Huijaako poliisi tutkinnoissa ?

[Tara]

Î Minäkään en ehdi kaivamishommiin nyt. Miltäköhän vuodelta sekin posti voisi olla, johon aa viittaa??

Muuten arvelen, että sekin vihje, joka johti porilaiseen näyttelijään ja hänen kiinniottamiseensa, on alkuaan lähtöisin Auerilta.

Mistäpä tuo naapuri olisi tiennyt, että Jukka Lahti oli lähettänyt negatiivista kritiikkiä näytelmästä, jossa ko näyttelijällä oli pääosa? Ei kai Jukka tuon naapurin kanssa olisi asiasta keskustellut ati hänelle postiensa sisältöä paljastanut, eivät he niin läheisissä väleissä olleet, vaikka Jukka sentään naapuriaan tervehti ja joskus juttelikin heidän kanssaan.. Naapurihan pohti aikanaan, että - tämä 'puoli-kuumaverinen' henkilö, kuin luonnostaan, suutahti jne..( köh köh ei sitten muuten ole minun luonnehdinta!) murhaaja oli kenties tarkoittanut hyökätä hänen taloonsa, mutta erehtynyt väärälle terassille.

Anneli ( ja poliisit, esim JJ) on voinut asiasta tietää sekä päästä katselemaan Jukan posteja (Jukalla oli myös sellainen sähköpostiosoite, josta Anneli ei tiennyt - mm viestien vaihtoon omien sisarustensa kanssa mm raha-asioista, vipeistä, joista Anneli ei yhtään tykännyt (sukulaisen kertomaa). Anneli puhunut asiasta, tai jokin muu taho, poliisi, vuotanut naapurille tätä haastatellessaan??

Voi että nyt pätkii muisti. Näinkö jossakin ihan vähän aikaa sitten Annelin oman lausuman tästä asiasta tai viittauksen siihen jossain 'papereissa', siis se ei ollut mikään foorumispekulaatio...Silloinko ajattelin, että no tietenkin kukas muu! Ei kai se ollut siinä uudessa matskussa ohimennen jossakin (jota hetken aikaa ehdin tirkistellä)??? Voihan nenä, että se 400 sivuisen matskun käyttöön saaminen meni syteen.. grr..

[annaanna]

Laitanpahan tähän samalla sen lakana-asian. Poliisi väitti, ettei pariskunnan vuodevaatteissa ollut spermajälkiä, mutta etpk:n mukaan niitä ei ollut etsitty kuin sieltä täältä, tyynyliinoista ja pussilakanoista. Aluslakanaa en muista mainitun.

Sittenhän oli se tapaus, että Auerille väitettiin lasten kertoneen riidasta, vaikkei näin ollut. Nämä molemmat käräjäoikeuden aineistossa.

Sinällään ymmärrän sen, ettei esitutkinta-aineistoon ole syytä liittää kaikkea vuosien aikaan tutkittua, varsinkin kun tutkinnan tarkoitus on osoittaa tietyn henkilön syyllisyys.

Tarkoitusta varten toki esitutkinta-aineisto kootaan, tarkoituksena tarkastella syytteennostoa, eikö näin ole. Kun en ensimmäiseenkään etp:hen ole tutustunut, niin en tiedä asiasta. Eikö versioissanne ole luetteloita poisjätetyistä tutkinnan materiaaleista? Vai onko ne jätetty kappaleistanne pois? Käsitin aikanaan keskusteluistanne, että tuota poissaolevaa videoitua tytön kuulemista, jota siis Manner osasi hoviin pyytää ja joka luultavasti Vaasassa läpikäytiin muun teknisentodistelun vastaanottamisen kanssa, ei ollut edes mukana luettelossa, jossa oli listattu kuulemisvideot.

Entä se kuuluisa valokuva n:o 51. Ensipartion valokuvat nimellä taitaa kulkea se kuva, jossa tutkija vainajaa taskulampulla ovenraosta valaisee ja josta kuvasta hovioikeus päätöksessään lausuu. Kuvaa ei ole aineistossanne, mutta kait se sentään kuvaluettelossa on numerollaan mainittu. Käräjäoikeus ei koskaan kuvaa omin silmin nähnyt? Mielenkiintoista. Oletan kuvassa olleen tutkija Mäkinen. Käräjillä ei hänen kanssaan voitu keskustella tuon kuvanottotilanteen olosuhteista, koska tilannetta ei käräjäoikeudelle ollut olemassa?

Mielikuvitus alkoi laukaamaan. Huimia visioita esitutkinnan suorittamiseen. Vapaat kädet improvisaatiolle? Jos ei suoritetuista toimista, vaikkapa lausunnoista tarvitse mihinkään kirjoihin ja kansiin mitään merkitä, niin saatananpalvonnan pälkähdettyä päähän voisi koittaa kepillä jäätä. Joku vaan tutkinnasta oli vaan jotakin nurinperistä ristiä huomannut = Oli saatu vihje! Tämä saatananpalvonta teemasta tulevaisuudessa todistava herrahan on kertonut, ettei hänelle kerrottu halaistua sanaa mihin asiantuntijuuttaan tarvittiin kun oli kutsuttu laitokselle katselemaan kuvia käsivarsiin aiheutetuista pikkuhaavoista ja niistä mahdollisesti muodostuvista kuvioista. Mitä herra näki jää kuultavaksi. Hänen lausumisensa päätyi kirjoihin ja kansiin. Onko siis mahdollista, että on muitakin kutsuttu kuvia katselemaan, mutta vastaukset eivät ole mieleisiä olleet, ne eivät ole kirjoihin ja kansiin päätyneet. Wanhakansa jo sen tiesi; "etsivä löytää".

Toivottavasti ainakaan periaatteessa ei tutkinta ole tuollaista, entä käytännössä. Miten näitä jälkiä (hovioikeuden tuomio, puolustuksen pyynnöt materiaalien toimittamisesta jne.) kukakin tulkitsee.

Tara. Ei tänään toki tuhlata aikaa enempää, mutta tulevaisuudessa aion vielä yrittää järkeeni saada missä järjestyksessä ja mistä saaduilla tiedoilla on edetty.
En ymmärrä tuota ^ viestiäsi, kun mielestäni olet laittanut tietoja jonkun naapurin hetikohta kertoneen poliisille tuosta lähettämästään kritiikistä. Eikö se niin ole.

[Tara]

annaanna.. mulla ei nyt tänään pää toimi, heräsinköhän päälläni!! ei pitäisi kiireessä.. Meni kyllä ihan nurinniskoin ajatukset ainakin.

annannana

Tara. Ei tänään toki tuhlata aikaa enempää, mutta tulevaisuudessa aion vielä yrittää järkeeni saada missä järjestyksessä ja mistä saaduilla tiedoilla on edetty.
En ymmärrä tuota ^ viestiäsi, kun mielestäni olet laittanut tietoja jonkun naapurin hetikohta kertoneen poliisille tuosta lähettämästään kritiikistä. Eikö se niin ole.

.. niin se on kerrottu tietenkin, vanhemman (?) muistkuvani mukaan alunperin, että naapuri uumoillut tappajan erehtyneen talosta, että heillehän se tietenkin piti mennä..
voi voi..

pyydän anteeksi, kaikki lukijat!

[rantakoski]

Otin erään esitutkintamateriaalin kuvan, eli ambulanssihenkilökunta JL:n ympärillä, ja käytin hyväksi toisen kuvan tietoja jossa ruumiis näkyy, ja sovitin ambuhenkilökuntakuvaan Leonardo da Vincin 'vitruvian man' teoksen miehen fysikaalisuutta JL:n ruumiin kokoon, ja todellakin mielestäni käy ilmi, ettei ambunaisen jalan takaa näkyvä otsa tai hiusraja ole JL:n otsaa tai hiusrajaa, vaan lattialistaa.

Eli Turunmurren koko lähtökohta ruumiin sijoittelulle ja kysymykselle huijaako poliisi tutkinnoissa, ovat vääriä. Ja tiedossahan on että Turunmurteella ei ole niitä salattuja valokuvia käytössään,, eli ei tälle keskustelulle ole missään määrin olemassaolon oikeutusta.

[turumurre]

POLIISIOPERAATIO

Apu-lehden numerosta 35 selviää että Auerin tekemä tutkintapyyntö poliisien tutkintamenetelmistä koskee myös vanhimman tyttären kuulustelua syyskuussa 2009:

Auerin mukaan peitepoliisi ”Seppo” houkutteli hänet matkalle Saloon.
Tällä välin poliisit noutivat alaikäisen ja flunssaisen tyttären kotoaan kuulusteluun.
Vaasan HO:n tuomiosta ilmenee poliisin painostaneen voimakkaasti tytärtä muuttamaan kertomuksensa talossa surmayönä näkemästään vieraasta miehestä.
Auer on aikaisemmin kannellut näistä oikeusasiamiehelle, mutta tämä ei ottanut sitä tutkittavakseen jutun ollessa kesken. (lähde: Apu-lehti)

Tämä kaikki selviää myös tyttären tuolloisesta kuulustelusta. Lainaan 26.8.2009 tehtyä kuulustelua josta selviää tyttären oma huoli siitä että äiti ei ole tietoinen hänen viemisestä kuulusteluun.
Oletettavaa on, että ”Seppo” tosiaankin järjestettiin viemään äiti ajelulle Saloon, paluuajaksi tyttärelle on ilmoitettu n. klo 15 (oletettavasti tytär on jäänyt pienempien vahdiksi siksi aikaa).

Mutta tällä välin poliisit iskivät…

Otteista selviää myös se ettei kuulusteluissa olleelle ’sossutädille’ ainakaan etukäteen oltu ilmoitettu kyseisestä operaatiosta. Pelkkä poliisioperaatio siis, vaikka olikin valjastettu sosiaalityöntekijöillä.
Osa sosiaalityöntekijöistä jätettiin vahtimaan pienempiä sisaruksia ja osa otettiin kuulustelutilanteeseen. Virallista edunvalvojaa tyttärelle ei kuulusteluun/kuulusteluihin oltu hankittu vaikka laki niin määrääkin. Sitä ei hankittu vielä kahteen seuraavaankaan, vaan vasta viimeisimpään kuulusteluun jossa paikallla oli hänen edunvalvojansa. Sosiaaltyöntekijä ei ole edunvalvoja, ja niistäkin toinen toimi kuulustelijana.



Otteita tyttären kuulustelusta 26.8.2009 (lähde: Etpk-2009):

K: Nii me sit vielä vai kattelek sää et ne koulukirjat tulee ja sun äiti on on ennen kolmee kotoo ja sit .. mut hän tietää et ei oo huolissaan.

tm: Tässä vähän ennen ruokailutaukoa tytär oletettavasti vilkuilee kelloa huolestuneena, ja sitä milloin äidin pitäisi olla kotona…

S: Se on ihan hyvä. Käydään hakees vähän ruokaa ja tota ja sit varmaan jatketaan jonkun aikaa. Haluaisik sää sanoo nyt jotain tai
A: PUDISTAA PÄÄTÄ
S: Jotain mun kans miettii odotellaan Mxxxxaa ja päästään syömään
A: Onkohan äiti jo tullu jo kotiin?
S: Nii sitä sää mietit onks äiti jo tullu kotiin
A: Onkohan mun sisarukset
S: Niin ii Tota mää ajattelin et sitä mää ajattelin jos äiti on tullu kotiin mut äidil on joku meno tieäksää eik äiti ollu niin sanonu
A: Emmää tienny sitä
S: Joo o, se oli sillain sanonut tota et kaikki on ok ja hän käy kotona ja sit hänel on meno vielä ne tädit jotka jäisinne sun sisarusten kans aivan varmasti huolehtii sun sisaruksista. Ne on ihan sitä varten siellä
A: Tiesiks äiti et mää me tuun tänne
S: Mä luulen et kerrotiin kyl äidille on kerrottu ihan miss ä oot
A: Mut tiesiks se etukäteen?
S: Ää sitä mä en tiä se täytyy viel Mxxxxxlta tarkistaa et mitä kaikkee etukäteen mä en ole ihan varma siitä. Mut et ainakin sil hetke ku me lähdettiin ni ja äidil soitettiin ni sillo hän tiesi varmasti sen määki tiiän. Mut mitä hän tiesi etukäteen sitä mää en tiiä. Mä en voi vastata ku mää en oo ihan varma. Määkin osaan nää keskustelu säännöt, jos mää en tiedä mä en ihan varmaksi sano. Ook sää huolissaan äidistä?

tm: Tässä poliisikuulustelijan poistuttua, sosiaalityöntekijä tenttaa ja tytär tenttaa myös sosiaalityöntekijää. Tuosta käy selville ettei sosiaalipuoli tiedä operaatiosta ainakaan etukäteen.
Etukäteen ei tyttären ’kaappamisesta’ kuulusteluun oltu ilmoitettu sen paremmin äidille kuin tyttärellekään.

K: Mä käyn pidän pienen tuon käyn veskissä ja mää tuun takasin sopiiko semmonen?
Sää kattelit äsken kelloo mut ei me kyl enää kauaa olla et ihan pian ollaan
A: Saaks mää kattoo mul on tullu joku viesti mä katonki
K: Laita se pois ei saa Axxx laita vaan se pois Kenelt se oli, oliks se äidiltä?

tm: Tässä poliisikuulustelija kauhistuu että edunvalvojaäiti lähettää tyttärelleen tekstiviesteillä ohjeita… Ei ollut äiti, oli koulukaveri läksyjuttujen kera…

K: Onks sun sä olit kauheen huolestunu et sun täytyy äidille ilmotta ja se ja ja me ollaan ilmotettu ja mä kerroin sulle et minkä takia se on parempi et aikunen ilmoittaa et et jos laps soittaa niin se eka reaktio voi no se voi olla ja ei olla mutta. Onks sulla ihan OK mennä kotiin ettei sun tarvi pelätä eihän sun äiti vois sulle olla vihanen ne ...Varmasti näist keskustellaan ja saaki ja pitääki keskutella jos jos totanoi mitä tääl on puhuttu ei ne ole mitään salaisia hommia, salaisia asioita
S: Luulek sää et äiti kyselee
A: Ei se varmaa
S: Ei kysele
K: Mut pääasia on et sun on ihan hyvä mennä sinne kotiin kotiin tota noin vaikka me haettin ja äiti ei ollu siel me ei pystynyt kertomaan se on vähän outo niinko hakea tiedäksää äidin lapsia äiti siel on mut viedään takasin ja ja puhut sitten niitä ja jos äiti kysyy ja haluat puhua saat ihan päättää 12 v näitä mitä sä haluut kertoa ja mitä ei. Pitäskö meidän pikku hiljaa sitten
S: Onks sul Axxx viel kysyttävää?
A: Ei
S: Semmonen kysymys sul oli mihin mää en osannu vastata ...jos sää haluut sen kysyy viel?
A: Mää unohdin jo mikä se oli
S: Se oli se ku sää mietit et tiesik äiti etukäteen et sää tuut tänne?
A: Nii tiesiks äiti etukäteen et mää tuun tänne?
K: Jos hän tiesi etukäteen mun täytyy oikein kysyy tolta...
Kyl äiti oli siinä mieles tietonen et tää asia niin kun hoidetaan mut kyl me vähän sovittiin niin et et totanoin pyritään tekemään se ainakin alustavasti niin että et ko hän tietää tämän olevan koko ajan on niinko vireillä niin et ilmotetaan sit jos se toteutuu et sää olet nythän sää et ollu koulussa sairaana. Niinko mä sanoin siin alussa et me pyritään et jos hirveesti etukäteen ilmotetaan niin siin monta päivää menee ku mietiin ja pohtii ja menee niinku pilalle. Nyt kun ei oo enää niin kauheet kiirettä semmost kun oli et varmasti sillon ilmotettiin samana päivänä siit asiasta. Josku me vaan tehdään niin ko me pyritään täällä aina meillä miettimään että mikä on niinkun et jos mikä on niinko hyvä jos sää mietit sitä monta päivää se voi olla et sää olet ihan niinkun puhki ku me haetaan. Mut aina pitää äidille ilmottaa se on selvä.
S: Mut et sinänsä ihan tavallinen poliisin tapa toimii et et näin toimitaan välillä.

tm: ’Kiertelyä… kaartelua…’ kuulustelijalta. Mutta tuosta otteesta selviää että äiti ei ollut tietoinen tulevasta kuulustelusta. Poliisit soittivat vasta sen jälkeen kun tytärtä oltiin lähdössä viemään ja sen jälkeen kun tytär itse olisi ilmoittanut äidilleen.

Taitava ’PeiteSeppo’-operaatio poliisilta tämäkin; Kaapata sairas tytär kuulusteltavaksi. Laillisuudesta viis, kertoohan sossutäti tuossa lopussa oleellisen:

Mut et sinänsä ihan tavallinen poliisin tapa toimii et et näin toimitaan välillä.

*

[Lähtöruutu]

Kyllähän noista Turren nostamista sitaateista käy ilmi, että kuulustelija ei osannut kovin selkeästi kertoa tytölle, missä mennään ja mitä äidille on kerrottu tai mitä ei ole pakko kertoa. Melkoista kiertelyä. Tytön kannalta selkeämpi selostus olisi varmaan ollut paikallaan. Mutta oliko tuo laitonta? Sossut siellä ainakin oli paikalla, joten siltä osin asia oli käsittääkseni kohdallaan. Sikäli kaikkien kannalta parempi, että asia selvitetään.

[annijatta]

No juuri eilen luin "suurennuslasin" kanssa lävitse kaikki tytön kuulemiset. Turre on nyt poiminut jotain sieltä ja toista täältä. Mielestäni lapsen kuuleminen hoidettiin asiallisesti. Lapsen ja aikuisen kuulemiset on hoidettava eri tavalla.
Lasta ei painostettu vaan pyydettiin puhumaan totta. Hänelle nimenomaan muistutettiin moneen kertaan sitä, että jos ei muista, tai ei ole varma, niin täytyy sanoa. Merkillepantavaa oli juuri tuo puhelinsoitto. Turre olettaa, että se oli äiti. Tyttö sanoo sen olleen koulukaveri joka ilmoittaa läksyistä. Ei tullut selväksi oliko äiti, mutta jos oli, niin se selittää tytön asennoitumisen muuttumisen. Palasi ruotuun, kun äiskä muistutti olemassaolostaan. Tämän muutoksen huomaa aivan selvästi. Itselleni kävi kyllä selväksi, että äiskän varjo lankeaa kuulustelu huoneeseenkin ihan vain pirauttamalla.

[Flammable]

No juuri eilen luin "suurennuslasin" kanssa lävitse kaikki tytön kuulemiset. Turre on nyt poiminut jotain sieltä ja toista täältä. Mielestäni lapsen kuuleminen hoidettiin asiallisesti.

No asiallisuudesta voi näköjään olla montaa mieltä. Hovioikeuden moitteet puhuvat tuossa puolestaan, samoin oikeuspsykiatrian tohtorin arvio lapsen terveyttä vaarantavista kuulusteluista. Mielestäni on hyvä, että asiaan nyt on puututtu. Poliisi on saanut aika-ajoin, jopa yllättävän tiheästi moitteita lasten kuulemisista ylipäätään. Oikeusasiamies on sanonut toisessa tapauksessa lasten kuulemis tilanteesta antamiensa moitteiden yhteydessä (11.5.2010): "Poliisi on sellainen viranomainen, jonka tulee ottaa ensisijaisesti huomioon lapsen etu kaikissa niissä toimissaan, jotka koskevat lapsia."

Nyt, kun saadaan oikea tuomiokin lasten kuulemisista, saatetaan poliisissa ottaa moitteita tosissaan.

[annijatta]

Tulee mieleeni että onkos flammable lukenut ajatuksella ja ajan kanssa nämä kuulemiset läpi. Turha on keskustella jos ei ole omakohtaista näkemystä asiasta.
Vastaa nyt näihin kysymyksiin.
Miksi poliisi ylipäätään puhuttelee lasta???
Voidaanko lasta kuulustella samoilla menetelmillä kuin aikuista???
Ymmärtääkö lapsi asiat, sanat, käsitteet heti, vai täytyykö selittää mitä joku asia tarkoittaa???
Onko tarkoitus kiusata lasta vai saada selville totuus murhayöstä????
Poliisin tehtävä on tutkia rikosta. Sosiaalityöntekijä /psykologi valvoo poliisin kyselyjä paikanpäällä ja lasin takana. Jos lapsi itkee, itkeekö hän siksi että häneltä kysellään /kiusataan?? Vaiko että muistikuvat tuottavat surua, pelkoa jne....?
Joskus itkulla myös päässään pälkähästä. Ei pidä unohtaa myöskään sitä mitä perheessä tapahtui 2006-2009 välisenä aikana josta myös käräjäoikeuden tuomio.
Ei pidä vetää johtopäätöksiä ottamatta kokonaiskuvaa huomioon.
Poliisit tiesivät että kaikki ei ollut kunnossa. Tyttö vain ei saanut jostain syystä kakastuksi ulos pahoinvointinsa aiheuttajaa. (ei se 8-vuotiaskaan kertonut paketoimisistaan kellekkään)

[Flammable]

Tulee mieleeni että onkos flammable lukenut ajatuksella ja ajan kanssa nämä kuulemiset läpi. Turha on keskustella jos ei ole omakohtaista näkemystä asiasta.

No olettaisin, että minun näkemys aiheeseen on jollain tavalla tullut selväksi. En ole kirjautumiseni jälkeen juurikaan ottanut kantaa Auerin syyllisyydestä tai syyttömyydestä käytyyn keskusteluun, vaan lasten oikeuksien toteutumiseen. Toki jotain näkemystä siitäkin on. Kirjauduinkin sen jälkeen, kun olin lukenut, kuinka viranomaiset vähät välittävät lasten hyvinvoinnista ja käyttävät lapsia vain rukkasena päästä haluamaansa päämäärään. Ja olenko lukenut niitä? Aika moneen kertaan. Helpointa kuulemisesta on vedota siihen, miten ne ovat saaneet hovioikeudessa moitteita. Yksityiskohdilla ei ole kokonaisuuden kannalta suurta merkitystä, eikä poliisi niillä saa synninpäästöä, kun koko tilanne on ollut väärin.

Vastaa nyt näihin kysymyksiin.
Miksi poliisi ylipäätään puhuttelee lasta???
Voidaanko lasta kuulustella samoilla menetelmillä kuin aikuista???
Ymmärtääkö lapsi asiat, sanat, käsitteet heti, vai täytyykö selittää mitä joku asia tarkoittaa???
Onko tarkoitus kiusata lasta vai saada selville totuus murhayöstä????
Poliisin tehtävä on tutkia rikosta. Sosiaalityöntekijä /psykologi valvoo poliisin kyselyjä paikanpäällä ja lasin takana. Jos lapsi itkee, itkeekö hän siksi että häneltä kysellään /kiusataan?? Vaiko että muistikuvat tuottavat surua, pelkoa jne....?

Poliisi ei voi puhutella lasta siten, että siitä aiheutuu lapselle huomattavaa vahinkoa, vaikka poliisilla olisi mikä tahansa syy. Lasta on kohdeltava esitutkinnassa hänen ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla. Tuo ymmärrystä koskeva kysymykseen tyhjentävä vastaus löytynee jostain kasvatustieteiden oppikirjasarjasta ja se on mietittävä lapsikohtaisesti. Oli tarkoitus mikä tahansa, lasta tulee kuulla asiallisesti ja hänen oikeuksiaan vanhempiinsa tulee kunnioittaa. Jos lapsi alkaa poliisin kuulustelussa itkeä, poliisin kannattaa viimeistään siinä vaiheessa miettiä, olisiko kuitenkin parempi jättää lapsen kuuleminen ammattilaisten, lapsen psykiatrisen työryhmän tehtäväksi.

[annijatta]

Siis jos lapsi tai kuulusteltava itkee, täytyy lopettaa. Entäpä jos lapsi/ kuulusteltava itkee psykologien ja psykiatrien kuultavana. Onko mielestäsi niin että itkulla pääsee pälkähästä. Tätä yrittävät lapset useasti. Jopa 2-vuotiaat osaavat tämän konstin. Jos joku ei ole mieleen niin parkumaan ja päähän silittelyt palkaksi.
Jos ei saa karkkia kaupasta niin ei kun lattialle makaamaan ja huutamaan niin johan karkit napsahtaa. Näin opitaan käyttäytymismalli että aina kun ei mene oman mielen mukaan niin ei kun huuto ja parku työksi.
Yleensä vastuulliset vanhemmat huomaavat, koska ja missä tilanteissa lapsi yrittää tahtoaan lävitse. Sen tunnistaa jo itkun laadusta. Jos ei anna periksi, lapsi huomaa tämän ja muutaman kerran jälkeen oppii että ei kannata, ei onnistu laulaa eino grön. Tällaiset lapset eivät ole niitä jotka itkupotkuraivareilla koettavat saada vanhemmat valtaansa. Tämä pätee myös muissa tilanteissa. On niitä aikuisiakin jotka itku silmässä vakuuttavat syyttömyyttään ja selittelevät: mutta ku, mutta ku.
Tunnustavat vasta kun päivänselvät todisteet lyödään pöytään.
Tunteisiin vetoamalla järki ja tosiseikat sumentuvat. Tämän tietää jokainen objektiivisesti asiaan suhtautuva. Poliisin ammattiin kuuluu faktojen selvittäminen.
Tunteet koplataan pois ja käsitellään jälkikäteen. Sääli on sairautta joissakin ammateissa. Ihminen valehtelee useimmiten itselleen ja itsensä vuoksi. Joskus se voi vaikuttaa siltä että jotakin toista suojellaan mutta kun pohjamutiin kaivetaan niin aina oma etu löytyy pohjalta. Jos äiti joutuu vankilaan niin miten minun sitten käy??? Lapselle tämä on tärkeintä, ei se suurempi asiakokonaisuus. Lapsi ei ymmärrä asioita aikuisten tavoin, jos ymmärtäisi ja osaisi niin mihin niitä vanhempia ja kasvattajia tarvittaisiin.
Valitettavasti tätä eivät monet aikuisetkaan ymmärrä ja sen vuoksi tarvitaan erilaisia viranomaisia yhteiskunnassa jotka huolehtivat ymmärtämättiömien asioista.

[Lähtöruutu]

Annijatta esitti hyviä kysymyksiä. Näin se vaan menee, että kamalista ja ahdistavista asioista puhuminen voi ruveta ahdistamaan ja itkettämään, mutta sille ei voi mitään. Kamalia asioita on tapahtunut, ei ole kiusaamista kysellä tai puhua näistä asioista. En ole lukenut kuulusteluja, en tiedä miten homma on tällä porukalla hoitunut, mutta jos kuulustelijalla on riittävästi taitoa, ei nämä kuulustelut ole vahingollisia. Terapiaahan nämä lapset olisivat tarvinneet, ja mm. terapiassa olisi voitu käydä läpi näitä kuulustelujakin.

[Flammable]

Siis jos lapsi tai kuulusteltava itkee, täytyy lopettaa. Entäpä jos lapsi/ kuulusteltava itkee psykologien ja psykiatrien kuultavana. Onko mielestäsi niin että itkulla pääsee pälkähästä.

Tuota kannattaa kysyä psykologilta tai psykiatrilta. Eiköhän heillä ole vähän enemmän koulutuspohjaa, kokemusta ja tilannekin luotu sellaiseksi, että tunnistavat miten toimia tilanteen mukaan. Jos kuulustelu ohjautuu itkupotkuraivariin, ei poliisi ole hallinnut tilannetta. Asian selvittäminen vaikeutuu olennaisesti, jos siitä syntyy arvovaltakysymys lapsen kanssa, eikä palvele kenenkään etua. Tarkoitus on saada tiedot tapahtumasta. Lapsesta ei saa tietoa irti samalla tavalla kuin hänet saa kannettua karkkihyllyltä huutavanakin.

Traumaattisen asian käsittelyssä kyyneleiden voi olettaa pääsääntöisesti johtuvan traumoista. Lapsen vakavia haavoja ei kannata avata, jos ei ole ammattilaiset hoitamassa niitä ja tuollaisessa murhakäsittelyssä voi olettaa, että haavat ei ole aivan pintahaavoja, jotka poliisi saa paikattua Hansaplastilla.

[annijatta]

Kehoittaisin flammablea lukemaan ne litteroinnit. Lapsi ei itkenyt siksi että häntä kuulusteltiin vaan juuri siksi että tuli paha mieli. Asiantuntijat olivat lasin takana ja kuulustelijana oli erikoistuneen poliisin lisäksi sosiaalityöntekijä/psykologi.
Eivät he nyt niin tyhmiä ole etteivät pane parasta osaamistaan peliin kun kaikki videoitiin.
Jokkei ossoo ne arvostelloo , jokka ossoo ne taas tekköö

[sisotalo]

Lasten kuulemiset asianosaisina, ei kuulustelut, ovat kauttaaltaan karanneet puitteistaan. Sen näkee kun katsoo videot. Lasten kuulemiset on otettu esiin tutkintapyynnössä (kts blogiani). Litteroinnista ei selviä muuta kuin, että Amanda on nähnyt murhaajan lähtevän talosta. Ulvilan surmaan vaikuttavaa muuta aineistoa niissä ei ole. Tämä johtuu kuulijoiden taitamattomuudesta. Poliisi Marina sanoo aivan avoimesti, että hän ei ole tällaista työtä aikaisemmin tehnyt. Litteroinnista näkee kuitenkin sen, että lapsia johdatellaan, jolloin tietoa ei tule esiin. Lapset kommentoivat esitettyjä väitteitä. Yksi tällainen on ajatus, että murhaaja olisi kätkeytynyt pesuhuoneeseen.