Gyllis kirjoitti:Nätti_Jussi kirjoitti:Kerro Gyllis vähäsen, että miten sun oma ajattelu on muovautunut tässä Bodomin tapauksessa. Piditkö NG:tä syyllisenä vuosina 2004-2005 pidätyksen ja oikeudenkäynnin aikana? Entä mitä ajattelit, kun kuulit ensimmäisen kerran "Tehty mikä tehty" -tunnustuksesta?
Ensimmäiset muistot Bodomjärveä koskien on 90-luvun alkupuolelta, kun luin "Kuusi suomalaista murhaa"-nimisen teoksen. (En ole nimestä ihan varma). Pidin NG:tä uhrina aina siihen päivään asti, kun ilta-sanomat / iltalehti ilmoitti lehdessään, että pidätys on tapahtunut ja pidätetty on sama henkilö joka selvisi aikoinaan Bodomjärveltä hengissä. Pidin tapausta lähes varmana, varsinkin kun NG vangittiin todennäköisin syin.
Käännekohta kohdallani tavallaan tapahtui siinä kohtaa, kun NG päästettiin vastaamaan VAPAALTA jalalta. Tässä kohtaa tavallaan unohdin lööpit ja aloin miettimään vaihtoehto B:tä, joka siis tässä kohtaa tarkoitti sitä, että NG olisikin syytön.
Oikeudenkäynti oli farssi. Suurin farssi ikinä missään milloinkaan. Jokainen joka osaa lukea tai ymmärtää edes vähän asioita huomaa, että todennäköisin syin - syytekynnys ei oikeasti koskaan ylittynyt. NG:stä yritettiin puristaa tunnustus väkisin. Siinä mielessä ymmärrän Tuomista & Co., että mikäli NG olisi tunnustanut tehneensä teot, olisi KRP:n toiminta ollut jotenkin hyväksyttävää. Tunnustusta ei tullut, eikä sitä ratkaisevaa näyttöäkään. Hädin tuskin on syytä epäillä - syytekynnys ylittyi. Kyseessä oli häikäilemätön ajojahti. En nyt sano, että NG olisi 100 % varmuudella syytön, mutta näillä tutkimustuloksilla mielestäni edes on syytä epäillä - syytekynnys ei edes ylittynyt.
Tehty mikä tehty, 15 vuotta tuli - lauseen kuultuani olin jo niin turta lööppeihin etten jaksanut uskoa tuohon. En tiedä Tuomisen motiivista, mutta mikäli tuollainen olisi kuultu, olisi mielestäni Tuomisen pitänyt ottaa heti NG takaisin kuulusteluun ja tivata tuosta lauseesta lisää. Se, että Tuominen toi sen vasta selätettynä oikeudenkäynnissä on varsin kyseenalaista... Jokainen voi itse miettiä miksi.
- Tuodaan tähän Gyllisin mustavalkoiseen ajatteluun, hieman toisen osapuolenkin näkemyksen mukaisia kirkkaanpia värejä, jotta näkisimme koko väribaletin.
- Keskusrikopoliisi Raimo Ranta:
" Bodomin kolmoissurman tutkimukset olivat vain yksi tapaus DNA:n hyödyntämisessä, mutta juttu antoi potkua muiden selvittämättä jääneiden henkirikosten tutkimuksiin. Puolen tusinaa vanhaa selvittämätöntä surmajuttua on jo avattu uudelleen. Niihin etsitään ratkaisevaa johtolankaa DNA:n avulla.
Pelkkä DNA vain sitoo rikospaikalle
- On muistettava, ettei DNA:kaan muuta kuin sido rikospaikalle ja rikostutkijoiden pitää osoittaa sen yhteys tapahtumiin. Paljon on kiinni siitä, mitä ja miten on taltioitu. Vuosikymmeniä sitten rikospaikoilla tehtiin asioita eri tavalla kuin nykyisin ja sen takia vanhojen juttujen selvittäminen on hyvin hankalaa.
- Murha ei kuitenkaan koskaan vanhene, ja sen takia Bodomin juttuakin on koko ajan vuosikymmenten aikana tarkistettu, Ranta toteaa.
Hän kiistää väitteet, joiden mukaan keskusrikospoliisi olisi väkisin syyllistä etsiessään ja ratkaisua yrittäessään päätynyt Nils Gustafssoniin.
- Emme me kyytä putkeen aja eli väkisin ei ketään yritetä osoittaa syylliseksi. Poliisille on yhtä tärkeätä se, että joku todetaan syyttömäksi kuin että syyllinen löytyy. Objektiivisuus tutkinnassa on keskeinen asia, eikä ketään saa tuomita ilman riittäviä todisteita. Sen takia jokainen juttu pitää penkoa perusteellisesti. Tutkimuksessa tehdään kaikki tarpeellinen ja nostetaan esiin eri vaihtoehdot, jotta syyttäjälle saataisiin mahdollisimman täydellinen aineisto syyteharkintaan.
Kaikki tehtiin, mitä puolustus pyysi
Rannan mukaan Bodomin esitutkinnassa tehtiin kaikki se mitä syyttäjä tai puolustus loppuvaiheessa pyysivät.
- Bodomin tapaus oli yksi henkirikosjuttu muiden joukossa ja koko ajan on työn alla muita. Emme me rikostutkinnassa hae julkisuutta. Bodom-juttu pysyi vuosikymmenet julkisuudessa, koska suuri yleisö ei sitä unohtanut. Selvittämättömät henkirikosjutut kiinnostavat ihmisiä.
- Julkisuus on toki meille tärkeä apu silloin kun selvitetään rikoksia ja tarvitaan yleisön vihjeitä.
Rannan mukaan vanhojen pimeiden juttujen tutkintaa on hoidettava pieteetillä ja huolella jo pelkästään uhrien lähiomaisten kärsimykset huomioonottaen.