kuolema kirjoitti:Mariacka kirjoitti:ja senkin jälkeen pitää miettiä, milloin mahdolliset fyysiset vammat ovat syntyneet, niissä kun ei ole päivämäärää
Käviköhän tässä tosiaan niin, että tuo fyysinen LSH näyttö olikin nyt uutisankka ja tämä onkin nyt psykiatrin kokoamaa psyykkistä näyttöä - eli lehdet taas paisuttelivat.
Joka tapauksessa jotain merkkejähän lapsista oli röntgenissä(?) löytynyt pahoinpitelystä. Tuollaiset luun murtumat kyllä saadaan suurinpiirtein ajoitettua.
Vaikeapa tuota on tietää, mitä lehdet milloinkin paisuttelevat. Oikeastaanhan meidän ei pitäisi tietää mitään tästä oikeudenkäynnistä. Seksuaalirikoksissa näyttö voi olla hankalaa. Mariacka aivan oikein totesi, että mahdollisissa fyysisissä vammoissa ei ole päivämäärää, mutta ei myöskään tekijän allekirjoitusta. Siksi myös psykiatrinen näyttö on tärkeää. Nämä molemmat yhdessä, mahdolliset fyysiset "jäljet" ja ihmisen oma kertomus ja/tai mahdollinen psyykkinen oireilu tai sairastuminen rakentavat näyttöä.
Tässä tapauksessa vaikuttaisi siltä, että nyt on riittävästi näyttöä. Ja Valhallan kanssa samaa mieltä siitä, että on hyvä että tapaukset (surma ja lsh) pidetään erillään ja niistä kommentoidaan erikseen, kunnes lsh:sta tulee joku oikeuden päätös. Erillään toisistaan niitä ei voi/tarvitse sen jälkeen enää pitää. Näin minä sen jotenkin hahmotan ja voin olla ihan väärässäkin.
Tuo, mitä Mariacka mainitsit lasten kertomusten merkityksestä, on mielestäni kiinnostava ja tärkeä juttu, jos tätä nyt yrittää ajatella vain tapauksena. Tässä on lasten vanhoja ja uusia kertomuksia, joita täytyy käsitellä kuitenkin kokonaisuutena.
