Tulilahti 1959 (ketju 2)

[Ailar]

Mikä oli uhrien asento löydettäessä auttaisi arvioinnissa paljon jos sen tietäisi.
---------
Siitä pyöräilijätyttöjä kyselevästä ”saksalaisesta”, jota koskeva tieto tuli pahasti myöhässä.
Olisiko mahdollista, että hänellä joko oli paha puhevika joka sai todistajan ymmärtämään hänen puhettaan huonosti luulen sitä saksan kieleksi. Oliko nähty henkilö kenties alkoholin tai huumeiden/lääkkeiden vaikutuksessa. Onko näitä seikkoja selvitetty todistajan lausunnon pohjalta.
---------
Onko todisteita siitä, että tytöt pelkäsivät jotain ?

Syytekirjelmästä löytyy ruumiiden asennot:

Ruumiit olivat haudassa siten, että molempien päät olivat samaan suuntaan. Alimmaisena oli Riitta Pakkasen ruumis, joka oli oikealla kyljellään, jalat koukussa polvista ja lonkista, jalkapohjat kiinni haudan päässä ja pää miltei haudan puolivälin kohdalla, leuka rinnassa kiinni ja oikean käden olkavarret pään alla. Ruumiilla oli vaatteet yllään. Eine Nyyssösen ruumis oli selällään haudan toisessa päässä niin, että jalat reisistä asti olivat Pakkasen ruumiin päällä. Niska oli haudan päätä vasten niin, että pää oli hautaan painettaessa taipunut ja leuka painunut voimakkaasti rintaa vasten. Ruumis oli alaston, mutta oli ruumiin päälle asetettu peitoksi Eine Nyyssöselle kuuluneita vaatekappaleita, jotka olivat kuin kiireessä ja väkivaltaisesti päältä otettuja. Näissä ei havaittu viilto tai pistoreikiä. Ruumiiden asennot ja se, että ne olivat tiukasti kiinni toisissaan ylösnostettaessa, viittasivat siihen, että ruumiit on ilmeisesti polkemalla täytynyt ahtaa
----
Ei kai se ukko saksaa puhunut, joka kyseli pyöräilleitä tyttöjä.
Tämä todistajamies (silloin siis pikkupoika) kertoi, että saksalainen näytti hänelle käyntikorttinsa. Pojalla sitten oli kertomansa mukaan valokuvamuisti ja näin hän muisti tämän henkilötiedot.
----
Ei kai missään ole kerrottu tyttöjen pelänneen mitään. Nimimerkki Anyone, joka siis kertoi ainakin Hejacissa tavanneensa tytöt ko. ajankohtana piti mahdollisena, että tytöt olisivat halunneet karistaa mopomiehen kannoiltaan (sanamuoto omani).

[jarmo.janis]

Mikä oli uhrien asento löydettäessä auttaisi arvioinnissa paljon jos sen tietäisi.
---------
Siitä pyöräilijätyttöjä kyselevästä ”saksalaisesta”, jota koskeva tieto tuli pahasti myöhässä.
Olisiko mahdollista, että hänellä joko oli paha puhevika joka sai todistajan ymmärtämään hänen puhettaan huonosti luulen sitä saksan kieleksi. Oliko nähty henkilö kenties alkoholin tai huumeiden/lääkkeiden vaikutuksessa. Onko näitä seikkoja selvitetty todistajan lausunnon pohjalta.
---------
Onko todisteita siitä, että tytöt pelkäsivät jotain ?

Syytekirjelmästä löytyy ruumiiden asennot:

Ruumiit olivat haudassa siten, että molempien päät olivat samaan suuntaan. Alimmaisena oli Riitta Pakkasen ruumis, joka oli oikealla kyljellään, jalat koukussa polvista ja lonkista, jalkapohjat kiinni haudan päässä ja pää miltei haudan puolivälin kohdalla, leuka rinnassa kiinni ja oikean käden olkavarret pään alla. Ruumiilla oli vaatteet yllään. Eine Nyyssösen ruumis oli selällään haudan toisessa päässä niin, että jalat reisistä asti olivat Pakkasen ruumiin päällä. Niska oli haudan päätä vasten niin, että pää oli hautaan painettaessa taipunut ja leuka painunut voimakkaasti rintaa vasten. Ruumis oli alaston, mutta oli ruumiin päälle asetettu peitoksi Eine Nyyssöselle kuuluneita vaatekappaleita, jotka olivat kuin kiireessä ja väkivaltaisesti päältä otettuja. Näissä ei havaittu viilto tai pistoreikiä. Ruumiiden asennot ja se, että ne olivat tiukasti kiinni toisissaan ylösnostettaessa, viittasivat siihen, että ruumiit on ilmeisesti polkemalla täytynyt ahtaa
----
Ei kai se ukko saksaa puhunut, joka kyseli pyöräilleitä tyttöjä.
Tämä todistajamies (silloin siis pikkupoika) kertoi, että saksalainen näytti hänelle käyntikorttinsa. Pojalla sitten oli kertomansa mukaan valokuvamuisti ja näin hän muisti tämän henkilötiedot.
----
Ei kai missään ole kerrottu tyttöjen pelänneen mitään. Nimimerkki Anyone, joka siis kertoi ainakin Hejacissa tavanneensa tytöt ko. ajankohtana piti mahdollisena, että tytöt olisivat halunneet karistaa mopomiehen kannoiltaan (sanamuoto omani).

Nyt mä joudun lukemaan tämän ketjun kokonaan taas uudestaan. Nimitäin mua alkoi kiinnostamaan uusi asia, jota en kenenkään edellisellä lukukerralla huomannut pohtineen. Se on selvää, että tytöjen reitinvalinnassa on ollut jotain epäloogisuutta. Mahdolisesti ylimääräistä matkaa on ajetu jossain viestissä löytämäni väitteen mukaan siksi koska joku piti eksyttää jäljiltä. Tätä teoriaa en usko oikeaksi tyttöjen ollessa liikeellä polkupyörillä, sekä seuraajien myös joko polkupyörillä, joidenkin versioiden mukaan mopoilla ja ehkä jopa autoillakin. Olisiko uskottavampaa että tyttöjen paikallistuntemuksessa oli puutteita ja että he erehdyksessä kuvittelivat pääsevänsä joidenkin X ja Y pisteiden kautta haluamaansa paikkaan todeten ajatuksensa (paluuseen johtanella tavalla) mahdottomaksi.
Alkaa pikkuhiljaa todella vahvasti vaikuttamaan siltä, että teoria paikakuntalaisesta tekijästä on oikea. Olkoonkin, että oltiin suurempien kaupunkien ulkopuolella, niin sen verran pitkiä matkoja tytöt pyöräilivät, että jos heillä olisi olut turvallisuudestaan huoli niin. Aivan varmasti niillä taipaleilla olisi tullut vastaan joku, kenet pysäyttää ja jolta pyytää apua.

[jarmo.janis]

Mä tiedän etä synkkä yksinpuheluhan tästä uhkaa tulla, mutta kun nyt lopultakin löysin sanat kohdalleen niin en malta olla laittamatta.

Jos voidaan todistaa, että tytöt eivät seuraajaa pelänneet, ja todistaja edelleen pysyy kertomuksessaan kahta pyöräilijätyttöä kyselleestä ulkomaalaisesta, joka esitti henkilökorttinsa.
Silloinhan täytyy ottaa huomioon sellainenkin mahdollisuus, että pyöräileviä tyttökaksikkoja olikin kaksi. Tällöin on mahdollista että kyselijä ei välttämättä tarkoittanut Nyyssöstä ja Pakkasta, vaan jotain toista kaksikkoa mahdollisesti oman maalaisiaan. Mielikuva siitä, että kyseltiin jurikin Pakkasta ja Nyyssöstä, on voinut olla jutun saaman mediahuomion ja kuluneen ajan muovaama.

[Ailar]

Hannes Markkulan kirjassa tämä Tulilahden surmatyö on esimerkkinä siitä, että tuolloin ei vielä poliisien ja lehtimiesten kesken ollut minkäänlaisia 'käyttäytymissääntöjä'.
Poliisit kuulustelivat kaikkia mahdollisia henkilöitä, joilla nyt saattoi olla tietoa. Lehtimiehet kulkivat perässä ja haastattelivat heti perään samat henkilöt, julkaisivat aineistonsa ja näin kuulustellut henkilöt saivat lehdistä näppärästi lukea, mitä toinen oli asiasta sanonut. Näin ihmiset sitten osasivat puhua samansuuntaisesti tulevissa kuulemisissa.

[Scythe]

Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että "tuokkospoikien" kerrotaan tavanneen pyöräilevät tytöt ensimmäisen kerran Kotilanmäellä, hieman ennen Heinäveden kirkonkylää. Kyseiseen paikkaan liittyy henkilö, joka liitettiin Onni Happosen surmaan, josta Pakarinen otti syyt niskoilleen. Toisella "tuokkospojista on sama sukunimi kuin tällä henkilöllä.

[jarmo.janis]

Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että "tuokkospoikien" kerrotaan tavanneen pyöräilevät tytöt ensimmäisen kerran Kotilanmäellä, hieman ennen Heinäveden kirkonkylää. Kyseiseen paikkaan liittyy henkilö, joka liitettiin Onni Happosen surmaan, josta Pakarinen otti syyt niskoilleen. Toisella "tuokkospojista on sama sukunimi kuin tällä henkilöllä.

Onko tolle väitetylle tapaamiselle silminnäkijöitä tai edes mistään lähteestä saatavissa olevaa tapahtuma-ajan määritelmää.

[Scythe]

Tarkkaan en ulkoa muista lähdettä, mutta lue vaikka ketju 1 alkaen (2007). Itse luin joku aika sitten kaiken itselläni olevan aineiston joka minulla on (ketjut ja ihan jokunen sentti lisää paperiaineistoa), niin saat samalla vastauksen moniin täällä esittämiisi kysymyksiin. Se tässä Tulilahti-ketjussa on ollut vikana jo pidemmän aikaa, että ketju on niin pitkä että tietoa on vaikea löytää. Mutta jos asia kiinnostaa sinua niin varmaan löydät tiedon kun kulutat siihen aikaa.

[jarmo.janis]

Mä olen muilta hommiltani ja tännekirjoittamisiltani ehtinyt lukea ykkösketjua vasta 15 sivua, mutta ei siitä sen enempää kun ei vielä ole tärpännyt.
Mutta uutena
Se että tytöt olivat seksuaalisesti koskemattomia ei mielestäni automaattisesti tarkoita sitä etteikö, jos nyt ei muuta niin, ainakin epäonnistumiseen päättyneitä seurusteluyrityksiä olisi ollut kotipaikakunnalla. Onko tuota kuviota yritetty selvittää. Kuinka moni tiesi tyttöjen matkasuunnitelmista sellaisella tarkkuudella että olisi osannut mahdollisesti suunitellusti osannut mennä kyttäämään paikaan jonka kautta tiesi tyttöjen kulkevan. Miten tyttöjen matkasuunnitelmista suoraan sanottuna juoruiltiin (nykyään smalla talk) välittämättä siitä kuka kuuli tai kuka ei.

Tiedän ihmissuhdekuvioihin liittyvien tilausmurhien olevan yhä vieläkin harvinaisia, mutta nuoremman ikäluokan keskuudessa ainakin viimevuosina on sitäkin esiintynyt (myös suomessa) että pottuuntunut tyttö tai poikaystävä "palkkaa" jonkun muun kouluttamaan omaa rakastaan, ja/tai tämän pettäjäkaveria.

[Laasti]

^ Olisiko tuossa lehtijutussa klo 9 i.p. sekoitettu klo 19:ään. Toisen tuokkospojankin nimi oli varmasti Heikki, eikä Heikko.

Kävin läpi merkintöjäni vähän tarkemmin. Kellonajat eivät ole ilmeisesti olleet kovin hyvin muistissa, koska sanomalehti Karjalainen tarjoaa kaksi ajankohtaa poikien saapumiselle Tulilahden leirintäalueelle. Aluksi sanottiinm, että pojat olisivat olleet paikalla noin kello 20.00. Kuitenkin toinen pojista sanoo kellon olleen 19.00 tienoilla, kun he tapasivat tytöt Tulilahden leirintäalueella.

Niin. Toinen näistä niin sanotuista tuokkospojista oli nimeltään Heikki eikä Heikko. Laastille oli tapahtunut lyöntivirhe

[jarmo.janis]

^ Olisiko tuossa lehtijutussa klo 9 i.p. sekoitettu klo 19:ään. Toisen tuokkospojankin nimi oli varmasti Heikki, eikä Heikko.

Kävin läpi merkintöjäni vähän tarkemmin. Kellonajat eivät ole ilmeisesti olleet kovin hyvin muistissa, koska sanomalehti Karjalainen tarjoaa kaksi ajankohtaa poikien saapumiselle Tulilahden leirintäalueelle. Aluksi sanottiinm, että pojat olisivat olleet paikalla noin kello 20.00. Kuitenkin toinen pojista sanoo kellon olleen 19.00 tienoilla, kun he tapasivat tytöt Tulilahden leirintäalueella.

Niin. Toinen näistä niin sanotuista tuokkospojista oli nimeltään Heikki eikä Heikko. Laastille oli tapahtunut lyöntivirhe

Ihan noin aikaisin en minäkään usko tekojen sattuneen, olkoonkin että tytöt olivat väsyneitä ja olisivat ehkä teorettisesti jo tuohon aikaan tehneet nukkumaankäyntivalmisteluja.
Jos ajatellaan teoreettisesti, että tuokkoset todellakin olivat tekojen takana, niin missä he sitten olisivat viettäneet oletetun väliajan ?
Mitä muita havaintoja tuokosista on alkaen klo 19 - 20 aina yön tunneille ?
Olisivatko tytöt sallineet tuokkosten jäädä leirinsä välitömään läheisyyteen olematta varmoja tuokkosten aikeista ?
Olisivatko tytöt sallineet tuokkosten olla leirissään jopa tunteja jos tuokoset olisivat syyllisiä ja heidän poistumisestaan leiristä ennen tekoja ei ole varmuutta ?

[Belker]

Mukavia puntarointeja tullut viime aikoina. Tyttöjen aikaisempi seurusteluhistoria ihan OK näkökulma.

Koetin pitkästä aikaa virkistää omia näkökulmiani. Oma päätelmäni on edelleen, että Runar se oli. Tyttöjen hautauksessa epäilen edelleen, että se tehtiin jälkikäteen ja että irtain laitettiin aluksi tyttöjen ruumiiden kanssa piiloon. Myöhemmin siis R. olisi palannut paikalle jonkun apurin kanssa, mikä selittäisi eron teon mielettömän raivon ja tyttöjen laskelmoidun piilottamisen välillä.

Uusi tuuma on, että haudattiinko tyttöjä samaan aikaan? Jos heistä toinen laitettiin ensin suohautaan, mutta toista ei joko ehditty tai pystytty samaan aikaan hautaamaan, niin ruumiit olisivat olleet välillä erillään. Lapiointikertojakin olisi ollut kaksi: 1) tekoiltana tai pian sen jälkeen tehty osittainen hautaustyö, johon olisi käytetty lapiota A. Tämän jälkeen olisi tullut toinen hautauskerta, jolloin hautapaikan kivisyys olisi tullut yllätyksenä siten, ettei tyttöjä voitu kunnolla haudata pitkittäin, vaan jouduttiin tilanpuutteessa survomaan toinen osittain toisen päälle. Käytössä olisi ollut lapio B. - Tämä selittäisi sen, miksei kerralla olisi yritetty tehdä riittävän suurta hautaan. Olisi ollut hyvin mahdollista, että lapioijat olisivat huomanneet alun perin tekemänsä haudan sopimattomaksi ja että kivikkoisuus estäisi riittävän koon saavuttamisen. --> Olisi lapiolla tehdyn ja rajatun alun jälkeen lopetettu ahtaan haudan teko ja ruvettu hommiin muualla ranta-alueella.

Runarilla oli useampia oikeudenistuntoja ja epäselviä juttuja. Onko Vimpelin tapauksesta 1.8. 1959 esitetty esitutkintapöytäkirjoja? Olisiko siitä jotain maakunta-arkistossa? Saattaisi olla uusi ennen esittämätön dokumentti. (Runaria ei kai tuosta tuomittu?)

[jarmo.janis]

Mukavia puntarointeja tullut viime aikoina. Tyttöjen aikaisempi seurusteluhistoria ihan OK näkökulma.

Koetin pitkästä aikaa virkistää omia näkökulmiani. Oma päätelmäni on edelleen, että Runar se oli. Tyttöjen hautauksessa epäilen edelleen, että se tehtiin jälkikäteen ja että irtain laitettiin aluksi tyttöjen ruumiiden kanssa piiloon. Myöhemmin siis R. olisi palannut paikalle jonkun apurin kanssa, mikä selittäisi eron teon mielettömän raivon ja tyttöjen laskelmoidun piilottamisen välillä.

Uusi tuuma on, että haudattiinko tyttöjä samaan aikaan? Jos heistä toinen laitettiin ensin suohautaan, mutta toista ei joko ehditty tai pystytty samaan aikaan hautaamaan, niin ruumiit olisivat olleet välillä erillään. Lapiointikertojakin olisi ollut kaksi: 1) tekoiltana tai pian sen jälkeen tehty osittainen hautaustyö, johon olisi käytetty lapiota A. Tämän jälkeen olisi tullut toinen hautauskerta, jolloin hautapaikan kivisyys olisi tullut yllätyksenä siten, ettei tyttöjä voitu kunnolla haudata pitkittäin, vaan jouduttiin tilanpuutteessa survomaan toinen osittain toisen päälle. Käytössä olisi ollut lapio B. - Tämä selittäisi sen, miksei kerralla olisi yritetty tehdä riittävän suurta hautaan. Olisi ollut hyvin mahdollista, että lapioijat olisivat huomanneet alun perin tekemänsä haudan sopimattomaksi ja että kivikkoisuus estäisi riittävän koon saavuttamisen. --> Olisi lapiolla tehdyn ja rajatun alun jälkeen lopetettu ahtaan haudan teko ja ruvettu hommiin muualla ranta-alueella.

Runarilla oli useampia oikeudenistuntoja ja epäselviä juttuja. Onko Vimpelin tapauksesta 1.8. 1959 esitetty esitutkintapöytäkirjoja? Olisiko siitä jotain maakunta-arkistossa? Saattaisi olla uusi ennen esittämätön dokumentti. (Runaria ei kai tuosta tuomittu?)

Runarin tiedetty henkilöhistoria huomioiden suhtaudun äärimmäisellä epäluuloisuudella hänen mahdollisuuteensa saada paikallinen apuri veritekoihin/niiden peittelyyn Runarille itselleen vieraalta paikkakunalta. Kaksi eri kertaa tekopaikalla käynti vaan entisestään heikentää esittämäsi mahdollisuutta Runar toisena versiosa. Tuokkoset ehkä keskenään, mutta ei Runar, ei ainakaan esittämälläsi tavalla.

[Belker]

On tullut sellainenkin mahdollisuus mieleen, että miksei ruumiiden lopullista sijoittamista hoitanut joku maakunnasta tuttu apuri? Tällöin Runarin ei olisi ollut pakko olla seudulla, vaikka siellähän hänet katoamisten jälkeen havaittiinkin.

___________________

Ruumiiden välivarastointi -teoriassa olen aikaisemmin olettanut, että tytöt olisivat olleet irtaimen kanssa maastossa jonkinlaisen väliajan. Mutta miksei heitä olisi voitu aluksi piilottaa veteen?

Ruumiiden pinnallenousun estämiseksi ruumiit olisi haettu ja sijoitettu rannan viereen. Tätä teoriaa puolustaisi se seikka, että hauta oli lähellä vedenrajaa = helppo tuoda veneellä. Voisihan sitä puolustella niinkin, että miksi ruumiit olisi kuljetettu maitse rannan halki alunperinkään, kun haudan olisi voinut tehdä toiselle puolelle telttaa kuin mihin lopullinen hauta tehtiin.

Tulilahden pohjukan sanottiin uutisfilmissä olleen matalapohjaista, siis loivahkoa. Ehkä sen takia toispaikkakuntalainen olisi päätynyt ensi piilottamisen jälkeen rantahautaamiseen eikä syvemmille vesille kuljetukseen. Paikkakuntalaiset kai olisivat tunteneet syvänteet kauempana, ja sinnepä tyttörievut olisi kuljetettu, jos olisi osattu.

[jarmo.janis]

On tullut sellainenkin mahdollisuus mieleen, että miksei ruumiiden lopullista sijoittamista hoitanut joku maakunnasta tuttu apuri? Tällöin Runarin ei olisi ollut pakko olla seudulla, vaikka siellähän hänet katoamisten jälkeen havaittiinkin.

___________________

Ruumiiden välivarastointi -teoriassa olen aikaisemmin olettanut, että tytöt olisivat olleet irtaimen kanssa maastossa jonkinlaisen väliajan. Mutta miksei heitä olisi voitu aluksi piilottaa veteen?

Ruumiiden pinnallenousun estämiseksi ruumiit olisi haettu ja sijoitettu rannan viereen. Tätä teoriaa puolustaisi se seikka, että hauta oli lähellä vedenrajaa = helppo tuoda veneellä. Voisihan sitä puolustella niinkin, että miksi ruumiit olisi kuljetettu maitse rannan halki alunperinkään, kun haudan olisi voinut tehdä toiselle puolelle telttaa kuin mihin lopullinen hauta tehtiin.

Tulilahden pohjukan sanottiin uutisfilmissä olleen matalapohjaista, siis loivahkoa. Ehkä sen takia toispaikkakuntalainen olisi päätynyt ensi piilottamisen jälkeen rantahautaamiseen eikä syvemmille vesille kuljetukseen. Paikkakuntalaiset kai olisivat tunteneet syvänteet kauempana, ja sinnepä tyttörievut olisi kuljetettu, jos olisi osattu.

Esittämäsi rantaveteen tilapäissijoittaminen voi olla mahdollista, mutta ehtona on se, että joku esimerkiksi sade on tuhonnut rantaanviemisestä kertovat raahausjäljet (tekijä siihen yöllä ei olisi pystynyt). Jos näin ei olisi ollut niin yksi ainoa oikeasta paikasta kulkenut etsijä olisi voinut havaita jäljet ja tytöt olisivat siten löytyneet nopeammin.

[krais]

Eikö ruumiinavauksessa olisi löydetty runsaasti vettä elimistöstä, mikäli tytöt olivat olleet piilotettuina veteen? En muista lukeneeni mainintaa vastaavasta, korjatkaa jos olen väärässä.