Ad blocker detected: Our website is made possible by displaying online advertisements to our visitors. Please consider supporting us by disabling your ad blocker on our website.
Tuotahan on tassa kolmatta vuotta ihmetelty, etta miksi noista litteroinnin "tuntemattoman" aanista ei missaan oikeusasteessa tehty selvitysta vaan ne jaivat aina ikaankuin ilmaan roikkumaan.
Tassa patka mun aiemmin linkkaamasta artikkelista
Puhujantunnistus
Puhujantunnistamisen menetelmät voidaan jakaa kolmeen eri osaan. Näitä ovat diskriminaatio eli puhujien erottelu, identifikaatio eli puhujan nimeäminen ja verifikaatio eli puhujan todentaminen. Diskriminaation perusteella voidaan todeta, ovatko puhujat sama vai eri henkilö. Tällöin voidaan vertailla esimerkiksi kahta tuntematonta puhenäytettä. Identifikaatiossa tunnistetaan ja nimetään puhuja rajatusta tai rajoittamattomasta puhujajoukosta. Tuntematonta näytettä voidaan hakea esimerkiksi henkilötiedot sisältävistä puhujatietokannoista. Verifikaatiossa taas puhujaa verrataan ennalta tunnettuun ja rajattuun puhujajoukkoon. Diskriminaation, identifikaation ja verifikaation merkittävin ero on siinä, että kahdessa ensimmäisessä puhuja ei välttämättä halua tulla tunnistetuksi, kun taas viimeisessä puhuja pyrkii kaikin tavoin tunnistautumaan (esim. kulkuoikeus).
Kaikissa puhujantunnistuksen osa-alueissa puheäänien vertailun tekee mahdolliseksi se, että jokaisella ihmisellä on yksilöllinen puhe-elimistö ja jokainen käyttää sitä yksilöllisesti. Vaikka puheääni onkin yksi biometrisistä tunnisteista, on käyttö ollut vähäistä siksi, ettei tutkimusmenetelmien tuoma erottelutarkkuus ole vielä riittävä. Ongelmanratkaisun parissa työskentelee useita tutkimusryhmiä ympäri maailmaa, ja edistystä on odotettavissa lähitulevaisuudessa.
Puhujantunnistustutkimuksen tulos ilmaistaan kategorisen kyllä/ei-vastauksen tai prosentuaalisen osuuden sijasta sanallisella johtopäätösasteikolla. Keskeisenä syynä tähän menettelytapaan on juuri edellä kuvattu tutkimusmenetelmien erottelutarkkuuden riittämättömyys. Vertailtavissa näytteissä on lähes aina joitakin sellaisia häiriötekijöitä tai teknisiä eroavaisuuksia, ettei täysin varmaa lausuntoa suuntaan tai toiseen voida antaa
Tassa tapauksessa useammat kuulijat sanovat korvakuulolla heti tuon "mite ma paase linjoi" olevan Annelin sanoma. Hairiotekijasta ei siis tuntuisi olevan kysymys vaan tutkijan epavarmuuden taytyy sitten johtua jonkinlaisesta teknisesta eroavaisuudesta.
Tuija kyselee tulisiko Hakesta. Alpo kayttaa termia demppaantuminen. kuolema rupeaa uskomaan nauhaan. Samasta asiasta kysymys? Aani on sama mutta tila mista se tulee vaara?
Nothing sways the stupid more than arguments they can't understand. Cardinal de Retz, Memoires (1781)
When a wise man points at the moon, the imbecile examines the finger. Confucius
Kun ei ole nauhaa kuullut, ei saa irti sitä, millä kaikilla tavoilla tuo lause "Miten mä pääse linjoi" kuulostaa väärältä. Siis teknisesti.
Itselle suuri ongelma on, että se kuulostaa väärältä sisällöllisesti.
Tuossa kohtaa, missä se sanotaan, se ei mitenkään järjellä ajatellen istu Annelin sanomaksi ei live-tilanteessa eikä nauhalla. Miksi Anneli olisi saanonut tuon lauseen nauhalle?
Hieman aiemmin sanottuna lause olisi ollut ihan looginen. Häke menee pois ja vaikka virkailija kertoo palaavansa pian, hätääntynyt Anneli luulee "pudonneensa linjoilta". Mutta tuossa kohtaa, kun hän on jo antanut puhelimen tytölle?
Olisiko etäisesti mahdollista, että lause on ohje tytölle? Kun tämä kysyy: "Mitä mä sanon?", Anneli alkaa ensin selittää puhelua yleensä ja antaa viimeiseksi suoran ohjeen, mitä sanoa luuriin: "(Sano) miten mä pääse linjoi." Outo lausevalinta sekin, jos Anneli on ymmärtänyt Häken viestin.
Nauhan kuulleet: litteroinnissa tuon lausen jälkeen ei ole kysymysmerkkiä. Miltä se kuulostaa intonaatioltaan? Onko se kysymyslause vai ennemminkin kysyvä sivulause, jonka loppuun tulisi piste?
Joka tapauksessa luulen, että osasyy litteroinnin arvioon, että lause tulisi Häkestä, on se, että se olsi sisällöllisesti niin paljon loogisempaa. Kyseessä olisi toinen soittaja, joka on esim vahingossa laitettu pitoon.
Se miksi ääni kuuluisi läpi tähän mykistettyyn puheluun ja miksi puhelimessa oleva lapsi ei reagoisi mitenkään siihen, että luurista kuuluu jotain, on sitten taas sitäkin epäloogisempaa.
ulkosuomalainen kirjoitti:
Tassa tapauksessa useammat kuulijat sanovat korvakuulolla heti tuon "mite ma paase linjoi" olevan Annelin sanoma. Hairiotekijasta ei siis tuntuisi olevan kysymys vaan tutkijan epavarmuuden taytyy sitten johtua jonkinlaisesta teknisesta eroavaisuudesta.
Tuija kyselee tulisiko Hakesta. Alpo kayttaa termia demppaantuminen. kuolema rupeaa uskomaan nauhaan. Samasta asiasta kysymys? Aani on sama mutta tila mista se tulee vaara?
Anneliko olisi etukäteen nauhoittanut lauseen linjoille pääsemisestä.., Ja hopsista, kuinka ollakkaan sai sen just näppärästi soitettua ihan oikeaan live-tapahtuman kohtaan. Äänitysstudioko sil meijä mammal siel Tähtisentiel on ollukki.
Saisinko ehdottaa...: Pikkasen jäitä hattuun nyt. Pian tämä menee siihen että joka lausetta /sanaa aletaan epäilemään että onko nauhoitettu etukäteen... Hyvän esimerkin tutkijoidenkin epäilyistä laitoin juur tuonne, jossa epäilevät sen kirkaisunkin olevan osittain nauhoitettu, 'liimattu' sitten kaksi eri aikaan tapahtunutta kirkaisua yhdeksi.. Pian karkaa mopo käsistä...
0.43 Häke: Jaaha, odota hetki mä meen hetkeks pois linjalta. Älä sulje puhelinta, älä me pois.
1:43 Anneli: Mä, mä soitan poliisil, siel pyydettii et
1:46 Uhri: (pyyjääpää)
1:46 ?: (Mite mä pääse linjoi)
Ajatellaan tuota 'linjoille'-repliikkiä ihan yksinkertaisesti:
-Miksi lauseessa on sana 'linjoil', yksinkertaisesti siksi koska edellä häkekin käytti sanaa 'linjoille'.
-Miksi lauseessa yleensä puhutaan linjoille jäämisestä, yksinkertaisesti siksi koska häke pyysi näin tekemään.
-Miksi Annelin lause katkeaa äkisti. Siksi koska Jukan huuto tulee ja 'katkaisee' sen (jatkuen ajatuskatkon jälkeen linjoille repliikillä)
-Miksi näissä on hieman tilavaikutelman eroavaisuutta. Siksi koska lauseen alkuosan aikana Anneli puhuu tyttöön päin (antoi just luurin). Lauseen jälkimmäisessä osassa Anneli on jo kääntynyt rintamasuunta poispäin.
Muistetaan nyt että äänitutkia itsekin on epävarma kuulemastaan kun on tuon linjoil-repliikin laittanut sulkuihin. Kun sen alku jää osittain Jukan älämööön alle sitä voi olla vaikea tulkita.
Voisihan tuo loppu "...mä pääse linjoi" ollakin '...mä jäisi linjoil'. 'pääse' ja 'jäisi' kun hättäsest sanottuna on aika lähellä toisiaan...
Ensisijainen 'veikkaukseni' on: Annelin jatkorepliikki. Ja pienempänä mahdollisuutena pidän että tulee häkestä, jos kerran ääni hätäisyydessään on samanlainen kuin Annelin ja murrekin sama. Mikä silloin on todennäköisyys että tulisi häkestä?.
Jaita hattuun itsellesi, Turre. Tai tarkemmin ajateltuani --otapa niita nyt omastasi vahan pois kun nayttavat nuo sun aivosolut olevan jo vahan hyhmassa.
Minahan jo tuolla pari sivua aiemmin arvelin, etta Annelin sotki hatatilanteessa sanojaan ja etta se demppaantuminen johtuisi luurin paikasta. Ja etta se "paase" voisi ehka olla "jaisi".
Ongelma on se, etta me ollaan kaikki kolmisen vuotta nyt operoitu oletuksella, etta 'mite ma paase linjoi' kuuluu jostain muualta kuin Tahtisentielta. Nyt kuitenkin useampi omin korvin kuulija tunnistaa sanojan Anneliksi --ihan peruslaitteilla kuultuna.
Mika on silloin syy, etta aanitutkija eparoi alunperin tunnistaa sanojaa?
Onhan se aanitutkija muissa kohtaa osannut tunnistaa paljon paljon epaselvemmankin ja kauempaa kuuluvan ponnistuspuhauksen tai puolisanan Annelin tuottamaksi. Lauseen oletetun/kuullun merkityksen en voi uskoa vaikuttaneen aanen tunnistukseen.
Turre yrittaa ohittaa taman olankohautuksella niinkuin kaiken muunkin omia teorioita vastaan sotivan. Ei ihan riita.
Ma en muuten kuule niita muita vaimeita aania ( nui vaa, aja) -- taytyy loytaa joku vahan parempi vehje, jolla kuunnella.
Nothing sways the stupid more than arguments they can't understand. Cardinal de Retz, Memoires (1781)
When a wise man points at the moon, the imbecile examines the finger. Confucius
turumurre kirjoitti:
Ajatellaan tuota 'linjoille'-repliikkiä ihan yksinkertaisesti:
-Miksi lauseessa on sana 'linjoil', yksinkertaisesti siksi koska edellä häkekin käytti sanaa 'linjoille'.
-Miksi lauseessa yleensä puhutaan linjoille jäämisestä, yksinkertaisesti siksi koska häke pyysi näin tekemään.
-Miksi Annelin lause katkeaa äkisti. Siksi koska Jukan huuto tulee ja 'katkaisee' sen (jatkuen ajatuskatkon jälkeen linjoille repliikillä)
-Miksi näissä on hieman tilavaikutelman eroavaisuutta. Siksi koska lauseen alkuosan aikana Anneli puhuu tyttöön päin (antoi just luurin). Lauseen jälkimmäisessä osassa Anneli on jo kääntynyt rintamasuunta poispäin.
Muistetaan nyt että äänitutkia itsekin on epävarma kuulemastaan kun on tuon linjoil-repliikin laittanut sulkuihin. Kun sen alku jää osittain Jukan älämööön alle sitä voi olla vaikea tulkita.
Voisihan tuo loppu "...mä pääse linjoi" ollakin '...mä jäisi linjoil'. 'pääse' ja 'jäisi' kun hättäsest sanottuna on aika lähellä toisiaan...
.[/color]
Hmmm... Joo. "Linjoi"-sana saattaa hyvinkin tulla Annelin suusta, koska Häke on juuri käyttänyt sitä.
"Pääse linjoi" ja "jäis linjoi" kuulostaa aika samalta, mutta entäpä se "mite"-sana?
Jos oletetaan, että Jukan huuto katkaisi Annelin lauseen, loogisin kokonainen lause olisi tosiaan: "Mä soiti poliisil. Siel pyydettii et... mä jäisi linjoi." Mutta kukaan nauhan kuullut ei ole kiistänyt tuon sulkuihin merkityn lauseen sanamuotoa. Ilmeisesti se "mite"-sana kuuluu siellä selvästi? Eli kokonainen lause olisi silloin "Mä soiti poliisil. Siel pyydettii et... mite mä jäisi linjoi" TAI jos litterointi pitää sanatarkasti paikkansa "Mä soiti poliisil. Siel pyydettii et... mite mä pääse linjoi".
On tietysti hyvin mahdollista, että Annelilla kiireessä ja hädässä ajatus karkailee, mutta kovasti tekisi mieli ymmärtää minne.
Niin vielä, se että tuo lause (Mite mä pääse linjoi) on litteroinnissa suluissa tarkottaa kai sitä, että tutkijan mielestä se on ulkopuolisen tuottama lause, eikä sitä, että se kuuluisi niin heikosti, että hän ei ole varma sen sisällöstä. Ja se, että lause äänitutkijasta ei "kuulostanut" Annelilta tai lapselta, vaikka se minfon kuuntelijoista kuulostaa selvästi Annelilta, johtuu mun mielestä ainakin osin siitä, että lauseen SISÄLTÖ sopisi paremmin Häkestä tulevaksi eli jonkun muun hätäpuhelun vuotamisesta "linjoi". Edelleenkin vain oletan, että jos se kuuluisi puhelimesta, lapsi reagoisi siihen esimerkiksi sanomalla "haloo" tms. Jollei sitten tosiaan ole niin, että puhelin ei tässä vaiheessa vielä ollut lapsen korvalla ja hän ei lausetta kuullut.
Harpo kirjoitti:
Niin vielä, se että tuo lause (Mite mä pääse linjoi) on litteroinnissa suluissa tarkottaa kai sitä, että tutkijan mielestä se on ulkopuolisen tuottama lause, eikä sitä, että se kuuluisi niin heikosti, että hän ei ole varma sen sisällöstä.
Harpo.
Tämä on näin: ()() epäselvät kohdat tai vaihtoehtoiset tulkinnat (lähde Etpk)
ulkosuomalainen kirjoitti:Jaita hattuun itsellesi, Turre. Tai tarkemmin ajateltuani --otapa niita nyt omastasi vahan pois kun nayttavat nuo sun aivosolut olevan jo vahan hyhmassa.
No, ne o välillä syväjäädytettynä, siksi pysyvät ikituoreina...
Onhan se aanitutkija muissa kohtaa osannut tunnistaa paljon paljon epaselvemmankin ja kauempaa kuuluvan ponnistuspuhauksen tai puolisanan Annelin tuottamaksi. Lauseen oletetun/kuullun merkityksen en voi uskoa vaikuttaneen aanen tunnistukseen.
Turre yrittaa ohittaa taman olankohautuksella niinkuin kaiken muunkin omia teorioita vastaan sotivan. Ei ihan riita.
Itse en enää niin kauhiasti luota noihin Niemen tulkintoihin. Tulee olo että siellä on vain joku 'mattimeikäläinen' kuulokkeet korvilla, hyvät vehkeet tosin käytössään. Tokihan on niinkin että hätäkeskusnauhoite on mikä on, paska, mutta sitä suuremmalla syyllä ihmettelen miten niistä voidaan alkaa tutkimaan jotain taustanauhan mahdollisuutta.
Mitä tähän Niemen 'mattimeikäläisyyteen' tulee niin tälle kommentille on ihan hyvät perusteet:
Onhan täälläkin jo havaittu huomattavia eroavaisuuksia siihen mitä Niemi on kuullut. Eikä hän kovinkaan hyvin ole pystynyt analyoimaan ko nauhaa, koska on tehnyt niistä peräti neljät eri litteroinnit vuoteen 2010 mennessä:
Mistä tämä kaikki sitten kertoo, toki siitä että äänite on huono, mutta myös siitä että osittain 'kuulon' varassa Annelille langetettiin elinkautistuomio. Kyl tämä kaikki kertoo myös siitä minkälaisissa kantimissa on Krp:n tutkimukset, olkoon sitten syynä ammattitaito tai rahapula...
No jos ei anna liiemman tahdinkuuden estää skenarion esittämistä, niin voihan tuo linjoilla oli -repliikki olla Annelin suusta ja tyttärelle suunnattu. Silloin kun ovat tehneet lavasteäänitystä soitettavaksi hätäpuhelun taustalle ja lause on lipsahtanut sinne mukaan. Siksi myös äänikuva hieman muuttunut ja repliikkinä irrallaan asiayhteydestä jolloin äänitutkijankin pisti epävarmaksi.
Viimeksi muokannut Valhalla, Pe Marras 02, 2012 1:05 pm. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Laitan tähän vähän "teesejä", joiden pohjalta olen päätynyt nauhan perusteella mielipiteeseeni. Mielipidettä vahvistavat kaikki teknisen tutkimuksen todisteet. Me usein juutumme yksityiskohtiin, ja unohdamme sen, että lavastetun nauhan lisäksi AA:n on täytynyt lavastaa kaikki muukin rikospaikalta löytynyt ja löytymätön. Kaikessa on pitänyt onnistua.
Jos alla olevat 5 kohtaa eivät ole totta, niin olen perin hämmästynyt.
1) Jukan on pakko olla hengissä, kun AA lähtee puhelimesta
- Jos Jukka olisi kuollut ja taustanauha käytössä, AA olisi nimenomaan pysynyt puhelimessa, tai sitten katkaissut puhelun, mikäli nauhalta olisi uhannut tulla jotain vaikeasti selitettävää. Tosin mitään vaikeasti selitettävää hänen ei olisi tarvinnut nauhalle ottaa, jos semmoisen ehti tekemään.
Tietenkin Jukan on oltava hengissä myös sen vuoksi, ettei kuollut vuoda verta, kuten Jukka vuosi.
2) Juoksun on pakko olla livejuoksu
- Mitä tarkoitusta varten AA olisi äänittänyt juoksun etukäteen, kun ei voinut tietää Häken tauosta saatikka siitä, kauanko puhelu kestää? Juoksu tuli kahden minuutin kohdalla puhelun aloittamisesta! Kuka tekisi juonen juoksevasta huppiksesta tai itsestään, kun normaaliälyllä hätäpuhelu kestää 30 sekuntia, erityisesti tämmöisessä tilanteessa? AA ei voinut etukäteen tietää pääsevänsä puhelimesta minnekään ”juoksemaan”, tai että ylipäätään Häke kuulisi yhtään mitään, mitä taustalla mesotaan. Hän ei ole voinut rakentaa äänimaailmastaan yksityiskohtaista lavastusta, jota voidaan tulkita hädin tuskin vain hienoilla laitteilla. Hän ei voi pystyä ottamaan huomioon eikä välittämään joka nyanssia ja kaikua. Jos hän olisi ehtinyt lavastusta varten miettimään jotain juoksuja, olisi hän varmaan ehtinyt nappaamaan jostain Huppiksen puheääntäkin…
3) Tyttö ei voi olla mukana juonessa
- mikäli AA olisi juossut jonnekin eri suuntaan tai puuhaillut muita juttuja, 9v tyttö olisi tämän kertonut. Tyttö kertoo AA:n tulleen lujaa olohuoneesta ja menneen sitten ulos ja tulleen takaisin puhelimeen ja sanoneen, että Tulispa ne pian. Hän kertoo aivan samanlaisesti, kuin nauhalta tuntuu kuuluvankin. 9v lapsi ei puno juonia oman isänsä tappamiseksi, ei hakkaa häntä veitsellä eikä hän taatusti pysty säilyttämään salaisuutta tai pysymään täysin keksityssä tarinassa vuosia poliisien itkettämisestä huolimatta. Yksityiskohtiakin on aivan liikaa, ei siinä auta minkäänlaiset uhkailut tai hyväksikäytöt tarinan pitämiseksi koossa.
Tyttö ei myöskään luule keittiössä raikaavaa taustanauhaa isäkseen.
4) Juoksuja ja muita toimintoja ei voi tehdä eri suuntiin ja eri tavoilla niin, että ne kuulostaisivat täysin toisella tavoilla tehdyiltä.
- AA ei voi puhelimessa minuutissa (josta osa oli vuoropuhelua Häken kanssa) keksiä lähtevänsä työhuoneeseen ja siellä karjuvansa ja kiljuvansa ikään kuin huppumiehen pelästyttämänä ja sitten juosta astalo tanassa takkahuoneeseen tappamaan sekuntiaikataululla, ja kertoa kaikki ”väärinpäin” minuutin päästä puhelimeen. Ei kerta kaikkiaan kukaan pysty sellaiseen suoritukseen, vaikka ei edes tarvitsisi tappaa ketään. Jo asioiden kuvitteleminen ”väärinpäin” jälkikäteen on tarpeeksi vaikeaa: AA:n olisi pitänyt livenä juostessaan suunnitella äänet niin, että syntyy illuusio ulosjuoksemisesta, minkä hän heti minuutin päästä kertoi Häkeen. Lisäksi tytön pitäisi aktiivisesti valehdella asiassa. (Ja lisäksi AA:n pitäisi lentää ehtiäkseen, kulkea laseja kilisyttämättä, vereentymättä ja jättämättä mitään jälkiä minnekään ja kengät ja astalo kätkeneenä muutamassa sekunnissa takaisin puhelimen lähettyville murhan jälkeen.)
5) AA juoksee ulos, eikä ehdi mitenkään, lähellekään, tappamaan Jukkaa puhelun aikana kahden minuutin kohdilla. Hän ehtisi ajan suhteen (vaikkakaan ei äänien) tappamaan ehkä nauhan loppupuolella, mutta Jukalle on jotain tapahtunut jo tuota ennen.
- Jukalle tapahtuu jotain jo silloin, kun AA vasta lähtee juoksemaan kohdassa 1:55. Jukka yökkää, kun AA vasta juoksee. Miten AA voisi tämän aiheuttaa? Mikään äänimaisemassa tai paikalle jääneissä jäljissä ei viittaa siihen, että AA kävi puhelun aikana tai sen jälkeen kertaakaan takkahuoneessa (lasit, jäljet). AA:n olisi ollut pakko kävellä lasisen lattian halki, koska hän tuli olohuoneen puolelta. Huppis sen sijaan seisoi lähes lasittomalla alueella takan vieressä/takana. Lähtiessä tosin huppiksestakin olisi luullut jonkun kilinän lähteneen. Ja saattaapa sieltä semmoinen kuuluakin, koska tuskin se kummituskaan oli tai ilmassa liiteli.
Viimeksi muokannut Kuolemannaakka, Pe Marras 02, 2012 1:11 pm. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Lataa ilmainen 340-sivuinen nettikirja Ulvilan surmasta alla olevasta linkistä! Paras ja alkuperäinen! Salasana on "ulvila". www.shorturl.at/agoNS
Sen verran käsijarrua ( tuhannen kerran naakalle tämä sama ), että Annelin tarkoituksellista lavastusta on täytynyt pakosta olla hyvin vähän. Lavasteäänitus omana lukunaan mutta muuten ihan pienellä pääsi koska poliisit periaatteessa tekivät työn Annelin puolesta eli eivät tehneet työtään.
Viimeksi muokannut Valhalla, Pe Marras 02, 2012 1:14 pm. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Muutamaan kertaan nauhan nyt kuulleena täytyy laittaa myös omia ensireaktioita, vaikkei niissä todennäköisesti mitään uutta olekaan. Ensimmäinen reaktioni oli hämmennys – nauha ei kuulostanut jotenkin lainkaan ”siltä, miltä etukäteen ajattelin”. Päällimmäisenä jäi mieleen kaoottisuus, mikä lienee luonnollista tuollaisessa tilanteessa. Hätä ja ahdistus kuvastuvat mielestäni puhelusta Auerin osalta, mutta tuo hätä kohdistuu minusta kaiken aikaa siihen, milloin ja kuinka nopeasti ”apua” on tulossa paikalle. Minä en saa sitä kuvaa, että hän olisi kovinkaan huolissaan miehestään, lapsistaan tai itsestään, vaikka paikalla on raivopäinen ja tuntematon murhaaja. Toisaalta hätä ja ahdistus eivät kuvaudu minulle myöskään näyteltyinä tekoina.
Tyttö vaikuttaa puhelimeen tullessaan yllättävän/kovin rauhalliselta – aivan kuin hän ei joko tietäisi mitä tapahtuu tai ymmärtäisi tapahtumien vakavuutta. Toisaalta hän on sydäntäsärkevän huolissaan, kun hän pyytää äkkiä apua isälleen, joka voi huonosti. Mitään muiden lapsien läsnäoloon viittaavaa en kuule, mikä on minusta äärimmäisen kummallista – kun nauhalla nyt kuitenkin kuuluu ääniä kauempaakin kuin vain luurin vierestä, niin miten voi olla, etteivät pienemmät lapset pidä mitään ääntä tai melua tällaisten tapahtumien keskellä? Miksi kukaan ei itke tai huuda? Pelko ei tuon ikäisiä lapsia kyllä ”jäykistä” paikalleen.
Mistään askelista tai muista pienistä yksityiskohdista en omalla asiantuntemuksellani tai laitteillani halua/osaa sanoa oikein yhtään mitään. Oikeastaan ainoa yksityiskohta, mihin kiinnitin huomiota, on kohta jossa hätäkeskuspäivystäjä kysyy Annelilta, miten hänen miehensä voi. Anneli vastaa:
/melko rauhallisella äänellä/ ”[…]huus äsken apu…” /viimeinen sana päättyy kesken syvään ja nopeaan hengenvetoon, mitä seuraa erittäin hätäisesti ja paljon kovemmalla äänellä lausuttu ”nyt hiljeni!”[…]
En lainkaan tajua, mitä tässä kohdassa tapahtuu ja miksi tuo ”nyt hiljeni!” kuulostaa ikään kuin keskeyttävän edeltävän ajatuksen ja lauseen – ikään kuin sellainen ”Heureka! –elämys” kesken ajatuksen.
Kaiken kaikkiaan jäi itselle melko sekava kuva tuosta nauhasta, enkä osaa kyllä mihinkään suuntaan tuon perusteella vetää kovin vahvoja johtopäätöksiä. Tietty sekin on vain yksi osa kokonaisuutta, mutta eittämättä tärkeä sellainen. Minusta tämä ei ainakaan yksistään todista syyllisyyttä tai syyttömyyttä, enkä ihmettele, että sekä syyllisyyden puolesta että vastaan olevat henkilöt saavat tästä tukea näkemyksilleen. Ajattelin etukäteen, että nauhan kuuleminen varmistaisi syyllisyyden/syyttömyyden ”omissa papereissani”, mutta eipä näin kyllä käynyt.
turumurre kirjoitti
Mistä tämä kaikki sitten kertoo, toki siitä että äänite on huono, mutta myös siitä että osittain 'kuulon' varassa Annelille langetettiin elinkautistuomio. Kyl tämä kaikki kertoo myös siitä minkälaisissa kantimissa on Krp:n tutkimukset, olkoon sitten syynä ammattitaito tai rahapula..
.
No tuota -- ihan yhta epaluotettavia ovat mm. silminnakijahavainnot ja vaikka hupun rivista tunnistukset mutta niidenkin perusteella ihmisia tuomitaan. Taalla pain niilla paasee sahkotuoliinkin.
Yleisesti ottaen -- enemmanhan se kertoo tarkasta tutkijanluonteesta, etta on valmis tarkentamaan lausuntojaan kuin painvastoin. Jaarapaisyys ja kerran muodostetussa kannassa pysyminen ei todellakaan ole merkki korkeasta alykkyydesta saati moraalista.
Nothing sways the stupid more than arguments they can't understand. Cardinal de Retz, Memoires (1781)
When a wise man points at the moon, the imbecile examines the finger. Confucius
Entas jos - ajatus. Että jos se olikin tytär kun soitti häkeen eikä vielä tiedostanut hengenhätää. Anneli sitten tempaisi puhevuoron ja anti oli jokseenkin valmistautumatonta lavastusidean ollessa vielä kesken.
Jaarapaisyys ja kerran muodostetussa kannassa pysyminen ei todellakaan ole merkki korkeasta alykkyydesta saati moraalista.
Palaan vielä tähän hätäkeskusnauhoitteen huonoihin ominaisuuksiin. V2011-2012 tutkittiin taas äänien kuuluvuutta surmatalossa ja sitten niitä analysoitiin:
Pyydetään tallentamaan 2.12.2011 erilaisia ääniä asunnossa Tähtisentie 54, Ulvila (juoksu/kävelyaskeleita, hyppy takkahuoneen ulko-oven kautta terassille, asunnon eri ovien aukaisuja/sulkemisia, puhelimen näppäinääniä, kasettisoittimien näppäinääniä ja kelausääniä sekä kirkaisuja eri etäisyydeltä puhelimesta).
Pyydetään tutkimaan, mitkä em. äänistä tallentuvat ja ovat kuultavissa
a. keinopään avulla?
b. Hätäkeskukseen?
Johtopäätökset ja tulkinta
...
Hätäkeskuksen tallenteissa voimakkuuserot eri etäisyyksiltä tuotetuissa kirkaisuissa eivät ole yhtä suuret kuin keinopään tallentamassa materiaalissa. Näin ollen kirkaisijan etäisyydestä puhelimesta ei voida tehdä johtopäätöksiä.
Hätäkeskuksen tallenteissa kasettisoittimien painike- ja kelausäänet kuuluvat Hitachi- ja Denver-merkkisillä laitteilla vain osittain, koska niiden kohdalle on tullut tallenteisiin katkoksia johtuen Hätäkeskuksen tallennusjärjestelmästä. kun laitteiden paikkaa siirrettiin kauemmas puhelimesta, eivät äänet enää kuulu kovin hyvin.
(lähde: Etpk 2012)(allev.tm)
1. alleviivaus: Tuosta voi nyt jokainen miettiä pystyykö hätänauhoitteelta tosissaan erottamaan äänilähteen tarkkaa paikkaa/etäisyyttä (Tämä mm. syö täysin sen Niemen aikaisemman lausunnon että uhri, jos ei ole välillä olohuoneessa, niin sitten on taustanauha kyseessä).
Samoin tätä tulosta voi verrata siihen, onko '(ku)ole'-sana lausuttu takkahuoneessa vai muualla, koska kirkaisijan kohtaakaan ei pystytä määrittelemään.(Ku)ole'-sana on siis voitu lausua jossain muualla esim tuulikaapissa.
2. alleviivaus
Tästä kohdasta voi miettiä sitä, miten paljon mahtaakaan olla erilaisia ääniä jäänyt tallentumatta.
Tuossa esim puhutaan keittiön pöydällä olevien laitteiden näppäilyäänistä. Miten paljon erilaisia napsahduksia ja kolahduksia on jäänyt tallentumatta takkahuoneesta, niissä kun on voinut olla paljon juuri tuollaisia korkeita ääniä (katkos tarkoittanee siis sitä ettei äänite mihinkään katke, mutta ne äänet eivät ole nauhoittuneet)
ulkosuomalainen kirjoitti:
No tuota -- ihan yhta epaluotettavia ovat mm. silminnakijahavainnot ja vaikka hupun rivista tunnistukset mutta niidenkin perusteella ihmisia tuomitaan. Taalla pain niilla paasee sahkotuoliinkin.
Teilläpäin ehkä... tai no, ehkäpä meistäkin on tulossa niin amerikkalaisia ettttä...
Jaarapaisyys ja kerran muodostetussa kannassa pysyminen ei todellakaan ole merkki korkeasta alykkyydesta saati moraalista.
Valhalla kirjoitti:... mahtoiko tämä turrea tavoittaa
No, teitä ei ainakaan, olette olleet alusta asti mieltänne muuttamatta... koittakaas nyt jo kaivaa esiin sitä moraalianne, älyykkyydestä en viitsi painostaa...
