneet Suomen.

No niin, nyt sain rakennettua aasinsillan "työvoimapulaan" ja sen varjolla toteutettavaan massiiviseen maahanmuuttoon ja hullunkuristen perheiden yhdistämiseen sekä siihen kuinka Suomi kestää jatkuvan huoltosuhteen heikkenemisen valtion yhä huimaa vauhtia lisääntyvän velkataakan. Pian suurin menoerä Suomen budjetissa on korkomenot!

Yhteiskunta tulee romahtamaan nopeasti. Edes puolia nykyisestä hyvinvointiSuomesta tule säilymään. Tuet minimoidaan tai ne loppuvat kokonaan joiltakin osin. Sen jälkeen kelpaa duuni kuin duuni.

Kuka on syyllinen? En tiedä, mutta ei sitä ainakaan edesauta että tälläisiä lausahduksia on aikoinaan virkamiesten suusta kuultu: "Tänne muuttava 21-vuotias ulkomaalainen on 700000 markan 'arvoinen', koska hänellä on jo kasvatus- ja peruskoulutus. Sitä ei Suomen enää tarvitse maksaa."

Tuo yo. on lausuttu vuonna 1990, jolloin ensimmäiset somalit tulivat Suomeen.

Mitä pitäisi tehdä? Yhdestä paikasta ei voi nipistää 20 miljardia vuodessa, mutta kun niitä kohteista on tuhansia, niin jo alkaa säästöä löytyä. Sitä on löydyttävä!
1) Pakolaisten ja humanitaarisistä syistä maahanmuutaneiden asuminen ei saa enää olla automaattista pk-seudulle tunkeutumista! Miksi? Eilen meediassa kerrottiin laajalti että asumiskustannukset tulevat seuraavan viiden vuoden aikana nousemaan noin 10 prosenttia. On mielipuolista touhua asuttaa ikuisesti tuottamattomia ihmisiä veronmaksajien kustannuksella asumiskustannuksiltaan Suomen kalleimmalla alueella.
2) Ulkomaalaisten ilmainen opiskelu on tullut tiensä päähän. Mitä järkeä on kouluttaa Suomessa vuosittain tuhansia kiinalaisia ilmaiseksi. Valmistuttuaan he muuttavat Kiinaan, joka on eräs pahimmista kilpailijoista ja täällä ilmaiseksi koulutetut käyttävät oppimaansa meitä vastaan. Nigerialaiset ja muut Afrikasta tulleet "opiskelevat" lähinnä saadakseen jostain suomalaisen tai pysyvän oleskuluvan omaavan naisen/miehen, jotta pääsevät lihapatojen ääreen.
3) Ihmisten "hyysääminen" on lopetettava. Nyt ihmisillä ei käytännössä ole enää vastuuta itsestään. Vastuu on ulkoistettu. Kaikki tuet on lopetettava. Asumistukien loppumisen jälkeen vuokrataso putoaisi arvioni mukaan noin 40 prosenttia. Lapsilisät lopetetaan. Ihminen joka haluaa tehdä enemmän kuin yhden lapsen joutuu maksamaan veroa. Yhden lapsen malli on sitä paitsi kaikkein ekologisin valinta. On hölmöä, että Suomessa töissä olevan virolaisen Virossa asuva lapsi saa Suomesta maksettua lapslisää.
4) Eläkekatto, max 10 000 e / kk. Sellaista ihmistä ei ole vielä syntynytkään, jonka vapaa-aika olisi niin arvokasta että sitä pitäisi rahoittaa yli tuon summan.
5) Julkisen hallinnon voimakas alasajo. Etusijalla kaikki mikä liittyy ihmisen hyysäämiseen. Laskelmieni mukaan noin 60 prosenttia julkisen hallinnon työpaikoista tulee lopettaa viiden vuoden sisällä.
6) Kehitysavun lopettaminen. Se on suorastaan mielipuolista rahanjakoa. Sambian paskahuussit, Tansanian kaivot, Etiopian nälänhätä. Ei kiinnosta. Jos Etiopia ei osaa muuta kuin lisääntyä ja ulkoistavat elatuksen muulle maailmalle, niin se on väärin.
7) Eduskunnan menojen sekä puoluetuen karsiminen.

Ministeriöiden hehkuttaessa maahanmuuton välttämättömyyttä he kuitenkin autuaasti unohtavat - samaan nippuun virkamiesten, humanistien kanssa lasken lähes jokaisen suomalaisen sanomalehden päätoimittajan; kaikki heidät on valjastettu rummuttamaan monikulttuurin ihanuutta, ikuista työvoimapulaa ja Halla-ahon pahuutta.

Ohessa yksi limboista:
Ministeriöltä varoitus: Vakava työvoimapula uhkaa!

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) varoittaa Suomea nopeasti uhkaavasta työvoimapulasta.

Vuoteen 2020 mennessä Suomeen tarvitaan ministeriön teettämän tutkimuksen mukaan runsaat 150 000 uutta työntekijää.

Työntekijät eivät kehittämispäällikkö Pekka Myrskylän mukaan riitä korvaamaan työstä poistuvien joukkoa, jos työllisyysaste pysyy nykytasolla. Jotta avautuvat uudet työpaikat voitaisiin täyttää, pitäisi Suomen työllisyysasteen nousta 75 prosenttiin nykyisestä 68 prosentista.
1.2.2012 http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012020 ... 9_uu.shtml

Ja sitten tähän päivään: Nokia vähentää Suomesta 3 700.

Suomesta on loppunut kymmeniä tuhansia teollisia työpaikkoja muutaman viimeisen vuoden aikana. Jokainen on näitä uutisia lukenut. Mitään ei ole tullut tilalle. Yhteisöverojen määrä tulee muutaman vuoden sisällä romahtamaan.
Kuinka kummassa kukaan enää voi luulla, että meille tulee jonkinlainen työvoimapula? Toki voimme työllistää somaliankielentulkkeja, pakolaishallinnon virkamiehiä, syrjinnän vastaisia mietintäkomiteoita... Mutta ei tälläiset työpaikat tuo Suomeen yhtään lisää rahaa. Päinvastoin.
Lisäksi pitää muistaa, että nyt Suomeen suuntautuva etninen turismi sekä maahanmuutto on kasvavassa määrin sosiaaliperusteista pullon- , kuparin- ja irtaimen "keräämisen", kerjäämisen, "paperittomuuden", turvapaikanhaun ja "opiskelun" nimissä tapahtuvaa yhteiskunnalle ja kansalaisille suoraan että epäsuorasti kalliiksi tulevaa kestämätöntä kehitystä.

Suomen ”muuttovoitto”

Suomeen muutti viime vuonna alustavien tilastojen mukaan 28 250 henkilöä ja Suomesta pois 12 470 henkilöä. Erotus oli siis 15 780 uutta asukasta, mikä oli historiallinen ennätys. Tätä erotusta sanotaan ”muuttovoitoksi” ja se vastaa noin neljäsosaa samana vuonna syntyneestä suomalaisten ikäluokasta (59 961), joten se on keskeisin syy väkilukumme kasvulle.

Termi muuttovoitto on aavistuksen harhaanjohtava. Voitto viittaa yleensä johonkin saavutettuun menestykseen tai etuun. Maahanmuuton suhteen asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen, että enemmän olisi automaattisesti parempi. Maahanmuuton suhteen laatu tuo kaikki hyödyt, kun taas määrä itsessään lähinnä kasvattaa ongelmia.

2000-luvun alkuvuosien yleisin poliittinen mantra oli Suomea 2010-luvulla uhkaava massiivinen työvoimapula, ja yleisimmin vaivaan tarjottu lääke oli yhtä massiivinen maahanmuutto. Puhuttiin usein 300 000–500 000 pikaisesti tarvittavasta maahanmuuttajasta. Siinä sivussa kaikki tätä ajatusta epäilleet leimattiin surutta rasisteiksi. Vuosien ajan työvoimapulaa hokivat niin maamme johtavat poliitikot kuin isoimpien lehtien päätoimitukset. Nyt väistämätön työvoimapula on ilmeisesti peruutettu, eikä asiasta vuosiin ole kuulunut enää mitään.

Ja missä nämä työvoimapulaa julistaneet väärät profeetat nyt ovat? Suomen johdossa, totta kai. Jyrki Katainen oli eräs keskeisimpiä työvoimapulan rummuttajia. Pahinta on, etteivät nämä visionäärit ymmärtäneet edes erotella maahanmuuttoa työperäiseen ja ns. humanitaariseen, vaan totesivat vain yleisesti Suomen tarvitsevan valtavasti maahanmuuttajia. Ikään kuin maahanmuuton laadulla ei olisi mitään vaikutusta siihen, pystytäänkö sen avulla täyttämään mahdolliset vajeet työmarkkinoilla.

Minkäänlaista järjestelmällistä maahanmuuttopolitiikkaa, kuten esimerkiksi työvoiman tarpeeseen, ja tulijoiden koulutukseen sekä ikään perustuvaa pistejärjestelmää ei ole rakennettu. Suomeen vain lipuu ihmisiä erilaisten kansainvälisten sopimusten perusteella, ja me seuraamme tapahtumia vierestä. Esimerkiksi viime vuonna Suomesta oleskeluluvan saaneista vain pieni osa tuli maahan työnteon takia.

Suomen työvoimareservissä on massiivinen määrä kongolaisia, sudanilaisia, somalialaisia, marokkolaisia, mustalaisia, suomalaisia, venäläisiä, virolaisia... Kuinka kauan he odottavat?

Lähteinä mm. http://www.sampoterho.net/?p=498
http://hommaforum.org/index.php/topic,1 ... #msg999348

[dmm]

Miksi mennä töihin? Esimerkkilaskelma:
Kelan laskurin mukaan jos asuu yksin ja maksaa vuokraa 500€/kk 35m2:n kämpästä Tampereella ja tienaa edellämainitun 1150€/kk, asumistukea myönnetään 88,52€/kk. Verojen jälkeen jää yhteensä noin 960€/kk?

Peruspäivärahalla oleva taas saisi samassa kämpässä asuen asumistukea 302,12€/kk. Eli yhteensä siis ehkä 690€/kk, jos oletamme että asumistuesta vähennetään niinikään noin 20% ennakonpidätys.

Erotus on siis arvion mukaan 960 - 690 = 270€/kk työtätekevän hyväksi. Ottaen huomioon, että peruspäivärahalla elävä on oletettavasti oikeutettu jonkinasteiseen toimeentulotukeen halutessaan ja että työssäkäyvällä kuluu rahaa työmatkoihin jne, niin eipä siihen tosiaan paljon kannustinta jää.

Ottamatta kantaa somaleihin tai muuhun sellaiseen, onpahan melkoista paskaa tuo yllä oleva laskelma. Ensinnäkin 1150€ bruttona ei ole kenenkään kokoaikaisen palkka. Jos tekee töitä osa-aikaisena ja reilusti alle normaalin työtuntimäärän, se voi olla toki tuokin.

Reilusti alle suomalaisen keskitulon palkkauksessa jäävät esimerkiksi lähihoitajat, kokoaikatyötä tekevä lähihoitaja saa kuitenkin esim. Tampereella vähintään 1800€/kk bruttona, riippuen, minkä työehtosopimuksen piiriin toimipiste kuuluu. Tähän päälle kaikki lisät, jos sellaisia on eli tekee esimerkiksi töitä useammassa vuorossa, työhistoria oikeuttaa ikälisiin, jne. Tuollaisilla palkoilla ei toki asumistukea saa (ja asumistuesta ei muuten vähennetä mitään 20%, se on veroton avustus!) mutta takuulla ero peruspäivärahalla olevaan ja kaikkia tukia saavaan on melkoisesti isompi, kuin laskelma antaa ymmärtää.

Palatakseni vielä osa-aikaisuuteen, se on ok työmuoto (palkkauksellisesti) jos töitä on normaalit tuntimäärät, ongelmana on sitten ne, jotka tekevät 15 tuntia viikossa ja joutuvat tappelemaan etuuksiensa ynnä muiden perään koska vaikkapa KELA ei tunnetusti ole kovin joustava organisaatio. Se onkin sitten oma lukunsa.

[Aizerbaidzan]

Tässä eräs keino saada nuori ihminen syrjäytymään.

http://www.hs.fi/kotimaa/L%C3%A4hes+500 ... 5574736916

Lähes 5 000 peruskoulun päättänyttä jäi ilman opiskelupaikkaa
15.6.2012 13:04
Esa Mäkinen
HELSINGIN SANOMAT

Pauliina Grönholm HS
VIENA KYTÖJOKI / LEHTIKUVA

Helsingin Ressun lukion keskiarvoraja oli tänä vuonna 9,42. Raja oli yksi pääkaupunkiseudun korkeimmista.

Peruskoulun päättäneistä yhdeksäsluokkalaisista peräti noin 4 800 jäi ilman opiskelupaikkaa tämän kevään yhteishaussa. Vuonna 1996 syntyneitä poikia jäi ilman opiskelupaikkaa 2 623, tyttöjä 2 163.

Kunnat pyrkivät löytämään heille paikkoja kymppiluokalta tai ammattikouluun valmistavalta luokalta.

Kun ilman opiskelupaikkaa jääneiden yhdeksäsluokkalaisten mukaan lasketaan perusopetuksen lisäopetuksessa eli kymppiluokalla ja ammattikouluun valmistavalla ammattistarttiluokalla jo olleet, ilman paikkaa jäi koko maassa noin 5 800. He ovat juuri niitä, joille hallituksen mukaan tulisi taata jatko-opintomahdollisuus lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa.

Kokonaan yhteishaussa jätti hakematta 1 286 perusopetuksen päättävistä yhdeksäsluokkalaisista.

Myös vuonna 1995 syntyneitä jäi runsaasti rannalle. Yhteensä 3 559 vuonna 1995 syntynyttä ei saanut haluamaansa opiskelupaikkaa tai ei hakenut mihinkään. Heistä poikia on 1 824 ja tyttöjä 1 735.

Luvut käyvät ilmi Helsingin Sanomien tekemästä selvityksestä, jossa käytiin läpi Opetushallituksen tilastoja tämän kevään yhteishausta.

Lue lisää aiheesta lauantain Helsingin Sanomista

[gnc]

http://yle.fi/uutiset/nuoret_syrjaytyva ... ia/6178033

12.6.2012 klo 13:38 | päivitetty 12.6.2012 klo 13:50
Nuoret syrjäytyvät - viranomaiset voimattomia

Sosiaaliviranomaiset ovat keinottomia pelkän toimeentulotuen varassa elävien nuorten auttamiseksi. Tulottomia nuoria on vaikea tavoittaa, sillä tukileikkausten pelossa moni karttaa henkilökohtaisen työllistämis- tai koulutussuunnitelman tekoa. Tehoton lainsäädäntö osaltaan ruokkii syrjäytymistä.

Koulutus- ja työllistämistoimien ulkopuolelle on jäänyt jo kymmeniä tuhansia nuoria ja määrä vain kasvaa. Elämä rakentuu pelkän toimeentulotuen varaan. Viime vuonna voimaan tulleen lain tarkoitus oli patistaa tätä joukkoa ammatin poluille tukileikkausten uhalla, mutta toisin kävi. Tuki näet vähenee ainoastaan silloin, kun nuorelle on tehty omakohtainen suunnitelma, jota ei noudateta.

Laki ei pure, sitä on helppo kiertää, sanoo Oulun sosiaalitoimen palveluesimies Esa Yritys.

- Minulla on tietoa Oulusta ja kuusikkokunnista. Voin sanoa, että vähintään 20% näistä joille varataan aikoja, eivät saavu varatulle ajalle, Yritys arvioi.

Viimesijaiseksi avuksi tarkoitetusta toimeentulotuesta onkin tullut monelle ensisijainen tulon lähde. Käytännön sosiaalityössä karaistuneen Esa Yrityksen mielestä systeemi ruokkii syrjäytymistä.

- Voi ajatella, että järjestelmä ja lainsäädäntökin tukee osaltaan sitä, koska korostetaan yksilöllisyyttä, valinnan vapautta. Ei ole pakko lähteä mihinkään. Ei ole sanktioita, että voitaisiin viranomaisten toimin pakottaa joku koulutuksen tai työhön, Yritys arvioi.

Perustuslaki takaa toimeentulon

Kun perustuslaki takaa vähimmäisturvan, on toimeentulotukeen vaikea puuttua. Sosiaali- ja terveysministeriön linjaus rajoittaakin leikkaukset harvinaistapauksiin ja sitä kunnissa noudatetaan. Vanhastaan tuttu este nuorten tavoittamiselle on sosiaalitoimen ikuinen resurssipula. Nykyisellä väellä ei palvelusuunnitelmia pystytä laatimaan niillekkään jotka haluavat ja tulevat vastaanotolle.

Hampaattomien lakien, tilastoinnin ja seminaarien sijaan tarvitaan nuorten pariin jalkautuvaa tutkimusta, sanoo Oulun sosiaalitoimen palveluesimies Esa Yritys. Vastassa on diagnosoimattomia sairauksia, yksinäisyyttä, pelivelkoja.

- Kuntoutustoimet pitää tehdä näitten tosiasioitten pohjalta mitä asiakkailla on taustalla. Suunnitelmia, joissa asiakas ei ole mukana, ei kannat tehdä. Asiakkaat eivät niihin sitoudu, Yritys sanoo.

Yle Oulu

Tuo on silkkaa valehtelua.

Jos työnhakija ei saavu työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman (aktivointi- ja kotoutumissuunnitelmat) laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen, hän menettää oikeutensa työttömyysetuuteen vähintään 15 päivän ajalta.

Jos henkilö kieltäytyy osallistumasta työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman laatimiseen tai tarkistamiseen tai jos hän muuten menettelee siten, ettei suunnitelmaa voida laatia tai takistaa, hän menettää oikeutensa työttömyysetuuteen 60 päivän ajalta.

http://www.mol.fi/mol/fi/00_tyonhakijat ... /index.jsp

Ja jos karenssia on määrätty, niin sosiaalitoimisto saa leikata toimeentulotuesta 1. kerralla 20% ja jatkossa 40%.