Ulvilan tapaus (ketju 5)

[Valhalla]

Vähän OT, mutta psykiatria kirjoitetaan juuri näin, ilman g-kirjainta, samoin psykiatrinen, psykiatri jne.

no aivan kiitos. Hassulta se vähän näyttikin. - se mobiilikeskittyminen.

[Vespa velutina]

Silläkin uhalla, että saan kauhean määrän kiukkuisia vakioräyhääjiä niskaani, en malta olla kommentoimatta aikaisemmissa viesteissä esiintynyttä "jokuvaan"in tiivistelmää. Ottakaa tää siltä kantilta, että ainakin pidän keskustelua yllä . Enkä tällä postilla halua myöskään kettuilla "jokuvaan"ille, koska periaatteessa ihan hyviä pointteja hän kokosikin. Keissi ei kuitenkaan ole ollenkaan niin yksinkertainen kuin täällä kirjoittajat antavat ymmärtää ja kritisoin siksi, että toisenlaisiakin tulkintoja samoista asioista voidaan esittää ja on esitettykin. Valmiita väittämiä on tietenkin aina helpompi kritisoida kuin epämääräisiä mielipiteitä, joten siksikin "jokuvaan"in tiivistelmä oli hyvä keskustelunavaus.
Tässä siis:
1. Alkukamppailu on kestänyt noin 5 minuuttia.Mistä tämä tieto on peräisin?
2. Lapsi ei ole havainnut ulkopuolista, vaikka ovi-ikkuna on ollut rikki ja isä on ollut kunnossa ja puhutellut lasta.
Ulkopuolinen oli tuolloin silminnäkijöiden mukaan vielä ulkona.
3. Anneli Auer ei ole havainnut lasta tämän käydessä takkahuoneessa juuri ennen mahdollisen ulkopuolisen hyökkäystä.
Olisiko pitänyt? Silminnäkijän mukaan äiti makasi tuolloin sängyssä, veti peittoa päälleen ja huusi ”iik!”
4. Anneli Auer on kuvannut ulkopuolisen hyökkäyksen olleen niin nopea, ettei pariskunta Auer-Lahti ole oikein ehtinyt tajuta, mitä on ollut tapahtumassa -> tämä ei istu lapsen kertomukseen siitä, että hän ei ole havainnut ulkopuolista, vaan palannut huoneeseensa isän kehotuksesta ilman kuulo- tai näköhavaintoa sisään pyrkivästä hyökkääjästä.
Kuulohavaintohan lapsella ainakin oli ja näköhavainnoksi voidaan laskea se, että lasia lentää sisään, mutta samaan aikaan sekä uhri että epäilty ovat samassa tilassa ja täysin kunnossa.
5. Lapsi on kertonut äidin olleen puhelimessa, kun hän on palannut huoneestaan takkahuoneen rajalle.
Onko Anneli joskus väittänyt muuta?
6. Lapsi ei ole kertonut olleensa itse puhelimessa ennen paluutaan takkahuoneen rajalle.
Onko Anneli joskus väittänyt muuta?
7. Lapsi ei ole kertonut olleensa itse puhelimessa ennen havaintoaan lattialla olleesta isästä ja veitsestä.
Onko Anneli joskus väittänyt muuta? (En ymmärrä, miten kohdat 5.-7. todistaisivat mitään epäillyn syyllisyydestä.)
8. Lapsi on kirkaissut hätääntyneesti vasta keskusteltuaan äitinsä kanssa ja oltuaan tämän sijaisena puhelimessa.
Milloin lapsen olisi pitänyt ensimmäistä kertaa kirkaista hätääntyneesti, jos hänen äitinsä olisi syytön?
9. Anneli Auer on 2006 joulukuussa arvioinut soittaneensa hätäkeskukseen alle minuutin kuluessa siitä, kun mahdollinen ulkopuolinen hyökkääjä on tullut takkahuoneeseen.
Pitää paikkansa.
10. Anneli Auer on 2006 joulukuussa kertonut törmänneensä lapseen eteisaulassa ja varoittaneensa lapsia tappajasta ennen hätäkeskukseen soittoa.
Eikös hän yrittänyt huutaa lapsilleen heidän huoneisiinsa ja varoittaa murhaajasta.
11. Lapsi ei muista äidin käskeneen lapsia pakenemaan oletettua murhaajaa.
Ei muista ei, mutta joissakin kuulusteluissa sitten taas muistaa.
12. Lahteen on kohdistettu väkivaltaa kymmeniä minuutteja tai tunti; ei muutamia minuutteja.
Avaavan lääkärin mukaan puukotus on ollut mahdollista suorittaa jopa kolmessa minuutissa.
13. Ulkopuolinen on voinut olla ajallisesti huoneistossa alle kuusi minuuttia.
Pitää paikkansa.
14. Ulkopuolinen on alle kuuden minuutin aikana ollut kahteen otteeseen piilossa takkahuoneen rajalla käyneeltä lapselta ja hyökännyt kahteen otteeseen Anneli Aueria kohti kädet levällään; toisella kerralla olohuoneeseen saakka.
Ei ole ollut lapselta piilossa kuin ensimmäisellä kerralla. Toisella kerralla lapsi kertoo nähneensä ulkopuolisen poistuvan ikkunasta.
15. Lapsi ei ole nähnyt äitinsä juoksevan karkuun hyökkääjää tai hyökkääjän seuraavan äitiään takkahuoneen rajalle tai olohuoneeseen. Ainakin äitinsä poistumisen takkahuoneesta on nähnyt.16. Jukka Lahden on täytynyt maata sängyllä vertavuotavana vähintään useita minuutteja.
Nämä on näitä poliisin testaamattomia hypoteeseja. Jos perna on halki, niin vuotaisi kuiviin jo viidessä minuutissa.
17. Todistajat ovat mahdollisen ulkopuolisen henkilön alle kuuden minuutin toiminta-aikana käyneet takkahuoneessa yhteensä neljä kertaa eivätkä ole nähneet Jukka Lahtea sängyllä makaamassa, vaan lattialla.
Häkenauhan perusteella Jukka saattaa pudota sängystä jo ajassa 0:50.
18. Auer on puhunut hätäkeskukseen kuuluvalla äänellä myös sellaisina hetkinä, jolloin takkahuoneesta ei ole kuulunut ääniä -> mahdollinen ulkopuolinen hyökkääjä on siis kaikella todennäköisyydellä kuullut osia hätäkeskuspuhelusta pakenematta heti virkavallan uhkaa tai pyrkimättä keskeyttämään puhelua.
Mitä sitten? Jos on tullut tappamaan, on parempi toimia nopeasti. Puhelun keskeyttäminen se vasta tyhmää olisi, jos osoite on jo ehditty antaa häkelle.
19. Auer ei ole käyttänyt väkivaltaa mahdollista ulkopuolista vastaan, puhutellut tätä, huutanut naapureita apuun eikä suojellut lapsiaan millään tavalla.
Kyllähän hän tälle puhelun aikana huuteli, tarina ei kerro yrittikö kohdistaa väkivaltaa. Naapureita tuskin saa apuun omassa kämpässä huutelemalla jos he eivät ole kuulleet edes ikkunan hajoamista.
20. Mahdollinen ulkopuolinen on vaikuttanut kuuromykältä. Ulkopuolisen hyökkääjän kuuromykkyys olisi tilastollisesti epäuskottava asia.Ulkopuolisen aistivammoista ei ole mitään tietoa. Se, ettei puhu, ei tarkoita sitä, ettei osaisi puhua tai kuulisi mitä sanotaan. Se, mitä murhaajat tilastollisesti verityötä suorittaessaan puhuvat tai kuulevat, voisi olla väitöskirjan arvoinen tutkimuskysymys.
21. Auer ei osoittanut hätäpuhelun aikana eikä viranomaisten tultua kiintymystä tai huolenpitoa väkivallan uhriksi joutunutta miestään kohtaan.Meni auttamaan, kun tämä huusi apua. On kertonut tarkistaneensa pulssin. Shokkitila on ollut mahdollinen.
22. Lapsi kertoi kuulleensa äitinsä rintavammasta vasta sairaalassa.
Mitä sitten? Isällä oli tuolloin isompi hätä.
23. Puhelimen luurissa oli verta.
Niin oli.
24. Lapsen käsissä ei ollut verta, vaikka lapsi tarttui lankapuhelimeen.
Tarkistettiinko lapsen kädet?
25. Lankapuhelin oli verinen virkavallan saapuessa paikalle - > se, ettei yksikään todistaja ole ilmaissut lapsen pesseen käsiään ennen virkavallan saapumista sekä kohdat ´22´-´24´ implikoivat, että Anneli Auer on itse aiheuttanut rintavammansa hätäkeskuspuhelun jälkeen.
Ei todista. On voinut aiheuttaa, mutta on yhtä hyvin voinut olla aiheuttamatta.
26. Vastaajan heti tapahtuman jälkeen (1.- 2.12.2006) antamille tapahtumakuvauksille on annettava suurin painoarvo.
Niin on.
27. Mahdollisesta ulkopuolisesta ei löytynyt jälkeäkään, vaikka tutkimuksia jatkettiin intensiivisesti useita vuosia; Anneli Auerin mahdollista osuutta surmaan ei pidetty pääasiallisena tutkintalinjana ennen vuotta 2009.Poliisi ei järjestänyt ratsioita tai tiesulkuja heti surmatyön jälkeen, vaan päinvastoin pelkästään sotki terassilla teknisiä todisteita. Se, että murhaajan kenkiä etsitään asunnosta heti seuraavina päivinä, viittaa siihen, että vaimoa on epäilty lähes heti.

Lisäksi ulkopuolisen paikallaoloa puoltavat se, ettei toista murha-asetta ja murhaajan päällä olleita vaatteita löytynyt surmapaikalta poliisin saapuessa sinne muutaman minuutin kuluttua, kukaan ei ole voinut todistaa, että Anneli olisi vienyt talosta todisteita pois surman jälkeen (epäillä nyt voi aina), Annelissa ei ollut naarmuakaan perheriidan jäljiltä, halosta löytyi vierasta DNA:ta (ainakin tuomiossa luki, että miehen) ja terassilta ja sisältä löytyi kuraa ja verta.

[Valhalla]

Huomasin kyllä, että tämä minun ymmärrykseni ylittävä skootteri on täällä viimeisin kirjoittaja mutta kurkkasin kumminkin. Ja enkä ymmärrä vieläkään.

Puuttuva materiaali ei voi viitata ulkopuoliseen koska ulkopuolisesta ei ole yhtään mitään näyttöä. Hoviin asti ainoa näyttö oli lapsen silminnäkijähavainto ja sekin monen keskenään ristiriitaisen lausunnon joukosta. Annelin uskottavuutta ei olisi pitänyt olla enää lainkaan olemassa. No nyt ei näitäkään enää ole vaan pikemmin tämäkin osuus on kääntynyt Annelia ja huppisoletusta vastaan.

Huppiksesta ei ole havaintoa, jälkiä, mitään identifioivaa, ääntä, hajua - ei mitään. Samalla ja yhtä vahvalla näytöllä voisimme epäillä teräväkärkisarvisen hirven vierailua: pitkät jalat ja työkalut lasioven lävistykseen, toisalta hänelle liian monimutkainen oven salpa, monipiikkisen sarven haavat uhrin kehossa, pystyi kannattelemaan uhria ilmassa, ei sanonut sanaakaan, ei ymmärtänyt pelätä hätäpuhelua, sorkka kävi astalosta, uroksena koki vain uhrin uhaksi, poistui kenenkään häntä epäilemättä - niin ja isot ihohuokoset kera pottunenän.

[Lähtöruutu]

Hirvi? Joo-oh, mikäpä siinä. Porokin voisi tulla mieleen kun joulunaikaa alettiin elää, mutta onneksi ei tule mieleen, ei edes joulupukki. Onkohan sitä jo ehdotettu täällä? Ei tainnut Vespan keskustelun ylläpitoyristys tuottaa hedelmää tällä kertaa.

[Flammable]

Huppiksesta ei ole havaintoa, jälkiä, mitään identifioivaa, ääntä, hajua - ei mitään. Samalla ja yhtä vahvalla näytöllä voisimme epäillä teräväkärkisarvisen hirven vierailua: pitkät jalat ja työkalut lasioven lävistykseen, toisalta hänelle liian monimutkainen oven salpa, monipiikkisen sarven haavat uhrin kehossa, pystyi kannattelemaan uhria ilmassa, ei sanonut sanaakaan, ei ymmärtänyt pelätä hätäpuhelua, sorkka kävi astalosta, uroksena koki vain uhrin uhaksi, poistui kenenkään häntä epäilemättä - niin ja isot ihohuokoset kera pottunenän.

Jos samalla ja yhtä vahvalla näytöllä voidaan epäillä, oliko se DNA teräväkärkisarvisen hirven? On tainnut jäädä lukematta nuorempien lasten kertomukset, jos silminnäkijät todistavat teräväkärkisarvisesta hirvestä. Eiköhän parhaat todisteet ole ne, jotka silminnäkijät kertovat. Hovioikeus löysi useita viitteitä ulkopuolisesta, mutta tosiaan ne ruskeat kuidut. Itse epäilisin todisteiden pohjalta, että teräväkärkisarvisella hirvellä oli ruskeakuituinen turkki.

[jokuvaan]

Silläkin uhalla, että saan kauhean määrän kiukkuisia vakioräyhääjiä niskaani, en malta olla kommentoimatta aikaisemmissa viesteissä esiintynyttä "jokuvaan"in tiivistelmää...
- - -

Jaa, en minä ainakaan kiukustunut. Enhän minä tosin vakioräyhääjä olekaan; paremminkin AA:n vakioparjaaja - syistä, joita olen yrittänyt kovasti selitellä. Varmuuttahan minulla ei hänen syyllisyydestään ole - ainoastaan vahva epäilys. Vähän kyllä harmittaa, ettet paneutunut lähdeviitteisiin, joita olin postannut em. tiivistelmän edelle. Niistä olisi suoraan nähnyt perustelun esim. 1. kohdan arviolle alkukamppailun viiden minuutin kestolle.

Pahoittelen pitkää viestiä, mutta koen tarpeelliseksi postata tarkennetun version kyseisestä tiivistelmästä:

´vespa velutinan´ kommentit samasta tämän ketjun viestistä, kuin yllä oleva osalainaus.

Tarkemmin yksilöimättömät lainaukset lapsen ja Auerin vuoden 2009 etp-kommenteista ovat osalainauksia Taran viesteistä vuodelta 2010 ´AA:n kuulustelut syksy 2009´-ketjussa.

Summa summarum:

1. Alkukamppailu on kestänyt noin 5 minuuttia.

• Käräjäoikeuden raportista:

Kun otetaan huomioon Lahdelle eripuolille kehoa tulleet yli 60
melko pinnallista vammaa, alkukamppailun on käräjäoikeuden harkinnan
mukaan täytynyt kestää edellä arvioitua kauemmin, todennäköisesti noin
5 minuuttia.

2. Lapsi ei ole havainnut ulkopuolista, vaikka ovi-ikkuna on ollut rikki ja isä on ollut kunnossa ja puhutellut lasta.

Ulkopuolinen oli tuolloin ulkona vain Auerin havainnon mukaan. Lapsella ei ollut silminnäkijähavaintoa ulkopuolisesta ennen tämän poistumista. Jos ikkuna olisi ollut hajalla jo lapsen käydessä takkahuoneen rajalla, ei ”huppumiehen” olisi tarvinnut enää hakata ikkunaa voimallisesti ennen sisääntuloaan. Auerin mukaan ”huppumiehen” sisääntulo oli nopea ja Auer joutui väistelemään lentävää lasia ennen ”huppumiehen” ylävartalon ilmestymistä ikkuna-aukkoon. Lapsi ei havainnut lasin hakkaamista eikä ”huppumiehen” sisääntuloa, vaikka oli palaamassa vain muutaman metrin päässä sijaitsevaan huoneeseensa. Lapsi ei myöskään nähnyt ketään terassilla, vaikka Auerin mukaan takkahuoneessa oli pimeää ja ulkona näkyi ´välähdyksiä´, joita hän luuli ilotulitukseksi. ”Huppumies” oli näkymätön, ei hakannut ikkunaa eikä aiheuttanut muita ääniä terassilla lapsen käydessä takkahuoneen rajalla. Äänet olivat kuuluneet aikaisemmin. Hiljaisuudesta huolimatta Auer ei havainnut lapsen käyntiä makuuhuoneen rajalla – ei, vaikka lapsi puhui isänsä kanssa. Lapsi ei ollut uskaltanut sytyttää valoja, koska lattialla oli ollut lasinsiruja. Lapsen on täytynyt seistä aivan takkahuoneen rajalla; kohdassa, josta oli lyhyt matka valokatkaisijaan ja josta havaitsi lasinsirut, ulko-oven, sängyn sekä Auerin. Auer ei kuitenkaan havainnut lasta eikä lapsi ”huppumiestä”. ”Huppumies” ei ole voinut nähdä sisälle, sillä sisällä oli pimeää.

3. Anneli Auer ei ole havainnut lasta tämän käydessä takkahuoneessa juuri ennen mahdollisen ulkopuolisen hyökkäystä.
Auerin olisi pitänyt havaita lapsi, sillä huoneessa oli hiljaista lapsen käydessä, ikkunaa ei hakattu eikä lasia lennellyt. JSL myös puhui lapsen kanssa. Lapsi seisoi lähellä äitiään. 21.9.2009 lapsi kertoi molempien vanhempien sanoneen ensimmäisellä käynnillä, että kyseessä oli ´ukkonen´. Seuraavalla käynnillä takaovi oli ollut ´jotenkin´.

• Hovioikeuden raportista (Lapsi 1.12.2006 kello 15:00 ->):

A on kertonut, että hän oli herännyt siihen, kun joku oli paukuttanut talon ikkunaa. Hän oli luullut ääntä pakkasen paukkeeksi. Hän oli kuullut myös isänsä tai äitinsä kiljuvan. A oli sitten mennyt katsomaan vanhempiaan ja nähnyt heidät hereillä ja sängystä nousseina.

Lapsi ei kertonut äidin huutaneen silloin, kun hän kävi katsomassa vanhempiaan, vaan silloin, kun hän kuuli ´pauketta´. Pauketta tai huutoa ei kuulunut lapsen käydessä takkahuoneessa.

• Ote lapsen kuulemisesta 17.08.2009 (Tara 11.6.2010 ´AA:n kuulustelut syksy 2009´ -ketjussa):

Axxxxa: Mä menin tohon rajaan
Kuulustelija: Siihen rajalle
A: .....
K: Elikkä se raja kuvaa sitä olohuoneen ja takkahuoneen välistä lattiaa. Miks sää pysähdyit siin?
A: No, iskä ja äiti mitä mä sanoiks mä äh mää en muista sanoik mää täsä siin ko me ekal kertaa täst juteltii et oliko iskä jo sillo noussu toho mä en mää unohdi se just äske
K: Nii mut mitä sä muistat nyt
A: Ni ... iskä ja äiti oli kai siin ja siin ei näkyny mitää ihmeellist

• Ote AA:n kuulustelusta 21.9.2009 (Tara 11.6.2010 em. kuulusteluketjussa):

Merkitään: Seuraavana on suoria lainauksia tyttäresi Axxxx:n puhuttelusta,joka on suoritetu X:n tiloissa 27.08.2009.

" Joo mää menin illalla nukkumaan ja sit mää heräsin siihen ku kulu jotain tosi kovaa räiskintää ja mää luulin et siel oli joku ukkonen tai jotain ja niin luuli muutkin ja tota ja yritin saada unta mut sit se vaan koveni ja mä menin kysymään äidilt ja iskältä et mikä se on sit ne sanova et se on ukkonen ja sit ja tota mä menin pois siit mää tulin koht hetken päästä takasin sit se oli jotenkin se takaovi"

´…ne sanova et se on ukkonen´. Ne sanoivat. Ne.

…et oliko iskä jo sillo noussut toho…´ Minne noussut - jo silloin? Ikkunan eteen seisomaan? Tuolille? Ovi-ikkunan karmille? Arkulle? Noussut. Jo silloin. Vai vasta tokalla –tai kolmannella - kerralla? Montako kertaa lapsi oikein kävi ihmettelemässä takkahuoneen ´ukkosta´? Montako kertaa hän ehti nähdä isänsä ennen tikkauksia?


4. Anneli Auer on kuvannut ulkopuolisen hyökkäyksen olleen niin nopea, ettei pariskunta Auer-Lahti ole oikein ehtinyt tajuta, mitä on ollut tapahtumassa -> tämä ei istu lapsen kertomukseen siitä, että hän ei ole havainnut ulkopuolista, vaan palannut huoneeseensa isän kehotuksesta ilman kuulo- tai näköhavaintoa sisään pyrkivästä hyökkääjästä.

Lapsi ei ole kertonut nähneensä lasin lentämistä, vaan ainoastaan lattialla ollutta lasia. Lapsella ei ole yhtään varmistettua kuulohavaintoa ulkopuolisesta – ainoastaan näköhavainto tämän poistumisesta. Ikkunoiden paukuttelusta kuulunutta ääntä ei voida todentaa ”huppumiehen” aiheuttamaksi.

5. Lapsi on kertonut äidin olleen puhelimessa, kun hän on palannut huoneestaan takkahuoneen rajalle.

Onko Anneli joskus väittänyt muuta?

On. Auer on väittänyt törmänneensä lapseen eteisessä, huutaneensa lapsille ja menneensä vasta sitten soittamaan hätäkeskukseen. Ehkä Auer näki lapsen matkalla puhelimeen; tyttö meni suoraan takkahuoneen rajalle, näki puukotetun isänsä ja havaitsi äitinsä puhelimessa. Tyttö ei kuitenkaan järkyttynyt näkemästään – havaittavasti, vaan tuli äitinsä tilalle puhelimeen ja alkoi kirkua vasta astaloinnin jälkeen.

• Ote Auerin kuulustelusta 20.9.2009 (V = Anneli Auer, K= kuulustelija; Rouva_Etsivän viesti kuulusteluketjussa 10.6.2010):

V: Muistan, että ennen puhelun aloittamista, törmäsin jossakin kohtaa Axxxx:ään. En muista sanoinko Axxxx:lle mitään.

K: Missä Axxxx silloin oli, kun aloitit puhelun hätäkeskukseen?

V: En osaa sanoa.

K: Jos et tiennyt, Missä Axxxx oli tuolloin niin, etkö ollut huolissasi hänestä?

V: En varmaankaan tuolloin edes ajatellut koko asiaa.

K: Miksi et mennyt herättämään naapureita ja pyytänyt heitä soittamaan hätäkeskukseen?

V: Meillä oli kotona puhelin keittiössä, joten soitin siitä. Minulle ei tullut mieleenkään, että olisin lähtenyt naapuriin soittamaan apua ja siten olisin jättänyt lapset ja Jukan murhaajan käsiin.

Auer ei ollut huolissaan lapsen sijainnista. Ei edes ajatellut koko asiaa. Lapsi suunnisti vapaasti takkahuoneeseen. Auer otti lapset ja Jukan omiin käsiinsä.

• Hovikoikeuden raportista:

Anneli Auer on 2.12.2006 Satakunnan keskussairaalassa kertonut,… Hän oli nähnyt A:n, joka oli ollut talon eteisessä, ja sanonut, että talossa oli tappaja ja että lasten piti juosta ulos. Anneli Auer oli avannut talon ulko-oven, minkä jälkeen hän oli soittanut hätäkeskukseen.

6. Lapsi ei ole kertonut olleensa itse puhelimessa ennen paluutaan takkahuoneen rajalle.

Onko Anneli joskus väittänyt muuta?

En tiedä. Olennaista on se, että lapsi lienee nähnyt maassa makaavan isänsä ja veitsen jo ennen hätäkeskuspuheluun osallistumistaan. Lapsi on kuitenkin jättänyt reagoimatta hirvittävään näkyyn. Tyttö ei itkenyt, kun hän sanoi ´Niih´ ja ´Mitä mä sanon?´ ennen puhelimen luurin tarttumistaan. Käräjä- ja hoviraporttien perusteella tyttö on jo nähnyt maassa makaavan isänsä, kun huomaa äitinsä olevan puhelimessa.

• Käräjäoikeuden raportista:

…käräjäoikeus antaa näyttoarvoa Amanda Auerin 1.12.2006 kello 15.00 tapahtuneelle kuulemiselle. Hänen kertomuksestaan on pääteltävissä hänen heränneen johonkin
paukkeeseen, kuulleen isän tai äidin kiljuntaa, käyneen katsomassa tilannetta heidän makuuhuoneena käyttämän takkahuoneen ovelta ainakin kahdesti, ehkä kolmesti, nähneensä viimeisellä kerralla isän lattialla ja äidin puhelimessa keittiössä ja olleensa itsekin puhelimessa äidin mennessä isää katsomaan.

• Hovioikeuden raportista:

A oli mennyt pois huoneeseensa ja tullut vähän ajan kuluttua takaisin. Tällöin hän oli nähnyt isänsä makaavan lattialla sängyn vieressä. Hän oli nähnyt lattialla myös puukon, jollaista hän ei ollut aiemmin nähnyt. Hän ei ollut nähnyt ketään ulkopuolista henkilöä. Hänen äitinsä oli tuolloin ollut soittamassa.

7. Lapsi ei ole kertonut olleensa itse puhelimessa ennen havaintoaan lattialla olleesta isästä ja veitsestä.

Onko Anneli joskus väittänyt muuta? (En ymmärrä, miten kohdat 5.-7. todistaisivat mitään epäillyn syyllisyydestä.)

Perustelut ovat samat kuin edellä. AA:n syyllisyydestä seikat eivät todista, mutta ne antavat viitteitä lapsen osallisuudesta illan tapahtumiin. Lapsi reagoi kirkaisemalla vasta nähtyään isänsä astaloituna. Puukotetun isän näkeminen aiemmin, ennen puhelimeen menoa, ei ollut herättänyt lapsessa (häketallenteelta havaittavaa) tunnereaktiota. Lapsen ääni pysyi vakaana.

• Käräjäoikeuden raportista:

Terassin ikkuna oli ollut rikki. Axxxxaa oli kehotettu menemään takaisin nukkumaan. Tämän jälkeen hän oli edelleen kuullut "kamalia" äänia ja mennyt taas katsomaan. Tällöin oli havainnut isän lattialla ja veitsen tämän vieressä. Muistaa äidin soittaneen hätäpuhelun ja olleensa välillä itse puhelimessa.

8. Lapsi on kirkaissut hätääntyneesti vasta keskusteltuaan äitinsä kanssa ja oltuaan tämän sijaisena puhelimessa.

Milloin lapsen olisi pitänyt ensimmäistä kertaa kirkaista hätääntyneesti, jos hänen äitinsä olisi syytön?

Nähdessään ennen puhelimeen menoaan isänsä ja veitsen lattialla ja kuullessaan äitinsä puhuvan tappajasta.

9. Anneli Auer on 2006 joulukuussa arvioinut soittaneensa hätäkeskukseen alle minuutin kuluessa siitä, kun mahdollinen ulkopuolinen hyökkääjä on tullut takkahuoneeseen.

Pitää paikkansa.

10. Anneli Auer on 2006 joulukuussa kertonut törmänneensä lapseen eteisaulassa ja varoittaneensa lapsia tappajasta ennen hätäkeskukseen soittoa.

Eikös hän yrittänyt huutaa lapsilleen heidän huoneisiinsa ja varoittaa murhaajasta.

Kyllä, mutta lapsen kertomuksen mukaan AA ei törmännyt vanhimpaan lapseen eteisaulassa ennen hätäkeskuspuhelua.

11. Lapsi ei muista äidin käskeneen lapsia pakenemaan oletettua murhaajaa.

Ei muista ei, mutta joissakin kuulusteluissa sitten taas muistaa.

• Axxxxa 27.08.2009:

Myöhemmin sit ku tää oli tapahtunu ja me jo oltiin en mä muista onks siit jotain kaks vuotta niin ... pual en mä tiä joskus vaan sen jälkeen....äiti kerto et se oli huutanu meil et meidän pitää äkkii paeta ku siel oli se murhaaja ja se halus suojella mut mää en ollu yhtään kuullu sitä "

12. Lahteen on kohdistettu väkivaltaa kymmeniä minuutteja tai tunti; ei muutamia minuutteja.

• Käräjäoikeuden raportista:

Todistaja, oikeuslääkäri Laaksonen on lausunut Lahdella olevan
vammoja niin paljon, että ne eivät ole voineet syntyä minuuttien
kuluessa, vaan aikaa on kulunut kymmeniä minuutteja tai tunti.
- - -
(Hannu Lauerma)… Yhteenvetona totean, että Lahden vammojen lukumäärän ja sängyn veritahran syntyminen alle kuuden minuutin aikana on mahdollista, mutta
todistaja Laaksosen ja todistaja Taurun kertomusten perusteella sitä
voidaan pitää epätodennäköisenä. Ajan Iyhyys puhuu ulkopuolisen
tekijän mahdollisuutta vastaan ja viittaa sen vuoksi siihen, että Anneli
Auer on tekijä.

• Hovioikeuden raportista:

Sängyn patjan ja lakanan verijälkien aiheutumiseen oli ZG:n arvion mukaan kulunut minuutteja tai runsas kymmenen minuuttia.

13. Ulkopuolinen on voinut olla ajallisesti huoneistossa alle kuusi minuuttia.

Pitää paikkansa.

14. Ulkopuolinen on alle kuuden minuutin aikana ollut kahteen otteeseen piilossa takkahuoneen rajalla käyneeltä lapselta ja hyökännyt kahteen otteeseen Anneli Aueria kohti kädet levällään; toisella kerralla olohuoneeseen saakka.

Ei ole ollut lapselta piilossa kuin ensimmäisellä kerralla. Toisella kerralla lapsi kertoo nähneensä ulkopuolisen poistuvan ikkunasta.

”Huppumies” on ollut kahteen otteeseen piilossa lapselta: ensimmäisen kerran lapsen käytyä ihmettelemässä lasinpaloja ja toisen kerran tämän käytyä katsomassa lattialla makaavaa, puukotettua isäänsä - ennen puheluun osallistumistaan. Kolmannella käynnillä; puhelimesta lähdettyään, lapsi väittää nähneensä ”huppumiehen” poistuvan.

• Lapsi 27.8.2009 (K = kuulustelija, A = lapsi):

K: Ekal kerral.
A: Okei. Sillo ei ollu mitää ihmeellistä äiti ja iskä oli heränny mut ne oli ihan tavallisina ja ei tuo ei ollu lasii eikä mitää"

Lapsen ensimmäisellä käynnillä takkahuoneessa ei siis ollutkaan lasinsiruja eikä muutakaan ihmeellistä(?).

15. Lapsi ei ole nähnyt äitinsä juoksevan karkuun hyökkääjää tai hyökkääjän seuraavan äitiään takkahuoneen rajalle tai olohuoneeseen.

Ainakin äitinsä poistumisen takkahuoneesta on nähnyt.

Lapsi ei ole havainnut ulkopuolista takaa-ajajaa. Äidin liikkeistä, vaatetuksesta, vammasta yms. lapsella ei ole selkeitä muistikuvia tai havaintoja.

16. Jukka Lahden on täytynyt maata sängyllä vertavuotavana vähintään useita minuutteja.

Nämä on näitä poliisin testaamattomia hypoteeseja. Jos perna on halki, niin vuotaisi kuiviin jo viidessä minuutissa.

Kyse ei ole hypoteesista, vaan faktasta, jota muut faktat eivät tue. Jos Lahti on pudonnut sängyltä hätäkeskuspuhelun ajassa 0:50, sängyllä makaamiseen olisi ollut aikaa vain joitakin sekunteja. Lahti ja ”huppumies” kävivät pystypainia takan edustalla, jossa Auer kertoi menneensä tappelijoiden väliin saadessaan veitseniskun. Tämän jälkeen silminnäkijät näkivät Lahden ainoastaan lattialla, eivät sängyllä.

17. Todistajat ovat mahdollisen ulkopuolisen henkilön alle kuuden minuutin toiminta-aikana käyneet takkahuoneessa yhteensä neljä kertaa eivätkä ole nähneet Jukka Lahtea sängyllä makaamassa, vaan lattialla.

Häkenauhan perusteella Jukka saattaa pudota sängystä jo ajassa 0:50.

Auer kertoo soittaneensa hätäkeskukseen alle minuutin kuluessa siitä, kun ”huppumies” oli tunkeutunut asuntoon. Kun ajasta vähentää alkutilanteenpystypainin ja arviossa ottaa huomioon silminnäkijoiden havainnot, ei sängyllä makaamiseen olisi jäänyt riittävää aikaa verijälkien syntymiseen.

18. Auer on puhunut hätäkeskukseen kuuluvalla äänellä myös sellaisina hetkinä, jolloin takkahuoneesta ei ole kuulunut ääniä -> mahdollinen ulkopuolinen hyökkääjä on siis kaikella todennäköisyydellä kuullut osia hätäkeskuspuhelusta pakenematta heti virkavallan uhkaa tai pyrkimättä keskeyttämään puhelua.

Mitä sitten? Jos on tullut tappamaan, on parempi toimia nopeasti. Puhelun keskeyttäminen se vasta tyhmää olisi, jos osoite on jo ehditty antaa häkelle.

”Huppumies” keskeytti tappopuuhat sekä lapsen pienten jalkojen että Auerin isojen jalkojen lähestyessä. Ensin mainitun kohdalla ”huppumies” osasi kätkeytyä, vaikka mäiske oli kova ja tilanne kaoottinen. Jälkimmäisen kohdalla ”huppumies” osasi suunnata kahdesti tulijaa kohti. ”Huppumies” ei kuitenkaan jatkanut takaa-ajoa eikä vahingoittanut tulijaa. Rikollisen näkökulmasta olisi ollut parempi eliminoida silminnäkijät ja/tai häipyä heti paikalta.

19. Auer ei ole käyttänyt väkivaltaa mahdollista ulkopuolista vastaan, puhutellut tätä, huutanut naapureita apuun eikä suojellut lapsiaan millään tavalla.

Kyllähän hän tälle puhelun aikana huuteli, tarina ei kerro yrittikö kohdistaa väkivaltaa. Naapureita tuskin saa apuun omassa kämpässä huutelemalla jos he eivät ole kuulleet edes ikkunan hajoamista.

Kukaan ei tiedä, kelle Auer puhelun aikana huuteli. Auer kertoi 2009, ettei löytänyt mitään kättä pidempää - muuten olisi kyllä mennyt väliin. Auer muisti kuitenkin, että siinä eteislipaston päällä oli vasara, jota hän kenties käytti ja jonka hän ehkä pesi samalla kuin kätensä. Keittiön lattialla oli myös pitkävartinen rikkaharja. Auer olisi voinut huutaa naapureille jo silloin, kun avasi tuulikaapissa etuoven. Viimeistään hän olisi voinut huutaa silloin, kun paras ystävä ja rakas puoliso makasi kuolleena ja Auer viittoili poliiseille asunnon edustalla. Hälytysajoneuvot kiinnittivät joka tapauksessa yksittäisten naapureiden huomion. Naapurit olisivat voineet seurata tappajan liikkeitä ja auttaa tämän kiinni saamisessa. Naapurit olisivat voineet nähdä tappajan livenä – esim. (sairas)autoon nousemassa. Ulkona kun keskellä yötä huutaa, niin takuulla tulee kuulluksi.

20. Mahdollinen ulkopuolinen on vaikuttanut kuuromykältä. Ulkopuolisen hyökkääjän kuuromykkyys olisi tilastollisesti epäuskottava asia.

Ulkopuolisen aistivammoista ei ole mitään tietoa. Se, ettei puhu, ei tarkoita sitä, ettei osaisi puhua tai kuulisi mitä sanotaan. Se, mitä murhaajat tilastollisesti verityötä suorittaessaan puhuvat tai kuulevat, voisi olla väitöskirjan arvoinen tutkimuskysymys.

Murhaajat eivät ainakaan liiku äänettömästi lasinsirujen päällä, katoa astalo ja taskulamppu housunpuntissa roikkuen korkeasta, teräväsärmäisestä lasiaukosta sulavasti Saharaan eivätkä kuule paljaiden jalkojen läpsytystä tikatessaan äänekkäästi valittavaa uhria.

21. Auer ei osoittanut hätäpuhelun aikana eikä viranomaisten tultua kiintymystä tai huolenpitoa väkivallan uhriksi joutunutta miestään kohtaan.

Meni auttamaan, kun tämä huusi apua. On kertonut tarkistaneensa pulssin. Shokkitila on ollut mahdollinen.

Ei tiedetä, menikö Auer auttamaan vai astaloimaan. Ei tiedetä, tarkistiko pulssia tai silmien avoimuutta. Shokkitilaa ei hoitohenkilökunnan mielestä ollut.

22. Lapsi kertoi kuulleensa äitinsä rintavammasta vasta sairaalassa.

Mitä sitten? Isällä oli tuolloin isompi hätä.

• Auer vuonna 2009:

Silloin, kun olin puhelimessa, oli Axxxx suurimman osan ajasta vieressäni.

23. Puhelimen luurissa oli verta.

Niin oli.

Aika erikoista, ettei lapsi havainnut äitinsä rintavammaa, vaikka ´oli suurimman osan ajasta äitinsä vieressä´ (ks. ed). Hän ei myöskään kertonut verihavainnoistaan keittiössä/lankapuhelimessa eikä (ilmeisesti) ollut käsiltään verinen, koska asiasta ei ole mainintaa.

24. Lapsen käsissä ei ollut verta, vaikka lapsi tarttui lankapuhelimeen.

Tarkistettiinko lapsen kädet?

En tiedä. Ainakaan verestä ei ole mainintaa. Lapsi ei kertonut havainneensa äitinsä vammaa tai verta puhelimessa tai keittiön lattialla. Auer kertoi vammasta hätäkeskukseen. Hän kertoi (ehkä) myös maininneensa asiasta lapselle jo Tähtisentiellä* *Olisiko esim. Taralla, Valhallalla tai us:lla lähde tälle epäilykselle? Muistan lukeneeni ko. kommentin jostain Auerin kuulustelusta.

25. Lankapuhelin oli verinen virkavallan saapuessa paikalle - > se, ettei yksikään todistaja ole ilmaissut lapsen pesseen käsiään ennen virkavallan saapumista sekä kohdat ´22´-´24´ implikoivat, että Anneli Auer on itse aiheuttanut rintavammansa hätäkeskuspuhelun jälkeen.

Ei todista. On voinut aiheuttaa, mutta on yhtä hyvin voinut olla aiheuttamatta. Totta.

50-60 - ja se 60 sille ensin mainitulle.

26. Vastaajan heti tapahtuman jälkeen (1.- 2.12.2006) antamille tapahtumakuvauksille on annettava suurin painoarvo.

Niin on.

27. Mahdollisesta ulkopuolisesta ei löytynyt jälkeäkään, vaikka tutkimuksia jatkettiin intensiivisesti useita vuosia; Anneli Auerin mahdollista osuutta surmaan ei pidetty pääasiallisena tutkintalinjana ennen vuotta 2009.

Poliisi ei järjestänyt ratsioita tai tiesulkuja heti surmatyön jälkeen, vaan päinvastoin pelkästään sotki terassilla teknisiä todisteita. Se, että murhaajan kenkiä etsitään asunnosta heti seuraavina päivinä, viittaa siihen, että vaimoa on epäilty lähes heti.

Se, ettei ulkopuolista ole löytynyt, se, että ainakin osa lapsista on todistanut äitiään vastaan, se, että AA on saanut seitsemän vuoden tuomion seksuaali- ja väkivaltarikoksista ja se, että uhrin kenkiä ei ole löydetty asunnosta heti surmaa seuranneina päivinä, mutta kengät ovat (Auerin v. 2009 kertoman mukaan) kulkeutuneet Auerin uuteen asuntoon ja tulleet hävitetyiksi, viittaa siihen, että Auerin epäilylle olisi ollut enemmänkin aihetta.

[sisotalo]

Silläkin uhalla, että saan kauhean määrän kiukkuisia vakioräyhääjiä niskaani.
Ulkopuolisen paikallaoloa puoltavat se, ettei toista murha-asetta ja murhaajan päällä olleita vaatteita löytynyt surmapaikalta poliisin saapuessa sinne muutaman minuutin kuluttua, kukaan ei ole voinut todistaa, että Anneli olisi vienyt talosta todisteita pois surman jälkeen (epäillä nyt voi aina), Annelissa ei ollut naarmuakaan perheriidan jäljiltä, halosta löytyi vierasta DNA:ta (ainakin tuomiossa luki, että miehen) ja terassilta ja sisältä löytyi kuraa ja verta.

Hyvä nimimerkki. Ei tätä yhtä rähjääjää tarvitse pelätä. Olen yksinkertaisesti sulkenut pois yhden nimimerkin ja tässä muodossa murha.info'a voi hyvin lukea. Muut esittävät väitteitä, jotka pyrkivät osoittamaan, että murhaajaa ei ollut paikalla. Tämä on kuitenkin toivotonta, koska Jukka Lahti todella murhattiin. Hänen päänsä oli lyöty hajalle miehen voimalla ja esineellä jonka murhaaja vei mennessään.

Poliisi keksi tarinan, että murhaaja ei ollut paikalla Annelin kuulusteluissa syyskuussa 2009. Tällä perustalla väitetään täälläkin, että Anneli ja - nyt yhdessä tyttärensä kanssa on murhannut perheen isän. Karkea, jopa 15 vuotiaan lapsenkin, panettelua. Kyllä sinä ja minä saamme kestää ilkeyksiä kun tuomme esille todelliset tapahtumat Tähtisenkadulla v.2006.

En näe mitään virhettä huomautuksissasi 26 pisteen listalle. Lista on vaan toivoton lähtökohta kun selvitetään mitä tapahtui. Se aukeaa kun menet KKO:n arkistoon katsomaan kaikki kuulusteluvieot

Sinun loppupäätelmäsi todisteista murhaajan paikalla olosta on turhan suppea.

[Vespa velutina]

Kiitos "jokuvaan"ille asiallisesta vastauksesta.
Jotkut keskustelijat eivät ole hahmottaneet, että tässä taistelee kaksi erilaista tutkintalinjaa eikä niistä jälkimmäinen vaikuta edes sen vertaa uskottavalta kuin ensimmäinen. Jos Joutsenlahti mokailikin puikoissa ollessaan, niin mielestäni nämä hänen jälkeensä tulleet tutkinnanjohtajat ovat mokailleet ihan yhtä rankasti elleivät pahemminkin. Kuka on oikeassa?
Se, ettei huppumiestä ole löydetty, todistaa vain sen, ettei huppumiestä ole löydetty; se ei kerro paikalla olleen lesken syyllisyydestä mitään.
Mielestäni surmatyön kokonaisuutena on pakko olla ollut nopea, oli tekijä kuka hyvänsä. Itse lapsena jonkin verran perheriitoja kuunnelleena voin vain todeta, että lapset kyllä hyvin nopeasti huomaavat, milloin riita äityy fyysiseksi. Voisin kuvitella, että jos Anneli on alkanut tuikkia Jukkaa puukolla ja tämä huutaa tuskasta, lapset olisivat rynnänneet huoneistaan isänsä avuksi "äiti, älä tapa isää" itkien ja anoen. Vanhimman lapsen käytös vaikuttaa häkepuhelun perusteella omituiselta, mutta se sopii paremmin siihen, että talossa on ulkopuolinen kuin että surmaaja on oma äiti. En voi millään uskoa, että tyttö kyselisi äidiltään "mitä mä sanon" (häkelle) yms. jos tilanne perheessä oli niin kaoottinen, että lapset roikkuivat epätoivoisina äidissään, joka teurastaa puolustuskyvytöntä isää jopa tunnin verran.
Sisotalo: en asu Helsingissä eikä minulla ole aikaa (eikä ehkä intoakaan) käydä korkeimman arkistossa. Mulle riittää postaukset, joita aktiivit tänne linkittävät.
Minulla ei myöskään ole mitään tietoa siitä, mitä Tähtisentiellä tapahtui murhailtana, mutta siinä vaiheessa kun syytökset alkoivat muistuttaa (huonoa) fantasiakirjallisuutta, tunsin tarvetta tarttua näppäimistöön.

[Valhalla]

Vespa: Se, ettei huppumiestä ole löydetty, todistaa vain sen, ettei huppumiestä ole löydetty; se ei kerro paikalla olleen lesken syyllisyydestä mitään.

Mielestäni väärin menee jälleen. Käräjäoikeuskin otti lähtökohdakseen sen, että jos voidaan poissulkea ulkopuolisen mahdollisuus riittävällä varmuudella niin silloin Annelin tarina on valehdeltu ja syynä voi olla vain hänen syyllisyytensä ainoana aikuisena. Tähän on ennenkin tarjottu suljetun tilan kliseetä, että jos lukitussa putkassa on kaksi henkilöä ja toinen on yön aikana surmattu. Vaikka mitään todistetta ei löytyisi on oikeus huoletta tuomitseva elossaolleen murhasta.

Oikeus toteutuakseen ei tarvitse täyttä varmuutta syyllisyydestä vaan riittävän varmuuden. Samaisesta syystä - vaikka se eduksi olisikin - niin oikeus ei pidä välttämättömänä ymmärtää tapahtumakulkua yksityiskohtia myöden. Se ei ole oikeuden ensisijainen tarkoitus vaan se, että syyllisyys tai syyttömyys selvitetään.

[jokuvaan]

...tässä taistelee kaksi erilaista tutkintalinjaa eikä niistä jälkimmäinen vaikuta edes sen vertaa uskottavalta kuin ensimmäinen.
- - -

En allekirjoita vespan väitettä, vaan olen samaa mieltä Valhallan kanssa. Mielestäni silloin on hyvä ottaa huomioon myös käräjäoikeuden Auerille lsh- ja väkivaltarikoksista antama tuomio, kun muodostaa vaikutelmaa tutkintalinjojen uskottavuudesta koskien JSL:n murhaa. Vaaka kallistuu Auerin puoleen, sillä "huppumiehestä" ei ole saatu pitäviä todisteita. Auer oli paikalla ja esitti peruuttamassaan - ja useaan kertaan toistamassaan - tunnustuksessa paitsi uskottavia tunne- ja toimintakuvauksia, myös uskottavan motiivin - jopa useampia sellaisia - surmaan. Motiiveja olivat mm. riittämätön arvostus, JSL:n salassa pitämät raha-asiat, pms-oireilu sekä vanhimman lapsen kohtelu. "Huppumiehen" hyökkäys on huomattavasti epäuskottavampi skenaario.

Lapsen yksittäinen, hetkellinen silminnäkijähavainto ei vaikuta aidolta, sillä se syntyi tyhjästä; ilman lapsen (tai muidenkaan lasten) aiempia näkö- tai havaintoja ulkopuolisesta ja ilman hätäkeskustallenteella (ainakaan todennetusti) kuultavia ulkopuolisen, Tähtisentien asunnossa olleen henkilön liikkumis- tai puheääniä. Lapsi on aivan hyvin saattanut suggeroida näyn mustiin pukeutuneesta huppumiehestä äitinsä kertomusten pohjalta. Hän on voinut myös havaita äitinsä lavastustöissä ja uskoa tämän ulkopuoliseksi - joko defenssin tai myöhempien kertomusten pohjalta - tai tulla johdetuksi tai uhkailluksi.

Käräjäoikeuden tuomio antaa AA:sta kuvan pahantahtoisena ja muiden ihmisten manipulointiin ja hyväksikäyttöön kykenevänä ihmisenä. Perhekerhon ja dieettisivuston vetäjänä, aktiivisena järjestöihmisenä ja nettikirjoittajana sekä akateemisesti koulutettuna henkilönä hänellä ovat myös tekniset, ilmaisulliset ja kädentaitoihin liittyvät asiat hallussaan; hän on (ja on ollut) kykenevä mutkikkaisiin lavastustöihin, mielikuvituksellisten tarinoiden rakenteluun ja kuuntelijaan/katselijaan/lukijaan vetoavaan esiintymistyyliin. Tämä tuli hyvin esille JJ:n sairaalakuulusteluvideolla, jossa (Shrekin) Saapasjalkakissakin olisi kadehtinut Auerin spanielinkatsetta.


Dreamworks - - - - - - - - - - - IS/osakuva

Pidän aivan mahdollisena, että vanhin lapsi syyttää itseään tapahtumista ja kieltäytyy sekä asettamasta äitiään epäedulliseen asemaan että kertomaan aidoista havainnoistaan tai mahdollisesta osuudestaan yön tapahtumiin. Vastaava tilanne syntyy usein avioerotilanteissa, joissa lapsi pitää itseään syypäänä tilanteeseen, vaikkei hänellä todellisuudessa olisi mitään roolia konfliktitilanteen synnyttäjänä. AA:n tunnustuskertomuksissa surmaa edeltäneen perheriidan syynä oli vanhimman lapsen kohtelu. Lapsella oli siis tavallista perustellumpi syy pelätä olleensa surmaan johtaneen tapahtumaketjun alkuunpanija. Todellisuudessa häntä ei voi syyttää aikuisten vastuuttomasta toiminnasta tai siitä, jos hänet on tavalla tai toisella sitoutettu surmatapahtumaan. Rikosoikeudellisestikaan hän ei olisi vastuussa - ei edes (hypoteettisena) teräaseen tai äänentoistolaitteen käyttäjänä.

Tilakuunteluissa nauhoitetut perheeseen kuuluvan(!) murhaajan arvuuttelua, silminnäkijöiden ja/tai luonnetodistajien tappamista, ´leikkimielistä´ joukkoitsemurhaa, poliisia ja kuulusteluja koskevat lausahdukset tukevat käsitystä, että lapsia oli koulutettu tai manipuloitu kuulustelutilanteita varten. Puheet olivat makaabereja ja kielivät vakavista mielenterveydellisistä ongelmista ja perheen sisäisistä ristiriidoista. Lausahdukset eivät olleet ´normaalia´ lapsiperhehuumoria tai halloween-pilailua.

Perhekerhonkaan parisuhdekeskustelut, huumoriosiot ja halloween- tai synnytyskuvat eivät (etenkään nykyvalossa) ole siitä terveimmästä päästä: ´Hengenlähtö lähellä´, kun kyse on pms-oireisen vaimon reaktioista, ´jälkikasvun alkuun saattaminen´ ja ´yö kerrankin kahden kesken´ rastitettavina toiveina isänpäivätoivelistalla ja miehen rinnastus ´Ropelaattoriin´; takapuolta jatkuvalla syötöllä kourivaan koneeseen. Huumorin kukka on kaunis kukka. Se on myös herkkä ja vivahteikas - ja kuihtuu herkästi huonoissa käsissä.

[sisotalo]

Mulle riittää postaukset, joita aktiivit tänne linkittävät.
Minulla ei myöskään ole mitään tietoa siitä, mitä Tähtisentiellä tapahtui murhailtana, mutta siinä vaiheessa kun syytökset alkoivat muistuttaa (huonoa) fantasiakirjallisuutta, tunsin tarvetta tarttua näppäimistöön.

Arvoisa nimimerkki
Olet aivan oikein huomannut, että Ulvilan surmaa koskevassa keskustelussa pitäisi olla kaksi linjaa, Hovioikeuden päätöksestä lähtevä - Annelin vapauttava linja ja sitten se toinen, joka perustuu fantasiaan. Postitukset täällä ovat tätä jälkimmäistä linjaa. Me, jotka eivät tätä usko fantasioihin olemme pahoja nimimerkkejä, minä paha ihminen.

Kyllä sen henkilökohtaisen panettelun kestää, jos on perehtynyt perusaineistoon. Panettelu on hyvin lievää verrattuna Amanda Auerin parjaukseen. Aineistoa on mielin määrin mm minun blogisivuillani. Kirjoitan sinne erittelyn Annelin tutkimuspyynnöstä - kunhan tulee selville mitä Apu on saanut esille.

[Kuolemannaakka]

Ulkosuomalainen pyysi minua postaamaan ensihoitajien käyttämän lomakkeen kuoleman toteamisesta, ja mitä kaikkea siihen merkitäänkään. Hän kun oletti, että riittää, kun ensihoitajat kertovat jälkeen päin että kyllä se ihan kuolleelta näytti.Hän oletti, ettei mitään tietoja elvytyksestä, uhrista yms kirjata ylös, ei ainakaan Ulvilassa kirjattu, koska kyse oli "selvästä henkirikoksesta". Miksi näin henkirikostapauksessa meneteltäisiin, se jäi minulle epäselväksi. Poliisien raporttien mukaan poliisipartio ei missään vaiheessa edes käynyt takkahuoneessa, vaan siellä kävi ainoastaan ensihoitajat. Luulisi siis, että kaiken ylöskirjaaminen olisi erityisen tärkeää. Tätä tärkeyttä korostavat myös alan oppikirjat.

Samoin Valhalla oli vakuuttunut, etteivät ensihoitajat etsi, eivätkä edes OSAA etsiä sekundaarisia kuolemanmerkkejä, eli lautumia, kuolonkankeutta tai mätänemistä, koska "he vain elvyttävät". Valhallan mukaan siis paikalle ensimmäisenä lähetetty hätäpartio ei osaa edes todeta uhrin mahdollista kuolemaa, vaan elvyttävät aina varmuuden vuoksi, oli uhri elävä tai kuollut. Elotonhan ei ole sama kuin kuin kuollut, hengittämätön ei ole sama kuin kuollut, asystolessa oleva ei ole sama kuin kuollut. Kuollut on sellainen, jolla on sekä ensisijaiset kuoleman merkit, että toissijaiset kuolemanmerkit. Ja ainoastaan toissijaisten kuolemanmerkkien ilmeneminen tarkoittaa sitä, ettei elvytystä aloiteta.

Lisäpointtina: paikalle lähetetään aina tilanteen vakavuuteen nähden paras yksikkö mahdollisuuksien mukaan. Kun tiedetään, että kyseessä on vakava puukotustapaus, ei paikalle lähetetä mitään perushoitajaa, vaan ensihoitajalääkäri. Lääkärin paikalla oloon viittaa sekin, että Lahti todettiin murhapaikalla kuolleeksi. Kuolleeksi toteamisenhan saa tehdä vain lääkäri. On tietenkin mahdollista, että hän tuli paikalle myöhemmin hälytettynä. Elvyttämisen lopettamiseenkin on konsultoitava lääkäriä, muutoin sitä jatketaan ainakin 15min.

Pointtihan tässä on se, että jos Jukka olisi ollut kuollut jo ennen puhelua, olisi hänen ruumiissaan jo lautumia (jotka näkyvät 15-20 minuutin kuluessa), ja näin ollen häntä ei olisi yritetty elvyttää, ja poliisit olisivat oitis huomanneet, että eihän Annelin kertomus voi pitää paikkaansa. Sekundaarisia merkkejä ei löydetty, hätäelvytys aloitettiin, Jukka ei voinut olla kuollut ennen puhelua.

Ja lopuksi pieni aivopähkinä: kun kerran syyttäjä spekuloi, että OSA JUKAN HUUDOISTA (korostan sanaa OSA) voisi tulla nauhalta, niin kysymys kuuluu: voiko syyttäjä uskoa, että Jukka oli kuollut ennen puhelua? Ja jos ei voi, miksi ei voi?

Tässä sairaankuljetuksen jo 90-luvulla käyttämä kuolemaraportti ja kuolinajan arviointilomake, joissa molemmissa kysytään lautumista tarkasti:
http://aijaa.com/Ow3xGI

Tässä puolestaan ensihoidon toimintaohje tavattaessa eloton potilas. Kaavion seuraamisen helpottamiseksi olen numeroinut Ulvilassa tehdyt vaiheet.
http://aijaa.com/9yS4UK

[Valhalla]

Naakka: Samoin Valhalla oli vakuuttunut, etteivät ensihoitajat etsi, eivätkä edes OSAA etsiä sekundaarisia kuolemanmerkkejä, eli lautumia, kuolonkankeutta tai mätänemistä, koska "he vain elvyttävät". Valhallan mukaan siis paikalle ensimmäisenä lähetetty hätäpartio ei osaa edes todeta uhrin mahdollista kuolemaa, vaan elvyttävät aina varmuuden vuoksi, oli uhri elävä tai kuollut.

haista nyt pitkä kakka. Minä puhuin vain lautumista ( siteeraa jos muuta löydät ) kun kuoleman osalta paljon tarkempiakin analyysejä on tehtävissä, poliisi on tutkijoineen paikalla eikä lautumien etsiminen palvele elvytystä tai ensihoitoa ( lautumia voi olla myös vielä elävillä ).

Ja mitä lomakkeisiin tulee niin niitä on ensihoitajillekin monenlaisia. Kaivoit sitten viime vuosituhannelta löytämäsi lomakkeen saadaksesi lautumatkin siihen. Myös sellaisia vastaavia lomakkeita on joissa lautumia ei ole mainittu lainkaan. Jos nyt tutkijoita, dokumentoijia ja kuolinsyyntutkijaa/lääkäriä ei ole paikalle tulossa niin vielä silloin ymmärtäisin jopa lautumien tutkimisen. Mutta, että riisuvat ja kääntelevät kuolleeksi todettua jonka elintoimintojen määrittelyyn lautumat ovat epätarkka metodi mihin tahansa päättelyyn ja joka aivan ilmeisesti on rikoksen uhri - niin unohda. Hehän olivat tutkineet jo sähköisetkin toiminnat.

[MissHolmes]

Vespa v
Huomioithan Sotisopan kirjoituksia lukiessasi sen, että hän on tämän synkän joukon ainoa, joka on osoittanut sormellaan Lapsi1:tä. Toistaen jopa tämän nimeä kertatoisensa jälkeen, taukoamatta, pyynnöistä huolimatta.
Toivon, että osaat lukea tekstejä sillä tavalla ''neutraalisti'', että ymmärrät toisten fanaattisesti kuolemaansa asti uskovan Annumamman taikinoihin ja toisten ymmärtävän sen, että joskus kaulin saattaa vaihtua fileerausveitseen.

Henkilökohtaisesti olen erittäin vakuuttunut AA:n syyllisyydestä. Enkä väitä olevani oikeassa. Minun silmiini kaikki esitetyt faktat vaan puhuvat liikaa ulkopuolisen olemassa oloa vastaan.

[Sirpa]

On tämä hilpeää: kaikki esitetyt fakta puhuvat ulkopuolista vastaan; kuten kadoksissa oleva murhaväline, kengät ja murhassa käytetty vaatetus.

Syyllisyyden puolesta puhuvat faktat taas ovat 59 sekunnin tappoaika - sisältää siivouksen, kolmeen kertaan vaatteiden vaihdon (t-paidasta ei löytynyt murhaajan kuituja, edellyttää suihkun vaatteiden vaihdon välissä) aika sisältää myös siivouksen, kuivauksen (jälkien lavastuksen verellä, tuntemattomat kengät) ja murhatavaroiden piilotuksen - siis tuo 59 sekuntia - haavat, kun vuotivat vielä verta partion saapuessa paikalle.