Äiti hylkäsi pikkuvauvan pensaaseen

[Patricia C. Itämaa]

Tosi älytöntä laittaa mahdollisesti sairas ihminen putkaan

[Minney Magia]

Luultavasti hän on ollut siellä sen aikaa, kun sosiaaliviranomainen ja lähiomainen on tullut paikalle. Ja hyvässä lääkityksessä, kun on sairaalasta tullut.

[Samarina]

Tämän päiväisten uutisointien perusteella äiti oli amfetamiinin vaikutuksen alaisena. Kärsi harhoista ja yritti piilottamalla suojella lastaan.

EDIT. Näin siis uutisoi Iltasanomat. Iltelehti taas kertoo, että merkkejä huumausaineista ei ole. Ota tuosta nyt sitten selvää...

[CrissAngel]

Miksi sitten linkissäni oli ihan toista tietoa?
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotim ... id=1447440
Heruttaako nämä "Iltikset" ihan omiaan??
Ihan vaan sen takia notta lehdet möis paremmin.
MUOKS:"Piriähän" se oli vetänyt ja lähtenyt omia harhojaan hatkaan.

[Minney Magia]

Muutenkin outoa, että samassa uutisessa lukee ensin, että nainen on vapautettu ja sitten, että hän on edelleen putkassa.

[CrissAngel]

Muutenkin outoa, että samassa uutisessa lukee ensin, että nainen on vapautettu ja sitten, että hän on edelleen putkassa.

No niinpäs nkyy olevan.
"Harhainen äiti vietiin terveyskeskuspäivystykseen Peijaksen sairaalaa, jossa hän oli yön tarkkailtavana. Naisen selvittyä hänet siirrettiin sunnuntaina Vantaan poliisin putkaan, jossa hän on edelleen."
Outoa meninkiä nyt kyllä näillä "Iltiksillä".

[Zodiac]

Vauvansa hylännyt äiti oli sekaisin amfetamiinista

Lauantai-iltana Vantaan Myyrmäessä vauvansa pensaaseen hylännyt äiti oli Ilta-Sanomien mukaan sekaisin huumeista.

Lehti kertoo, että harhainen äiti ei jättänyt lastaan pakkaseen vahingoittamistarkoituksessa, vaan kuvitteli vievänsä lapsen turvaan.

Amfetamiinista sekaisin ollut äiti koetti päästä pakoon harhoja ja yritti siksi piilottaa vauvan.

Poliisi on päästänyt 33-vuotiaan naisen vapaaksi pidettyään häntä säilössä viikonlopun yli.

Yksitoistakuukautisen vauvan löysi työhön matkalla ollut ohikulkija. Vauvalla oli kahden asteen pakkasessa päällään vain t-paita ja farkut.

Ohikulkijan havainnon ansioista lapsi saatiin nopeasti lämpimään, eikä hän ehtinyt saada paleltumisvammoja.

Lapsi on toimitettu Vantaan sosiaaliviranomaisten huostaan.

http://www.hs.fi/artikkeliredirect/1135231247511

[Sadie_Manson]

Pitkäaikaisen käytön yhteydessä voi esiintyä hallusinaatioita ja paranoidista skitsofreniaa muistuttavia psykoositiloja, ja käyttäjä voi muuttua vainoharhaiseksi myös vieroitusvaiheessa. Oireistossa painottuvat harhaluulot sekä kuulo-, näkö-, tai tuntoharhat. Käytös voi olla väkivaltaista tai arvaamatonta varsinkin, jos samanaikaisesti on käytetty estoja heikentäviä bentsodiatsepiineja tai alkoholia. Amfetamiinin jatkuva käyttö vähentää aivojen välittäjäainepitoisuuksia. Amfetamiini estää sekä dopamiinin että noradrenaliinin takaisinottoa ja vaikuttaa serotoniinin aineenvaihduntaan. Amfetamiinin käyttäjien oireyhtymä (engl. jerking syndrome) tunnetaan käsien ja jalkojen dystonioina, joihin usein liittyy myös suun jauhaminen. Hammasratasjäykkyys ja tic-liikkeet ovat amfetamiinin käyttäjälle ominaisia.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Amfetamiini

[Kalessin]

^näin on, ja tässä terveysportista artikkeli vuodelta -98, vaikka onkin jo vanha niin edelleen faktat pätevät.

Amfetamiinin käyttö huumeena on lisääntynyt Suomessa. Amfetamiinipsykoosi on yleistyvä ja vakava amfetamiinin käyttöön liittyvä ilmiö, joka saattaa jäädä tunnistamatta ja hoitamatta. Sen mahdollisuus tulee muistaa akuutin psykoosin erotusdiagnostiikassa. Kuvaamme tapauksen, jossa 29-vuotiaalle miehelle kehittyi amfetamiinin käyttöön liittyvä psykoottinen oireisto aistiharhoineen. Tavallisimmat amfetamiinipsykoosin oireet ovat vainoharhaiset ajatukset sekä näkö-, tunto- ja kuuloharhat.

Amfetamiinin käytölle ei nykyisin ole lääketieteellisiä perusteita. Poikkeuksena on amfetamiinijohdos metyylifenidaatti, jota käytetään erikoisluvalla lasten tarkkaavaisuushäiriöiden hoidossa. Suomessa amfetamiinin käyttö huumeena on lisääntynyt huomattavasti 1980-luvun lopulta lähtien. Vielä vuonna 1990 amfetamiinia takavarikoitiin vain 1.4 kg, mutta vuonna 1996 määrä oli 22.6 kg. Samana aikana amfetamiinin käyttöön liittyvät sairaalahoitojaksot lisääntyivät 59:stä 362:een. Amfetamiinin vahva asema huumeiden joukossa on suomalainen ilmiö (Stakes 1997). Meillä amfetamiinijohdokset ovat kannabiksen jälkeen toiseksi yleisin huumausaineryhmä. Keski-Euroopassa ja Yhdysvalloissa heroiinia käytetään amfetamiinia enemmän.

Amfetamiinia käytetään suun kautta, nuuskaamalla tai suonensisäisesti. Amfetamiinisulfaatin lisäksi käytetään metamfetamiinia sekä ekstaasin nimellä tunnettuja amfetamiinijohdoksia, joiden vaikutus keskushermostoon on jonkin verran voimakkaampi. Ekstaasitablettien käyttö on yleistynyt Suomessa vasta parin viime vuoden aikana.

Amfetamiini vaikuttaa kiihottavasti keskushermostoon ilmeisesti lisäämällä dopamiinin vapautumista hermopäätteistä. Kiihottava vaikutus muistuttaa seksuaalista elämystä. Väsymys ja nälän tunne häviävät tunneiksi aineen käytön jälkeen. Verenpaine kohoaa, syketaajuus kasvaa, silmäterät laajenevat ja käyttäjä hikoilee. Vieroitusvaihe tuo mukanaan väsymyksen, hermostuneisuuden ja mielialan laskun (Tietopaketti huumeista 1997). Psykoottisia oireita voi esiintyä sekä käytön aikana että vieroitusvaiheessa. Yleisimpiä ovat vainoharhaiset ajatukset sekä näkö-, kuulo- ja tuntoharhat (Snyder 1973). Väkivaltaisia impulsseja itseä ja toisia kohtaan on myös kuvattu (Kratofil ym. 1996).

Amfetamiinin vaikutusta pidetään dopamiiniteorian mukaisena psykoosin mallina. Dramaattisin amfetamiinin aiheuttama tila on paranoidisen skitsofrenian kaltainen oireisto aiemmin terveellä henkilöllä. Psykoottisuus voi korjautua nopeasti (päivissä tai viikoissa), mutta joissain tapauksissa tilanne saattaa pitkittyä ja jäädä pysyväksikin amfetamiinin käytön lopettamisesta huolimatta. Toisen maailmansodan jälkeen Japanissa sai vapaasti metamfetamiinia. Sen käyttöön liittyneistä psykooseista 15 % jäi pysyviksi, ja näissä tapauksissa kliinistä kuvaa ei voitu erottaa paranoidisesta skitsofreniasta (Flaum ja Schulz 1996). Kuvaamme seuraavassa amfetamiinipsykoositapauksen ja käsittelemme häiriön neurobiologista taustaa.

Oma potilas
Potilas on 29-vuotias, aiemmin yleensä terve mies, joka oli aloittanut huumeiden käytön useita vuosia sitten. Hän oli käyttänyt pääasiallisesti amfetamiinia ja kannabista, välillä runsaastikin. Hän oli kokeillut satunnaisesti myös LSD:tä ja ekstaasia. Potilas ei ollut saanut aiemmin psykiatrisia hoitoja. Muutamaa kuukautta ennen sairaalaan joutumistaan hän oli yrittänyt irrottautua huumepiireistä. Hän oli matkustanut lapsuudenkotiinsa mutta jatkanut edelleen kannabiksen ja suoneen ruiskutettavan amfetamiinin käyttöä. Sukulaistensa kertoman mukaan hän oli käyttäytynyt kotona ajoittain omituisesti. Hän oli epäillyt ihossaan olevan syöpäläisiä ja yrittänyt häätää niitä desinfiointiaineilla. Hän oli imuroinut hiuksiaan ja yrittänyt kaivaa puukolla eliöitä ihostaan. Ajoittain hän oli ollut ahdistunut, uneton ja rauhaton.

Potilas toimitettiin M1-lähetteellä terveyskeskuksesta psykiatriseen sairaalaan näkö- ja tuntoharhojen takia. Sairaalaan tullessa hän oli ahdistunut ja kiihtynyt. Hän selitti tunto- ja näköharhojaan kasveista peräisin olevilla "ötököillä". Hän suhtautui paranoidisesti lähiomaisiinsa ja ahdistui herkästi. Tarkkailuaikana hänen mielialansa vaihteli rajusti ja vuorokausirytmi oli häiriytynyt, koska hän pelkäsi nukkua öisin.

Toisena hoitopäivänä virtsan huumeseulassa todettiin amfetamiini-, bentsodiatsepiini- ja kannabisjäämiä. Verenkuva sekä seerumin vapaan tyroksiinin, aminotransferaasien ja alkalisen fosfataasin arvot olivat normaalit. Hoitona käytettiin ainoastaan unilääkettä tarvittaessa.

Mielenterveyslain mukaisen neljän vuorokauden tarkkailuajan lopussa potilaan psyykkinen tila sopi edelleen jatkuviin vieroitusoireisiin ja uhkaavaan sekavuustilaan. Hänet määrättiin tahdosta riippumattomaan hoitoon ja lähetettiin kotipaikkakuntansa mukaiseen psykiatriseen sairaalaan.

Pohdinta
Amfetamiini kuuluu sympatomimeettisiin amiineihin, joilla on kiihottavia vaikutuksia sekä keskus- että ääreishermostoon. Näiden vaikutusten välittäjänä ovat ensisijaisesti noradrenaliinia ja dopamiinia välittäjäaineina käyttävät hermosolut. Taustalla oleva mekanismi on melko monimutkainen ja siihen kuuluu hermovälittäjäaineen lisääntynyt vapautuminen, takaisinoton esto ja monoamiinioksidaasientsyymin esto. Tutkimusten mukaan amfetamiini lisää dopamiinin vapautumista limbisellä aivoalueella. Amfetamiinipsykoosin yhteydessä synapsien dopamiinipitoisuudet ovat suuria (Robinson ja Becker 1986). Koe-eläimillä on todettu suurten amfetamiinipitoisuuksien aiheuttavan nigrostriataalisten ja limbisten hermosolujen pysyviä muutoksia, jotka voivat selittää amfetamiinin pitkäaikaisoireita ja vieroitusvaikeuksia (Hyman 1997).

Amfetamiinin käytön kesto vaikuttaa myrkytyksen oirekuvaan. Lyhytaikaisessa käytössä pienet amfetamiiniannokset aiheuttavat euforian, suuremmat sekavuustilan. Pitkäaikainen amfetamiinimyrkytys saattaa johtaa skitsofrenian kaltaiseen oireyhtymään aistiharhoineen ja ajatus- ja toimintahäiriöineen. Nämä saattavat jatkua pitkään, vaikka huumeen käyttö olisi jo loppunutkin. Joillekin ihmisille yksittäiset amfetamiiniannokset saattavat aiheuttaa psykoosin kuukausienkin käyttämättömyyden jälkeen (Flaum ja Schulz 1996). Oletetaan, että tämä yksilöllinen herkkyys amfetamiinille johtuisi dopamiini- ja serotoniinireseptorien muuttuneesta toiminnasta (Hyman 1997).

Omalla potilaallamme esiintyi iholoisiin liittyviä ajatus- ja tuntohäiriöitä, jotka ovat varsin tavallisia amfetamiinipsykoosin yhteydessä. Niiden on arveltu olevan yhteydessä amfetamiinin aiheuttamaan ihon verisuonten laajenemiseen ja piloerektioon sekä tuntoalueen hermoimpulssien suodatuksen vähenemiseen (Ellison 1994).

Huumeidenkäyttötavoiltaan potilaamme edusti tyypillistä sekakäyttäjää. Hän oli käyttänyt vuosien ajan runsaasti amfetamiinia ja kannabista ja kokeillut myös ekstaasia ja LSD:tä. Sekakäyttäjien psykoosien erotusdiagnostiikka voi joskus olla vaikeaa. Tarkat esitiedot ja huumeiden seulonta virtsasta ovat välttämättömiä. Amfetamiinin aiheuttama psykoottinen tila korjaantuu yleensä muutamassa päivässä ilman erityisiä toimenpiteitä. Rauhoittavaksi lääkkeeksi voidaan antaa diatsepaamia. Jos potilas on levoton ja kiihtynyt tai psykoottinen tila pitkittyy, voidaan antaa esimerkiksi haloperidolia 5 mg neljän tunnin välein suun kautta tai lihakseen (Heinälä 1995). Myös epätyypillisiä neurolepteja on kokeiltu menestyksekkäästi, esimerkiksi risperidonia annoksin 1–1.5 mg × 2 (Misra ja Kofoed 1997).

[CrissAngel]

Nyt taas väitetään toisin.
Nainen ei ollut alkoholin ja/tai huumeiden vaikutuksen alaisena.
Poliisi ei ole tehnyt edes huumetestiä ja tavaroista ei ole löytynyt merkkejä "kamasta".
Silmämääräsestikkö ne nuo analysoi??
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2007102 ... 6_uu.shtml
EDIT:Tekstimuotoon tämäkin:
"Äiti hylkäsi vauvan harhojen takia

Naisen mielessä häntä oli ajettu takaa.
Vantaan Myyrmäessä hylätty vauva selvisi koettelemuksesta ilman fyysisiä vammoja.

Puolipukeisen poikavauvansa lauantai-iltana Vantaan Myyrmäessä pusikkoon hylännyt äiti perustelee tekoaan sekavalla olotilallaan.

33-vuotias nainen selitti poliisikuulusteluissa, että oli yrittänyt paeta takaa-ajajia ja jättänyt 11-kuukautisen pojan siksi oman onnensa nojaan.

- Se on se harha, mitä hän on kokenut. Naisen mielessä häntä on ajettu takaa. Koska hän ei ole päässyt pakoon, on lapsi täytynyt jättää pois, komisario Juha Juurinen Vantaan poliisin väkivaltarikosyksiköstä kertoo.

Poliisin mukaan naisella ei ollut lainkaan alkoholia veressään. Virkavalta kiistää myös eilen liikkuneet tiedot naisen mahdollisesta huumeidenkäytöstä.

- Poliisi ei ole tehnyt hänelle huumetestiä, eikä hänen tavaroistaan löytynyt huumeita, Juurinen toteaa.

Sekavassa tilassa

Itsekin hyvin vähäisissä vaatteissa pakkasessa harhaillut nainen oli kuitenkin selvästi sekavassa tilassa ja joutui viettämään yhden yön Peijaksen sairaalassa. Maanantaiaamuna hänet siirrettiin poliisiputkaan, mutta nainen pääsi vapauteen jo samana iltana.

- Luovutimme naisen hänen äitinsä ja sosiaaliviranomaisten haltuun eilen illalla. Tukiverkkoa koottiin ympärille.

Myös naisen lapsi on tällä hetkellä sosiaaliviranomaisten huomassa. He päättävät, milloin äidin on mahdollista saada poika takaisin. Yksinhuoltajaäitiä epäillään heitteillepanosta.

- Tässä otetaan huomioon myös lapsen vähäinen vaatetus ja ulkona ollut pakkanen, Juurinen viittaa teon vakavuuteen.

Onnea matkassa

Satunnaisen ohikulkijan ansiosta löytynyt poikavauva ehti viettää kylmässä vain hetken. Hän ei saanut fyysisiä vammoja koettelemuksestaan, vaikka ehti ryömiä ajotienkin yli.

- Tosi hyvä tuuri kävi. Eilen itsekin kävin kahdeksan aikaan kävelemässä, niin tosi pimeää ja synkkää on tuo maasto. Poika ylitti kadunkin, eikä kukaan ajanut päälle. Ei sellaista tiellä olevaa lapseksi välttämättä arvaisi, Juurinen toteaa. "

[ABC]

Jos kyseessä ei ollut huumetapaus, niin sairaalassa toimittiin väärin: olisi pitänyt kirjoittaa M1. Ilmeisesti on taas tehty "diagnoosi" pelkän ulkonäön perusteella.

[kiamikaela1]

Kyseessä on huumetapaus, sillä tiedän tapauksen ja hän oli vedellyt vauhtia ym. pidemmän aikaa. Hänellä on toinenkin lapsi jota yritämme saada norjalaisesta sijaisperheestä pois. Hänet huostaanotettiin Suomessa jo vuonna 02 ja lapsen kotilomilla lastarista, otti ja lähti mitään sanomatta tytön kanssa Norjaan ja sille tiellä lapsi siis jäi, koska sekoilut jatkuivat siellä. Nyt isä sai yksinhuoltajuuden 11 vuotiaasta tytöstään ja yritämme saada hänet meidän luokse.

Tää muija on sekoillut ja pilannut jo kahden lapsensa elämän, joten linnaan vaan ja pitkäks aikaa.

[joey]

Kyseessä on huumetapaus, sillä tiedän tapauksen ja hän oli vedellyt vauhtia ym. pidemmän aikaa. Hänellä on toinenkin lapsi jota yritämme saada norjalaisesta sijaisperheestä pois. Hänet huostaanotettiin Suomessa jo vuonna 02 ja lapsen kotilomilla lastarista, otti ja lähti mitään sanomatta tytön kanssa Norjaan ja sille tiellä lapsi siis jäi, koska sekoilut jatkuivat siellä. Nyt isä sai yksinhuoltajuuden 11 vuotiaasta tytöstään ja yritämme saada hänet meidän luokse.

En saanut tuosta selostuksesta kyllä yhtikäs mitään selkoa. Nainen lähti siis Norjaan, jätti lapsen sinne, ja lapsen isä (ilmeisesi siis sinun nykyinen puolisosi) sai yksinhuoltajuuden, vaikka lapsi on edelleen Norjassa?

Valitsi vain summanmutikassa matkakohteekseen Norjan ja hylkäsi jälkikasvunsa sinne?

[Aizerbaidzan]

http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/ ... /03/628104

Vauvansa pakkaseen jättänyt äiti sai ehdollista
Julkaistu 27.03.2008 11:54 (päivitetty 14:31)

(MTV3-Johanna Sainio-STT)

Vauvansa vähissä vaatteissa pakkaseen jättänyt äiti on saanut tuomion heitteillepanosta. Vantaan käräjäoikeus tuomitsi 34-vuotiaan äidin vuoden ja kahden kuukauden ehdolliseen vankeuteen.

Lisäksi äiti tuomittiin maksamaan pojalleen yhteensä 1500 euroa kivusta sekä henkisestä kärsimyksestä.

Äiti jätti 11-kuukautisen poikansa viime lokakuussa pensaaseen Myyrmäessä. Ohikulkija löysi tielle ryömineen vauvan sattumalta. Äiti harhaili lähistöllä.

Tapahtuma-aikana ulkoilman lämpötila oli -2 astetta ja pojalla oli yllään vain farkut ja collegepusero ja hän oli paljain jaloin.

Oikeudenkäynnin jälkeenkin jäi epäselväksi, kuinka kauan lapsi oli ollut pakkasessa. Lääkärinlausunnon mukaan hän oli kuitenkin seuraavana päivänä hyvässä kunnossa.

Puolustuksen arvion mukaan lapsi oli yksin parikymmentä minuuttia. Paikalle saapunut poliisipartio toimitti lapsen vastaanottokotiin huostaan.

Äiti myönsi oikeudessa syytteen heitteillepanosta. Hän ei ole esitutkinnassa osannut kertoa syytä tekemäänsä.

Puolustus vetosi muun muassa siihen, että äiti oli ollut tekohetkellä huumepsykoosissa ja kuvitellut pelastavansa lapsen. Oikeus totesi, että äiti oli itse ottanut huumeet, joista oli sekaisin.

Korvauksista oli kiistaa henkisen kärsimyksen osalta. Puolustus kyseenalaisti sen, voiko niin pieni vauva kokea henkistä kärsimystä. Käräjäoikeus katsoi, että äitinsä hylkäämä poika oli tuntenut hätää.

Nainen on sijoitettu Järvenpään sosiaalisairaalaan ja hänen kaksi lastaan on huostaaotettu.