No, not fucking a kid...
Pyrkimys terapioida ja hoitaa on toki aina hyvä, mm. minun mielestäni, mutta arvatakseni on olemassa ns. toivottomia keissejä, joihin monet pedofiilit ja väkivaltaiset psykopaatit kuulunevat. Pelkään, että hoidossa voidaan mennä metsään. Eli että terapioitava ei kerro oikeista todellisista tunteistaan ja ajatuksistaan, ei aikeistaan eikä suunnitelmistaan. Kaikki voi vaikuttaa olevan ihan kunnossa, kunnes sitten käykin käry, ja joku viaton on jo saanut maksaa kalliisti tästä kauniista humaanista pyrkimyksestä terapioida mahdollisesti parantumattoman sairasta ja itsekeskeistä sadistia. Tällaista kyökkitsykolokiaa vaan minulta.
Hiukan tosiaan erikoiselta kuulostaa myös testi, jolla saataisiin paljastettua testattavan mahdolliset pedofilia-taipumukset. Päällisin puolin kuulostaa ihan mahdolliseltakin ja osittain toimivalta idealta, mutta olisi ensin mielenkiintoista saada tietää tästä testistä vähän lisääkin.
Arvelen, että lapsena edes jonkinlaista seksuaalista hyväksikäyttöä kokeneet reagoivat testin aikana eri lailla kuin ne, joilla ei sellaisia kokemuksia ole ollut. Ihmisen seksuaalisuushan voi olla sellainen varsinainen tunnemyrskyjen viidakko, johon sekoittuu häpeää, kivun kokemista, alistamista, näistä kiihottumista, toisaalta muuta kiihtymystä ym. Niinhän kai joskus fetissitkin kehittyvät.
Mitenköhän testissä erottuvat muuten vain erikoisella tavalla reagoivat heistä, jotka yksiselitteisesti kiihottuvat vaikkapa lapsipornografiasta?
Jos jollakulla on uinuvana, vähän piilossa, alitajunnan kätköissä, taipumus tuntea seksuaalista vetoa lapsiin, eikö se olisi oikeastaan aika hyväkin antaa pysyä painettuna sinne piiloon, tukahdutettuna? Kunhan mietin. Ihmisen mielen suojautumiskeinot ovat ihan tarkoituksen mukaisiakin, ne voivat pitää koossa persoonaa, jos saatavilla ei ole asianmukaista ammattiapua. Tällaisia ihmisiä saattaa kai olla jopa enemmän kuin näitä varsinaisia pedofiliaan syyllistyviä ihmisiä. Ehkä kaikkea ei edes aina kannattaisi tonkia alitajunnan syövereistä päivätajuntaan mieltä kuohuttamaan? Toki se voi olla eheyttävääkin, tervehdyttävää, mutta yleensä se edellyttää pitkää, tiivistä, hyvälaatuista psykoterapiaa.
Nyky-Suomessa ei asianmukaista psykiatrista apua saa helpolla, siis julkiselta puolelta.
