Raija Juutila, Kangasala - katosi 1993, löytyi surmattuna 2011

[eyes]

Tosin niin olen ymmärtänyt, että hän ei sentään aivan suorin tein puolisonsa surmattuaan haudannut häntä varastolle. Eikös ruumiskoira saanut asunnostakin vainua kahdesta kohtaa, joista toinen asuintiloista ja toinen autotallista tms.?

Ruumiskoirat eivät saaneet vainua autotallista. Ne saivat ensin vainun olohuoneesta, jonka jälkeen olohuoneen parkettilattiaa purettiin ja puretut palaset merkittiin. Sen jälkeen parketin palasia sijoteltiin eri ympäristöön (sinne autotalliin), jonka jälkeen kokeiltiin uudestaan saavatko koirat vainun samoista parketinpaloista kun saivat niiden ollessa alkuperäisillä paikoillaan olohuoneessa.

[joey]

Ah, kiitos korjauksesta. Näillä tiedoilla ruumis on siis hyvinkin voitu kärrätä suoraan varastolle.

[Indrid Cold]

En pidä mahdottomana määritellä sitä, miten normaalin, terveen ihmisen voidaan olettaa reagoivan tilanteeseen, jossa on tappanut jonkun vahingossa tai sattumalta todennut jonkun kuolleen. Leivinuunin sisään muuraaminen ei minusta lukeudu normaaliksi reaktioksi, vaan sen pitäisi katsoa kielivän teon tahallisuudesta, vaikka surmatapaa ei saataisikaan selville.

Määrittele "normaali", määrittele "terve"?

[Sirpa]

^Vastaukseksi Sirpalle lainaan vanhaa uutista Iltalehdestä: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012042 ... 6_uu.shtml
Uutisessa mainitun kuvan kaltaisen romukasan alla tämä sika jota mieheksikin joskus kutsuttiin (syyllistynköhän nyt kunnianloukkaukseen.. eräät silmät minua jo siitä kesällä varoittivat että kun näyttö ei välttämättä käräjillä riitä, no, jos niin on, syyllistyn siihen mielelläni, se tosin on asianomistajarikos mutta kai joku "Tanen" puolesta nettiä selailee) piti/säilytti Raijan ruumista!
Ei ole siis kauhean syvää hautaa tarvinut kaivaa, romuja vain päälle ja kiintiestöhän oli Taunon omistama ja aidatulla alueella eli kukas sieltä olisi edes alkanut etsimään mitään, toisen omistaman liikekiinteistön aidatulta tontilta..

E: MTV3:n uutisoinnista huomasin että poliisi olisi kertonut jossain vaiheessa Juutilaan kohdistuneen useita iskuja ympäri vartaloa..

Nyt on kyllä tainnut pölähtää Iltapuluun toimittajan kirjoitusvirhe, nimittäin Aamulehti uutisoi näin:

Poliisi on löytänyt vuonna 1993 Kangasalta kadonneen Raija Juutilan ruumiin jäänteet. Ruumis löytyi Kangasalta Valoputkentiellä sijaitsevalta teollisuuskiinteistöltä, jonka omistaa vangittuna oleva Juutilan katoamisaikainen avomies. Ruumis oli kaivettu maahan teollisuusrakennuksen ulkopuolelle.

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194711 ... eelta.html

[Ailar]

Sirpa, minusta tuo on uutisoitu aivan oikein. Raija Juutilan ruumis sijaitsi teollisuusrakennuksen ulkopuolella, katoksen alla.

[joey]

Määrittele "normaali", määrittele "terve"?

Mielentilatutkimus on sitä varten

[matlockb]

^Ja selvyyden vuoksi: Luukkalalle ei tehty mielentilatutkimusta käräjien eikä hovin päätöksellä. Mielentilatutkimuksen tulos olisi varmastikin ollut mielenkiintoinen. Ainoa hovin päätös tähän mennessä on se että Luukkala pysyy edelleen vangittuna (tutussa paikassa Kylmäkosken vankilassa jossa on jo yli vuoden ollut) ja tuomio annetaan viimeistään helmikuussa.

[Tuomion Pasuuna]

Samoin ihminen joko peittelee ja salailee tai ei peittele ja salaile tekemäänsä surmatyötä.

Jos esimerkiksi paloittelee ruumiin ja pakkaa sen jätesäkkiin, on surmaa peitellyt. Jos asuu sängystä kylpyhuoneeseen siirtämänsä ruumiin kanssa pari viikkoa ja lähettelee uhrin kännykästä tämän nimissä tekstiviestejä, on surmaa peitellyt. Jos tekaisee tarinan aggressiivisista venäläiskriminaaleista samalla kun piilottelee puolisonsa ruumista pihavajan romukasan alla, on surmaa peitellyt. Ei minusta rajanvedossa sikäli olisi mitään ongelmallista, jos siinäkään ei ole mitään ongelmallista, että virkamiehen kuolemantuottamus katsotaan aina murhaksi.

No nuo ovat selkeitä ja helppoja tapauksia, jos peittely on noin selvää. Mutta entäpä ihminen joka tappaa jonkun tämän kämpässä. Onko peittelyä, jos vain poistuu asunnosta salaa? Entä jos pesee mahdollisesti vereentyneet vaatteet? Tai hankkiutuu murha-aseesta eroon? Mitenkä sormenjälkien pyyhkiminen asunnosta? Johonkinhan se raja pitää vetää ja tuntuisi oudolta, että esimerkiksi joku vaatteiden peseminen tai puukon heittäminen järveen käytännössä kaksinkertaistaisi istuttavan kakun pituuden.

En pidä mahdottomana määritellä sitä, miten normaalin, terveen ihmisen voidaan olettaa reagoivan tilanteeseen, jossa on tappanut jonkun vahingossa tai sattumalta todennut jonkun kuolleen. Leivinuunin sisään muuraaminen ei minusta lukeudu normaaliksi reaktioksi, vaan sen pitäisi katsoa kielivän teon tahallisuudesta, vaikka surmatapaa ei saataisikaan selville.

Ei kai kukaan väitäkään, että uunisurmaaja olisi jotenkin normaali ihminen? Siitä ei kuitenkaan varmuudella seuraa, että hän on surmannut vaimonsa. Olisihan esimerkiksi mahdollista, että vaimo on pahoinpitelyn jälkeen tehnyt itsemurhan ja mies arvatessaan että häntä tultaisiin syyttämään on päättänyt salata tapauksen muuraamalla ruumiin uuniin. Tokihan tämäkin on rikos, mutta murha se ei ole.

[jarmo.janis]

Turhan usein tuntuu siltä etä yleisessä mielipiteessä sekä aika usein myös toimitetussa mediassa ja valitettavasti joskus myös viranomaiskäsittelyssä ja oikeudessa sukupuoliasetelma ratkaisee. Lisäksi muistan puhutun oikeudenkäytön periaatteesta että epävarmuuden tapahtumakulusta on langettava syytety eduksi. Jos näin ei olisi, vankilassa saattaisi varsinkin 2000 luvun ilmapiirin seurauksena olla laumoittain syyttömiä tilanteessa, jossa todellinen tapahtumakulku on jäänyt epäselväksi.

En kiistä etteikö uunisurmaksi kutsutussa tapauksessa rangaistus olisi paikallaan, mutta epävarmuuden tapahtumien etenemisestä ollessa tätä tasoa, on tuomion kuitenkn oltava taulukon alemmasta päästä.

Eikä se teon peittely ja salausyrityskään ole aina tuomiota koventanut jos teko on muutoin tapahtunut erikseensanotusti merkitsevien lieventävien asioiden vallitessa ilman suunnittelua. (perheväkivallan aikapommi/poliisi kertoo 2000).

[nuusku-nella]

Samoin ihminen joko peittelee ja salailee tai ei peittele ja salaile tekemäänsä surmatyötä.

Jos esimerkiksi paloittelee ruumiin ja pakkaa sen jätesäkkiin, on surmaa peitellyt. Jos asuu sängystä kylpyhuoneeseen siirtämänsä ruumiin kanssa pari viikkoa ja lähettelee uhrin kännykästä tämän nimissä tekstiviestejä, on surmaa peitellyt. Jos tekaisee tarinan aggressiivisista venäläiskriminaaleista samalla kun piilottelee puolisonsa ruumista pihavajan romukasan alla, on surmaa peitellyt. Ei minusta rajanvedossa sikäli olisi mitään ongelmallista, jos siinäkään ei ole mitään ongelmallista, että virkamiehen kuolemantuottamus katsotaan aina murhaksi.

No nuo ovat selkeitä ja helppoja tapauksia, jos peittely on noin selvää. Mutta entäpä ihminen joka tappaa jonkun tämän kämpässä. Onko peittelyä, jos vain poistuu asunnosta salaa? Entä jos pesee mahdollisesti vereentyneet vaatteet? Tai hankkiutuu murha-aseesta eroon? Mitenkä sormenjälkien pyyhkiminen asunnosta? Johonkinhan se raja pitää vetää ja tuntuisi oudolta, että esimerkiksi joku vaatteiden peseminen tai puukon heittäminen järveen käytännössä kaksinkertaistaisi istuttavan kakun pituuden.

No tuo on ihan totta että rajanveto olisi todella vaikeaa. Mutta pystytään nykyiselläänkin vetämään raja murhan ja tapon välille vaikka teot päällisin puolin saattaa vaikuttaa hyvin samanlaisilta ja tuomio on silti eri.

Omissa mietteissäni se tärkein asia olikin sana suunnitelmallinen, eli suunnitelmallinen rikoksen peittely, tutkinnan harhauttaminen, ruumiin hävittäminen jne. Esimerkkeihisi vastaten, asunnosta poistuminen ja ruumiin sinne jättäminen ei minusta ole suunnitelmallista rikoksen peittelyä. Vaatteiden peseminen ja sormenjälkien pyyhkimisen miellän syyllisyyden peittelyksi enemmän kuin miksikään muuksi.

Minusta on siis eri asia peitellä omaa syyllisyyttään/osuuttaan rikokseen kuin peitellä henkirikosta lainkaan tapahtuneenkaan. Ruumiin (tavoiteltu) pysyvä hävittäminen (ei siis pelkkä piilotus tienvarteen tms) on minusta asia joka pitäisi henkirikostuomioissa ottaa huomioon. Ei sellaista tehdä pikaistuksissa tai vahingossa.

[joey]

Nuusku-nella vastasikin mainiosti puolestani.

Paitsi että itse en tosiaan näkisi sitä rajanvetoakaan kovin vaikeana. Aina löytyy - muistakin kuin henkirikoksista - haastavia kiikun-kaakun -keissejä, mutta kuten jarmo.janis tuossa ylempänä horisi, silloin ratkaistaan syytetyn eduksi. Minua vain korpeaa se, etten koe henkirikoksen uhrin läheisten ja omaisten saavan oikeutta, yhteiskunnan havaitsevan oikeuden tapahtuneen enkä rikollisen sovittaneen tekoaan, kun tilanne on tällainen, että häikäilemätönkin henkirikoksen peitteleminen ei suoranaisesti vaikuta tuomion ankaruuteen. Mielestäni kuvailemani kaltaisen vakaan harkinnan teon jälkeen pitäisi olla yhtä tuomittavaa kuin vakaa harkinta tekoa ennen.

Sananmukainen parannukseni rikoslakiin siis olisi jotakuinkin:

Jos tappo tehdään
1. vakaasti harkiten,
2. erityisen raa'alla tai julmalla tavalla,
3. vakavaa yleistä vaaraa aiheuttaen tai
4. tappamalla virkamies hänen ollessaan virkansa puolesta ylläpitämässä järjestystä tai turvallisuutta taikka virkatoimen vuoksi tai
5. mikäli sitä on kiistatta yritetty tekona peitellä tai sen tutkinnassa viranomaisia harhauttaa
ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava murhasta vankeuteen elinkaudeksi.
Yritys on rangaistava.

[Tuomion Pasuuna]

Mistä olette keksineet, että nämä peittely-yritykset eivät mitenkään vaikuttaisi asiaan? Nehän nimenomaan ovat seikka joka tukee sitä, että surmaamisessa on käytetty vakaata harkintaa. Eivät tietenkään ainoa seikka, mutta yksi osa kokonaisharkintaa. Ja varmasti osittain juuri sen takia tässä Juutilan tapauksessa onkin päädytty murhatuomioon käräjillä ja toivottavasti myös hovissa.

En osaa nähdä tätä kuitenkaan sellaisena asiana, jonka pitäisi automaattisesti tehdä taposta murha. Voihan ihan hyvin tapahtua niin, että surma tapahtuu todistettavasti pikaistuksissa ja peittelyyn ryhdytään vasta jälkikäteen ja se tehdään hyvinkin onnistuneesti. Ei tämä minusta ole yhtä tuomittava teko kuin se, että etukäteen punotaan murhasuunnitelma ja sen mukaan tapetaan joku. Ei vaikka jälkimmäisessä ilmoittauduttaisiin itse poliisille.

(Lakiteksteissä ei muuten käytetä tuollaisia ilmauksia kuin "kiistatta yritetty peitellä" koska tuomio edellyttää tai ainakin pitäisi edellyttää jo muutenkin sitä että näyttö on kiistaton.)

[strangelove]

Tietääkö matlockb, tai miksei joku muukin, milloin hovioikeus antaa päätöksensä tässä asiassa?

[matlockb]

^Tuomion oli tarkoitus tulla muistaakseni tammikuun aikana, muistaakseni 7.2.2013 mennessä. Kovasti ihmettelen miksi tuomiota ei ole julkisuuteen vielä annettu.

[kallesanteri]

Raija Juutilan surma vuonna 1993 ei ollut murha: Avomies vapautuu muutamassa vuodessa
Kuva: Minna Jalovaara
Tuomas Rimpiläinen, Aamulehti

Tauno Luukkala käräjäoikeuden istunnossa keväällä 2012. Hovioikeuden ratkaisu lyhensi hänen tuomionsa alle puoleen entisestä.

Turun hovioikeus on alentanut murhasta elinkautiseen tuomitun Tauno Tuomas Luukkalan tuomiota. Luukkala tuomittiin tänään 10 vuodeksi vankeuteen taposta. Yksimielinen tuomio lyhentää Luukkalan vankeusrangaistuksen alle puoleen siitä, mitä hän olisi istunut elinkautistuomiostaan.

Luukkala tappoi avovaimonsa Raija Juutilan Kangasalla vuonna 1993. Tekoa tutkittiin pitkään katoamisena. Syksyllä 2011 poliisi oli saanut riittävää näyttöä, jotta Luukkala voitiin vangita. Raija Juutilan ruumis löytyi Luukkalan omistaman teollisuuskiinteistön katokseen haudattuna joulukuussa 2011.

Oikeudessa Luukkalan käytös ennen surmaa ja sen jälkeen tulkittiin vakaaksi harkinnaksi. Luukkala haki hieman ennen surmaa Aamulehden ilmoituksessa ”monitoiminaista” yritykseensä Juutilan tilalle. Heti surman jälkeen hän haki lehti-ilmoituksella uutta naisystävää ”emännättömään taloon”. Kuulusteluissa hän lopulta tunnusti poliisille haudanneensa Juutilan yrityksensä pihalle. Hän kuitenkin väitti, että venäläiset gangsterit olivat surmanneet Juutilan ja tuoneet ruumiin avomiehen yritykseen.

Myös muut murhan tunnusmerkit täyttyivät, joten Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi Luukkalan kesäkuussa 2012 elinkautiseen vankeuteen murhasta.
Taktiikka muuttui hovissa

Hovioikeudessa puolustuksella oli vain vähän erilainen taktiikka. Asianajaja Tomi Vähätalo ajoi yhä tuomiota joko törkeästä pahoinpitelystä ja kuolemantuottamuksesta tai taposta. Luukkala puolestaan ei enää vedonnut epäuskottavaan tarinaan venäläisistä. Luukkala ei enää hovioikeudessa kiistänyt, että hän aiheutti Juutilan kuoleman.

Hovioikeus totesi käräjäoikeuden tapaan, että Juutila surmattiin olohuoneessa lyömällä pitkänomaisella astalolla kasvojen sivuun. Hovioikeus totesi myös, että tällainen isku johtaa varsin todennäköisesti kuolemaan. Tästä syystä tekoa ei voi katsoa törkeäksi pahoinpitelyksi.
Samat todisteet, toinen tulkinta

Hovioikeuden mukaan lehti-ilmoitukset voivat viitata surmaamissuunnitelmiin, mutta ne voivat myös olla merkki siitä, että Luukkala odotti parisuhteen päättyvän.

Kihlakunnansyyttäjä Mika Mäkisen mukaan Luukkala surmasi Juutilan juuri ennen Juutilan lähtemistä Viroon, koska silloin Juutilan katoamista ei havaittaisi nopeasti. Hovioikeuden mukaan surma-ajankohta voidaan tulkita näin, mutta se voi olla myös sattumaa.

Syyttäjän mukaan Luukkala surmasi Juutilan turvatakseen oman taloudellisen tilanteensa. Tätä väitettä ei hovioikeuden mielestä näytetty toteen.

Juutilan ruumis makasi ruumiskoirien havaintojen ja asiantuntijoiden lausuntojen perusteella pariskunnan olohuoneessa ainakin 1–2 päivää. Hovioikeuden mukaan tämä osoittaa sen, että hauta ei ollut vielä silloin valmis tai Luukkala ei ole tiennyt, mitä hänen pitäisi tehdä. Myöskään hautapaikan valinta ei todista suunnitelmallisuuden puolesta.

Hovioikeus katsoi, että eräät seikat viittaavat teon suunnitelmallisuuteen, mutta yksikään ei osoita sitä riittävällä varmuudella. Luukkalan syyttömyydestä murhaan jäi niin sanottu järkevä epäilys, joten hovioikeus alensi hänen tuomionsa 10 vuodeksi taposta.

Luukkala on ollut vangittuna jo vuoden ja kolme kuukautta. Tämä aika vähennetään hänen tuomiostaan. Ensikertalaisena Luukkala istuu tuomiostaan puolet.