TAUSTANAUHA ... Syyttäjän uusi näyttö

[kuolema]

Minun blogissani on asiana, että Anneli pitäisi päästää vapaalle jalalle vastaamaan laajoihin syytekirjelmiin, mutta Kukka pitää kiven sisässä, koska YKSINÄÄN Anneli ei ole tehnyt juuri mitään.

En ymmärrä mitä Taavetti haluaa osoittaa ja kenelle. Tunnen nämä asiat jo työni takia.

Mm... Vaikka itse olenkin lähtökohtaisesti vastaan toisesta rikoksesta tuomitun henkilön päästämistä vapaalle vastaamaan toisen rikoksen syytteisiin, niin ihan uteliaisuudesta haluaisin tietää, että onko tällaista käytäntöä olemassa suomessa tai muissa pohjoismaissa? Onko rikoshistoriassamme tapauksia, missä vastaavan (n. seitsemän vuoden) tuomion saanut olisi päässyt vapaaksi perusteena valmistautuminen toiseen oikeudenkäyntiin, josta odottaa vähintään yhtä pitkä tai jopa elinkautinen rangaistus? Vai olisiko tämä tapaus tällöin uniikki suomessa/pohjoismaissa/euroopassa? (tai vaikka nyt maailmankin tasolla?)

Minkälaisiin perusteisiin on aiemmin vedottu ja miten isoista rangaistuksista on ollut kyse kun ihmiset ovat vapaalle näillä perusteilla päässeet?

[Valhalla]

Isotalo voisi oikeasti hieman selventää itselleen rikosoikeudellista vastuuta.

Käytännössä rikokseen voi osallistua useita henkilöitä, joilla voi olla erilainen suhde rikokseen.

Rikoksen tekijöinä rikosvastuuseen joutuvat rikoskumppanit, jotka ovat yhdessä tehneet rikoksen.

Ja mitä murhaoikeudenkäyntiin tulee, niin Anneli kantaa vastuuta myös mahdollisesta tyttärensä sitouttamisesta verityöhön:

Toisen henkilön käyttämisestä välikappaleena on kyse silloin, kun tämä henkilö ei itse voi olla rikosvastuussa, kuten esim. liian nuori henkilö tai henkilö, joka toimii erehdyksen vallassa.

http://www.avoin.helsinki.fi/kurssit/oi ... /osa5.html

Seitseman vuotta tuli esimerkiksi tästä:
http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/ ... /10/983715

[turumurre]

Luuletko etta nyt on uusi litterointi tulossa? Vai yrittaako Manner vielakin ratsastaa vanhan moittimisella? Suskakin sisotalon mukaan kuunteli vain osa-aanitetta eika litteroinut koko hommaa uusiksi.

Jaa'a. Tätä pitäisi kysyä Mannerilta... Lähtökohtaisestihan syyttäjäpuolen pitäisi pystyä osoittamaan että esim siinä litteroinnissa (28.8.2009) kirjatut tapahtumat/äänet pitää paikkaansa.

Mielenkiintoista on seurata millaisen 'eräänlaisen litteroinnin' syyttäjät saavat kursituksi kokoon tästä taustanauha-ideastaan. Heidän tehtävänähän on osoittaa esim seuraavanlainen tapahtuma todeksi:

1:43 Auer: Mä soitan poliisil, siel pyydettii et...[Valkama-Kulmala: Auer poistuu puhelimesta]
1:46 Uhri: 'pyyjääpää...' [Valkama-Kulmala: Auer kiirehtii takkahuoneeseen]
1:53 [Valkama-Kulmala: Auer käy noutamassa astalon]
1:56-2:00 Auer: juoksuaskelia puhelimen lähellä [Valkama-Kulmala: Nämä puhelimen lähellä muodostuneet äänet tulevat taustanauhalta, vrt. äänitutkija Niemen lausunto 2011]
2:00 Uhri: Aaaagh
2:03 Auer: KUOLE [Valkama-Kulmala: Tämä kuole-sana on sanottu uhrille aidossa tilanteessa, Auerin ollessa takkahuoneessa]
2:09 [Valkama-Kulmala: Auer kiirehtii takaisin puhelimen viereen; vrt. "Tuleeksielt kettää?"]

Valkama-Kulmala / Lisäselvitykset:
-Auer on juuri ennen hätäpuhelun aloittamista laittanut taustanauhan pyörimään.

-Puhelun alussa kuultavat uhrin valitukset tulevat taustanauhalta (vrt. Auerin lavastusrepliikki "Kuuleksä ku mun mieheni huutaa").

-Ennen puhelimesta lähtöään Auer kuulee uhrin liikehtimisistä että hän onkin virkoamassa (luullen tätä kuolleeksi). Auer kutsuu tytärtään puhelimeen.

-Koska puhelimen lähellä tuotetut juoksuäänet ja takkahuoneesta kuuluva Kuole-sana ovat lähes samaan aikaan, merkitsee tämä sitä etteivät ne voi olla samassa tilanteessa muodostettuja (mm. 1:56-2:00 kuullut juoksuaskelten äänet ehtivät tulla vielä taustalla pyörivästä taustanauhoitteesta, vrt Auerin selityslavastus-repliikki: "Mä olen tääl, mä juoksin äske ulos...").
'Kuole-sanan' lausuminen on aidosta tilanteesta koska tutkimusten mukaan uhri oli kuollut hätäkeskusnauhoitteen aikana (tästä todisteena kuolemansyyn tutkinta-raportti ja silminnäkijöiden kertomukset vertavuotavasta uhrista)

-Ajassa n 1:15 - 2:05 uhrin äänien joukossa on sekä aidosta tilanteesta -, että taustanauhalta kuuluvia.

-Ajassa n 2:05 - 2:32 uhrin ääniä tulee vielä taustanauhalta. Auer tietää että nauhoittamissaan 'voihkainneissa' ei ole mitään muuta kuin uhrin valitusta (Auer ei kuitenkaan ottanut huomioon ettei uhri, saatuaan vammansa 2:03 pystynyt enää, kuolemansyy-raportin mukaan, ääntä muodostamaan). Ajassa n 2:30-2:40 Auer joutuu sammuttamaan taustanauhansa, koska havaitsee että pian pitää palata puhelimeen (vrt. 2:27 / Lapsi: Nii tulkaa äkkii...").

Tälviisii (kö). Pitäähän teit vähän jeesata että pääsette alkuun näissä taustanauhaspekulaatioissanne...

Ja, no niin us, sun vuoros... Teeppä sinä nyt edelliset kumoava esitys (se on kyl pal helpompi tehtävä kuin tuo mun yo.).
Tällä testataan sitä että pystytkö sinä ajattelemaan vastakkaisesti, eli tässä tapauksessa puolustuksellisesti...

[ulkosuomalainen]

Hmm.... sa et vielakaan oppinut? Haukut litterointia mutta jatkat tulkintaleikkeja pelkastaan sen perusteella? Ja Naakka samoin?

Ma en edelleenkaan rupea tahan leikkiin (koko) nauhaa useampaan kertaan kuulematta. Sen perusteella mita olen sita kuullut ja ymmartanyt, tulkinta ei ole silloinkaan mitenkaan yksiselitteista.

P.S. Huvittavasti yritat edelleen naulata astalointia tuohon uole -kohtaan ... lempiteoriasta vaikea luopua?

[mi.xi]

Taustanauhan kuulleilta kysyisin: kuuluuko sieltä niitä kasettisoittimen raksahteluja?
Tästäkin on täällä varmaan puhuttu joten pahoittelut että en löydä siitäkään juttua mistään.

[kuolema]

Taustanauhan kuulleilta kysyisin: kuuluuko sieltä niitä kasettisoittimen raksahteluja?
Tästäkin on täällä varmaan puhuttu joten pahoittelut että en löydä siitäkään juttua mistään.

Vaikea sanoa. niitä mankkoja on niin monenlaisia ja toisaalta myös nauhalla on monenlaisia napsahduksia. Itse en ole syventynyt niihin niin paljoa, että voisin sanoa muuta kuin että vaikeaa niitä on joka tapauksessa tulkita.

[Tara]

Taustanauhan kuulleilta kysyisin: kuuluuko sieltä niitä kasettisoittimen raksahteluja?
Tästäkin on täällä varmaan puhuttu joten pahoittelut että en löydä siitäkään juttua mistään.

Vaikea sanoa. niitä mankkoja on niin monenlaisia ja toisaalta myös nauhalla on monenlaisia napsahduksia. Itse en ole syventynyt niihin niin paljoa, että voisin sanoa muuta kuin että vaikeaa niitä on joka tapauksessa tulkita.

Tuossa vanhasta postista pätkä, jossa olen kuvannut yhtä ääntä, joka toi mieleen kasettinauhurin stop-napin äänen.

Napsahduksesta:
... joka on merkitty Niemen litterointiin samalle sekunnille kuin tytön rääkäisy/parahdus (3:14) Ääni on minusta terävämpi kuin jokin 'napsahdus'. Olisin kirjoittanut naksahdus, tai terävähkö rapsahdus, minusta mekaaninen ääni, ei mikään veitsen putoamisen kalahdus tai kilahdus, koska sehän olisi ainakin kerran pompahtanut lattiaa vasten pudotessaan ja vasta sitten pysähtynyt...

Naks/tai raps kuuluu selvästi kun keskittää korvan hakemaan sitä ja yrittää olla kuulematta sitä parkaisua päällimmäisenä mitä se kylläkin on - entä jos se oli kasetti??

(Joutsenlahti on tulkinnut tuon äänen syntyneen siitä, kun huppu säikähti lapsen kirkaisua. Silloin häneltä putosi se veitsi, juuri kun hän oli loikkaamassa ulos ikkunasta... vai miten se nyt oli)

[annaanna]

Tuota kirkaisun keskeltä korvin havaittavaa "naksahtavaa" ääntä äänitealan asiantuntija Hemmi vertailutti hänelle toimitetun vertailunäytteitä sisältäneiden äänien kanssa oikeussalissa. Saundiltaan se vastasi parhaiten mielestään tuon rekonstruktionauhan ääntä, joka oli syntynyt kun astuttiin poikkinapsahtavan lasin päälle. Vertailutti myös muihin ääniin. Kuulokuva kuullosti samankaltaiselta, näin ehkä tuomarien mielestä, tai sitten ei. Tuntuu siis olevan kuultavissa ihan Tarankin laitteilla (litteroinnista jäänyt kuitenkin pois). Tulkinnassa, tuossa subjektiivisessa tulkinnassa, kuulijan omat muistikuvat ja kokemukset erilaisista äänistä tietty ohjaavat tulkintaa ja käsitystä kuuluvista äänistä. Siinä yhtämittaisessa kirkaisussa taitaa olla sellainen "nanosekunnin" hengenveto tauko tuossa kohtaa. Joten juuri sillä nanosekunnilla satuttiin mankka naksauttamaan päältä tai poistuvan huppumiehen aiheuttamista äänistä yksi läpäisi kirkumisen. Jolloin kumoutuisi huppumiehen aiemmin tapahtunut poistuminen.

Sitä huoh -äännähdystä monen eri äänen sumakohdasta ei ole kukaan kertonut kyenneensä havaitsemaan. Salissa sitä kuunneltiin "pätkäistynä" eli uudelleen ja uudelleen. Mielestäni se oli siis sama ääni, joka kyllä oli siellä nauhalla, mutta niin lyhyenä, ettei sitä pysäyttämättä ja kelailematta ehtinyt havaitsemaan. Se sitten kuuntelun jälkeen tuntui vakuuttavasti eri saundiselta kuin uhrin ääntelyt ja äänenä vaikutti huohahduksen kaltaiselta tai tyhjeneviltä palkeilta tai nahkaiseen nojatuoliin "mossahtamiselta" tai ... Mitä miettivät tuomarit, ei tietoa.

Uudistan vielä kysymykseni siitä litteroidusta alalalala -kohdasta. Eikö sitten niin millään voi olla yritys tuottaa kieltosanaa älä-älä-älä-älä selällääm maaten, puukotettuna ja ilman hammassiltaa.

[pikasso]

Aika monenlaista ääntä mahtuu tuohon häkenauhaan, mutta ollaan melko tarkkaan unohdettu ne mahdolliset äänet lastenhuoneesta. Annijatta mielestäni tuolla jossain aiemmin niistä mainitsi.
Onko lastenhuoneen ovi ollut varmasti koko illan ja yön ajan kiinni. Monenlaiset äänet voisivat selittyä pienempien lasten huoneesta kuuluviksi. Ovenkin takaa voi lasten lelut, mekaanista ääntä tuottavat kuulua häkeen. Mahdollista?

[ulkosuomalainen]

Tuota kirkaisun keskeltä korvin havaittavaa "naksahtavaa" ääntä äänitealan asiantuntija Hemmi vertailutti hänelle toimitetun vertailunäytteitä sisältäneiden äänien kanssa oikeussalissa. Saundiltaan se vastasi parhaiten mielestään tuon rekonstruktionauhan ääntä, joka oli syntynyt kun astuttiin poikkinapsahtavan lasin päälle. Vertailutti myös muihin ääniin. Kuulokuva kuullosti samankaltaiselta, näin ehkä tuomarien mielestä, tai sitten ei. Tuntuu siis olevan kuultavissa ihan Tarankin laitteilla (litteroinnista jäänyt kuitenkin pois).

Siis ei ole tama litterointiin merkitty napsahdus vaan joku muu?

3:14 Lapsi: (itkun alkua + voimakas rääkäisy, lyhyt napsahdus)

[annaanna]

^^ Puhumattakaan lentokoneista! Kuinka kaukana on rautatie? Mikä oli tuulen voimakkuus? Mulla nurkissa naksahtaa kovalla tuulella joku vanha vähän irronnut puhelinjohto. Takaoven ikkunahan oli rikki, naksutteliko ilmavirta ja veto kahden oven välillä jotakin saranoitua ovea yms. Harrastiko Auer beatboxingia.

Niin moni asia ON mahdollinen.

[Arse Nelupin]

Uudistan vielä kysymykseni siitä litteroidusta alalalala -kohdasta. Eikö sitten niin millään voi olla yritys tuottaa kieltosanaa älä-älä-älä-älä selällääm maaten, puukotettuna ja ilman hammassiltaa.

Sitähän se nimenomaan on (Älä, älä sillä vasaralla...). Mitäpä muutakaan?

[annaanna]

Tuota kirkaisun keskeltä korvin havaittavaa "naksahtavaa" ääntä äänitealan asiantuntija Hemmi vertailutti hänelle toimitetun vertailunäytteitä sisältäneiden äänien kanssa oikeussalissa. Saundiltaan se vastasi parhaiten mielestään tuon rekonstruktionauhan ääntä, joka oli syntynyt kun astuttiin poikkinapsahtavan lasin päälle. Vertailutti myös muihin ääniin. Kuulokuva kuullosti samankaltaiselta, näin ehkä tuomarien mielestä, tai sitten ei. Tuntuu siis olevan kuultavissa ihan Tarankin laitteilla (litteroinnista jäänyt kuitenkin pois).

Siis ei ole tama litterointiin merkitty napsahdus vaan joku muu?

3:14 Lapsi: (itkun alkua + voimakas rääkäisy, lyhyt napsahdus)

En muistanut oliko litteroinnissa, siksi sulkeissa, mut jäi toi tiedustelumerkki pois. Joo, varmaan on Niemikin kuullut, häneltä ei ole taidettu tarkempaa lausuntoa napsahduksen aiheuttajasta kysellä.

Kerroit aiemmin, ettei naisäänet kuullostaneet pelästyneiltä, niinkö se oli. En mitenkään kiellä subjektiivistä arviotasi, mutta haluaisin vain kiinnittää huomiota siihen, että ei varmaan sinullakaan ole montaa vertailukohtaa (television näyttelijä suoritukset ei rekoesityksistä käy). Herneet menee nenuun, niin arvelen, mutta onko oikein olettaa kyseessä ensisijaiseti olevan pelkotila. Tukahdutettu kauhu, järkytyksen aiheuttama lamaantuminen, onhan näitä. Kauhu, pelko, järkytys, lamaantuminen.

Ehkä meillä molemmilla on kokemusta järkyttäviin tapahtumiiin tai uutisiin reagoimisesta. Yllättävää rauhallisuutta/ tilanteen kieltämistä/toimintakykyä/jähmettymistä. Niemi on paljon kuunnellut hätäpuheluita, mahtaako äänenkäyttö kautta linjan sama olla.

[Tara]

Se lyhyeksi napsahdukseksi merkitty (etp:ssä hakasuluissa) samaan aikaan kuin rääkäisy, kuuluu sen rääkäisyn loppupuolella, ei keskellä, mun mielestä.

Rääkäisystä on 2012 'vapautetussa' matskussa jotain arvioita, ei selvää 100% johtopäätöstä todellakaan, vaan on 'mahdollisena' esitetty, että se rääkäisy on 'kaksiosainen'; sillä tavalla että äänen taajuus (vai mikä hieno sana siinä olikaan??) lopussa muuttuu toiseksi, siten, että oli pohdittu, olisiko se rääkäisyn loppu-osa aikuisen ääntä. Siinä tapauksessa koko 'kiljaisu' saattaisi liittyä taustanauhaan..

HUOM: Pitää mun tarkistaa asia huomenna, jos on aikaa, ja kaivaa esille ko kohta siitä 2012 matskusta, mitä siitä kiljaisuäänen muuttumisesta oikeasti sanotaan.

Saa toki joku muukin hoitaa homman!!

Aina vaan hullummaksi menee? Vai päinvastoin, selvemmäksi tulee aina vain?

[annijatta]

Olette nyt kaikki kiinnittyneet nauhan ääniin Annelin kertomuksen pohjalta. Mutta jospa olisikin niin että poika puhuu totta. Hän on kuunnellut oven takana. Murha ja riita on tapahtunut aikaisessa vaiheessa. Lapsi ei ole tätä ymmärtänyt. Huomio kiinnittyy ääniin jotka tulevat nauhalta jopa kahteen kertaan. Annelin repliikit häkepuhelun aikana ovat osoitetut lapsille. Niille joita kehoitettiin menemään ulos mutta eivät sitten menneetkään.
Miten paljon helpompaa olisi Annelille ollut viedä teatteri loppuun asti jos kolme nuorinta ja miksei vanhinkin olisi olleet ulkona. Nauha olisi tehnyt tehtävänsä. Alibi olisi ollut valmis. Mutta kun ne penskat ei menneet ulos. Aiheuttivat häiriöääniä joihin täytyi improvisoida. Tarinaakin piti muuttaa lasten takia.
Olen niin monesti omien lapsien ja lastenlapsien takia joutunut olemaan kuin kusi sukassa heidän nukahtamisensa jälkeen etteivät heräisi, etten millään uskoisi että kolme pientä tappajan riehuessa nukkuisi. Paniikissa olisivat. Lisähuomautuksena että lastenlapseni ovat erittäin turvallisia ja hyvinhuollettuja lapsia. Yllättävät ja erikoiset äänet saavat heidät heräämään syvästäkin unesta.
Puhelimen sointiin eivät koskaan herää, eivätkä oven avaukseen. Mutta jos mummi poistuu vierestä niin heti kuuluu- mihin sinä menet.
Annelin lapset olivat 2,5 4 ja 7 vuotiaat. Omat lapsenlapseni ovat 6, 4,3,2,1, ja 7 viikkoinen. 6 vuotias muistaa parin vuoden takaisia tapauksia sanatarkasti ja 3 vuotias jopa sellaista kun ollut 1 vuotias.
Annelin kolme nuorinta eivät takuuvarmasti nukkuneet murhayönä. Lyön pääni pantiksi elleivät ollet saaneet jotain huumaavaa.