TAUSTANAUHA ... Syyttäjän uusi näyttö

[annaanna]

Uudistan vielä kysymykseni siitä litteroidusta alalalala -kohdasta. Eikö sitten niin millään voi olla yritys tuottaa kieltosanaa älä-älä-älä-älä selällääm maaten, puukotettuna ja ilman hammassiltaa.

Sitähän se nimenomaan on (Älä, älä sillä vasaralla...). Mitäpä muutakaan?

Sinulla siis on äänite käytössäsi?
Miksipä sitten se älä-älä-älä on litteroitu fonetiikan lisensiaatin toimesta a-laa-laa-laaksi?
Miksipä sitten tulkitsee näin; "Uhrin äänet ovat erikoisia, koska hän ei varsinaisesti puhu kenellekään. Uhri huutaa Annua apuun kahdessa kohtaa mutta muutoin hänen äänetlynsä on valitusta ja huutoa, joka ei erityisesti ole suunnattu kenellekään tietylle henkilölle."

... ja mitä tulee Auerin mahdollisuuteen "vasaran", "kirveen", golfmailan", "sorkkaraudan" yms heiluttamiseen, niin ainakin minä olen sen mahdollisuuden jo aikoja sitten haudannut, kun huomasin sekunnin kestävän vain sen hetken kun menee missisippin lausumiseen. Jos käytössäsi on nauhoitus, niin on mahdollista vaikka kotirekoilla kuolettavien (ihan vaan leikisti kuolettavien) kolmen iskun antamista ja muutaman sekunnin päästä laususkelemista puhelimen lähellä. Uhrihan litteroinnin mukaan ääntä päästää vielä älä-älä -huutonsa jälkeen, joten ei ole voitu tuossa vaiheessa antaa yhtäkään niistä kolmesta kallon murskanneesta ym iskusta, joiden on kerrottu olleen kallon murskaavia, aivomassaan osuneita, fataaleja. Missä ihmeen vaiheessa ne iskut on annettu, kerro nauhaa kuunneltuasi . Ongelmahan on, taustanauha versiossa, että väitettäsessä kuoleman tapahtuneen jo paljon ennen häkenauhoitusta, joutuu koko ensihoitajien ja ensipartion antamat lausunnot veilä vuotaneista haavoista, sekä kuvadokumenteista nähtävistä olevat laskimo- ja valtimoverien sijainnit, aivan outoon valoon. Tähän mennessähän niistä ei ole haloota noussut, ovat olleet muutaman minuutin vanhoja .

Liitän vielä tähän yhteyteen tämän valitushakemuksen kohdan;

Kirjoittaja ulkosuomalainen päivämäärä 09 Kesä 2012, 23:32
...
Tassa uusiksi Tuijan lausunto. Itse uskon nauhan kuullutta tutkijaa enemman kuin litteroinnin lukeneita minfolaisia.

Valituslupahakemuksesta 1490-1491

Näyte 26 Hätäpuhelu 1.12.2006 Satakunnan hätäkeskukseen

Tutkimusaineiston arviointi: Näyte 26 on hätäkeskuksen NiceLog- tallennusjärjestelmän tallentama puhelu, kestoltaan 4 minuuuttia 20 sekuntia.

Tutkimustulokset ja niiden tulkinta:

On mahdollista, että näytteen 26 taustalla kuuluvat miehen valitukset ja kolahdukset on nauhoitettu aikaisemmin ja soitettu hätäkeskuspuhelun aikana.

Jos tallennusta on käytetty, selittää se voimakkuuseroja näytteellä 26. Uhrin äänet ovat välillä voimakkaita ja kuulostavat tulevan lähempää puhelinta kuin takkahuone, välillä huudot taas ovat vaimeampia. Nämä ns. vaimeammat huudot ovat kutenkin perustaajuudeltaan korkeita, mikä tutkimustulosten perusteella yleensä liittyy voimakkaaseen äänentuottoon. Vaimeammat huudot näytteellä 26 voivat siis olla voimakkaammin tuotettuja kuin ns. voimakkaalta kuulostavat huudot.
Nämä em. voimakkuuserot voivat johtua joko siitä, että uhri on liikkunut asunnossa puhelun aikana myös takkahuoneen ulkopuolella tai siitä, että mahdolliset tallennukset on tehty eri etäisyyksiltä, mahdollisesti eri aikoina ja ne soivat puhelun taustalla.

Näytteellä 26 kohdassa 1:51 soittajan repliikki "Lähtiksejo" on huomattavasti vaimeampi kuin uhrin huudot ennen ja jälkeen em. soittajan repliikin.
Näytteen 26 taustaäänet tulevat siis jostain lähempää kuin missä soittaja on huutaessaan "Lähtiksejo".

On mahdollista, että myös näytteen 26 aikaiset juoksuaskeleiden äänet ja ovien kolahdukset on saatettu tallentaa etukäteen ja soittaa hätäpuhelun aikana.

Uhrin äänet ovat erikoisia, koska hän ei varsinaisesti puhu kenellekään. Uhri huutaa Annua apuun kahdessa kohtaa mutta muutoin hänen äänetlynsä on valitusta ja huutoa, joka ei erityisesti ole suunnattu kenellekään tietylle henkilölle.

Näytteellä 26 uhrin ääntä ei kuulu enää 2:27 kohdan jälkeen ja soittajakin sen toteaa kohdassa 3:10. Jos uhrin äänet on tallennettu etukäteen, niin silloin uhrin hiljeneminen ei tapahdukaan näytteen 26 aikana, vaan se on voinut tapahtua jo aikaisemmin.

Tutkimusalueesta vastaava

Tuija Niemi
tutkija

viewtopic.php?f=24&t=12419&p=465723&hilit=Tuija*#p465723

Ps. Taralle. Kerroit kuulleesi sen naksahdusäänen, siitä olin kiinnostunut, en niinkään kirkaisun kaksiosaisuudesta tai jotain. Mutta jos ei sulla ole mitään kokemusta naksahtavasta ikkunalasipalasta, niin kuvailet sen jollakin mieleesi tulevalla sitten.

[turumurre]

...
Rääkäisystä on 2012 'vapautetussa' matskussa jotain arvioita, ei selvää 100% johtopäätöstä todellakaan, vaan on 'mahdollisena' esitetty, että se rääkäisy on 'kaksiosainen'; sillä tavalla että äänen taajuus (vai mikä hieno sana siinä olikaan??) lopussa muuttuu toiseksi, siten, että oli pohdittu, olisiko se rääkäisyn loppu-osa aikuisen ääntä. Siinä tapauksessa koko 'kiljaisu' saattaisi liittyä taustanauhaan..
...
Aina vaan hullummaksi menee? Vai päinvastoin, selvemmäksi tulee aina vain?

Oletettavasti enään joku jakomielitautinen pysyy noiden tutkijoiden kaavailujen perässä.
Koska juur satuin tuota kohtaa tutkimaan niin laitan siitä osan:

Etpk 2012:
Pyydetyty tutkimukset

2. Näytteen 26 kohdassa 3:14-3:15 kuuluvan kirkaisun alla on "napsahdus". Mikä se on? Onko kirkaisun kohdalla merkkejä manipuloinnista?

Tutkimustulokset ja tulkinta
...
Napsahduksen jälkeen kirkaisun taajuus muuttuu, sen perustaajuus on matalampi loppuosassa kirkaisua kuin alkuosassa. kirkaisu voi olla yhden henkilön tuottama, silloin kun ääni laskeutuu falsetista normaalikorkeuteen.
Jos kohdan kirkaisussa on kahden henkilön ääntä, on toinen mahdollisesti ennalta äänitetty

Eli ei niin Tara että koko kiljaisu, vaan osa siitä... Tutkijat, syyttäjän toimeksiannosta, epäilevät että kirkaisu olisi osittain nauhoitettu
Voi hyvät hyssykät tätä menoa...

Kotvasen (muutaman vuoden) vielä kun tutkitaan ja kehitellään, niin murhakin on tapahtunut jo päiviä aiemmin, Anneli rauhassa tietsikallaan on tehnyt taustanauhan, 'liimaillut' kaksi eri kirrkaisukohtaakin saumattomasti toisiinsa. Soitellut sitten eräänä yönä nauhuristaan koko 'liimatun' nauhansa hätäkeskukseen. Hakenut sitä ennen isännän kellarista framille ja itse rauhassa istahtanut sohvalle hymyilemään vinosti...

[ulkosuomalainen]

annaanna kirjoitti
Kerroit aiemmin, ettei naisäänet kuullostaneet pelästyneiltä, niinkö se oli. En mitenkään kiellä subjektiivistä arviotasi, mutta haluaisin vain kiinnittää huomiota siihen, että ei varmaan sinullakaan ole montaa vertailukohtaa (television näyttelijä suoritukset ei rekoesityksistä käy). Herneet menee nenuun, niin arvelen, mutta onko oikein olettaa kyseessä ensisijaiseti olevan pelkotila. Tukahdutettu kauhu, järkytyksen aiheuttama lamaantuminen, onhan näitä. Kauhu, pelko, järkytys, lamaantuminen.

Kukaan ei nauhalla todella kuulosta pelkaavalta--Jukka huutelee yksikseen tuskiaan, valilla melkein kaskevalla aanella apua. Annelin aani vaihtuu tuskaisasta raivoisaksi ja taas tuskaisaksi sekunneissa. Lapsen aani on hammastyttavan rauhallinen alussa -- valilla puhelimessa ollessa falsetin itkuinen mutta sitten taas akkia selva ja rauhallinen ( noyra, sanoi alpo) kun Hake-tati palaa linjoille.

Musta se kohta, jossa lapsi lahtee puhelimesta ja menee takkahuoneelle on harvinaisen kertova: kuten Tara aiemmin jo totesi, Anneli keskeyttaa mita on Hakelle selittamassa ja sanoo akkia kovaa "nyt hiljeni" kun samaan aikaan taustalla alkaa kuulua lapsen itkun alkua ja se raakaisy. Anneli huutaa lapselle itkuisesti "ala itke A siel hei" . Lapsi on ilmiselvasti aika kaukana puhelimesta, lahella oletettavaa puuukon kanssa riehuvaa huppua mutta ma en parhaalla tahdollanikaan kuule Annelin aanessa kuin surua ja tuskaa, en minkaanlaista pelkoa lapsen puolesta. Tuskaa siita mita lapsi juuri nakee ja kokee -- jarkytysta ja harmia ja surua -- miten tassa nain kavi. Pelkoa en vain kuule.

Ma en voi selittaa tuota kohtaa muuten kuin niin, etta Anneli huomaa missa tytto on, ei tieda mita tama sanoo seuraavaksi, joten ennakoivasti kertoo Hakelle mita tytto tulee juuri nakemaan -- takkahuoneessa on hiljaista. Huppu on lahtenyt. Hake kysyy missa tekija on -- Anneli sanoo, ettei tieda ja joutuu kysymaan takkahuoneessa kayneelta tytolta. Tyton "Joo se lahti" on taas rauhallisempi kuin olisi kirkaisun jalkeen odottanut. Aanikin tulee jostain vahan kauempaa-- eli ilmiselvasti tytto ei ole kirkaistuaan ollut sen vertaa peloissaan, etta olisi juossut aidin turviin.

Tama on mita mina kuulen ja miten ma sen oman vaistoni ja kokemukseni perusteella tulkitsen. Arvio on totta kai subjektiivinen -- normitavasta kayttaytya hatatilanteessa on taalla tapeltu verissa pain vuosikausia. Itsesuojeluvaisto ja aidin suojeluvaisto ovat kuitenkin normikamaa, samoin kuin oman lajin hatasignaaalien tunnistaminen ja vaistomainen tulkinta, laumaelaimia kun olemme.

Paallimmaiseksi tunteeksi mulle jaa saali. Nauhasta valittyy Annelin tuska ja hata. Jotain kauheaa ja uskomatonta on ilmiselvasti tapahtunut. Mistaan tunteettomasta kylmaverisesta murhaajasta ei ole kyse. Huppua en silti parhaalla tahdollanikaan saa nauhaan istutettua.

[Sirpa]

"Joo, se lähti" tyttö sanoo normaalilla äänellä. Se on se tytön kaveri, joka lähti ja sitten kolahti ulko-ovi.

Kun on televalvottu ja salakuunneltu aina suihkutilaa myöten - näin on kerrottu - alkaen keväästä 2009, ja sitten rekoillaan uudestaan ja uudestaan, leikkaillaan ja liimaillaan tai klipsutaan nauhan pätkiä pois, ja - edellä olevaan viitaten - onnistutaan lavastamaan jopa kirkumista kirkumisen päälle, niin tässä watergatenauhasotkussa tuo kohta - "joo, se lähti" - on tietysti sieltä kotoa nauhoitetusta osuudesta.

Mitähän kaikkea kilinää ja kolinaa sieltä onkaan - puheen lisäksi tietysti - kuulunut?!

Niin, siis ... tämän ketjun nimikin sen jo kertoo...

[Kuolemannaakka]

"On mahdollista, että myös näytteen 26 aikaiset juoksuaskeleiden äänet ja ovien kolahdukset on saatettu tallentaa etukäteen ja soittaa hätäpuhelun aikana."


Huom, Niemi kuuli oviEN kolahduksia!
Ei siis oven lukon rapsahdusta tai yhden oven kolahdusta vaan kahden tai useamman oven kolahduksen. Meidän raatimme ei kuule ainuttakaan.

[Kuolemannaakka]

[Napsahduksen jälkeen kirkaisun taajuus muuttuu, sen perustaajuus on matalampi loppuosassa kirkaisua kuin alkuosassa. kirkaisu voi olla yhden henkilön tuottama, silloin kun ääni laskeutuu falsetista normaalikorkeuteen.
Jos kohdan kirkaisussa on kahden henkilön ääntä, on toinen mahdollisesti ennalta äänitetty

Täähän on selvä keissi: Huppishan siinä huutaa, kun pelästyi tytön kiljuntaa

Mutta kyllä oli tosiaan taitavasti AA koostanut nauhan, kun osasi hitsata tytön kiljunnalle jatkoa. Ei ainakaan luotto AA:n lavastustaitoihin ole hävinnyt poliisivoimilta.

Mut siis... tää Niemi on kyllä päättelyissään uskomaton. Hänen täytyy olla pro-annelisti (antaa kaikki aseet puolustukselle) ja lisäksi täysin immuuni naurunalaiseksi joutumiselle. Jos nuo linkkaamasi perusteet ja johtopäätökset ovat hänen kynästään ja päättelystään peräisin, niin en tajua... Logiikkakin on aivan älytön. Ikään kuin hän tahallaan sabotoisi syyttäjän väitteitä.

[annijatta]

annaanna kirjoitti
Kerroit aiemmin, ettei naisäänet kuullostaneet pelästyneiltä, niinkö se oli. En mitenkään kiellä subjektiivistä arviotasi, mutta haluaisin vain kiinnittää huomiota siihen, että ei varmaan sinullakaan ole montaa vertailukohtaa (television näyttelijä suoritukset ei rekoesityksistä käy). Herneet menee nenuun, niin arvelen, mutta onko oikein olettaa kyseessä ensisijaiseti olevan pelkotila. Tukahdutettu kauhu, järkytyksen aiheuttama lamaantuminen, onhan näitä. Kauhu, pelko, järkytys, lamaantuminen.

Kukaan ei nauhalla todella kuulosta pelkaavalta--Jukka huutelee yksikseen tuskiaan, valilla melkein kaskevalla aanella apua. Annelin aani vaihtuu tuskaisasta raivoisaksi ja taas tuskaisaksi sekunneissa. Lapsen aani on hammastyttavan rauhallinen alussa -- valilla puhelimessa ollessa falsetin itkuinen mutta sitten taas akkia selva ja rauhallinen ( noyra, sanoi alpo) kun Hake-tati palaa linjoille.

Musta se kohta, jossa lapsi lahtee puhelimesta ja menee takkahuoneelle on harvinaisen kertova: kuten Tara aiemmin jo totesi, Anneli keskeyttaa mita on Hakelle selittamassa ja sanoo akkia kovaa "nyt hiljeni" kun samaan aikaan taustalla alkaa kuulua lapsen itkun alkua ja se raakaisy. Anneli huutaa lapselle itkuisesti "ala itke A siel hei" . Lapsi on ilmiselvasti aika kaukana puhelimesta, lahella oletettavaa puuukon kanssa riehuvaa huppua mutta ma en parhaalla tahdollanikaan kuule Annelin aanessa kuin surua ja tuskaa, en minkaanlaista pelkoa lapsen puolesta. Tuskaa siita mita lapsi juuri nakee ja kokee -- jarkytysta ja harmia ja surua -- miten tassa nain kavi. Pelkoa en vain kuule.

Ma en voi selittaa tuota kohtaa muuten kuin niin, etta Anneli huomaa missa tytto on, ei tieda mita tama sanoo seuraavaksi, joten ennakoivasti kertoo Hakelle mita tytto tulee juuri nakemaan -- takkahuoneessa on hiljaista. Huppu on lahtenyt. Hake kysyy missa tekija on -- Anneli sanoo, ettei tieda ja joutuu kysymaan takkahuoneessa kayneelta tytolta. Tyton "Joo se lahti" on taas rauhallisempi kuin olisi kirkaisun jalkeen odottanut. Aanikin tulee jostain vahan kauempaa-- eli ilmiselvasti tytto ei ole kirkaistuaan ollut sen vertaa peloissaan, etta olisi juossut aidin turviin.

Tama on mita mina kuulen ja miten ma sen oman vaistoni ja kokemukseni perusteella tulkitsen. Arvio on totta kai subjektiivinen -- normitavasta kayttaytya hatatilanteessa on taalla tapeltu verissa pain vuosikausia. Itsesuojeluvaisto ja aidin suojeluvaisto ovat kuitenkin normikamaa, samoin kuin oman lajin hatasignaaalien tunnistaminen ja vaistomainen tulkinta, laumaelaimia kun olemme.

Paallimmaiseksi tunteeksi mulle jaa saali. Nauhasta valittyy Annelin tuska ja hata. Jotain kauheaa ja uskomatonta on ilmiselvasti tapahtunut. Mistaan tunteettomasta kylmaverisesta murhaajasta ei ole kyse. Huppua en silti parhaalla tahdollanikaan saa nauhaan istutettua.

Oletko nyt varma että tämä Annelista välittyvä tuska ja hätä johtuu siitä että jotain kauheaa on tapahtunut vai siitä että hän pelkää itsensä puolesta. "Nyt minä varmaan jään tästä kiinni, selviänköhän minä, uskookohan poliisit minua, onkohan lavastusäänet menneet täydestä häkeen????" Jos tämä vaihtoehto otetaan huomioon niin kyllä Annu aika kylmäverinen on. Täällä tulee useamman kuulijan viesteistä esiin se että huolta ja hätää ei välity lasten ja Jukan puolesta. Tälloinhän huoli ja hätä on vain omasta selviytymisestä, eikö niin????

[Vespa velutina]

1:43 Auer: Mä soitan poliisil, siel pyydettii et...[Valkama-Kulmala: Auer poistuu puhelimesta]
1:46 Uhri: 'pyyjääpää...' [Valkama-Kulmala: Auer kiirehtii takkahuoneeseen]
1:53 [Valkama-Kulmala: Auer käy noutamassa astalon]
1:56-2:00 Auer: juoksuaskelia puhelimen lähellä [Valkama-Kulmala: Nämä puhelimen lähellä muodostuneet äänet tulevat taustanauhalta, vrt. äänitutkija Niemen lausunto 2011]
2:00 Uhri: Aaaagh
2:03 Auer: KUOLE [Valkama-Kulmala: Tämä kuole-sana on sanottu uhrille aidossa tilanteessa, Auerin ollessa takkahuoneessa]
2:09 [Valkama-Kulmala: Auer kiirehtii takaisin puhelimen viereen; vrt. "Tuleeksielt kettää?"]

Valkama-Kulmala / Lisäselvitykset:
-Auer on juuri ennen hätäpuhelun aloittamista laittanut taustanauhan pyörimään.

-Puhelun alussa kuultavat uhrin valitukset tulevat taustanauhalta (vrt. Auerin lavastusrepliikki "Kuuleksä ku mun mieheni huutaa").

-Ennen puhelimesta lähtöään Auer kuulee uhrin liikehtimisistä että hän onkin virkoamassa (luullen tätä kuolleeksi). Auer kutsuu tytärtään puhelimeen.

Miksi Auer huutaa KUOLE miehelle, jonka on tappanut jo mahdollisesti tuntia aiemmin?

[Sirpa]

Naakka kirjoitti:

Mut siis... tää Niemi on kyllä päättelyissään uskomaton. Hänen täytyy olla pro-annelisti (antaa kaikki aseet puolustukselle) ja lisäksi täysin immuuni naurunalaiseksi joutumiselle. Jos nuo linkkaamasi perusteet ja johtopäätökset ovat hänen kynästään ja päättelystään peräisin, niin en tajua... Logiikkakin on aivan älytön. Ikään kuin hän tahallaan sabotoisi syyttäjän väitteitä.

Minulla on syytä olettaa, että nämä naurunalaiseksi joutuvat/laitettavat ovat kyllä ihan toisella puolella "tiskiä".

[turumurre]

1:43 Auer: Mä soitan poliisil, siel pyydettii et...[Valkama-Kulmala: Auer poistuu puhelimesta]
1:46 Uhri: 'pyyjääpää...' [Valkama-Kulmala: Auer kiirehtii takkahuoneeseen]
1:53 [Valkama-Kulmala: Auer käy noutamassa astalon]
1:56-2:00 Auer: juoksuaskelia puhelimen lähellä [Valkama-Kulmala: Nämä puhelimen lähellä muodostuneet äänet tulevat taustanauhalta, vrt. äänitutkija Niemen lausunto 2011]
2:00 Uhri: Aaaagh
2:03 Auer: KUOLE [Valkama-Kulmala: Tämä kuole-sana on sanottu uhrille aidossa tilanteessa, Auerin ollessa takkahuoneessa]
2:09 [Valkama-Kulmala: Auer kiirehtii takaisin puhelimen viereen; vrt. "Tuleeksielt kettää?"]

Valkama-Kulmala / Lisäselvitykset:
-Auer on juuri ennen hätäpuhelun aloittamista laittanut taustanauhan pyörimään.

-Puhelun alussa kuultavat uhrin valitukset tulevat taustanauhalta (vrt. Auerin lavastusrepliikki "Kuuleksä ku mun mieheni huutaa").

-Ennen puhelimesta lähtöään Auer kuulee uhrin liikehtimisistä että hän onkin virkoamassa (luullen tätä kuolleeksi). Auer kutsuu tytärtään puhelimeen.

-Koska puhelimen lähellä tuotetut juoksuäänet ja takkahuoneesta kuuluva Kuole-sana ovat lähes samaan aikaan, merkitsee tämä sitä etteivät ne voi olla samassa tilanteessa muodostettuja (mm. 1:56-2:00 kuullut juoksuaskelten äänet ehtivät tulla vielä taustalla pyörivästä taustanauhoitteesta, vrt Auerin selityslavastus-repliikki: "Mä olen tääl, mä juoksin äske ulos...").
'Kuole-sanan' lausuminen on aidosta tilanteesta koska tutkimusten mukaan uhri oli kuollut hätäkeskusnauhoitteen aikana (tästä todisteena kuolemansyyn tutkinta-raportti ja silminnäkijöiden kertomukset vertavuotavasta uhrista)

-Ajassa n 1:15 - 2:05 uhrin äänien joukossa on sekä aidosta tilanteesta -, että taustanauhalta kuuluvia.

-Ajassa n 2:05 - 2:32 uhrin ääniä tulee vielä taustanauhalta. Auer tietää että nauhoittamissaan 'voihkainneissa' ei ole mitään muuta kuin uhrin valitusta (Auer ei kuitenkaan ottanut huomioon ettei uhri, saatuaan vammansa 2:03 pystynyt enää, kuolemansyy-raportin mukaan, ääntä muodostamaan). Ajassa n 2:30-2:40 Auer joutuu sammuttamaan taustanauhansa, koska havaitsee että pian pitää palata puhelimeen (vrt. 2:27 / Lapsi: Nii tulkaa äkkii...").

Miksi Auer huutaa KUOLE miehelle, jonka on tappanut jo mahdollisesti tuntia aiemmin?

Vaan eipä ollutkaan. Noin rohkeasti ei edes syyttäjät Valkama-Kulmala tule esittämään.
Nimittäin he eivät , eivätkä ketkään muutkaan, pysty selittämään miksi uhri vielä vuosi verta ensipartion tullessa. Heidän 'taustanauhaselityksensä' lähtenee siitä olettamasta, että uhria on puukoteltu ennen, ja tämä on nauhoitettu. Nauhoitus sitten laitettu pyörimään vähän ennen hätäkeskuspuhelun alkua.
Auer havahtuu siihen että kuolleeksi luulemansa uhri virkoaakin ja Auer lähtee viimeistelemään surman.
Syyttäjät tulevat edelleen pitämään kiinni siitä että uhri kuoli ja sai lopulliset vammansa puhelun aikana, niiden 59 sekunnin aikana jolloin Auer ei varsinaisesti ollut puhelimessa.

[ulkosuomalainen]

annijatta kirjoitti:
Oletko nyt varma että tämä Annelista välittyvä tuska ja hätä johtuu siitä että jotain kauheaa on tapahtunut vai siitä että hän pelkää itsensä puolesta.

Miten mina voisin olla siita varma? Kyseessa on kuva minka mina siita saan. Minusta Anneli on oikeasti hadissaan ja esim. lapsen kirkaisun jalkeen nyyhkaisee aidosti. Mun on vaikea kuvitella, etta han on niin hyva nayttelija.

Minusta hanen kayttaytymisensa sopisi hyvin tilanteeseen, jossa Jukka on saanut vakavia vammoja ja Anneli on joko luullut hanen kuolleen tai olevan kuolemaisillaan. Arpa oli heitetty kun han oli paattanyt lavastaan ja kertonut Hakelle hupusta. Sen jalkeen hanella ei ollut enaa peraantymismahdollisuuksia vaan koko elama oli jo pelissa -- lapset, avioliitto, tyo, koti.

Aviomiehen tuskanhuutojen kuuntelu ei silti ole voinut olla helppoa eika varsinkaan lapsen hata. Hanella on selvasti kiire paasta pois puhelimesta ja saada koko tilanne jollain lailla pois paalta, pois paivajarjestyksesta. Vahan niinkuin sanoo JJL:lle sairaalassa -- voisivat muuttaa Turkuun ja unohtaa koko jutun -- ikaankuin se olisi ollut vain painajainen.

Ne litterointiin merkityt raivoisat huudot ovat toisaalta todella raivoisia-- tunnetilojen vaihtelu siina ihan minuutin parin aikana on todella yllattavaa.

Jukan aanin on siina nauhan alussa myos selvempi kuin ma oletin. Se kahden sekunnin mykistys tuntuisi tulevan juuri siksi etta Jukan puhe on yllattavan selvaa tassa kohtaa:

1:25 Uhri: Hälytyys...tule(e) tänne apuun.
1:34 (Tallennuksessa tyhjä kohta kahden sekunnin ajan)
1:36 Epäilty: Hei mun täytyy ny (huutaa lastaan).


Ma olen muuten kuulevinani, etta tuossa kohtaa kuuluu ...tuletule tanne apuun -- toistettuna. Jos silla on sitten mitaan merkitysta.

Kokonaisuudessaan nauha on hammentava.

[pikasso]

Kuinka vaikeaa on saada se häkenauha kuultavaksi? Olen yrittänyt sievästi vihjailla ja vähän kumartaakin, mutta ei. Nyt näyttää olevan kaikilla jo etp:t 2012

[huippumies]

Kuinka vaikeaa on saada se häkenauha kuultavaksi? Olen yrittänyt sievästi vihjailla ja vähän kumartaakin, mutta ei. Nyt näyttää olevan kaikilla jo etp:t 2012

Täällä olis myös yksi, joka haluaisi kuulla.. Hejacista en suostu enkä ala kyselemään oikeudesta.

[Vespa velutina]

Syyttäjät tulevat edelleen pitämään kiinni siitä että uhri kuoli ja sai lopulliset vammansa puhelun aikana, niiden 59 sekunnin aikana jolloin Auer ei varsinaisesti ollut puhelimessa.

Eikös tämä teoria kumottu mahdottomana jo hovissa? Hovin tuomio tosin kumottiin korkeimmassa mutta etukäteisnauhoitus ei tuo asiaan mitään muuta lisäselvyyttä kuin sen, että Auerilla on sen turvin ollut aikaa lavastaa veret terassille, hajottaa ikkuna ja antaa Jukan vuotaa petiin puolesta tunnista tuntiin.
Jos Jukka on kuitenkin puhelun aikaan elossa ja hänet pitää tappaa tuon 59 sekunnin aikana niin kysymyksiä herää heti valtava määrä. Kysymyksiä, joihin livemurha-teoria kaatui jo hovissa. Jos suojavaatteina oli pyyhkeistä kyhätty kilpi, mihin pojan todistus viittaa, niin Annelin on astaloitava Jukka yhdellä kädellä, koska toisella kädellä täytyy suojata omaa naamaa ja vaatetusta kilvellä. Astaloniskuja on lisäksi kaksi. Tyttö ei ainakaan ole voinut olla kilvenpitäjänä, koska päivysti tuolloin puhelimessa. Lisäksi syyttäjien pitää keksiä, mihin astalo ja suojavaatteet piilotettiin ennen poliisin tuloa. Miten Auer sai kilven vietyä talosta sossunaisen odotellessa eteisessä? Tunkiko Ikean muovipussiin sorkkaraudan ja kilven, löi paketillisen eskimotuutteja pakastimesta päällimmäiseksi (=jäätelöä lapsille) ja istui pelkääjän paikalla autossa lautakilpi-kassi jaloissaan sossutädin kyyditessä takaisin turvakotiin?
Etukäteisnauhassa suuri ihmetys liittyy myös lapsiin: mitä he tekivät, kun isää tapettiin oikeasti? Puukotushan on syyttäjien mukaan kestänyt ties kuinka kauan.
Jos oletetaan, että lapset ovat nähneet/aavistaneet isänsä puukotuksen jo sen tapahtuessa livenä (ja ihan varmasti ovat), niin Annelilla ei ole mitään syytä hätääntyä kun tyttö menee takkahuoneelle: eihän siellä ole kuin jo yhteisesti kuolleeksi luultu isä ja taustalla pauhaava mankka.
En ymmärrä en. Ainoa teoria, millä syyttäjät voivat koettaa käräjillä elinkautista on se, että Jukka on kokonaan kuollut ja koko näytös tulee nauhalta.

[Vespa velutina]

Jatkan vielä tuosta lautakilvestä:
syyttäjien mukaanhan lautakilpi rakennettiin suojaksi murhasta syntyviä roiskeita varten. Jos Anneli luuli, että Jukka on kuollut ennen kuin soitti häkeen, niin miksi hän ei tuhonnut kilpeä jo ennen häkeen pirauttamista? Eihän kilvellä tee enää mitään sitten kun mies on vainaa?