Ulvilan kyökkipsykologiaketju (ketju 2)

[Eimi]

Alaikäinen voidaan mun käsityksen mukaan laittaa esim. psyk. hoitoon ilman omaa suostumusta, aikuisella tarvitaan pakkohoitolähetteeseen jo paljon painavammat syyt. Luulisi, että oman turvallisuutensa vuoksi alle 15-vuotias tyttö voidaan laittaa eristyksiin ilman suostumustakin?

Mielenterveyslaki ei tee poikkeusta ala- ja täysi-ikäisen välillä, vaan tahdosta riippumattomaan hoitoon voidaan määrätä kutakuinkin samoin perustein, alaikäiset jopa hieman herkemmin.

Tässä vielä tarkennusta: http://www.mtkl.fi/tietopankki/oikeudet ... /oikeudet/

En tosin oikein usko, että tässä tapauksessa olisi kyse psykiatrisesta pakkohoidosta.

Kiitos tarkennuksesta. Tarkoitin, että ehkä tällaisessakin tapauksessa on joku vastaava pykälä, vaikka psykhoidosta ei ole kyse. Kuka holhoojana/edunvalvojana sitten on ollutkaan, niin hänellä on varmaan ollut sanansa sanottava tytön mielipiteen lisäksi. Päätösvaltaa tytöllä ei välttämättä ole ollut, mielipide huomioidaan, mutta päätöksen tekee joku muu.

Toivon tosin, että tyttö on saanut myös psykiatrista/psykologista hoitoa/apua vuosien varrella, jo vanhemman menettäminen lapsena on rankka kokemus ja tässä casessa avun tarve on tullut "tavanomaista" isän menettämistä ilmeisemmäksi. Oli henkirikoksen tekijä sitten kuka tahansa, niin käräjäoikeus on todennut tytön kokeneen karmeita asioita sen jälkeenkin. Toivottavasti nyt on riittävän vahvoja ja ammattitaitoisia aikuisia ympärillä auttamassa.

[cicero]

Ei näin voi menetellä edes alaikäisen kohdalla. Tyttö ei ollut eristyksissä ulkomaailmasta. Mistä te ootte saaneet päähänne että tyttö oli eristyksissä?

[annijatta]

No siinä apu lehden videolla noin 4 minuuttia alusta Anneli kertoo tästä tytöstä.
http://www.youtube.com/watch?v=rV51_TcaWWo

[jokuvaan]

^Niin kertoo.

Mietin vielä sitä JSL:n veren valumista sängyllä...

• Käräjäoikeuden raportista:

Vammojen lukumäärä huomioon ottaen, ne eivät olleet syntyneet minuuttien aikana
vaan kymmenien minuuttien tai tunnin aikana… …Todistaja on arvioinut,
että sängyn veritahra oli syntynyt karkeasti alle tai yli kymmenen
minuutin aikana (oikeuslääkäri Hannu Laaksonen).
- - -
Maalaisjärjellä ajatellen veritahran syntymiseen oli kuitenkin kulunut
melko pitkä aika (rikosylikonstaapeli Mika Tauru).

• Hovioikeuden raportista:

…nähnyt heidät hereillä ja sängystä nousseina… …tullut vähän ajan kuluttua takaisin. Tällöin hän oli nähnyt isänsä makaavan lattialla sängyn vieressä…(vanhin lapsi)

Auer oli mennyt olohuoneeseen katsomaan makuuhuoneeseen. Hän oli nähnyt Jukka Lahden lattialla.(AA)

• AA 2009 (Rouva_Etsivän viestistä ´AA:n kuulustelut syksy 2009´ -ketjussa 8.6.2010):

Jukka oli tuolloin jo noussut ylös ja oli muistaakseni tätä tunkeilijaa vastassa. Muistaakseni Jukka seisoi lähellä takaovea. Tajusin, että joku tuli sisälle ikkunasta ja että tämä tunkeilija olisi rynnännyt Jukan kimppuun.
- - -
En muista, missä Jukka oli silloin, kun menin ensimmäisen kerran käymään makuuhuoneen oviaukolla. Samoin en muista, missä Jukka oli toisella kerralla, kun menin makuuhuoneen oviaukolle. Minulla on hämärä muistikuva, että jommallakummalla kerralla Jukka olisi maannut lattialla.

• AA 2009 (Rouva_Etsivän viestistä ´AA:n kuulustelut syksy 2009´ -ketjussa 10.6.2010):

Ensimmäisestä kerrasta oviaukolla käynnistä minulla ei ole tarkkaa muistia eikä mielikuvaa siitä missä Jukka huoneessa oli, mutta tekijä lähti välittömästi minun ollessa oviaukolla minua kohti. En kuitenkaan osaa sanoa missä kohtaa tekijä huoneessa oli, kun oviaukolle saavuin… …Toisella kerralla muistan, että Jukka oli huoneen keskivaiheella, jollakin tavalla lattialla…

• Otteita häkepuhelusta:

0:23 Häke: Joku hakkaa puukolla.
Uhri: Auuu.
- - -
0:50 Uhri: Aiii (laahaava ääni).
- - -
1:41 Epäilty: Mä meen kattoo tonne
- - -
1:55 Epäilty: Vittikö (juoksuaskelia, oven aukaisu).
- - -
2:00 Uhri: Aagh (valittaa)
2:02 Uhri: A-laalalala (ei pysty puhumaan enää selvästi, kopsahdus keskellä)
2:03 Epäilty: (_uole) (2-tavuinen sana, päällekkäin miehen valituksen kanssa)
2:05 (vaimea kopsahdus)
Uhri: Lala.
Epäilty: Öh (voimakkaan ponnistuksen aiheuttama äännähdys)
- - -
2:23 Epäilty: Hei, lopeta (huutaa todella raivokkaasti).
2:25 (askelien ääniä) (ETP-papereissa tämä on tuntematon)
- - -
3:14 Lapsi: (itkun alkua + voimakas rääkäisy, lyhyt napsahdus)
- - -
3:41 Lapsi: Joo, se lähti.

0:23 kuuluu uhrin ensimmäinen huuto; ”huppumies” tuskin on mäiskinyt häntä puukolla tätä ennen, koska uhri ei valita.

1:41 AA (ilmeisesti) kävi ensimmäisen kerran takkahuoneen rajalla ja juoksi (mahd. 1:55) ”huppista pakoon”. JSL: n olinpaikka oli tuolloin AA:lle epäselvä.

2:00 – 2:05 JSL saa (ilmeisesti) kuolettavat astaloniskut lattialla.

2:25 on (ilmeisesti) AA:n toinen ”huppista pakoon -juoksu”, jonka aloitushetkellä JSL oli AA:n mukaan lattialla.

3:14 lapsi (ilmeisesti) näki kuolleen isänsä lattialla.

Kumpikaan, vanhin lapsi tai AA, eivät (2.12.2006 tai 2009 kuulusteluissa) kertoneet nähneensä uhria sängyllä lojumassa, vaan lattialla - joko seisomassa tai makaamassa.

Hätäpuhelulitteroinnin perusteella JSL:n sängyllä virumisen on täytynyt tapahtua noin välillä 0:23 – 2:02 = 1 min 39 s. Missä vaiheessa ”huppumies” siirsi uhrin (tai JSL joutui sängylle) valumaan verta useiksi minuuteiksi – ehkä jopa tunniksi?

Miten JSL siirrettiin (tai siirtyi) sängyltä takaisin lattialle, jossa hän sai lopulliset, kuolettavat astaloniskut?

Hovioikeus luotti pääosin AA:n ja vanhimman lapsen kertomuksiin. Miksi?

[Severin A]

Tätä JL:n sängyllä makoilua vertavuotavana olen mietiskellyt monesti ja pitkään. Ennen kaikkea on mietityttänyt eri okeusasteiden suhtautuminen sängyn veriläiskään. Käräjäoikeudelle se oli olemassa, mutta hovioikeudelle ei. Kuitenkin se on olemassa oleva konkreettinen todiste siitä, että JL on vertavaluna sängyllä maannut useita minuutteja. Siksi mikään teoria tapahtuminen kulusta, olipa kuinka hyvin tahansa sekunilleen aikataulutettu ja askelkuvioiltaan Häke-nauhoitukseen sopiva, ei voi olla oikein, jos tuota sängyllä makoilua ei siihen saa osaksi istutettua. Sitten jääkin jäljelle se mielenkiintoisin kysymys; mitä Huppis ja/tai AA tekivät sen aikaa, kun JL makasi verta valuen sängyllään...

[Valhalla]

Homma vaan on niin yksinkertainen, että Anneli puukotti miehensä sänkyyn. Mahdollisesti siinä nukkuessaan. Ja jätti valumaan. Käräjät tämän ymmärsi. Samoin sitä tuki kuolinsyyntutkijan lausunto.

Se suurin kysymys kuuluukin, että mitä ihmettä hovi tämän suhteen ajatteli? Hovi jotenkin koki, että Annelin arvio noin minuutti tunkeutumisesta -> hätäpuheluun oli ymmärrettävän epätarkka ja siis saattoi olla jopa 10min. Mutta hovi ei sitten ilmeisesti enää miettinyt mitä tuon 10 minuutin aikana tapahtui ja miten Jukka päätyi takaisin sänkyyn ja miten tämä istuu Annelin tarinoihin tai vaikuttaa hänen uskottavuuteen. Kaikki muu on siis selvää paitsi hovin tuomareiden ajatuksenjuoksu ja perustelut.

[Veristi]

Sänkyepisodi on nähdäkseni yksi leimallisimmista todistuksista taustanauhateorian suhteen. Jotta sängyn verijäljet sopisivat kuvioon, tarvitaan mielestäni myös etukäteistallenne. Valhallan kellokaavio on yhä edelleen yksi Ulvila-ketjujen oivallisimmista taidonnäytteistä; siinä yhdistyvät niin havainnollisuus kuin analyyttisyys. "Kellosta" nähdään, paitsi se, etteivät tapahtumat voineet kulkea Annelin kertoman mukaan, myös se, miten Annelin "vuorosanat" olivat liiankin hätäiset hänen hätäillessään "huppiksen poistumista" liian varhain.

Jukan makaillessa sängyllä Anneli oli oman näkemykseni mukaan peseytymässä pesuhuoneessa ja sen jälkeen keittiön suunnalla nauhuria paikoilleen laittamassa ja kenkiä jalkaansa pukemassa. Ja kuten aiemmin olen jo satakunta kertaa todennut, Jukka onnistui nousemaan sängyltä ja tapahtumat rullasivat häkenauhalta kuullun mukaisesti. Vasta astaloinnin jälkeen, kun raivon puuska oli laantunut, Anneli ryhtyi lasin rikkomiseen ja muihin lavastuksiin.

Miksi sitten Hovi näki asian Annelille edullisessa valossa? Varmaankin sen vuoksi, että sille jäi epäilyjä, jotka selittyvät vain ja yksinomaan taustanauhan käytöllä: lavastukseen tarvitun ajan riittämättömyys ja lapsen silminnäkijäkertomuksen ristiriitaisuudet. Vain taustanauhan käyttö onnistuu antamaan selityksen näille molemmille. Mitä todennäköisimmin Anneli todellakin siirsi Jukan ruumista siitä alkuperäisasennosta, jossa lapsi oli tämän alunperin nähnyt. Se selittää varsinkin lapsen kertomuksen "epämääräisyydet", joihin olisi pitänyt paneutua tarkemmin jo vuosia aiemmin. Tästä iso miinus viranomaisille.

[Eimi]

No siinä apu lehden videolla noin 4 minuuttia alusta Anneli kertoo tästä tytöstä.
http://www.youtube.com/watch?v=rV51_TcaWWo

Selailin pikaisesti lastensuojelulakia ja löysin seuraavat pykälät, joita ehkä on käytetty tässä tapauksessa (jos AA:n kertomaan tässä voidaan luottaa ja muualta kun emme tietoa saa). Lakimies en ole, joten voi olla että menen ihan metsään tässä. Erillään pitäminen / eristäminen ulkomaailmasta (mitä termiä nyt sitten halutaankaan käyttää), ei siis vaikuttaisi kuitenkaan olevan ihan laiton toimenpide.

Lastensuojelulaki

62 § Yhteydenpidon rajoittaminen

Sijaishuollossa olevan lapsen oikeutta pitää yhteyttä vanhempiinsa tai muihin hänelle läheisiin henkilöihin saadaan 63 §:ssä tarkoitetulla päätöksellä rajoittaa, jos yhteydenpidosta ei ole voitu 30 §:ssä tarkoitetussa asiakassuunnitelmassa tai erityisestä syystä muutoin sopia lapsen ja hänen vanhempiensa tai muiden läheistensä kanssa, ja jos:

1) yhteydenpito vaarantaa lapsen sijaishuollon tarkoituksen toteuttamisen ja rajoittaminen on lapsen hoidon ja kasvatuksen kannalta välttämätöntä; tai

2) yhteydenpidosta on vaaraa lapsen hengelle, terveydelle, kehitykselle tai turvallisuudelle; tai

3) rajoittaminen on välttämätöntä vanhempien tai perheen muiden lasten, perhekodin tai laitoksen muiden lasten tai henkilöstön turvallisuuden vuoksi; taikka

4) 12 vuotta täyttänyt lapsi vastustaa yhteydenpitoa; sama koskee myös 12 vuotta nuorempaa lasta, jos hän on niin kehittynyt, että hänen tahtoonsa voidaan kiinnittää huomiota.

Edellä 1 momentissa tarkoitetuin edellytyksin saadaan:

1) rajoittaa lapsen oikeutta tavata vanhempiaan tai muita läheisiään;

2) rajoittaa lapsen oikeutta pitää yhteyttä läheisiinsä puhelimitse tai muita yhteydenpitolaitteita tai -välineitä käyttäen;

3) lukea ja pidättää lapsen lähettämä tai hänelle osoitettu yksittäinen kirje tai siihen rinnastettava muu luottamuksellinen viesti tai tarkastaa ja pidättää muu lähetys; sekä

4) ottaa rajoituksen ajaksi sijaishuoltopaikan haltuun lapsen hallussa olevat yhteydenpitoon käytettävät laitteet ja välineet tai rajoittaa niiden käyttöä.

Edellä 1 momentissa mainituin edellytyksin voidaan lapsen olinpaikka jättää ilmaisematta vanhemmille tai huoltajille. (12.2.2010/88)

Edellä 1–3 momentissa tarkoitettua yhteydenpidon rajoittamista voidaan käyttää vain siinä määrin kuin kussakin tapauksessa on laissa säädetyn tarkoituksen saavuttamiseksi välttämätöntä. Pidätetyt kirjeet tai muut luottamukselliset viestit on säilytettävä erillään muista lasta koskevista asiakirjoista siten, että ne ovat vain 63 §:n 2 momentissa tarkoitettujen tahojen luettavissa.

63 § Yhteydenpidon rajoittamista koskeva päätös

Edellä 62 §:n 1–3 momentissa tarkoitetusta yhteydenpidon rajoittamisesta on tehtävä päätös, jonka tulee olla määräaikainen, enintään yksi vuosi kerrallaan. Päätöksessä on mainittava rajoituksen syy, henkilöt, joihin rajoitus kohdistuu, millaista yhteydenpitoa rajoitus koskee ja missä laajuudessa rajoitus toteutetaan.

Yhteydenpidon rajoittamisesta tekee päätöksen 13 §:n 2 ja 3 momentin mukaan määräytyvä viranhaltija lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän valmisteltua asian tai lapsen kiireelliseen sijoitukseen liittyvissä tapauksissa ja tarvittaessa muissa kiireellisissä tilanteissa 13 §:n 1 momentissa tarkoitettu sosiaalityöntekijä. Lyhytaikaisesta, enintään 30 vuorokautta kestävästä, 62 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta rajoittamisesta voi kuitenkin päättää myös lastensuojelulaitoksen johtaja. Jos rajoittamista on tarpeen jatkaa tai se on alun perin tarpeen määrätä 30 vuorokautta pidemmäksi, päättää asiasta 13 §:n 2 ja 3 momentin mukaan määräytyvä viranhaltija lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän valmisteltua asian. Yhteydenpidon rajoitus on lopetettava heti, kun se ei enää ole 62 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla tarpeellinen. (12.2.2010/88)

64 § (12.2.2010/88) Rajoitustoimenpiteiden käyttämisen yleiset edellytykset

Laitoshuoltona järjestettävän sijaishuollon aikana lapseen saa 65–73 §:n nojalla kohdistaa rajoitustoimenpiteitä vain siinä määrin kuin sijaishuoltoon johtaneen päätöksen tarkoituksen toteuttaminen, lapsen oma tai toisen henkilön terveys tai turvallisuus taikka muun mainituissa säännöksissä säädetyn edun turvaaminen välttämättä vaatii. Toimenpiteet on toteutettava mahdollisimman turvallisesti ja lapsen ihmisarvoa kunnioittaen.

[MissHolmes]

Uskoisin, ettei Anneli tule nykyisen tuomion ja Ulvilan surman epäilyjen vuoksi koskaan enää saamaan lastensa huoltajuutta.
Poikkeuksen tekisi tilanne, jossa kiinni saataisiin Huppis.
Silloinkin asiaa tutkittaisiin nyt viimeksi käsittelyssä olleiden rikosten vuoksi erittäin tarkasti.

[Arska]

Älkää nyt unohtako sitä tosiseikkaa, että tytär on kanssa syytetty rikolliseen tekoon osallistuneena. Tällaista syytöstä syyttäjä tuskin hepposin todeistein uskaltaa väittää. Veikkaisin että tyttö on laulanut. It is not over before the young girl sings.

Nohhalloo, syyttäjällä ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Kyseessä on tytön asema poliisin kuulusteluissa. Tytön asema äitinsä murhaprosessia ei muutu.

Nykylain mukaan poliisi voi kuulla joko rikoksesta epäiltynä, asianomistajana tai todistajana. Alaikäinen ei voi olla rikoksesta epäilty, mutta jos alaikäinen on tehnyt kolttosia, mikä on tämän asema poliisin kuulustelussa? Todistaja, mutta todistaja ei saa puhua skeidaa. Oikeudessa vastapuoli voi kuitenkin käyttää kuulemisen tuloksia hyväkseen vaikkapa vanhingonkorvauksia vaatiessaan.

Mariackan kaivama uusi esitutkintalaki (voimassa 2014 alusta) parantaa alaikäisen asemaa tässä suhteessa. Joko joku polliisimies on erehtynyt ja käyttänyt juuri koulutuksessa käyneenä uuden lain mukaista kuulustelupöytäkirjan pohjaa KKO:lle menevissä papereissa tai sitten poliisi on tehnyt lakiteknisen keksinnön ja kuullut tyttöä tämän uuden esitutkintalain mukaan. Veikkaisin jälkimmäistä, eli uutta lakia on käytetty apukeinona tytön kertomuksen murtamiseen ("se mitä sä kerroit kaksi vuotta sitten ei voi pitää paikkaansa, mutta koska sua epäillään tähän rikollinen teko niin ei se mitään, kunhan nyt kerrot totuuden"...).

[kuolema]

Homma vaan on niin yksinkertainen, että Anneli puukotti miehensä sänkyyn. Mahdollisesti siinä nukkuessaan. Ja jätti valumaan. Käräjät tämän ymmärsi. Samoin sitä tuki kuolinsyyntutkijan lausunto.

Se suurin kysymys kuuluukin, että mitä ihmettä hovi tämän suhteen ajatteli? Hovi jotenkin koki, että Annelin arvio noin minuutti tunkeutumisesta -> hätäpuheluun oli ymmärrettävän epätarkka ja siis saattoi olla jopa 10min. Mutta hovi ei sitten ilmeisesti enää miettinyt mitä tuon 10 minuutin aikana tapahtui ja miten Jukka päätyi takaisin sänkyyn ja miten tämä istuu Annelin tarinoihin tai vaikuttaa hänen uskottavuuteen. Kaikki muu on siis selvää paitsi hovin tuomareiden ajatuksenjuoksu ja perustelut.

Juurikin näin! En myöskään ymmärrä, miksi tämä verisenä sängyllä makaaminen uupuu huvin tuomiosta ja perusteluista. Se on yksi niistä muutamista ristiriitaisuuksista hovin päätöksessä. Toivon jo Annelin itsensä oikeusturvan kannalta, että lopullinen päätös ei tule olemaan tätä tasoa. Jos Anneli todetaan syyttömäksi liian vähäisen näytön perusteella, niin se on OK, mutta jos tuomiolauselmaan jää ristiriitaisuuksia ja aukkoja, niin suuri yleisö tulkitsee asian vain epäpäteväksi tuomaroinniksi.

Käräjillä sentään oli perustelut kunnossa. Hovin selitys oli niin kummallinen, että tätä perustelua ei voi kuin ihmetellä *facepalm* ...itse syyttömäksi toteamisessa ei ole mitään väärää, kunhan perustelussa on otettu kaikki fyysiset todistusaineistot huomioon.

[A.W]

Mäkin ihmettelen todella tuota hovi hommaa, kun ei ole ollenkaan noteerannut sitä sängyllä valumista...
tämä on kyllä todella sekava juttu.
Mä oon ajatellut, että Anneli on pidemmän aikaa suunnitellut Jukan murhaa, mutta sitten se murhan ajankohta onkin tullut yhtäkkiä, koska Anneli raivostunut Jukalle ja asiat edennyt siitä.
Pakkohan Annelin on olla suunnitellut se nauhoitus etukäteen, ei varmaan kellään ihan heti tule raivopäissään mieleen, että otampahan nauhalle kaiken lavastusmielessä.
Mies ja nainen vastakkain menee aina naisen tappioksi, siksi uskonkin, että Jukka mennyt riidan jälkeen nukkumaan ja Anneli kerännyt sitä raivoaan ja hiippaillut veitsen kanssa ja iskenyt nukkuvaa Jukkaa. On onnistunut iskemään muutaman ensimmäisen iskun niin kovaa, ettei Jukasta ole ollut enää kunnon vastusta.
Siinä Jukka sitten jonkin aikaa sängyllä valunut verta, mutta on siitä sitten yrittänyt pystyyn ja valahtanut lattialle ja Anneli laittanut nauhan pyörimään ja ruvennut täyden raivon vallassa lisää puukottamaan.
Annelilla ollut Jukan kengät ja jotkut suojavaatteet yllä. Anneli on myös kalauttanut lopuksi Jukkaa päähän jollain astalolla.
Siitä Anneli sitten häipynyt verisine kenkineen ulos ja hävittämään kenkiä ja suojakuteita.
Tytär tullut ja nähnyt, että Jukka on kuolleena lattialla jo valmiiksi, eikä äitiä näy missään. (poliisit ei tiedä mitä me tiedetään)Ehkä tytär on nähnyt Annelin hyppäävän suojavaatteineen ulos ikkunasta, siinä oiva selitys huppumiehestä, sekä Anneli varmistaa sillä, että tytär tosiaan uskoo huppumiehen olleen talossa.
Sitten Anneli tulee ja soittaa häkeen. Pistää nauhan pyörimään ja siinä sitten tytär näkee uudelleen, että isä onkin kuolleena vaikka valitusäänet kuuluvat yhä. Siksi hän kirkaisee.
Tytöllä nyt suuri ristiriita, että miksi äänet kuuluivat, vaikka isä oli jo kuolleena. Anneli vielä uskottelee tyttärelle, että voi huppari olla talossa edelleen, vaikka tytär näki, että se hyppäsi jo ulos, on voinut tulla takaisin, koska Jukka valittaa taas.
Näin mä ajattelisin tästä sopasta. Menikö ihan mettään?

[Myrskylintu]

Sulla on hyvät teoriat, A.W. Se tappelu ja uloslukitseminen, ja tämä.
Annelia ei ole taidettu vielä montaa kertaa epäillä huppikseksi kirjaimellisesti.
Miksei. Vaikka tuo nauhoitusjuttu kuulostaa kyllä yhä aika hollywoodilta
Kai se, ehkä, olisi mahdollisen rajoissa.

[Valhalla]

Sikäli Anneli on ollut esillä spekuloituna ja huppiksen asussa, että kun tytär näki huppiksen - mahdollisesti selän ulkona - niin tuo saattoi olla Anneli. Ehkä Anneli markkeerasi huppista lapsille johonkin otteeseen.

[jokuvaan]

- - -
Ehkä Anneli markkeerasi huppista lapsille johonkin otteeseen.

Ehkäpä hyvinkin.


Vas. kuva: Auer Media/Perhekerho.net; lapsen kasvot blurrattu
Oik. Kuva: Auer Media/Perhekerho.net

Sama maski molemmissa AA:n Perhekerhon halloween-korteissa; tapparamurhaajalla kuvassa myös paksut rukkaset sekä hupullinen, naisten napituksella varustettu ja (rennosti vyötä soljesta pujottamatta) vyötäröltä solmittu, musta(nruskea?) päällystakki. Alla kenties kirjava hame(?) .