Hypnoosi

[Misri]

^ Eiköhän tuo mainitsemasi "aivopesu", liity enemmänkin epämääräisten kulttien harjoittamiin menoihin.

^ "Muistikuvien värittyminen, muokkautuminen ja vääristyminen on lievänä osana *normaalia psyyken toimintaa. Psyykkisten kriisien yhteydessä sekä intensiivisissä vuorovaikutustilanteissa, kuten psykoterapia- tai *hypnoosi-istunnoissa, ilmiö voimistuu. Niinpä muistikuvien *manipuloiminen hypnoosin tai psykoterapiana markkinoitavan puoskaroinnin keinoin on mahdollista, eikä edes erityisen vaikeaa.
Muistikuvat rakentuvat muistellessa".

Tämä ylläoleva lainaus on yleisesti tunnettu tosiasia, fakta psykologisen-tieteen alalla. Tästä asiasta on olemassa runsaasti kotimaista ja ulkolaista alan kirjallista julkaisua, tietoa.

Gyllis kirjoitti: "Edellä mainittu voi olla mahdollista. En sitä kiistä tai kiellä. Todennäköistä se ei ole. Jos ihmiset pystyttäisiin kaikki aivopesemään esimerkiksi lapsena aiheutuneista traumoista, raiskauksista, puolison itsemurhista jne niin pallolla ei olisi niin masentunutta jengiä".

Niin näissä hypnoositilanteissa syntyy näitä valemuistoja. Ihmisen psyyke luo näistä valemuistoista uuden todellisuusmuistin. Näin ei tietenkään tapahdu jokaisen hypnonisoidun ihmisen kohdalla. Mutta jos hypnonisoitu ihminen kokee jostain asiasta esim. suurta häpeää tai jos kokemus on niin kauhea, ettei sitä pysty käsittelemään mielentilan järkkymättä. Niin silloin hypnonisoidun ihmisen psyyke on erityisen altis, näille hypnoosissa tuotetuille manipuloiville muistikuville.

Traumat = On psyyken häiriötila, se on siis eriasia kuin nämä hypnoosissa tuotetut valemuistot, joissa psyyke toimii ja suojaa ihmisen muistia, kestämättömiltä asioilta.

Traumanjälkeinen stressihäiriö, post-traumaattinen stressihäiriö (PTSD) on ahdistuneisuushäiriöihin luokiteltu psykiatrinen häiriö, joka saattaa kehittyä traumaattisen tapahtuman (äkillinen, itsestä riippumaton ja tunteita (avuttomuus, pelko) herättävä) kokemisen tai todistamisen seurauksena. Traumaattisella tapahtumalla tarkoitetaan tässä tilannetta, jossa henkilön tai hänen läheistensä henki, terveys ja/tai fyysinen koskemattomuus on uhattuna, esimerkiksi sotatila, luonnonkatastrofi, liikenneonnettomuus tai perheväkivalta. *Trauman jälkeen on aivan normaalia kokea erilaisia stressioireita, jotka useimmiten lievittyvät itsestään ajan kuluessa*.

Vakava traumaattinen stressi:

Osalla stressireaktio kuitenkin pysyy ja saattaa vähitellen kehittyä traumanjälkeiseksi stressihäiriöksi. Termiä käytetään psykologiassa ja psykiatriassa. Yksityiskohtaiset kriteerit PTSD:lle on esitetty kansainvälisessä tautiluokituksessa ICD-10 psykiatrian osassa.

PTSD-oireet jaetaan kolmeen pääluokkaan. Ensimmäinen luokka sisältää oireet, jotka liittyvät trauman uudelleen kokemiseen; näitä ovat muun muassa trauman itsepintainen tunkeutuminen tietoisuuteen esimerkiksi takaumina tai painajaisina. Seuraavaan luokkaan kuuluu välttämiskäyttäytyminen: henkilö välttää traumasta muistuttavia esineitä, paikkoja ja ihmisiä, saattaa eristäytyä ja kokea emotionaalista turtumusta (vaikeus tuntea erilaisia tunteita). Kolmas luokka sisältää kohonneen vireystilan aiheuttamat oireet, kuten jatkuvan varuillaanolon, säikähtelyn ja ärtymyksen.

[Puliukko]

Et muistanut mainita sitä, että Gustafsson muisti asioita hypnoosissa kahden eri hypnotisoijan toimesta.

Kerro tästä kahdesta hopnotisoijasta lisää. Erittäin mielenkiintoinen tieto.

Gustafsson todellakin hypnotisoitiin kaksi kertaa. Toisen vähemmälle huomiolle jääneen hypnoosin suoritti Leo Hilden Apu-lehden toimesta. Kertomus on melko samanlainen, kuin Stenbäckin tekemä hypnoosi. Ainoat erot on kihara tukka ja pulisongit ja ikä 35-40 vuotta. Mahdollisista epäillyistä sopii Assmanniin ja ehkä varauksella myös kioskimieheen. Postaan nyt tähän tämän hypnoosin vaiheet:

Tässä tuo Apu-lehdessä 1964 ollut hypnoosikertomus kokonaisuudessaan.

Aluksi Nils Gustafsson johdateltiin hypnoosissa murhaa edeltäneen illan tapahtumiin. Näin kävi keskustelu:

K: Saitteko kalaa?
V: En.
K: Ketä teitä oli siellä rannalla?
V: Ei ollut muita.
K: Missä muut olivat?
V: Uimassa
K: Mitä siinä illan mittaan muuta tapahtui?
V: Ei siinä muuta, me syötiin.
K: Koska te menitte nukkumaan?
V: Joskus kahden, kolmen maissa.
K: Näkyikö ympäristössä muita ihmisiä?
V: Ei.

Tämän jälkeen kehotti kokeen suorittaja Nils Gustafssonia suhtautumaan asiaan kuin elokuvan katselemiseen, tunteettomasti ja ulkopuolisena.

K: Kertokaa, mitä näette?
V: Yhtäkkiä tuntuu kun teltta romahtaa alas.
K: Mitä muuta?
V: Sit tuntuu vaan… saa kovia iskuja.
K: Näettekö ketään siinä?
V: En vielä.
K: Näettekö kuka antaa iskuja?
V: En näe ennenku hän leikkaa teltan oven auki.
K: Nyt näette hänen kasvonsa. Oletteko nähnyt ne aikaisemmin?
V: En.
K: Minkälainen se mies on? Onko se mies vai nainen?
V: Mies.
K: Minkälainen se mies on? Minkä ikäinen?
V: Kolmekymmentä viisi, neljäkymmentä.
K: Minkälainen tukka hänellä on?
V: Vaalea.
K: Onko tukassa mitään muita tuntomerkkejä?
V: Pikkasen kihara, pulisongit.

Lisäksi kertoi Nils Gustafsson, että mies oli pukeutunut ruudulliseen puseroon ja että hän oli aika tukeva, pyöreäkasvoinen ja että hän käytti jotain terävää asetta.

[Misri]

^ Puliukon usko hypnoosin kaikkivoipaisuuteen on vankkumaton. Kuitenkin hypnoosin käyttö on kieletty rikosoikeudessa mm. Jenkeissä ja Kanadassa. Suomessa sitä saa käyttää rajoitetusti.


Oikeus totesi päätöslauselmassaan:

"Nils Gustafssonin, hänen kuulusteluissa ilmenee piirteitä jotka viittavat siihen, että hänen hypnoosissa tuottamansa kertomus surmayöltä on todennäköisemmin jälkikäteen syntynyt kehitelmä, kuin kuvaus todellisesta tapahtumankulusta".

Näistä hypnoosin synnyttämistä valemuistoista, kertoo myös Turun yliopiston dosentti, psykiatri, vankimielisairaalan ylilääkäri Hannu Lauerma seuraavasti:

"Muistikuvien värittyminen, muokkautuminen ja vääristyminen on lievänä osana normaalia psyyken toimintaa. Psyykkisten kriisien yhteydessä sekä intensiivisissä vuorovaikutustilanteissa, kuten psykoterapia- tai hypnoosi-istunnoissa, ilmiö voimistuu. Niinpä muistikuvien manipuloiminen hypnoosin tai psykoterapiana markkinoitavan puoskaroinnin keinoin on mahdollista, eikä edes erityisen vaikeaa.
Muistikuvat rakentuvat muistellessa".

[Gyllis]

^ Puliukon usko hypnoosin kaikkivoipaisuuteen on vankkumaton. Kuitenkin hypnoosin käyttö on kieletty rikosoikeudessa mm. Jenkeissä ja Kanadassa. Suomessa sitä saa käyttää rajoitetusti.

Ameriikan lakeja tänne on turha laittaa, heillä on täysin erilainen oikeusjärjestelmä kuin täällä.

[Misri]

^ Otin nyt tähän keskusteluun laajemman näkökannan Onko se kiellettyä Totuus kuitenkin on, että hypnoosi rikostutkinnassa ja todistajien muistikuvien palautumisessa, on huono menetelmä, sillä se on manipuloiva ja provosointiherkkä, joka herkästi synnyttää hypnonisoidun henkilön muistikuviin näitä valemuistoja.

[awa]

Muistikuvat rakentuvat muistellessa".

Toistan sen mitä mieltä olen aina ollut, että tuo Gustafssonille suoritettu hypnoosihopotus on suurinpia virheitä aikalaispoliislta.

Tuossa lainauksessa Mirsiltä, joka on Lauerman tekstiä, kiteetyy juuri tuo vanha viisaus - kun tarpeeksi valehtelee, niin siihen alkaa uskoa itsekin

[awa]

Lisäksi kertoi Nils Gustafsson, että mies oli pukeutunut ruudulliseen puseroon ja että hän oli aika tukeva, pyöreäkasvoinen ja että hän käytti jotain terävää asetta.

Tämä ruutupaitaisuus toistuu mielenkiintosella tavalla Gustafssonin kertomuksissa. Niin - ruutupaita on aika kaukana roskapöntöstä löydetystä valkoisesta pikkutakista.

Ehkä siellä teltalla oli ruutupaitainen mies!???

[Puliukko]

^ Puliukon usko hypnoosin kaikkivoipaisuuteen on vankkumaton. Kuitenkin hypnoosin käyttö on kieletty rikosoikeudessa mm. Jenkeissä ja Kanadassa. Suomessa sitä saa käyttää rajoitetusti.


Oikeus totesi päätöslauselmassaan:

"Nils Gustafssonin, hänen kuulusteluissa ilmenee piirteitä jotka viittavat siihen, että hänen hypnoosissa tuottamansa kertomus surmayöltä on todennäköisemmin jälkikäteen syntynyt kehitelmä, kuin kuvaus todellisesta tapahtumankulusta".

Näistä hypnoosin synnyttämistä valemuistoista, kertoo myös Turun yliopiston dosentti, psykiatri, vankimielisairaalan ylilääkäri Hannu Lauerma seuraavasti:

"Muistikuvien värittyminen, muokkautuminen ja vääristyminen on lievänä osana normaalia psyyken toimintaa. Psyykkisten kriisien yhteydessä sekä intensiivisissä vuorovaikutustilanteissa, kuten psykoterapia- tai hypnoosi-istunnoissa, ilmiö voimistuu. Niinpä muistikuvien manipuloiminen hypnoosin tai psykoterapiana markkinoitavan puoskaroinnin keinoin on mahdollista, eikä edes erityisen vaikeaa.
Muistikuvat rakentuvat muistellessa".

Oikeus tarkoitti tuolla "kehitelmällä" valemuistoja, eli tahattomia muistikuvien vääristymiä. Siis tahattomia, eli oikeus ei tarkoittanut, että NG olisi näytellyt. Päinvastoin oikeus ei pitänyt todennäköisenä, että NG olisi tahallaan näytellyt hypnoosissa.

Jos olet Misri viitsinyt lukea aiempia kirjoituksiani, niin en ole koskaan luottanut sataprosenttisesti hypnoosiin toisin kuin väität. Olen monta kertaa sanonut, että NG:n hypnoosi ei ole täysin luotettava, koska se voi olla osittain, tai täysin valemuistoja, mutta ei edelleenkään tahallista näyttelyä.

60-luvulla ei ollut mitään nykyajan rikossarjoja, joista 18-vuotias pojankloppi olisi voinut ottaa oppia ja näytellä jäämättä kiinni. Kyllä minä ainakin henkilökohtaisesti arvostan enemmän Asser Stenbäckiä, joka uskoi NG:n syyttömyyteen kuolemaansa asti, kuin jotain julkisuudenhakuisia juoruämmiä, kuten Marjatta ja Virpi.

Tämä ruutupaitaisuus toistuu mielenkiintosella tavalla Gustafssonin kertomuksissa. Niin - ruutupaita on aika kaukana roskapöntöstä löydetystä valkoisesta pikkutakista.

Ehkä siellä teltalla oli ruutupaitainen mies!???

Vaikka olen tämän awalle sanonut jo aikoja sitten eräässä toisessa ketjussa, mutta kun ei mene näköjään perille, niin kerrataan sitten.

Pidän mahdollisena (en faktana), että murhaaja olisi häipynyt veriset ruudulliset vaatteet päällä pois paikalta ilman, että kukaan olisi nähnyt häntä. NG olisi kuvannut hänet näissä vaatteissa hypnoosissa. Olisi palannut paikalle myöhemmin peseytyneenä ja vaatteet vaihtaneena. Lintupojat ja Kivilahti näkivät sitten murhaajan tuossa vaaleassa pikkutakissa. Tätä teoriaa tukee se, että kello kuuden mies oli veretön.

Toinen mahdollinen kuvio on se, että NG:n hypnoosissa kuvaama ruututakkinen mies on eri henkilö (päätekijä), kun lintupoikien ja Kivilahden näkemä mies (avustaja). Nimittäin on mahdollista, että NG:n hypnoosissa kuvaama mies olikin kioskimies ja teltan/kello kuuden mies Assmann. Kioskimiehestä ei ole missään kunnon valokuvaa, mutta miehellä kerrottiin olleen vaaleanruskea tukka ja hänen myös kerrottiin olleen fyysisesti vahva, jotka molemmat sopii NG:n kuvaukseen. Ainoasta huonosta kuvasta näkee myös, että miehen kasvot olivat pyöreät. Miehellä saattoi olla myös pulisongit.

[Misri]

^ Heh - kovin on vaihtelevaa sinun hypnoosi-uskosi! Tämä jäi nyt epäselväksi lintupoiken havainnoissa, oliko se vaalea vaate hahmon yllä takki vai paita!?

"Muistiaineksella on taipumus muokkautua ajan myötä. Uusia muistikuvia syntyy alkuperäisten muistikuvien tilalle
Muistissa olevien tapahtumien aikajärjestys voi muuttua Muistiainekseen sekoittuu helposti muuta ulkopuolista tietoa

Muisti ei toimi videonauhan tavoin, johon tapahtumat rekisteröityvät tarkasti ja jota voidaan kelata halutulla tavalla toistuvasti edestakaisin. Muistiainekseen sekoittunut ulkopuolinen tieto muuttaa alkuperäisen muistitiedon sisältöä ja muuttuu hypnoosin myötä asianomaiselle todellisuudeksi asioita toistuvasti kerrattaessa.
Hypnoosissa kerrotut muistiin perustuvat tapahtumat muuttuvat helposti asianomaisen todella kokemiksi, vaikka niihin olisi sekoittunut tapahtumaan kuulumattomia asioita. Siten hypnoosi tuottaa valemuistoja".

[Misri]

^ Puliukon usko hypnoosin kaikkivoipaisuuteen on vankkumaton. Kuitenkin hypnoosin käyttö on kieletty rikosoikeudessa mm. Jenkeissä ja Kanadassa. Suomessa sitä saa käyttää rajoitetusti.

Ameriikan lakeja tänne on turha laittaa, heillä on täysin erilainen oikeusjärjestelmä kuin täällä.

Ei lisäoppi ojaan kaada. Tieto voi joskus lisätä joillekin tuskaa!

"USAssa oikeuksien valamiehistöt ovat jo ainakin 30 vuoden ajan lähes säännöllisesti hylänneet hypnoosissa saadut todistajalausunnot niiden epäluotettavuuden vuoksi.
Kanadan Korkein Oikeus (Supreme Court) on vuoden 2007 alussa poistanut hypnoosin käytön oikeuslaitoksen menettelylistalta hypnoosin epäluotettavuuden vuoksi. Rikostutkintaan Suomen viranomaiset käyttävät hypnoosia vain valikoiduissa tilanteissa".

[Misri]

^ Puliukon usko hypnoosin kaikkivoipaisuuteen on vankkumaton. Kuitenkin hypnoosin käyttö on kieletty rikosoikeudessa mm. Jenkeissä ja Kanadassa. Suomessa sitä saa käyttää rajoitetusti.

Ameriikan lakeja tänne on turha laittaa, heillä on täysin erilainen oikeusjärjestelmä kuin täällä.

Ei lisäoppi ojaan kaada. Liika tieto voi joskus lisätä joillekin tuskaa!

"USAssa oikeuksien valamiehistöt ovat jo ainakin 30 vuoden ajan lähes säännöllisesti hylänneet hypnoosissa saadut todistajalausunnot niiden epäluotettavuuden vuoksi.
Kanadan Korkein Oikeus (Supreme Court) on vuoden 2007 alussa poistanut hypnoosin käytön oikeuslaitoksen menettelylistalta hypnoosin epäluotettavuuden vuoksi. Rikostutkintaan Suomen viranomaiset käyttävät hypnoosia vain valikoiduissa tilanteissa".

[Gyllis]

^ Puliukon usko hypnoosin kaikkivoipaisuuteen on vankkumaton. Kuitenkin hypnoosin käyttö on kieletty rikosoikeudessa mm. Jenkeissä ja Kanadassa. Suomessa sitä saa käyttää rajoitetusti.

Ameriikan lakeja tänne on turha laittaa, heillä on täysin erilainen oikeusjärjestelmä kuin täällä.

Ei lisäoppi ojaan kaada. Liika tieto voi joskus lisätä joillekin tuskaa!

"USAssa oikeuksien valamiehistöt ovat jo ainakin 30 vuoden ajan lähes säännöllisesti hylänneet hypnoosissa saadut todistajalausunnot niiden epäluotettavuuden vuoksi.
Kanadan Korkein Oikeus (Supreme Court) on vuoden 2007 alussa poistanut hypnoosin käytön oikeuslaitoksen menettelylistalta hypnoosin epäluotettavuuden vuoksi. Rikostutkintaan Suomen viranomaiset käyttävät hypnoosia vain valikoiduissa tilanteissa".

Oikaistaan pari asiaa, sen verran taas vääristynyttä mielikuvaa kanssalukijoille taas tarjotaan..

En itse luota hypnoosiin sataprosenttisesti, mutta silloin kun hypnoosi tukee muuta tutkintaa, lienee hypnoosi ollut oikea?

Toisin kuin sinulla Misri mulla ei ole yhtään mitään henkilökohtaista NG:tä puolesta / vastaan.

USA:n oikeusjärjestelmä on läpimätä, eikä se Kanadankaan puolella aina täysin toimi. "Tapaoikeus" (mikä siis vallitsee mm. Yhdysvalloissa sekä Kanadassa) on erilainen kuin meidän "Säädösoikeus". Siihen viittasin. Se oli jutun pointti, ei se, että olisin jotenkin tuskastunut.

Suosittelen kotimaisen kielen lukemisen ja kirjoittamisen kertausta sinulle Misri - väärinkäsitysten välttämiseksi.

[Misri]

^ Tässä asiassa ovat kuitenkin meitä edistyneempiä!

[awa]

Hypnoosissa Gustafsson ei kertonut kenestäkään kahdesta kalastajasta - jotka tulivat kerrontaan mukaan poliisikuulusteluissa vasta vuonna 2004.

Pienenä kysymyksenä esitän - vastaako oikeasti hypnoosissa oleva ihminen, joka seuraa tuonpuoleisessa tietoisuudessa näkemäänsä:
- en muista, tai
- saman pituinen kuin tohtori jne jne

On siellä muitakin. Hypnoosi on tuosta Gustafssonin kuulemisesta yhtä kaukana kuin hypnoraattori Asser - setä homouden parantamisesta. Molempia mies yritti, tai luuli yrittävänsä.

[Puliukko]

^ Hyvä, että muistutat itseäsi. Lauerma totesi oikeudessa, ettei siitäkään voi olla varma onko NG edes ollut oikeasti hypnoositilassa. Tämäkin siis on mahdollista. Sitä voi myöskin esittää ja esittämistä voi myöskin kutsua näyttelemiseksi.

Stenbäck olisi kyllä huomannut, jos NG olisi näytellyt. Muuten tuo Lauerman lause on ovelasti otettu ulos asiayhteydestä. Missään vaiheessa Lauerma ei puhu NG:n syyllisyyden puolesta. Oleelliset kohdat olen lihavoinut.

Hypnoosikoe ei ole valheenpaljastin

Syytetty Nils Gustafssonille tehtiin kesällä 1960 hypnoosikoe, jossa hän kertoi tarkkoja yksityiskohtia ulkopuolisesta murhaajasta, vaikkei hän ole muuten kyennyt kertomaan mitään. Hypnoosin lopussa Gustafssonille oli annettu käsky unohtaa hypnoosissa muistettu.

Gustafsson on kertonut oikeudessa, että muistikatkos alkoi nukkumaan mennessä ja jatkui 4-5 päivää sairaalassa heräämiseen saakka.

- Hypnoosi on hyvin huono menetelmä, jos tarkoituksena on selvittää onko henkilö syyllinen. Hypnoosia voidaan parhaiten käyttää esitutkinnassa auttamaan puolueettomien todistajien muistia. Silloinkin tarkoituksena on poliisitutkinnan ohjaaminen. Se ei ole valheenpaljastin, totesi Lauerma.

Lauerman mukaan Gustafssonin hypnoosikokeesta on vaikea tehdä päätelmiä ja on hyvin epätodennäköistä, että Gustafssonin kuvaus ulkopuolisesta murhaajasta on autenttinen.

Ylilääkärin mukaan esitutkintapöytäkirjaan liitetystä, aukikirjoitetusta hypnoosikokeesta ei voi päätellä sitä onko hypnoositila ollut todellinen vai ei. Hypnoosikertomuksen virheellisyys ei osoita Gustafssonia kuitenkaan syylliseksi.

- Jos Gustafsson on ollut uhri, on mahdollista, että hänelle on syntynyt tällainen unenomainen kehitelmä peittämään muistikatkosta.

Muistinmenetyksiä kahta tyyppiä

Lauerma kertoi muistinmenetyksistä, joita on kahta tyyppiä: psykogeenistä ja elimellistä. Elimellinen katkos voi aiheutua esimerkiksi iskusta. Psykogeenisen katkoksen voi aiheuttaa se, että mieli varjelee ihmistä unohtamisella, jos muistikuva aiheuttaisi sietämättömän tilanteen, esimerkiksi häpeää tai raivoa.

Lauerman mukaan Gustafssonilla pitäisi siis olla - jos hypnoosi on totta - nämä molemmat muistikatkokset. Elimellinen katkos olisi syntynyt päähän kohdistuneesta iskusta teltassa, mutta hyvin harvinainen psykogeeninen ulottuisi jo aikaan ennen sitä.

- Syynä voisi olla se, että hän olisi kokenut sietämätöntä häpeää alakynnessä olemisesta. Yleensä uhri kuitenkin muistaa hengenvaaralliset tilanteet, koska niistä voi oppia varomaan.

Lauerma piti hyvin epätodennäköisenä sitä, että Gustafssonilla olisi ollut molemmat muistikatkokset, etenkin kun elimellinen katkos on ollut poikkeuksellisen pitkä. Lauerman mukaan myös traumaattisen tilanteen torjuminen voi aiheuttaa psykogeenisen muistikatkoksen.

Syyttäjä kysyi Lauermalta myös, voiko muistikatkosta teeskennellä.

- Kyllä. Syynä on yleensä se, että sen avulla voi saavuttaa jotain etua, tämä vastasi.


Mielestäni Lauerma puhuu hyvin asiallisesti hypnoosiin liittyen ja olen melko lailla samaa mieltä hänen kanssaan. Hän vihjaa siihen, että NG:llä ei nimenomaan olisi psykogeenistä muistinmenetystä, vaan nimenomaan elimellinen päähän kohdistuneesta iskusta johtuva. Hän kuvailee hyvin selkeästi psykogeenistä muistinmenetystä termillä hyvin harvinainen. Elimellinen muistinmenetys lienee todennäköisin selitys NG:n muistamattomuudelle. Pienen mahdollisuuden hän kuitenkin jättää sille, että NG:llä olisi ollut molemmat muistinmenetykset. Tämäkään vaihtoehto ei kuitenkaan osoita häntä syylliseksi.

Tuo syyttäjän kysymys on provokatiivinen, johon Lauerma tosin vastasi myöntyvästi. Teeskenteliminen on mahdollista, mutta 60-luvulla kokematon 18-vuotias poika kuitenkin lienee kykenemätön siihen. Samaa mieltä oli myös suuresti arvostamani Asser Stenbäck. Mikään dementikko huru-ukko hän ei ollut edes viimeisinä vuosinaan. Se, että hän oli jyrkkä esim. homous-mielipiteissään ei tee hänestä epäpätevää pappina, lääkärinä ja hypnotisoijana.