Ulvilan kyökkipsykologiaketju (ketju 2)

[Kuolemannaakka]

Kommentoin siis tätä, unohdin sen kiireessä=)
"Korvaukset ovat sivuasia, sukulaisille tärkeintä on lasten asema, Kauppila sanoo.

- Sisarukset eivät kuitenkaan voi hyväksyä käräjäoikeuden ajatusta, jonka mukaan he eivät olisi olleet läheisiä Lahden kanssa. He olivat jatkuvasti tekemisissä hänen kanssaan, yksi vielä surmaa edeltävänä päivänä.Käräjäoikeuden mukaan sisaruussuhteiden läheisyys jäi epäselväksi, koska sukulaiset eivät tulleet siitä oikeuteen kertomaan.

- Jokainen ymmärtää, että he eivät halua osallistua oikeudenkäyntiin, jossa on valtavasti mediaa. Heille täytyy tämä intimiteetti myöntää"

Eli Kauppila tuossa mielestäni hieman liioittelee väittäessään, että sisarukset olivat "jatkuvasti tekemisissä hänen kanssaan", kun tosiasiassa veli ei ollut tainnut Tähtisentiellä käydä kertaakaan ja toinen sisko kerran, vuonna 2005 muistaakseni.
Kolmas sisko oli läheisempi, ja hänen luonaan lapsetkin olivat murhan jälkeen, jos nyt muistan oikein (ei ole lähdeaineistoa tässä nyt).

[Tara]

Kn, yrityksesi vähätellä Jukka Lahden sisarusten keskinäistä läheisyyttä, on läpinäkyvää. Tiedät varmaan, että missään perheessä kaikki lapset eivät ole keskenään yhtä läheisiä kaikkien toisten kanssa.
Millä mittarilla tällainen läheisyys edes mitattaisiin.

Jokaiselle sisarusparvesta joku on läheisempi kuin joku toinen. Jotkut ovat keskenään etäisempiä ja joku on aina jollekin se etäisin. Mutta jonkun toisen tai kolmennen, sisaruksen kautta nämäkin, jotka ovat keskenään vähiten läheisiä, ovat läheisiä.

Yritätkö etsiä sisarusverkostosta aukkoa, tai irrallista langanpäätä, josta vetämällä saat sisaruslenkin purkautumaan ja katoamaan? Ei onnistu, se lanka jää jäljelle kuitenkin, se johtaa yhteiseen historiaan ja solmikohtaan vanhempien kautta.

Kukaan ei voi myöskään tietää miten läheiseksi se tuo veli ('oikea' veli) vielä olisi Jukalle tullut jossain vaiheessa heidän elämässään myöhemmin.

[Valhalla]

Oli sisaret sitten läheisiä tai vähemmän niin eipä tuolla syyllisyyskysymykseen eli mitään merkitystä. Turhaa vääntöä olemattomin tiedoin. Anneliin uskovat vain takertuvat jokaiseen yksityiskohtaan niin kuin niistä jokin yksittäin ratkaisisi koko asian.

[Severin A]

Läheisyyden määritteleminen johonkin tiettyy standardoituun raamiin sopivaksi on perin vaikeaa. Esim. itse koen siskoni läheiseksi, vaikka tapaan hänet kerran kaksi vuodessa. Kuitenkin yhteydenpito on säännööllistä niin netin kuin puhelimen välityksellä. JL:llä keerotaan olleen oma sähköposti käytössä nimenomaan sukulaisiensa kanssa pidettävään yhteydenpitoon, mikä ilmeisesti tuli AA:lle yllätyksenä ts. AA ei ollut sähköpostin olemassaolosta tietoinen ennen JL:n kuolemaa.

Minulle on päässyt syntymään käsitys, että perhe Lahti-Auer ei ollut kovin sosiaalisesti aktiivista väkeä. Mieleeni on jäänyt episodi, jossa AA läimäiseen JL:n sisaren(?) nenän edestä oven kiinni, kun Jukka ei ole kotona, mutta kuitenkin oli ollut sovittuna yöpyminen. Pääpiirteittään näin. Ovi napsahti kiinni nenän edestä. Jostain tuollainen käytös kertoo, mutta mistä tarkalleen, en osaa sanoa. Tunnettua on, että perheet joissa on sisäisiä ongelmia, eristäytyvät sosiaalisesta kanssakäymisestä. Päällisin puolin kuitenkin tiilitalossa asuu onnellinen perhe ja ulospäin kuva ei kerro sisäisistä ongelmista.

[Tara]

Severin, totta, Jukalla oli sisaruksia varten salainen sähköpostiposoite, jonka olemassaolosta Anneli nimenomaan ei tiennyt.

Jossakin ns eheässä perheessä saattaa välit etääntyä todella kauas toisistaan, ja perhe on kuin kuusi ampiaista Euroopassa. Jokin säie kuitenkin on olemassa eikä koskaan voi varmasti tietää, milloin se säie vetää toisilleen etäisimmät takaisin toistensa rinnalle.

Minulle vanhin veljeni oli kaikkein läheisin, vaikka ikävuodesta 9-v:sta 19-v:een tapasin hänet vain yhden kerran, ja silloinkaan itkultani en miltei nähnyt mitäään enkä saanut sanaakaan suustani. Oli ollut liian kova ikävä, mutta ei se mitään, hävettikö edes en muista. Myöhemmin aikuisina tutustuttiin paremmin, ja vaikka ei sillä tavalla tultu näkyvästi 'kavereiksi', niin tämä veli oli kuitenkin se kaikkein tärkein ja läheisin, sielun ja sydämen veli, loppuun asti. Sama koski meidän isää, mutta eri tavalla. Koko elämäni koki käännekohdan kun tutustuin häneenkin ja hänen toiseen perheenseensä vasta aikuisena. Keitään muita en ole tuntenut samalla tavalla tärkeiksi ja läheisiksi minulle koko elämäni aikana. Riitti kun itse tiesin/mme.

[Kuolemannaakka]

Ei mulla tarkoitukseni ollut mihinkään takertua, tai ainakaan, että asia liittyisi kovinkaan paljon Auerin syyllisyyteen. Takerruin vain tuohon asianajajan lauseeseen, joka ei mielestäni pidä paikkaansa. Mutta jokainen voi lukea sisarusten haastatteluista helposti, mitä mieltä he toisistaan, Jukasta ja Annelista olivat. Tein joskus yhteenvetoja aineistosta, mutta ei ole nyt tällä koneella. Laittelen varmaan kiusaksenne ne tänne illalla.

Mutta: siskojen P****:n ja B*****:n välit eivät selvästikään olleet hyvät. B kuvaili P:tä ensimmäisessä kuulustelussa "murheenkryyniksi" ja suuntasi epäilyjä hänen miesystäviinsä (tähän väkivaltaiseen Hannuun ja tätä edeltäneeseen "epämääräiseen" aviomieheen, jolla antoi olettaa olleen hämäriä bisneksiä).
Veljestä B kertoi, kun poliisi kysyi, onko suvussanne mielisairautta, että ei, ellei alkoholismia lasketa sellaiseksi.
Myöhemmin, kun AA:ta jo epäiltiin, ja B:tä haastateltiin uudestaan, hän melkoisen suoraan sanoi Aueria tekijäksi ja kertoi kodin siivottomuudesta ja ettei Auerilla olisi hänen mielestään saanut olla lapsia jne. Vaikka ekassa kuulustelussa ei ollut maininnut Auerin nimeäkään, ja kaivoi esille erilaisia huppumiesehdokkaita. Minusta B jätti sellaisen kuvan, että hän toisti semmoisia, mitä poliisi halusi kuulla, ja oli melkoisen negatiivinen ihminen yleensäkin. B ei ainoana sisaruksista tullut Jukan tuhkien "levitykseen", koska ei ollut saanut Auerilta suoraa kutsua ja oli loukkaantunut siitä.

Veli puolestaan kuvaili Jukkaa, ettei hän käynyt missään, vaan oli vain töissä ja sen jälkeen kökötti kotona ja luki kirjaa, eikä harrastanut mitään muuta. Oli pyytänyt joskus Jukan kaljalle, mutta tämä ei ollut lähtenyt. Viimeksi oli nähnyt Jukan sattumalta parkkipaikalla kesällä. AA muisteli, että Jukka olisi veljen ravintolaskuja joutunut maksamaan, minkä veli tosin kielsi. Veli tosin kielsi kaikki velat, vaikka myös muut sisarukset kertoivat Jukan hälle lainanneen.

P oli ainoa, jonka kanssa Jukka oli enemmän tekemisissä, P:llä ei myöskään ollut huonoa käsitystä Annelista, vaikka tätä hiljaisena pitikin.

[Veristi]

Suhteet sisaruksiin ja muihin sukulaisiin eivät mielestäni suoraan korreloi perhedynamiikkaan puolin tai toisin. Vaikka aviopuolisoiden keskinäiset välit olisivat huonot, suhde sisaruksiin saattaa olla läheinen ja luottamuksellinen. Vastaavasti suhde sisaruksiin voi olla huono, vaikka suhde puolisoon olisi hyvä. Keskeistä olisikin nähdäkseni keskittyä tarkastelemaan sitä, kuinka pariskunta keskenään toimii omassa ympäristössään, ts. miten Annelin ja Jukan kaltaiset hieman varttuneemmat vanhemmat saavat arkensa sujumaan neljän lapsen kanssa muodostamassaan perheessä ja millaisia ongelmia tämä aiheuttaa puolisoiden keskinäiseen kanssakäymiseen.

Surmatyön suorittamiseen ja sen peittelyyn tarvittavat taidot Annelilla on selvästikin hallussaan. Taustanauhan käyttö, lavastusten teko ja jälkikäteistarinointi ovat mahdollisia henkilölle, jolla on selvästikin nopea äly, luovaa mielikuvitusta ja kykyä senkaltaiseen kurinalaiseen työhön, jossa ottaa yksityiskohdat huomioon. Lisäksi Annelilla on senkaltaista charmia, jolla saadaan muut helposti tekemään asiat puolestaan. Oikeudenkäynneissä hän on osoittanut, että hän ottaa kysymykset vastaan henkilökohtaisina haasteina ja toimii tämän mukaisesti. Hän ei anna kenenkään tai minkään pysäyttää itseään tavoitteittensa saavuttamiseksi.

Motiivipuolella, perhedynamiikkaa muovaavina tekijöinä, voidaan nähdä hänen taipumuksensa vaikeisiin viha-rakkaussuhteisiin, jotka tuovat helposti esille hänen vaikeutensa tehdä kompromisseja omien ja toisten osoittamien halujen välillä. Suhde Jukkaan näyttäytyy tässä mielessä vaikeammalta kuin hänen edellinen pitkäaikainen suhteensa. On helppo kuvitella Annelin olevan juuri sellainen, joka pidättää vihan tunteet sisällään ja lopulta purkaa ne ulos negatiivisella asenteella, katkeruutena ja sarkasmina. Kokemansa rajoitukset hän kokee helposti jopa uhkana olemassaololleen. Miessuhteissaan hän tulee helposti heijastaneeksi suhdettaan omaan isäänsä, joka etp-materiaalin valossa on ollut kenties ongelmallinen, vailla tukea Annelin itseilmaisulle.

Kuulostaako tutulta tai edes mahdolliselta? Joo-o, luonnehdintani on totta puhuen laadittu netistä löytyvän ilmaishoroskooppisivuston analyysin pohjalta. Voi ottaa pelkkänä kesälukemistona oikeuden päätöstä odotellessa. Tai pienenä irvailuna naistenlehtien parisuhdeanalyyseille. Ja tietysti itseironiana. Sen verran pitkään olen itsekin jaksanut Annelin edesottamuksia seurata.

Toki todistajien kertomuksia arvioitaessa on otettava huomioon heidän keskinäiset välinsä. Sillä on merkitystä siinä, minkälaisen kuvan heidän on ollut mahdollista luoda kyseisestä tilanteesta. Itse katson sukulaisten olevan oleellisemmassa asemassa kertomaan siitä, mitä tapahtui sairaalahuoneessa kuin siitä, minkälainen avioliitto Annelilla ja Jukalla oli.

[Severin A]

mietin nyt miksi JL:lla oli syy salata yhteydenpito omiin lähisukulaisiinsa. Omaan korvaani se kalskahtaa kummalliselta, vaikka oman perheeni ja keskinäiset kemiat ovat kaikkea muuta kuin "tavalliset". Silti kukaan ei salaile yhteyksiään niiltä, jotka eivät ole väleissä/yhteyksissä toisiinsa.

AA paheksui JL:n 'vippejä' sisaruksilleen, mutta olen jäänyt siihen käsitykseen, että ne vipit myös hoidettiin. Vaikeina aikoina on iät ja ajan juuri perhe ja suku ollut se tukiverkko. Mikä siis oli todellinen motiivi sille, että yhteydenpito sisaruksiinsa JL:n piti salata? Ei tälläinen kerro, että suhteessa kaikki on kunnossa ja hyvin menee. Jonkinlainen kivi kengässä siis on ollut JL:n yhteydenpito sisaruksiinsa. Jokin siinä on 'nyppinyt' AA:ta, mutta mikä? Ehkä ulospäin näkyvät JL:n 'viileät ja etäiset' välit olivatkin kaikkea muuta ja olosuhteiden (=AA:n 'nyreily') sanelemaa.

Koulutetut ja sivistyneet ihmiset kykenevät sosiaaliseen kanssakäymiseen sellaistenkin ihmisten kanssa, jotka he kokevat olevan epämiellyttäviä tavalla tai toisella. (Tässä kohdin mieleeni nousee ristiäisepisodi shortseineen ja tekemättöminen tarjoiluineen.) Ehkä kyse ei ole täällä lanseeratusta masennuksesta, vaan protestista JL:n sukulaisia kohtaan.

Vetäydyn edelleen pohtimaan sitä sattuman oikkua, jossa samaan aikaan, kun Tähtisentien muuannessa taloudessa näppylähanskoja oli vähän siellä ja täällä, jopa sängyssä, yönä jolloin näppylähanskoin varustautunut Huppis iskee. Kiehtova sattuma...

[jokuvaan]

- - -
Surmatyön suorittamiseen ja sen peittelyyn tarvittavat taidot Annelilla on selvästikin hallussaan. Taustanauhan käyttö, lavastusten teko ja jälkikäteistarinointi ovat mahdollisia henkilölle, jolla on selvästikin nopea äly, luovaa mielikuvitusta ja kykyä senkaltaiseen kurinalaiseen työhön, jossa ottaa yksityiskohdat huomioon.
- - -

AA oli kehitellyt Perhekerhoon peliä, jossa apinat hyppeli puhelinlinjoilla, ajeli mönkijöillä, väisteli lintuparvia ja ampui taitto-oksilta singottavilla banaanitertuilla maasta ponnahtavia tarkkuustauluja. Meno oli hurjaa. Tätä varten oli äänitetty netistä ja videoilta erilaisia tehosteääniä, kuten naksahduksia, kolinoita, raahausääniä ja kiljumista. Jukka Lahdelta oli nauhoitettu kasetille hassuja huutoja, ähinöitä, puhinoita ja lausahduksia, kuten: - Aiih!, - Hannu!, - Ammu!, - Kylhä nous, - Auts, - Aja!, - Mite mä pysy linjoi? ja - Vähä voit auttaakii!

Mää muistasi, et se peli jäi vähä kesken, ku äiti oli vahingos säilyttäny niit kasetei ja muistitikui semmottises uurnas tai laatikos – ja se heitetti mereen.

[Veristi]

Jukan syynä salata Annelilta sukulaisasioittensa yksityiskohdat saattoi kenties olla se, että hän Annelin tuntien halusi vain ennalta ehkäistä "kohtauksia". Ehkä oli vuosien varrella huomannut, että Anneli sai aina sätkyt, kun tuli puhe sukulaisten tukemisesta. Tässä mielessä Jukka teki ehkä hallaa itselleen, kun ei avoimesti selvittänyt tekemisiään vaan vältteli aiheen esille ottamista. Syy sille, miksi Anneli taas sätkyyntyi, voi olla moninainen: ehkäpä hän tunsi eräänlaista syyllisyyttä siitä, että oli uusvaimona tullut vanhan tilalle eivätkä suhteet Jukan sukulaisiin voineet näin päästä kehittymään läheisemmiksi. Syy tälle voi löytyä yhtä hyvin Annelista kuin sukulaisistakin. Ihmissuhteet ovat usein sykkyräisiä. Samaa mieltä Severinin kanssa olen siitä, että ristiäisepisodi voi käsittää sisällään myös protestia sukulaisia kohtaan. Tiedostettua tai tiedostamatonta.

[jokuvaan]

^Samaa mieltä.

Kiusa se on pienikin kiusa

Auer väittää, ettei ole ennen kuulustelua 16.10. käyttänyt oma-aloitteisesti ´mäiskintä´-sanaa. Väite on valheellinen.

• Tara Ti Heinä 27, 2010 9:45 pm ´AA:n kuulustelut syksy 2009´-ketjussa:

AA 16.10.2009: - En ole käyttänyt aikaisemmin kuulusteluissa oma-alotteisesti sanoja "mäiskintä" mutta "tappelun ääniä"-sanontaa olen voinut käyttää.

• Rouva_Etsivä To Kesä 10, 2010 8:36 pm ´AA:n kuulustelut syksy 2009´- ketjussa:

AA 20.9.2009: - Kysyttäessä vastaan, että tappelun äänillä tarkoitan mäiskintää, kuvittelisin, että kun kaksi ihmistä tappelee syntyy tappelun äänet joissa kuuluu mäiskintää. - - - Muistan aivan selvästi, että kun tulin etukuistilta takaisin sisään niin eteisessä kuulin, että makuuhuoneesta kuului tappelun ja mäiskinnän ääniä. - - -Meteli syntyi siitä, että tekijä oli tappamassa Jukkaa eli ne äänet, joita olen aikaisemmin kuulustelussa kuvaillut eli mäiskintää ja tappelun ääniä.

Epäluotettava ihminen.

Huppumies terassilla

Auer kertoo, että terassilta näkyi valon välähdyksiä ja kuului ilotulitusta muistuttavaa räiskettä, kun ”huppumies” rynni sisään Auerin ollessa a) unessa, b) polvillaan sängyllä väistelemässä lentäviä lasinpaloja tai c) jalkeilla ja sängystä nousseena. Väite on hatara.

Lapsi ei havainnut takkahuoneessa tai terassilla ketään ulkopuolista ennen surmatekoa tai sen aikana. Ovi-ikkuna ei lapsen 17.8.2009 kertomuksen mukaan ollut rikki vielä ensimmäisellä käynnillä – ei ainakaan huomattavasti. Mitään erikoista ei näkynyt, mutta tunnelma oli epätodellinen.

”Tunnustuskuulustelussa” 2009 AA kuvaili, kuinka JSL ”saattoi olla lukittuna ulos riidan päätteeksi”. Jospa ulos teljettynä olikin AA? Hän ei siis ollut ”sängyssä kädet tai peitto kasvoilla”, vaan ”kai siin”, kuten lapsi 2009 epämääräisesti kuvaili. Lapsi saattoi käydä lyhyen sananvaihdon pelokkaan ja jalkeilla olleen isänsä kanssa ja luulla äidin olevan sängynpeitteiden alla - tai sitten lapsi näki hysteerisen äitinsä ulkona. Sitä lapsi ei uskaltanut kertoa kuulustelijoille. (”Poliisin ei tarvitse tietää kaikkea, mitä me tiedetään”). Riita oli koskenut lapsen kohtelua. Äiti oli puolustanut lasta. Niinpä lapsi kuvaili äidin olleen ”jalkeilla”. Se ei ollut vale; ainoastaan osatotuus.

Auer saattoi saada oven auki siten, kuten ”huppumieskin” olisi sen auki saanut; paukuttelemalla hanskat kädessä ikkunaan reiän betonikivellä ja/tai lasten lumikolalla, kopeloimalla lukkoa ja avaamalla oven ”silleen hassusti”. JSL saattoi olla tilanteessa peloissaan – ehkei henkensä, mutta Auerin mielenterveyden puolesta. Siksi hän ei mitenkään aktiivisesti estellyt AA:n sisääntuloa. Varautui vain sovittelemaan ja varustautui klapilla, jonka AA ehkä sai käsiinsä.

Lopullisesti ikkuna rikkoutui JSL:n kaatuessa ovea vasten ja AA:n lavastaessa ulkopuolisen jäljet. Lapsi saattoi nähdä osan tapahtumista ja kokea äitinsä ”hysteerisen kohtauksen” vahingoksi, joka oli saanut alkunsa hänestä; hänen kohtelustaan. Isi oli ollut ankara sekä äidille että lapsille. Se aiheutti riidan. Siksi lapsi puolusti äitiään. ”Hysteerinen kohtaus” oli se ”ulkopuolinen” eli "juttu, joka piti nyt unohtaa". ”Huppumies” kuvasi juttua konkreettisesti; se oli lapsille helppo hahmottaa ja ympätä tarinaan. Se oli koko epätodellisen tilanteen mörkö ja alkuunpanija, se halloween-maskiin pukeutunut ”huppumies” sieltä äidin kerhosivuilta.

• Ulkosuomalainen ´Syyttäjän valituslupahak. KKO:lle ja uudet todisteet´-ketjussa Su Maalis 04, 2012 5:50 pm:

AA 6.12. 2006: Sitten nain valon valahdyksia ja ääntä

• Hovioikeus (Lapsen 1.12.2006 kertomaa):

A oli sitten mennyt katsomaan vanhempiaan ja nähnyt heidät hereillä ja sängystä nousseina. Hän ei ollut uskaltanut panna valoja päälle, koska huone oli ollut täynnä lasinsiruja. A oli mennyt pois huoneeseensa ja tullut vähän ajan kuluttua takaisin. Tällöin hän oli nähnyt isänsä makaavan lattialla sängyn vieressä. Hän oli nähnyt lattialla myös puukon, jollaista hän ei ollut aiemmin nähnyt. Hän ei ollut nähnyt ketään ulkopuolista henkilöä. Hänen äitinsä oli tuolloin ollut soittamassa.

• Lapsi 17.08.2009 (Taran viestistä):

Mä menin tohon rajaan… - - - Kuulustelija: Elikkä se raja kuvaa sitä olohuoneen ja takkahuoneen välistä lattiaa. Miks sää pysähdyit siin? Lapsi: Ni ... iskä ja äiti oli kai siin ja siin ei näkyny mitää ihmeellist

• Tara Ti Heinä 27, 2010 9:45 pm ´AA:n kuulustelut syksy 2009´-ketjussa:

16.10.2009 Auerille kerrotaan, mitä lapsi on kertonut 27.8.2009: - äiti kerto et se oli huutanu meil et meidän pitää äkkii paeta ku siel oli se murhaaja ja se halus suojella mut mää en ollu yhtään kuullu sitä. Kuulustelija: Miten kommentoit? AA: - Käskymuotoiset lauseet menee lapsilta usein ohi korvien.

• Rouva_Etsivä To Kesä 10, 2010 8:36 pm ´AA:n kuulustelut syksy 2009´-ketjussa:

20.9.2009 Kuulustelija: - Olet kertonut aiemmissa kuulusteluissa huutaneesi lapsille, että lähtekää ulos, talossa on tappaja. Pitääkö tämä paikkansa? AA: Kyllä. Kuulustelija: Axxxx kuitenkin kertoo, ettei ole kuullut tällaista, vaikka on ollut tapahtuma-aikaan hereillä. Miten kommentoit tätä? AA: Axxxx ei varmaankaan muista illan tapahtumia niin tarkkaan.

Niin, lapsi ei varmaankaan muista illan tapahtumia kovin tarkkaan. Oli yö . Huutoa, verta, kolinaa, naksahduksia, outoja ääniä, piipaa-autoja, vieraita kasvoja… Kaikenlaista kauheaa tapahtui. Onks tää kuulustelu? Se oli se ”huppumies”, olihan? Äiti? Äiti?

[Severin A]

Jukan syynä salata Annelilta sukulaisasioittensa yksityiskohdat saattoi kenties olla se, että hän Annelin tuntien halusi vain ennalta ehkäistä "kohtauksia". Ehkä oli vuosien varrella huomannut, että Anneli sai aina sätkyt, kun tuli puhe sukulaisten tukemisesta. Tässä mielessä Jukka teki ehkä hallaa itselleen, kun ei avoimesti selvittänyt tekemisiään vaan vältteli aiheen esille ottamista. Syy sille, miksi Anneli taas sätkyyntyi, voi olla moninainen: ehkäpä hän tunsi eräänlaista syyllisyyttä siitä, että oli uusvaimona tullut vanhan tilalle eivätkä suhteet Jukan sukulaisiin voineet näin päästä kehittymään läheisemmiksi. Syy tälle voi löytyä yhtä hyvin Annelista kuin sukulaisistakin. Ihmissuhteet ovat usein sykkyräisiä. Samaa mieltä Severinin kanssa olen siitä, että ristiäisepisodi voi käsittää sisällään myös protestia sukulaisia kohtaan. Tiedostettua tai tiedostamatonta.

Millaisia AA:n kohtaukset olisivat olleet? Nytkö esitetty lisämateriaali perheen sisäisenstä dynamiikasta ja väitteet AA:n väkivaltaisuudesta JL:a kohtaa?

[Veristi]

Jos tuolla edellä "teoretisoin" tapahtumainkulkua ja sen luonnetta astrologian ja "Unelmien poikamies" -sarjan antamin eväin, yllä oleva 'jonkunvaan' esitys antaa aihetta ottaa käyttöön taiteentutkimuksen käsitteistön. Tämän päivän Hesari itse asiassa toi oivallisesti esille sen, kuinka taiteilija tarvitsee aina yleisönsä. Olkoon se sitten kuulija, näkijä tai lukija.

Tarve tulla nähdyksi, kuulluksi ja koetuksi on varmaan ollut Annelillakin. Se voi kenties olla selittävä tekijä sille, että keissi on pitkittynyt. Pelkkä tunnustus ja vankilaan meno ei ole riittänyt tyydyttämään nähdyksi tulemisen tarvetta. On tarvittu laajempi yleisö kuin pelkät poliisit, tuomarit ja vanginvartijat. Katsokaa, mitä olen joutunut käymään läpi ja minkälaisiin suorituksiin yltänyt!

Vaikka joku saattaisikin haaveilla vastaavanlaisista lehtiotsikoista ja kuuluisuudesta, verrata sitä omaan "mitättömyyteen", keskeistä on kuitenkin muistaa, että on yhtä arvokasta olla toisten suurella vaivalla leipoman sanoman vastaanottajana. Kuka sitä muuten kokisi ja arvioisi, kiittäisi ja kiroaisi? Mutta onko mahdollisimman laaja yleisö pelkkä itseisarvo? Eikö vähempikin olisi riittänyt? Ei näköjään Annelille.

Ja kuten monta kertaa olen pateettisuuteen yltyen todennut, myös lapset on nähtävä. Mutta ei välttämättä median silmin. Riittää, että asianosaisissa instansseissa istuvat virkamiehet näkevät. Koko Suomen ei tarvitse nähdä. Muu yleisö voisi keskittyä katselemaan oman elämänsä hyviä puolia, jottei mieli myrkyttyisi niin pitkälle, että joutuu kohta analysoitavaksi tänne minfon palstoille. Ja niin eespäin. (Sori joo, jäi kahvitauko välistä ja ajatus taas karkailee...)

[Kuolemannaakka]

AA paheksui JL:n 'vippejä' sisaruksilleen, mutta olen jäänyt siihen käsitykseen, että ne vipit myös hoidettiin

B:n mukaan Jukka oli lainannut P:lle 30000 markkaa (+ korot, vai sisälsikö tämä jo korot, en muista), joka oli jäänyt maksamatta takaisin. Se on aika suuri summa. Jukka oli lainannut myös muille kuin sukulaisille.

Kuten joku (AA?) sanoi, Jukka oli huolissaan sukulaisistaan. Näillä oli jotain ongelmia. Jos tarvitsee parinsadan euron lainan, on rahat todellakin loppu. Ihan hyvä siis, että joku silloin lainaa. En tiedä, kuinka tavallista tämmöinen lainailu sitten sukulaisten kesken on. Itse en ole kellekään sisaruksistani lainannut, eikä kyllä kukaan ole pyytänytkään. Yhdelle tutulle olen, eikä maksanut kaikkea koskaan takaisin. Tämän jälkeen en ole hänen kanssaan ollut tekemisissä enkä tule olemaan.

Pointtina siis kuitenkin, että vaikka onkin hyvä, jos auttaa sukulaisia, eikä asiassa yleensäkään ole mitään väärää, niin tällaiset lainailut ja etenkin niiden hoitamattomuus tai sen pelko, aiheuttavat aina jännitteitä ihmisten väleihin. Kukaan ei halua olla se, joka pyytää lainaa, eikä sekään, jolta pyydetään.

AA on voinut ajatella, että Jukkaa käytettiin hyväksi. Lainaajat eivät olleet AA:n sukulaisia, eikä hän tuntenut heitä hyvin. En mitenkään pidä ihmeellisenä, mikäli hän on lainailuun suhtautunut hieman karsaasti.

[Veristi]

Severin A:lle:

Esitetyn perusteella on luonnollisestikin vaikea mennä määrittelemään Annelin "kohtausten" luonnetta. Ainoa mieleeni tuleva seikka on tuo välikohtaus Annelin ja hänen isänsä välillä, joka sekin taisi olla muistaakseni Annelin itsensä kertomaa. Siinä hän joutui reagoimaan fyysisesti väkivaltaan turvautuen. Jonkinlaista kertoo mielestäni myös Annelin musta huumori: hän saattaisi purkaa negatiiviset tunteensa myös kärjekkäästi kielellisin keinoin. Mikään varsinainen nalkuttaja hän ei kenties ollut päätellen siitä, mitä häkenauhalta kuullaan - olettaen luonnollisesti, että se ainakin jossain määrin kuvastaa 'aitoa' tilannetta raivostumisesta. Annelihan vastailee Jukan avunpyyntöihin varsin sarkastisesti 'Pitääkö' tai kiroillen 'Mitä vittua'. Hänelle saattaisi olla enemmän luonteenomaista tarttuminen 'esineeseen', johonkin kättä pitempään purkaakseen raivonsa. Jo se seikka, etteivät lapset kertoneet kuulleensa paljoakaan Annelin puhetta riidan aikana, voi selittyä sillä, että hän oli terävän lyhytsanainen tällaisissa tilanteissa ja käytti pikemminkin fyysisiä keinoja 'hiljentääkseen' Jukan. Paljon yleisempäähän lienee se, että riitoja käydään sanallisesti, mutta voi olla, ettei Annelilla ollut ollut tilaisuutta kehittää itsessään edes sellaisia 'taitoja', ongelmanratkaisukyvyistä ja itsehillinnästä puhumattakaan.