Maahanmuutto repii (kansaa kahtia)

[Aizerbaidzan]

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/55786-s ... 00-luvulla

Suomi romahti koulutusvertailun viimeiseksi - ”Selkeä käänne 2000-luvulla”

Maija Vehviläinen
Luotu: 12.12.2012 16:46

Korkeasti koulutettujen osuus Suomeen tulleista maahanmuuttajista on vähentynyt huomattavasti 2000-luvulla, kertoo OECD:n tuore raportti.

Samaan aikaan kun syntyperältään suomalaisen väestön koulutustaso paranee tai ainakin pysyy entisellä tasollaan, korkeasti koulutettujen ihmisten osuus maahanmuuttajien joukossa on vähentynyt Suomessa enemmän kuin missään muussa OECD-maassa.

Vuosina 2000-2011 korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osuus väheni lähes kymmenellä prosenttiyksiköllä.

- Maahanmuutto kaiken kaikkiaan on 2000-luvulla lisääntynyt Suomessa paljon. Vuonna 2000 pakolaisten osuus maahanmuuttajista oli vielä huomattavasti isompi kuin nyt, maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman Työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoo.

Vuodesta 2000 maahanmuuton syyt ovat Stenmanin mukaan monipuolistuneet. Työperäinen maahanmuutto on lisääntynyt, mutta se ei tarkoita, että kaikki työn perässä muuttavat olisivat korkeasti koulutettuja asiantuntijoita. Maahanmuuttajien joukossa on Stenmanin mukaan yhä monipuolisemmin eri alojen ammattilaisia. Viimeaikoina Suomeen on rekrytoitu esimerkiksi ulkomaisia hoitajia.

Muissa OECD-maissa korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osuus ei ole pienentynyt läheskään yhtä paljon kuin Suomessa. Raportin ykkösmaassa Luxemburgissa korkeasti koulutettujen osuus maahanmuuttajista lisääntyi yli 20 prosenttiyksikköä. Myös muun muassa Tanska, Alankomaat, Saksa, Australia ja Iso-Britannia pärjäsivät hyvin.

Voisi kuitenkin kuvitella, että maahanmuutto on lisääntynyt niissä 2000-luvulla vähintään yhtä paljon kuin Suomessa.

- Ei se ole. Suomessa tämä on ollut selkeä käänne 2000-luvulla. Monet OECD-maat ovat olleet maahanmuuttomaita jo useita vuosikymmeniä, Stenman sanoo.

Stenmanin mukaan maahanmuutto Suomeen oli todella vähäistä vielä vuonna 2000. Sen sijaan esimerkiksi USA, Kanada, Ranska, Saksa ja Ruotsi ovat olleet maahanmuuttomaita jo pitkään. Niissä on jo useita toisen sukupolven maahanmuuttajia. Ruotsissakin korkeasti koulutettujen maahanmuutajien osuus on 2000-luvulla hieman kasvanut.

- Ruotsissa toisen sukupolven maahanmuuttajat pärjäävät opetuksessa todella hyvin. Meillä toinen sukupolvi, joka on lapsesta asti asunut Suomessa, on aika pieni joukko, Stenman sanoo.

Suomen ongelma on Stenmanin mukaan myös se, että tänne muuttavan henkilön aikaisempi kokemus ja koulutus saattavat helposti jäädä tunnistamatta. Maahanmuuttajista huomattavasti suurempi osa myös menee peruskoulun jälkeen ammatillisiin opintoihin kuin lukioon.

Opiskelijat pitäisi saada jäämään

Asiaan on Stenmanin mukaan jo herätty ministeriössä.

- Tähän on tulossa muutos. Lukio-opintoihin tarjotaan valmistavaa opetusta ja pyritään tukemaan sitä, että maahanmuuttajanuoret hakeutuisivat korkeakoulutukseen.

Stenmanin mukaan potentiaalia on myös korkeakoulujen ukomaisissa opiskelijoissa, joiden jäämistä Suomeen halutaan tukea.

- Pitäisi varmistaa, että heillä on mahdollisuus suomen tai ruotsin opiskeluun. Monet kansainväliset koulutusohjelmat ovat kokonaan englanninkielisiä, eikä niihin kuulu kotimaisten kielten opetusta. Silloin on vaikea työllistyä Suomessa opintojen jälkeen.

Stenmanin mukaan yksi tärkeä keino on myös tukea oman kotikielen osaamista.

- Se antaa vahvan pohjan muulle kielelliselle osaamiselle ja koulutukselle, Stenman sanoo.

[Milana]

Minä en suomalaisena perheenäitinä ja raskasta kolmivuorotyötä tekevänä ole koskaan kokenut, että juuri minun pöydästäni kävisivät maahanmuuttajat ryöväämässä.

Enemmän minua suututtaa elättää verorahoillani kantasuomalaisia juoppoja.

[INES 7]

Enemmän minua suututtaa elättää verorahoillani kantasuomalaisia juoppoja.

Ihan totta. Niille on ainakin pääsääntöisesti ollut paremmat lähtökohdat elämään kuin pakolaisella. Ja niitä juoppoja riittää. Ei kaikki ole läheskään pultsariasteella, mutta viina tuhoaa kaiken ympärillä ja sisällä ja sellaisten hoito vasta maksaakin.

Heissä vasta moniosaajia onkin. Kun kuuntelee leuhotuksiaan. Moni on tehnyt vaikka ja mitä, varmaan ajanut kameliakin (kovilla ulkomaanpäivärahoilla höystettynä, ne oli aikoja ne, tunsin yhyren misssuomenkin ja junnuvainion kanssa otettiin kaljaa...)

[dmm]

Minä en suomalaisena perheenäitinä ja raskasta kolmivuorotyötä tekevänä ole koskaan kokenut, että juuri minun pöydästäni kävisivät maahanmuuttajat ryöväämässä.

Eli kun seuraavassa lauseessa koet kantasuomalaisten juoppojen olevan suurempi ongelma, he ilmeisesti käyttävät siis juuri sinun ja minun verorahojani, mutta maahanmuuttajat eivät samoja verorahoja tuhlaa? Mielenkiintoinen logiikka.

Sinänsä tuo ryövääminen terminä on hieman erikoinen koska eivät kantasuomalaiset juopot sen enempää kuin maahanmuuttajatkaan verorahoja käyttäessään ketään/mitään ryöstä, he saavat systeemiltä, minkä systeemi heille suo, jos osaavat vain pyytää.

Enemmän minua suututtaa elättää verorahoillani kantasuomalaisia juoppoja.

Eli kun Suomessa on muutenkin jo ongelmia, niitä pitää ehdottomasti hankkia lisää ulkomailta?

[Doctor Lecter]

Enemmän minua suututtaa elättää verorahoillani kantasuomalaisia juoppoja.

Eli kun Suomessa on muutenkin jo ongelmia, niitä pitää ehdottomasti hankkia lisää ulkomailta?

"Nii mutku se toinen ongelma on sillai niiku eksoottisempi ja kun niil on ollu niin vaikeeta."

Onhan se kauheeta kun jotain 11-lapsisen perheen äitiä "vainotaan" tai nuoret miehet kokevat "vainoa" jossain kaukana ja vaikka välillä on monta monta muuta turvallista maata, niin kaukaiseen Suomeen saakka aina päästään "suvun keräämillä rahoilla"
- Kuka muuten enää uskoo, että jotain monilapsisen perheen äitiä vainotaan jossain maassa? Poliittisesti tai muutoin?

Ranskasta Suomeen aikoinaan muuttaneen Alain Chiaronin blogi verkkolehti Uusi Suomessa:

Esiintykö rasismia? Kuka on sitten vastuussa?

Viime aikoina on julkaistu monta kirjoitusta rasismista, joiden tarkoitus on vaikuttaa asenteisiin. Ongelmaa on yritetty analysoida monella eri tavalla, mm. esittämällä, kuinka moraaliton ja haitallinen rasismi on. On saarnattu ”monikulttuurisuuden” ja rajoittamattoman maahanmuuton vastustajille tavalla, joka herättää enemmän vastustusta kuin ymmärtäväistä vastaanottoa. Ongelmiin ei pyritä tuomaan mitään ratkaisuja vaan päädytään johtopäätöksiin tyyliin: ”tämä on se hinta, joka on maksettava”. Ne jotka näin sanovat eivät käsitä, ettei heillä ole oikeutta aiheuttaa kanssaihmisille vakavia ongelmia omilla päätöksillä.

Mistä on sitten kysymys? Puuttuuko näiltä ihmisiltä empatia? Vai pitääkö tuntea empatiaa vain ja ainoastaan Afrikan köyhiä kohtaan? Tämä ei auta millään tavalla vähentämään suomalaisissa esiintyviä mahdollisia rasistisia asenteita. On uskallettava esittää oikeat kysymykset ja puuttua todellisiin ongelmiin. Olen pitkään seurannut köyhyyteen liittyviä tapahtumia ja poliitikkojen kannanottoja. Ja tähän asti kukaan ei ole uskaltanut puuttua köyhyysongelman perussyihin, eli tiettyjen maanosien HALLITSEMATTOMAAN VÄESTÖNKASVUUN. Vaikka mistä puhutaan mutta väestönkasvu näyttää olevan varsinainen tabuaihe, josta ei edes kuiskata sanallakaan. On jopa eräs puolue, jonka pitäisi todella huolehtia maapallon ympäristöstä ja jonka pitäisi johdonmukaisesti edistää radikaaleja väestönrajoitustoimenpiteitä, koska hallitsemattomalla väestönkasvulla on täysin tuhoisat seuraukset. Mutta kyseinen puolue työntää päänsä pensaaseen sekä Suomessa että muissa Euroopan maissa.

Rasismin suhteen, kuka on sitten vastuussa? Kenen pitäisi kantaa vastuu siitä, että rasistiset asenteet voivat voimistua?

Silloin kun Ibrahim Shkupolli ampui viisi ihmistä, poliisi sanoi, että hänet olisi pitänyt karkottaa mutta sitä ei tehty. Miksi sitä ei tehty?

Lainaan wikipediaa: ”Hän oli Kosovon albaani, joka oli tullut Suomeen pakolaisena. Asuessaan 1990-luvulla useita vuosia Mikkelissä hänet tuomittiin muun muassa liikennerikkomuksista ja pahoinpitelyistä. Shkupolli oli tuomittu myös pahoinpitelystä vuonna 2001, ampuma-aserikoksesta vuosina 2004 ja 2007 sekä useisiin lähestymiskieltoihin nyt kuollutta entistä naisystäväänsä kohtaan, johon hänellä oli ollut 18 vuotta kestänyt suhde. Lisäksi hän on ollut keskusrikospoliisin tutkittavana laittoman maahanmuuton järjestämisestä. Uusimmat rikosepäilyt ainakin kahdesta petoksesta ja laittomasta uhkauksesta olivat ennen tätä ampumistapausta menneet Espoossa syyteharkintaan…” Ja YLE:n uutisissa sanotaan näin: ”Shkupollin karkotus olisi vaatinut valtavia muutoksia…Nykyisin tehdään alle sata karkotuspäätöstä vuodessa. Niistäkin suuri osa kaatuu jopa vuosia kestävällä valituskierroksella hallinto-oikeuksissa, ja jäljelle jääviä arvostellaan julkisuudessa epäoikeudenmukaisina.”

Tällainen tapahtuma herätti vihan tunteita mutta kuka oli oikeasti vastuussa? Vastaus: valtio, hallitus, poliitikot, oikeuslaitos. Kaikilla on viattomien uhrien verta käsissään, koska kaikki halusivat olla äärettömän suvaitsevaisia.

Toinen tapaus on varsin paljastava. Vapaalla oleva vietnamilainen ammattirikollinen ampui ihmisiä Helsingin yökerhossa. Paljastui, että maahanmuuttovirasto oli tehnyt hänestä karkotuspäätöksen jo vuonna 2000 mutta hallinto-oikeus kumosi sen.

Kuka on vastuussa ns. rasististen asenteiden voimistumisesta? Oikeuslaitos.

Kolmas tapaus (lainaus Wikipediasta): ”Abdigadir Hussein sai ensimmäisen tuomionsa 1993, jolloin hän puukolla uhaten raiskasi Tampereella 13-vuotiaan tytön. Hänet tuomittiin väkisinmakaamisesta ja lapseen kohdistuneesta haureudesta 2 vuodeksi 10 kuukaudeksi vankeusrangaistukseen….Hussein vapautui syksyllä 1995. Vapautumisesta ehti kulua kaksi kuukautta kun Hussein murhasi 10. marraskuuta 1995 tamperelaisen 15-vuotiaan Tuuli Maria Ikosen Tampereen Aitovuorentiellä, silpoen Ikosen veitsellä…. Hussein päästettiin kesäkuussa 2005 kolmen tunnin vartioimattomalle lomalle, jonka aikana hän käytti seksuaalisesti hyväksi 4-vuotiasta lasta. Hussein tuomittiin Tampereen käräjäoikeudessa törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja pahoinpitelystä 1 vuodeksi 3 kuukaudeksi vankeuteen.”

Ensimmäisen rikoksen jälkeen Hussein olisi pitänyt karkottaa takaisin Somaliaan. Näin ei tehty. Eikö silloin oikeuslaitos ole vastuussa Tuuli Ikosen murhasta ja 4-vuotiaan lapsen hyväksikäytöstä? Kyllä on. Ja samalla vastuussa ovat kaikki suvaitsevaiset ja monikulttuuriset, jotka eivät ikinä ota vastuuta omista päätöksistään. Karkotus Somaliaan olisi pitänyt tehdä mutta sitä ei tehty? Kysyn teiltä, suvaitsevaiset, monikulttuuriset ja ”antirasistit”, eikö teitä hävettää? Jos olisin vastuussa näin törkeistä rikoksista, minua hävettäisi. Teille yhden ihmispedon turvallisuus oli tärkeämpi kuin nuoren tytön henki ja pienen lapsen hyvinvointi.

Silloin kun afrikkalainen turvapaikanhakija tulee maahan, päiväraha rupeaa heti juoksemaan. Ja uskokaa tai älkää, päiväraha on edelleen korkeampi kuin opiskelijan opintotuki. Sillä erotuksella, että opiskelija on syntynyt ja käynyt koulua Suomessa, hänellä on useimmiten maan kansalaisuus, ja jos hän on miespuolinen, hän on käynyt armeijan, koska hänellä on MYÖS velvoitteita. Turvapaikanhakija, joka ei ole ikinä pannut rikkaa ristiin tämän maan hyväksi saa muutaman kuukauden kuluttua asunnon ja hänen ei tarvitse maksaa vuokraa. Sossulta tulee uudet huonekalut, stereot, uusi kännykkä ja koko vaatekerta. Opiskelija sen sijaan saa asumistukea ja hänen pitää maksaa satojen eurojen maksavat kirjat, netti- ja puhelinmaksut jne…

Kuka on vastuussa siitä, että tämmöiset tapaukset voimistavat rasistisia asenteita? Vastaus: poliitikot ja sosiaalivirastojen virkamiehet. Meidän yhteiskunnassa todellista rasismia esiintyy erittäin vähän. Sen sijaan löytyy varmaan vihamielisiä asenteita tiettyjä ulkomaalaisia vastaan mutta ne asenteet eivät johdu toisen ihonväristä tai elämäntavoista. Ne eivät johdu sen enempää erilaisuuden pelosta. Nämä ovat liian yksinkertaisia selityksiä, joiden avulla halutaan tehdä tavallisista kansalaisista kuuliaisia valtion virallisen liturgian edessä. Asenteet johtuvat EPÄOIKEUDENMUKAISUUDESTA, jota valtaväestö kokee joutuessaan eriarvoisen asemaan.

Jos joku on ollut kuusi vuotta asuntojonossa ja hänelle sanotaan kaupungin asuntotoimistossa, että pitää ensin antaa asuntoja tuhansille vasta maahan saapuneille maahanmuuttajille, joita ei ole pyydetty tulemaan, silloin on pakko ymmärtää, että tällaisen vastauksen saanut suomalainen tuntee oikeutetusti vihaa. Kuka on tässä vastuussa lisääntyvistä rasistisista asenteista: tietysti poliitikot ja virkamiehet. On kohtuutonta sanoa suomalaiselle, että pitää odottaa edelleen, koska joka vuosi tulee tuhansia ihmisiä lisää Euroopan ulkopuolelta (eurooppalaiset ovat tietysti järjestelmän ulkopuolella), joille pitää löytyä asunto asap. ja jotka saavat täyden ylöspidon samaan aikaan kun suomalaiset köyhät ja opiskelijat laskevat kukkaron pohjalla olevia senttejä.

Suomalaisissa aiheuttaa närää myös se, että afrikkalaiset pääsevät lääkikseen ja hoitoalan-oppilaitoksiin ilman pääsykoetta rodullisin perustein. Voiko joku ihmetellä, jos tällainen käytäntö herättää kitkeriä tunteita suomalaisissa?

Helsingin sosiaaliviraston hoitolaitoksissa (ja muuallakin Suomessa) on myös töissä lukuisia afrikkalaistaustaisia hoitajia, joiden suomenkielen taito on erittäin puutteellinen. He eivät pysty kommunikoimaan suullisesti potilaiden, omaisten ja muun henkilökunnan kanssa, jotkut vain ja ainoastaan englanninkielellä. Sen lisäksi he eivät kykene suoriutumaan lukuisista kirjallisista töistä, jotka kuuluvat oleellisena osana hoitajan työhön. Näin olleen heidät on vapautettu lähes kaikista kirjallisista tehtävistä, mm. erilaiset viranomaisraportit, potilaan tilan arvioinnit ja seurannat, hoitosuunnitelmat ym…ym... lääkehoidosta puhumattakaan… ja em. työntekijät kuormittavat kohtuuttomasti suomalaisia hoitajia, jotka joutuvat tekemään pakosta heidän työnsä. Monella heistä on myös hyvin suuria asenneongelmia. Suomalaisilta hoitajilta esim. on ankarasti kielletty netissä surfailu työaikana mutta heille se on kummallisella tavalla ”sallittu”. Työyhteisön säännöt eivät heitä koske. Siihen voidaan lisätä rukoushetket yms. samalla kun suomalaisten työaikaa ja työtehokkuutta seurataan minuutin tarkkuudella.

Ja silti he saavat saman palkan kuin suomalaiset, vaikka heidän työpanoksensa on hyvin vaatimaton. Työnantajan edustajat kehottavat ymmärtämään maahanmuuttajataustaisten hoitajien kulttuurisia eroja, vaikka se tapahtuisi potilasturvallisuuden ja työviihtyvyyden kustannuksella. Työnantajalle merkitsee vain, että työntekijöitä on muodollisesti riittävä määrä, laadusta viis.

Tällaiset kokemukset vaikuttavat varmasti suomalaisten asenteisiin mutta vielä kerran kysyn: kuka on siitä vastuussa? Suomalaiset hoitajatko? Tuskin.

Monikulttuurisuuseliitti elää tässäkin tapauksessa omassa norsunluutornissaan ja kieltäytyy tunnustamasta ongelmia, jotka se aiheuttaa monelle kansalaiselle. Suomi on totisesti eriarvoinen, toisilla on oikeuksia, erioikeuksia ja etuoikeuksia. Toisilla, eli enemmistöllä on velvollisuuksia, heidän täytyy totella ja toistaa Valtion Viraston Yhden Totuuden liturgiaa. Muuten seuraa ekskommunikaatio niin kuin suuren inkvisition aikana.

Suomalaiset ovat tosi harvoin rasisteja vaan sitä vastoin heillä on kehittynyt oikeudenmukaisuuden taju. Jos sitä loukataan, se herättää oikeutettuja vihan tunteita ja siitä voi seurata vihapuheitakin. Ja miksei saisi? Epäoikeudenmukaisuutta ja eriarvoisuutta (esim. positiivinen diskriminaatio) ei pidä sietää, ei ainakaan demokratiassa. Mutta monikulttuurisuusfanaatikkojen ja ns. antirasistien myötävaikutuksella Suomi on pikemminkin demokratuuri.

[Doctor Lecter]

Meille on sanottu. Meille on uskoteltu. Meille on valehdeltu. Meille on puhuttu paskaa...

Pakolaisista aiheutuvien epämääräisten kustannuslaskelmien sijasta (Johanna) Suurpää toivoisi näkevän selvityksiä siitä, miten paljon ja miten nopeasti pakolaiset alkavat työllään kartuttaa valtiolle lisää veromarkkoja.

"Kestää parikymmentä vuotta ennen kuin suomalainen lapsi alkaa kuluttamisen sijasta tuottaa yhteiskunnalle jotain. Pakolaisen kohdalla kyse on luultavasti parista vuodesta. Siksi pidän puheita pakolaisten aiheuttamista kansantaloudellisista rasitteista melko kohtuuttomina."

Uutinen kertoo kuitenkin - joskin ikävä onnettomuus siinä ohessa - että kaikkea muuta:

Mies putosi puusta ja halvaantui - "kukaan ei auttanut"

Halvaantuneen maahanmuuttajan vaimon mukaan kukaan ei auttanut puusta pudonnutta miestä, kertoo Länsi-Savo.

Omenoiden poiminta päättyi traagisesti syksyllä Mikkelissä.

Etelä-Savon ammattiopiston opiskelija loukkaantui vakavasti tänä syksynä työssäoppimisjaksolla Monikulttuurikeskus Mimosassa Mikkelissä.

Maahanmuuttajataustainen mies oli pudonnut kiivettyään puuhun poimimaan omenoita. Tapahtuman seurauksena hän halvaantui vakavasti.

Loukkaantuneen miehen vaimo ihmettelee tiistain Etelä-Savossa, ettei kukaan pysähtynyt auttamaan miestä tämän avunhuudoista huolimatta. Mies sai soitettua paikalle apua vasta oman puhelimensa löydettyään.

Afganistanista kotoisin oleva perhe oli asunut Mikkelissä yhdeksän vuotta. Miestä kuntoutetaan nyt Helsingissä ja perhe on muuttanut hänen perässään pääkaupunkiseudulle.

Etelä-Savon Koulutus OY:n toimitusjohtaja Keijo Tikka toteaa Länsi-Savo-lehdelle loukkaantumisen.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012121 ... 0_uu.shtml

Ohessa alleviivattuna: ...tänä syksynä työssäoppimisjaksolla Monikulttuurikeskus Mimosassa Mikkelissä.

Maahanmuuttajataustainen mies oli pudonnut kiivettyään puuhun poimimaan omenoita.

On asunut Suomessa jo yhdeksän vuotta ja silti edelleen työssäoppimisjaksolla ja tuohon työhön kuuluu omenoiden keruuta puista?! Toki omenoitakin pitää jonkun kerätä. Hyviähän ne. Omenat. Mutta jos yhdeksän vuoden maassaolojakson jälkeen opitaan yhä työssäoppimista ja sen päätteeksi pudotaan puusta, niin ei siinä tuo Johanna Suurpään lupaus täyty: ...miten nopeasti pakolaiset alkavat työllään kartuttaa valtiolle lisää veromarkkoja.

Eivät kovinkaan nopeasti, jos ja kun ensimmäiset yhdeksän vuotta menee työssä oppimiseen ja kun pääsee vihdoin puusta alas, niin halvataan.

..."Kestää parikymmentä vuotta ennen kuin suomalainen lapsi alkaa kuluttamisen sijasta tuottaa yhteiskunnalle jotain. Pakolaisen kohdalla kyse on luultavasti parista vuodesta.

Mutta toisaalta, itse opin keräilemään omenoita puusta vasta yhdeksänvuotiaana - että siinä suhteessa ovat puntit tasan. Minullakin meni yhdeksän vuotta.

Työssä oppiminen? Muistan vuoden 1966, jolloin ensimmäisen kerran asetuin tiskilinjaston päähän ja hommana oli laittaa puhtaat astiat hyllyihin, niin enpä olisi - ja kenpä olisi - arvannut, että samaa työssäoppimista olisi seuraavat 43 vuotta. Ihmisen työelämä oli niin lyhyt, että kun työnsä oppi, niin jo lykkäsivät kultakellon käteen ja antoivat ymmärtää, että huomenna ei tarvitse tulla.

Kävi niin kuin ammoisilla treffeillä, kun neito siinä alla huokaili, että tulis nyt niin pääsis lähteen...

Monikulttuuri on kuulemma hyvä juttu. Mutta monikansallinen on paha asia. Jos siis uskoo hyviä tahoja. Monikansallinen Nestle sitä ja tätä... Monikulttuurinen Suomi on ihana juttu... Monitoimikone vie työt metsureilta, monikulttuurinen keskus tarjoaa elämyksiä, monitori tarjoaa mahdollisuuden nähdä tietokoneen tarjontaa. Monitori on oikeasti näyttö ja jos ei ole näyttöä, niin poliisi ei voi vangita.

[Damien]

Meille on sanottu. Meille on uskoteltu. Meille on valehdeltu. Meille on puhuttu paskaa...

Pakolaisista aiheutuvien epämääräisten kustannuslaskelmien sijasta (Johanna) Suurpää toivoisi näkevän selvityksiä siitä, miten paljon ja miten nopeasti pakolaiset alkavat työllään kartuttaa valtiolle lisää veromarkkoja.

Jos nyt palattaisi sieltä Narniasta todellisuuteen ja lopetettaisi se paskan puhuminen sekä hyväksyttäisi se tosiasia että markat olivat ja menivät kymmenen vuotta sitten. Saattaisi alkaa karttua se valtion kassa?

[Hans-Peter Haulikko]

ensin meinasin kirjoittaa pitkän viestin aiheesta: suomi lapsi vs. somalin pakolainen, mutta en sitten jaksanut.

eli sanonkin vaan, että hyvä Doctor Lecter, olen kanssasi monesta asiasta samaa mieltä.

[Doctor Lecter]

Meille on sanottu. Meille on uskoteltu. Meille on valehdeltu. Meille on puhuttu paskaa...

Pakolaisista aiheutuvien epämääräisten kustannuslaskelmien sijasta (Johanna) Suurpää toivoisi näkevän selvityksiä siitä, miten paljon ja miten nopeasti pakolaiset alkavat työllään kartuttaa valtiolle lisää veromarkkoja.

Jos nyt palattaisi sieltä Narniasta todellisuuteen ja lopetettaisi se paskan puhuminen sekä hyväksyttäisi se tosiasia että markat olivat ja menivät kymmenen vuotta sitten. Saattaisi alkaa karttua se valtion kassa?

Edellisellä sivulla olen kahdesti postannut tuon sanonnan päivämäärän. Se on vuodelta 1991, jolloin markat olivat käytössä - ja vielä 10 vuotta sen jälkeen. Uskoin ja toivoin, että lukijat ovat sen verran valistuneita, että muistavat yhden sivun takaisia/neljän viikon takaisia keskusteluita. Mutta se oli joidenkin kohdalla näemmä liikaa pyydetty. Ja että ihmiset muistavat myös sen mitä pakolaisista ja humanitäärisestä maahanmuutosta palkkansa saava täti on sanonut yli 20 vuotta sitten.

Johanna Suurpää: "Kestää parikymmentä vuotta ennen kuin suomalainen lapsi alkaa kuluttamisen sijasta tuottaa yhteiskunnalle jotain. Pakolaisen kohdalla kyse on luultavasti parista vuodesta. Siksi pidän puheita pakolaisten aiheuttamista kansantaloudellisista rasitteista melko kohtuuttomina."
HS 21.4.1991

Jos siis Damien(kin) palaisi arkeen ja sieltä omasta Narniastaan ja hyväksyisi sen tosiasian, että Suurpää jauhoi paskaa sanoessaan tuon legendaarisen uskomuksen - eräänlaisen sinisilmäisyyden maailmanennätyksen.

Mutta onko valtion kassa karttunut vuoden 1991 jälkeen? Ei, velka tuolloin 14,2 mrd € ja vuonna 2011 79,7 mrd €
Tiedot: http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_valtiontalous.html

Velkakello.fi kertoo, että Suomen valtiolla on enemmän velkaa kuin koskaan ennen, 86,28 mrd €, nimellishinnoilla mitattuna. Viime vuosina Suomi on velkaantunut nopeammin kuin koskaan ennen. Sinäkin olet velkaantuneempi kuin koskaan ennen. Suomen maksama korko nousee ennen pitkää – niin sinunkin lainojesi korko. Yhä suurempi osa veroistasi menee velan korkojen maksuun eikä enää hyvinvoinnin rakentamiseen. Suomen huoltosuhde heikkenee nopeasti, ja maksajia on yhä vähemmän. Kuinka kauan tällainen meno voi jatkua?

Mutta vastineeksi saamme elättää turvapaikan hakijoita - jotka muutes saavat päivärahan asuessaan vastaanottokeskuksessa. Miksi heille pitää maksaa siitä, että asuvat ilmaiseksi, eikä tietoa heidän Suomeen jäämisestään ole? Onko totta, että tuo päiväraha on suurempi kuin opintotuki? Samaan aikaan Kela ahdistelee opiskelijoita jos on tienannut liikaa...! Joka suuressa armossaan ilmoittaa, etteivät luottotiedot mene jos nyt heti maksat takaisin.

Kun taasen joku "siirtolainen", jolla ei ole mitään hävittävää saapuu vailla papereita tietoisena Suomen sosiaaliturvasta ja kertoo, että häntä "vainotaan". Saa yösijan, ruoan, terveydenhoidon - mutta jaksaa ruikuttaa kuinka poliisi on rasistinen ja fasistinen ja miksi ei saa mennä niin kuin huvittaa ja siellä kotomaassa odottavat tänne pääsyä 9 lasta, jotka kaipaavat isäänsä että te rikotte meidän perheen kun en saa oleskelulupaa. Heti!

Puhutaan oikeudenmukaisuudesta. Mutta kuten poliitikot ovat sanoneet: Suomi kuulu kaikille!

[Marokon Kauhu]

Johanna Suurpää: "Kestää parikymmentä vuotta ennen kuin suomalainen lapsi alkaa kuluttamisen sijasta tuottaa yhteiskunnalle jotain. Pakolaisen kohdalla kyse on luultavasti parista vuodesta. Siksi pidän puheita pakolaisten aiheuttamista kansantaloudellisista rasitteista melko kohtuuttomina."
HS 21.4.1991

Suurpää on kyllä tästä aivopierustaan saanut kuulla jo aika paljon... Mutta ei tarpeeksi
Komppaan DL:ää tässä täysin!

Mutta, Johannalla menee kuitenkin hyvin!
Hän on nykyisin oikeusministeriön demokratia- ja kieliasioiden yksikön johtaja!
Siinä sinulle yksi hyödytön ja verorahoja syövä "ammatti" listaasi DL. (ellei sitten ollutkin jo siellä)

Millaisetkohan tulostavoitteet tällä osastolla on ollut vuodelle 2012?
Demokratia ei suomessa ainakaan ole lisääntynyt ja noista kieliasioista oikeusministeriössä en oikein tiedä... Liittynevät maahanmuuton tuomiin "haasteisiin" tässä asiassa läheisesti.

[Luupää]

Umayya Abu-Hanna on asustellut Hollannissa jo pari vuotta. Koska maan kieli ei häneltä suju on paikallisiin medioihin kirjoittelu arvatenkin rajoittunutta. Mutta Hesarin nettiin tuli tehtyä hitti.

http://www.hs.fi/kotimaa/Abu-Hanna+kirj ... s-navi-oma

Abu-Hanna kirjoituskohusta: Suomi ei kestä kritiikkiä ulkomaalaisilta
2.1.2013

Toimittaja ja kirjailija Umayya Abu-Hanna pitää rasismikirjoituksestaan (HS 30. 12.) noussutta poikkeuksellisen suurta huomiota merkkinä siitä, että Suomessa aika alkaa olla kypsä muutokselle kohti monikulttuurisuutta.

"Muutos on väistämätön. Suomi ei voi sulkea oviaan", sanoo rasismin vuoksi Hollantiin muuttanut Abu-Hanna.

Muutoksen esteenä on kuitenkin "kollektiivinen itsetunto": yhteiskunta ei hänestä kestä kritiikkiä ulkomaalaistaustaisilta.

"Ulkomaalaistaustaisen ihmisen suomalaisuus kyseenalaistetaan heti, jos hän nostaa esille vaikeita asioita", Abu-Hanna sanoo HS:lle.

"Lottovoitto jäi lunastamatta" -kirjoitus nousi nopeasti vuoden 2012 luetuimmaksi jutuksi HS:n verkkosivuilla. Sitä luettiin kahdessa päivässä yli 410 000 kertaa. Kirjoituksessa vuonna 1981 Suomeen tullut Abu-Hanna kertoi kokemastaan rasismista ja muutostaan Amsterdamiin.

Kirjoituksesta noussut kohu ei Abu-Hannan mielestä liity siihen, että yksi yksinhuoltaja on muuttanut Suomesta, eikä siihen, että maassa sanotaan olevan rasismia.

"Nyt pohditaan sitä, onko Suomi vai Abu-Hanna konna vai uhri. Tämä ei palvele itse asiaa, joka oli se, onko meillä jotakin muutettavaa. Tämä oli se pointti", Abu-Hanna korostaa. "Kyse on siitä, halutaanko Suomessa myöntää rasismin olemassaolo."

Kirjoitukseen on reagoitu tunteella.

Esimerkiksi Ilta-Sanomien päätoimittaja Ulla Appelsin korosti kritiikissään, että Palestiinasta Suomeen muuttanut Abu-Hanna on saanut Suomesta koulutuksen, työpaikkoja ja apua adoptioon.

Abu-Hanna sanoo olevansa hämmentynyt finanssinäkökulmasta.

"Tulin Suomeen 20-vuotiaana. Olin terve ja erittäin korkeasti koulutettu nuori nainen. Koko lapsuus ja aikuisuus eivät ole maksaneet Suomen valtiolle yhtään. Sen jälkeen olen tehnyt kovasti töitä ja maksanut veroja."

"Minun lapseni on Etelä-Afrikan ongelmien lahja. Tämän logiikan mukana minun pitäisi kiittää apartheidia. Adoptioprosessi ei ole ilmainen, ja jokainen maksaa omat kustannuksensa. Muun osuuden olen hoitanut veroja maksamalla, eikä perheeni ole Ulla Appelsinin verovaroilla maksettu", Abu-Hanna tokaisee.

"Suomessa ongelma on se, että muualta tulevien pitää tietää paikkansa, joka on muita alempana. Mutta se että tästä pitää olla vielä kiitollinen, se ei ole oikein. Minä en ainakaan ole", Abu-Hanna sanoo.

"Totta kai minä olen hirveän kiitollinen. Minä rakastan sitä maata, joka on ollut ja tulee aina olemaan ytimessäni."

Viestien määrä ja keskustelun valtava laajuus yllättivät myös Ulla Appelsinin.

"Noin 80 prosenttia minulle tulleista sähköpostiviesteistä on ollut positiivisia. Joillakin keskustelupalstoilla toki näköjään sekä minua että Abu-Hannaa kohdellaan osin epäasiallisesti, mutta ainahan netissä on nimettömiä huutelijoita", Appelsin sanoo.

"Rasismiin en ole omaan sähköpostiini tulleissa viesteissä törmännyt. Sen sijaan olen saanut muutamia hämmentävän aggressiivisen sävyisiä viestejä koulutetuilta vaikuttavilta supisuomalaisilta ihmisiltä, jotka tuomitsevat jyrkästi kirjoitukseni. Osa on halunnut jopa kieltää koko aiheesta kirjoittamisen", Appelsin kertoo.

"En haluaisi Suomesta sellaista paikkaa, jossa ei saisi puhua vaikeistakin asioista."

Suomessa jäädään helposti puhumaan arvoista ja asenteista, kun taas Hollannissa on vallalla väittelemisen ja poleemisuuden kulttuuri, miettii puolestaan Helsingin kaupungin nuorisojohtaja Tommi Laitio, joka asui Amsterdamissa 2005–2008.

Hollantilaiset sen sijaan suhtautuvat erilaisuuteen hyvin käytännönläheisesti. Ristiriitoja ja erilaisia näkemyksiä siedetään.

"Liberaali elä ja anna toisten elää -periaate on tehnyt mahdolliseksi katolisten, kalvinistien ja ei-uskonnollisten rinnakkaiselon. Siksi suurin osa hollantilaisista suhtautuu myös maahanmuuttoon käytännöllisesti", Laitio sanoo.

Erimielisyydet ovat selkeästi näkyvissä. Esimerkiksi äärioikeistolaista puoluetta johtava Geert Wildes on esittänyt äärimmäisiä maahanmuuttokriittisiä näkemyksiään. Poliittiset murhat ja väkivaltaiset iskut ovat myös liittyneet äärioikeistolaisuuteen.

"Ulkomaalaisvastaisiin ja rasistisiinkin näkemyksiin on helpompi reagoida, kun ne ovat näkyvissä. Hollannissa on selvää, että koko yhteiskunta ei ole liberaalin moniarvoisuuden takana", Laitio sanoo.

Suvaitsevaisuudessaan mitenkään ruusuinen maa Hollanti ei ole, Laitio painottaa. "Amsterdam on punavihreä kupla Hollannin sisällä, mutta esimerkiksi Rotterdamissa ja maaseudulla ulkomaalaisvastaisuus on hyvin voimakasta."

Abu-Hannan kirjoituksessa kritiikkiä on herättänyt myös se, että hän ei ole opetellut hollannin kieltä. "Kyllä minä aion opiskella hollantia, en vain ole vielä tehnyt sitä. Olen vain väsynyt", Abu-Hanna sanoo.

"Minun tapauksessani on helpompi olla Amsterdamissa kuin Helsingissä. Se ei tarkoita, etteikö tämä maa olisi täysin vapaa rasismista. Mutta täällä kukaan ei vaadi kiitollisuutta siitä, että saa olla maassa."

Tässä se viime vuoden luetuin:

http://www.hs.fi/sunnuntai/Lottovoitto+ ... 6756791315

Lottovoitto jäi lunastamatta

Kaksi vuotta sitten Umayya Abu-Hanna muutti tyttärensä kanssa Amsterdamiin. Lapsi, joka sai lottovoiton kasvaa Suomessa, jätti kupongin lunastamatta suomalaisten rasismin takia, kirjoittaa Abu-Hanna vuoden kirjailijapuheenvuorossa.
30.12.2012

Oli joulukuu 2010, kun jätin kaiken taakse. Pakkasin mukaani vain sienikirjan ja suomen synonyymisanakirjan. Muu sai jäädä kolmenkymmenen Suomessa vietetyn vuoden jälkeen Helsinkiin. Amsterdamiin lähti koko perheeni, minä ja silloin kolmivuotias tyttäreni Reema.

Viiden vuoden kuluttua Suomi juhlii satavuotista itsenäisyyttä. Silloin tyttäreni on asunut jo suurimman osan elämästään poissa Suomesta. Miksi lapsi, joka saa lottovoiton, jättää sen lunastamatta?

Olin saapunut Suomeen 20-vuotiaana palestiinalaistyttönä vuonna 1981. Siihen aikaan ei ollut internetiä eikä globalisaatiota. Kun lentokone laskeutui Helsinki-Vantaan lentokentälle, arabian kieli, musiikki, ruoka, vitsit, värit, valo ja ystävät jäivät kertaheitolla taakse. Suomalaisuudesta tuli minulle identiteetti, maa, luonto, kieli ja elämä. Kasvoin Suomessa suomalaiseksi.

Perääni huudeltiin Suomessa aina. Kolmenkymmenen vuoden aikana ehdin kuulla koko skaalan: rättipää, terroristi, Ali Baba, musulmaani. . . Mutta edes minä en arvannut, että musta iho on Suomessa niin suuri vihamagneetti.

Adoptiotyttäreni on zulu ja syntynyt Johannesburgissa Etelä-Afrikassa. Kun hän oli vuoden vanha ja istui tutti suussa vaunuissa, odotimme Helsingissä metroa. Noin 80-vuotias mummo käveli suoraan vauvan eteen ja huusi: "Saatanan neekeri!"

Hän katsoi ympärilleen ja heilutti käsiään näyttääkseen muille, mitä oli löytänyt: "Katsokaa, helvetin neekerikakara!"

Mummo ei ollut mielenvikainen eikä kännissä, vaan aivan tavallinen vanha ihminen, jonka olisi voinut pienellä tönäisyllä työntää metron alle.

Noin kolme kertaa kuukaudessa joku ihan tavallinen suomalainen häpäisi tyttäreni äitinsä edessä. Teinipojat ratikkapysäkillä saattoivat naureskella: "Neekeri, neekeri."

Finnairin Pariisin-lennolla nelikymppinen suomalaispariskunta lähestyi kaksivuotiasta tytärtäni, joka seisoi matkalaukkuhihnan edessä. Hymyilin, koska ajattelin heidän aikovan sanoa jotain söpöä. Mies työnsi päänsä lähelle tytärtäni ja murahti: "Saatanan neekeri, näpit irti laukuista!"

Kun tällaiset kohtaukset toistuivat, en enää tiennyt, miten saisin tyttäreni uskomaan, että ihminen on arvokas, että hän itse on arvokas.

Niin me muutimme Amsterdamiin. Kolmivuotias ja minä vilkutimme hyvästi ja saavuimme kaksi vuotta sitten Hollantiin. Takaisin tuskin palaamme.

Vasta Amsterdamissa olen kuitenkin ymmärtänyt, kuinka suomalainen olenkaan.

Uusi kotimaani on sellainen, jossa käytetään eniten hiusgeeliä ja tehdään vähiten työtä Länsi-Euroopassa. Lapseni koulutovereiden vanhemmat tekevät töitä 2–4 päivää viikossa. Melkein kaikki tuntuvat tyytyväisiltä – ja elleivät tunnu, muut tarjoavat apuaan.

Naapurit ilmestyvät ovelle korjaamaan lämmitystä tai tukossa olevaa hanaa, hoitamaan lasta tai opettamaan tälle pyörällä ajamista. Suomalaisena haluaisin mieluummin ottaa oven raosta korjausohjeet, mutta pitää auttajat oven takana.

Hollantilaisten lisäksi tyttäreni koulussa on muun muassa marokkolaisia, surinamilaisia, italialaisia ja brittejä. Joka aamu huomaan kammoksuvani lapseni viemistä luokkaan, koska siinä kysytään todellista hakkaa päälle -asennetta.

Olen nimittäin ainoa vanhempi, joka poistuu luokasta kello 8.30. Muut jäävät sinne lukemaan ryhmissä kirjoja, etsimään lasten päistä täitä tai opettamaan kitaransoittoa. Vanhemmilla on koulussa oma huone ja oma koulubändi, ja he vierailevat ahkerasti toisensa luona.

Joka jumalan aamu isät ja äidit tenttaavat toisiltaan, mitä näiden lapsukaisille kuuluu. Täällä minä olen se käsittämätön, hiljainen äiti, joka tiputtaa lapsensa täivastaavalle ja livahtaa tiehensä.

Ja bussissa minä olen se, joka etsii katseellaan paikkaa, jonka vieressä ei istu kukaan. Lapsen syntymäpäivillä toivon, että vanhemmat ilmestyisivät minuutilleen hakemaan lapsensa ja häipyisivät sitten.

Niinpä marssin koulun rehtorin luo kysymään, mikä kaikki tässä touhussa ja toiminnassa kuuluu varsinaiseen opetussuunnitelmaan. Miksi vanhemmat, joilla ei ole omaa elämää, saavat sotkeutua koulun asioihin?

Rehtori katsoo minua kuin puhuisin suomea. Hän muistuttaa, että koulun tehtävä on tuoda yhteen lapset, vanhemmat, koulu ja yhteiskunta. Ellet opi toimimaan kulttuurissasi, tiedolla ei ole merkitystä, hän sanoo.

Tajuan, että nämä vanhemmathan ovat sosiaalisuudessaan lähellä palestiinalaisia. Lähempänä kuin minä! Minä olen tottunut Suomeen, jossa systeemi korvaa osallistumisen. Kiitos, mutta minulla on töitä!

Tyttäreni koulua käyvät sekä Hollannin varapääministerin lapset että sellaiset lapset, joiden isä ei voinut tuoda tytärtään meille leikkimään, koska tämän ainoan takin vetoketju oli rikki. Molemmat asuvat samassa korttelissa.

Amsterdamin uusien, arkkitehtonisesti upeiden alueiden taloudellinen ja etninen sekoitus aiheuttaisi Suomessa varmasti kapinan. Melkein miljoona euroa maksavan asunnon yläpuolella, vieressä ja alla on kaupungin vuokra-asuntoja, jotka on jaettu eri etnisten ryhmien kesken. Alvar Aallon tyylisen talon koloista poistuu aamulla kaikenvärisiä kasvoja, hattuja ja huiveja, ja kaikki asukkaat tulevat samaan kouluun.

Amsterdamilaiset tuntee kuulemma kahdesta sanonnasta. Ensimmäinen on "Why not (miksei?)" ja toinen on "Says who (väittää kuka)?" Amsterdamilaislapsilla on tutkitusti parempi itsetunto kuin vaikkapa madridilaisilla.

Tämä tasa-arvoisuus syntyy siitä, että erilaiset ihmiset – köyhät, rikkaat, maalaiset, työttömät ja miljonäärit – näyttäytyvät yhteiskunnallisesti samankokoisina. Fyysisen työn tekijät eivät ole katkeria. Täällä jokainen pitää itsestään selvänä, että on kunnioituksensa ansainnut.

Suomalainen yhteiskunta taas lähtee siitä, että erilaisuus on automaattisesti hierarkkista. Tämä synnyttää herravihaa, Helsinki-kateutta ja katkeruutta ulkomaalaisia kohtaan. Suomessa ajatellaan, että erilaisuutta vastaan pitää taistella, koska erilaisuus luo eri-arvoisuutta. Tasa-arvo taas syntyy samanlaisuudesta.

Yhteiskunnalliseen asemaan ja tuloeroihin perustuva henkinen hierarkia on Hollannissa paljon lievempi kuin Suomessa. Se helpottaa monikulttuurisen yhteiskunnan kasvua. Otetaan esimerkki:

Rotterdam on Shanghain jälkeen maailman toiseksi suurin satama. Keskustan asukkailla on korkeampi koulutus ja paremmat tulot kuin hollantilaisilla keskimäärin, mutta Rotterdamissa on myös enemmän teollisuusmaiden ulkopuolelta (Suomessa sanottaisiin kehitysmaista) saapuvia siirtolaisia kuin missään muussa hollantilaiskaupungissa.

Tämän "Euroopan portiksi" kutsutun kaupungin pormestari on marokkolaistaustainen muslimi Ahmed Aboutaleb. Kesti pitkään, ennen kuin edes kuulin muslimipormestarista, koska se ei ole mainitsemisen arvoinen asia.

Äärioikeistolainen poliitikko Geert Wilders ja pormestari Ahmed Aboutaleb elävät rinnakkain täällä kiiltävien geelitukkien maassa.

Juhlissa minulla on halpa huvi: odotan, kunnes vierailla on suu täynnä viiniä. Sitten kysyn: "Arvatkaa, miten me Suomessa kutsumme Geert Wildersin kaltaisia ihmisiä?" Pidän tauon. "Maahanmuuttokriittisiksi!"

Naurun voimasta viini purskahtaa ihmisten suusta. Se tuntuu minusta vapauttavalta, koska se kertoo, että en ole ollut hullu, en ole yksin.

Suomalainen yhteiskunta on muuttunut. Se sallii siirtolaisten suhteen sellaista henkistä väkivaltaa, jota se ei missään nimessä sallisi naisten, ruotsinkielisten, juutalaisten, vammaisten tai seksuaalivähemmistöjen suhteen. Suomessa rasismista on tullut älyllistä osallistumista demokraattiseen yhteiskuntaan.

Siirtolaisia ei näy suomalaisen yhteiskunnan vallan ytimissä: politiikassa, finanssimaailmassa, koulutuksessa, tieteen tai taiteen johtopaikoilla. Jos keskustassa törmää mustaan ihmiseen, hänellä on kädessään luuta ja rätti.

Keillä on Suomessa valta päättää, kuka on in ja kuka on out? Keitä ovat ne, jotka ovat sulkeneet muut kuin suomalaiset ja suomenruotsalaiset vallan ulkopuolelle?

He ovat juuri se akateemisesti koulutettu, liberaali ja kansainvälinen porukka, joka puhuu monikulttuurisuuden tärkeydestä. Kerran, kun olimme pitkään keskustelleet siitä, miten valta täytyisi jakaa uudestaan monikulttuurisessa yhteiskunnassa, ystäväni – suomenruotsalainen demari – muistutti, etteivät ruotsinkieliset voi tinkiä asemastaan: "Ottakaa suomenkielisiltä."

Vihreä helsinkiläispoliitikko puolestaan muistutti, että Suomeen tulleet ulkomaalaiset ovat erilaisia kuin muualla Euroopassa, koska Suomi ottaa tarjolla olevista heikoimmat, kouluttamattomat.

Kun Suomessa haettiin vuonna 2010 uutta vähemmistövaltuutettua, tarjolla oli kaksi pätevää ja kokenutta muslimitaustaista ehdokasta – ryhmästä, jonka asiantuntemusta vähemmistöongelmien selvittämisessä kipeästi tarvittaisiin.

Virka järjestettiin kuitenkin poikkeusluvalla epäpätevälle ruotsinkieliselle hakijalle Eva Biaudet'lle. Myös vihreät söivät sanansa ja tukivat ratkaisua.

Entä ne kaksi pätevää, kokenutta hakijaa, mitä heille selitettiin? Ei heitä pyydetty edes haastatteluun. Ei Suomessa tarvitse. Ja Suomessahan ei muka ole yhteiskuntaluokkia. Me Suomen siirtolaiset arvostamme huumoria.

Vuonna 2010 sain kutsun presidentin itsenäisyyspäivän juhliin. Kolmivuotias tyttäreni kuuli, että äiti on menossa "linnaan". Muovitiarassa ja vaipassa lapsi sanoi: "Äiti! Mäkin haluun linnaan sen kuningattaren kaa!"

Pienen eteläafrikkalais-suomalaisen tytön tahto tulla juhliin ja samastua naispresidenttiin oli minusta kiitos Tarja Haloselle siitä, mitä tämä edusti. Kirjoitin episodin lapulle ja ojensin sen presidentille juhlien kättelyssä.

Abu-Hanna antoi presidentille vihaisen kirjeen tyttäreltään, otsikoitiin lehdissä. Mediatarinassa esiintyi kunnioittava, hyvää tahtova Suomi ja sen symbolina Suomen presidentti. Kutsuttu tumma, erilainen nainen taas oli opettanut pienen lapsensakin jo vihaamaan Suomea.

Tämä oli vain yksi esimerkki kokemuksistani, joissa erilaisuus on patologisoitu. Meillä on valmis mielikuva ja tarina "muualta tulleista" ja heidän "oikeista" tunteistaan Suomea kohtaan. Tämä muistuttaa niitä viholliskuvia, joita käytetään sotaakäyvissä yhteiskunnissa. Käydäänkö Suomessa jonkinlaista sotaa muualta tulleita vastaan?

Minut valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon 1987. Vihreiden kokoushuoneessa Senaatintorin laidalla uudet poliitikot nauroivat. Katosta lattiaan laskeutuvat röyhelömäiset, keltaiset verhot toivat mieleen iloisen bordellin. Sitten valittiin jäsenet lautakuntiin. Pekka Haavisto sanoi: "Umayya pitää laittaa merkittävään lautakuntaan, se tekee kaikille hyvää. Ehdotan kiinteistölautakuntaa."

Näin 1980-luvulla, jolloin Suomessa oli selvä tahto tehdä maasta monikulttuurisempi.

Vuonna 1990 Heidi Hautala pyysi minua eduskuntaehdokkaaksi. Kieltäydyin, koska en voinut olla kansanedustaja siinä elämänvaiheessa. Hautala lohdutti: "Tarvitsemme niitä asioita, joita edustat. Voin vakuuttaa, ettei sinulla ole mahdollisuuksia tulla valituksi, sillä kansanedustajaksi pääseminen on erittäin vaikeaa."

Kun olin Prahassa vaali-iltana, tuli tieto, että pääsin läpi. Tarkistuslaskennassa tilanne onneksi korjautui.

Vuoden 2004 EU-vaaleissa sain 12 730 ääntä. Vähättelemättä omia taitojani tai työtäni voin siis sanoa, että Suomessa on myös erittäin vahva kansantahto kansainvälisemmän ja monikulttuurisemman yhteiskunnan puolesta. Sitä Suomea, niitä suomalaisia ja tätä vahvaa muutoksenhalua ei saa unohtaa.

Eurooppalaisuuden myyminen suomalaisille vaati aikanaan suurta kampanjaa, johon poliitikoiden lisäksi media oli sitoutunut. Eurooppalaisuus nähtiin askeleena ylöspäin. Monikulttuurisuuden media näkee kuitenkin toisin.

1980-luvulla muovipussit olivat edistyksellisyyden ja modernin elämän symboleja. Nyt pidämme arvossa paperipusseja, koska olemme ymmärtäneet, että maailma on muuttunut.

Etnisyyden suhteen Suomi on edelleen kiiltävässä muovipussivaiheessa.

Suomen kieli oli aikoinaan kuudes oppimani kieli, joten minua ei huvita aloittaa hollannin opiskelua. Mutta en kuvitellut, että ainoa perheenjäseneni puhuisi kotona kieltä, jota en ymmärrä. Tai ymmärrän kyllä sanat "possu, kani, pieru, älä lyö, mene", ja "hänen korkea-arvoisuutensa, prinsessa Maxima on kaunis".

Ilman apartheidia minulla ei olisi tytärtä, rakkainta perheenjäsentäni. Ilman Britannian kolonialismia ja Euroopan antisemitismiä Palestiina olisi totta, enkä olisi välttämättä Euroopassa. Tällaiset kohtalot, tällaiset perheet lisääntyvät lähitulevaisuudessa.

Ilman Suomen kipua ja globalisaatiopelkoa minä ja tyttäreni löhöisimme sohvalla Eerikinkadulla tekstailemassa muiden viisivuotiaiden kanssa luistelusta ja pipariresepteistä.

Amsterdamissa hämmästyin valkoisten työläismiesten asennetta. Kahden vuoden aikana joka ikinen bussikuski, putkimies, roskakuski, virkamies ja poliisi on kohdellut hollannintaidotonta arabinaista ja hänen pientä mustaa tytärtään ihmisinä.

Vaikkei hyväksyisi rasismia, ei voi elää, ellei hyväksy kulttuurin peruspiirteitä. Suomessa siirtolaisen on pakko hyväksyä paikkansa yhteiskunnan hierarkiassa.

Amsterdamilainen voi olla, vaikkei osaa kieltä, tunne kulttuuria eikä ole töissä. Juurtuminen lähtee itsestä. Täällä ei tarvita kotouttamisprojektia. "Amsterdam on asukkaidensa summa" kuulostaa hyvin erilaiselta kuin "opi meikäläiseksi ja voit olla melkein yhtä hyvä".

Viiden vuoden kuluttua Suomi juhlii satavuotista itsenäisyyttään. Olisipa meillä silloin suomalaisuudesta tarina, joka hengittää ja vastaanottaa!

Euroopan kulttuurisäätiön illallisella prinsessa Laurentien pitää hauskan puheen. Kännyssäni vilkkuu valo. Onko veli hakenut tyttäreni hoidosta? Paksujen seinien läpi yhteys ei toimi. Juoksen läpi ravintolan kadulle. Katulamppujen keltaisessa valokeilassa näkyy lumisade, minulla on kylmä ohuessa mekossa. Vastaa!

Veli kuiskaa: "Reema nukahti äsken. Mene takaisin ja nauti."

Pyyhin märkää lunta poskestani, katson ympärilleni ja yritän tajuta, missä olen. Välillä Suomessa vietetyt vuodet hyökyvät Amsterdamin todellisuuden yli.

Seurue kävelee ohi, mies iskee silmää ja hymyilee. Tässä maassa silmänisku tarkoittaa "piristy ja nauti, hyvä ihminen!" Hymyilen. Tiedän, että tytär kuorsaa turvassa ja kaikki on hyvin. On aika palata prinsessaseurueeseen.

Niin ihanaa on Amsterdamissa, ja niin kamalaa Suomessa.

Hakkarainen kommentoi:

http://www.teuvohakkarainen.fi/ajatuksi ... seen-hsssa

Kommentti Umayya Abu-Hannan kirjoitukseen HS:ssa
postdateicon03.01.2013 06:38 | Kirjoittanut Teuvo Hakkarainen

On lottovoitto päästä maahanmuuttajana Suomeen
2.1.2013 15:40 Teuvo Hakkarainen

Helsingin Sanomien sivuilla oli Umayya Abu-Hannan kirjoitus suomalaisten rasismista. Kirjoitus oli otsikoitu "Lottovoitto jäi lunastamatta".

Kirjoittaja muutti tyttärensä kanssa kaksi vuotta sitten Alankomaihin, median mukaan lopullisesti. Myös mediasta saadun tiedon mukaan pääsyy kirjoittajan muuttamiseen Suomesta oli suomalaisten rasismi. Hänen peräänsä huudeltiin "aina". Kirjoittaja on ollut mestari tulemaan julkisuuteen usein tällä samalla teemalla. Katkeruuteen ei kuitenkaan pitäisi jäädä. On harmi, että ihmisen elämä voi olla noin pitkään synkkää. Hän lienee niitä henkilöitä, jotka löytävät edestään koko ajan vain rasisteja ja muita ikäviä ihmisiä.

Hän on kai tänä päivänä Alankomaissa onnellinen. Ihmettelen kuitenkin tuota autuutta, koska tuttavani kokemukset maahanmuuttajana Alankomaissa ovat jotain aivan muuta. Esimerkiksi työvoimatoimistossa suomalaiselle tuttavalleni tiuskaistiin: ”Mitä sinä täällä teet?” Apua ei saanut monissakaan asioissa samalla lailla kuin maahanmuuttaja saa Suomessa. Kielikoulutuksen joutuu maksamaan itse.

Suomi tuskin on ollenkaan niitä pahimpia paikkoja maailmassa. Lähi-idässä uskottomuudesta tai sukupuolisesta poikkeavuudesta annetaan kivitystuomioita tai katkaistaan kaula. En suosittele kirjoittajaa muuttamaan sellaisiin maihin. Kirjoittajan uudessa kotimaassa Alankomaissa eräs muslimi ampui Theodoor van Goghin, joka oli ohjannut elokuvan musliminaisten kokemasta sukupuolisorrosta. Tämä vinkiksi kirjoittajalle, ettei nyt ainakaan ala kovaan ääneen julistaa oppia miesten ja naisten tasa-arvosta siellä; joku voi kuulla!

Kirjoittaja ei näe siirtolaisia muuten kuin luuta ja rätti kourassa ja hänen mukaansa heitä ei näy suomalaisen yhteiskunnan vallan ytimissä. En ole näissäkään ajatuksissa samaa mieltä hänen kanssaan. Kirjoittajan käsitys luuta ja rätti –työntekijöistä voi johtua siitä, että hän ei ole ehkä käynyt Suomessa kansainvälistä toimintaa harjoittavissa tietotekniikka- ym. yrityksissä. Siellä hän tapaisi muun muassa intialaisia, kuubalaisia, latvialaisia, venäläisiä ja unkarilaisia oman alansa huippuosaajia. Työkielenä englanti. Eri siivousliikkeiden siivoojina hän voisi nähdä mm. nuoria (valkoisia) suomalaisnaisia, jotka rahoittavat tällä tavalla opisto- ja korkeakouluopintojaan. Käsittämätön on kirjoittajan väite siirtolaisten puuttumisesta vallan ytimistä Suomessa, joissa heitä on ollut jo vuosisatoja. Suomen historiaa opiskelleet tietävät Enso-Gutzeitin perustajan norjalaisen Hans Gutzeitin ja hänen mukanaan tuomansa norjalaiset siirtolaiset. Norjalaistyyliset luhtitalot, "Kotkan pytingit", kirjoittaja voi tänä päivänäkin nähdä Kotkassa. Presidentti Ahtisaaren suku on tullut samoin Norjasta. Sinebrychoffit tulivat 1700-luvulla Venäjältä. Kenraaliluutnantti Oeschin suku on tullut Sveitsistä, samoin suklaamestari Karl Fazer. Kutomomestari James Finlayson oli skotti. Presidentti P.E.Svinhufvudin suvun varhaiset sotilashenkilöt ja virkamiehet tulivat Ruotsista. Mannerheimit ovat alun perin hollantilaisia. Arkkitehti Engel oli saksalainen. Kangaskauppias Stockmann tuli Lyypekistä. Raaseporin Pohjassa Fiskarsin, Billnäsin ja erityisesti Antskogin ruukissa oli Ranskasta/Belgiasta tulleita mestareita kehittämässä metalliteollisuutta.

Näitä menestystarinoita on suomalainen historia täynnä. Yhteistä näille maahanmuuttajille on ollut oman aikansa korkea osaamisen ja koulutuksen taso! Matalan koulutustason omaavat työntekijät, myös tummaihoiset, ovat Suomessa kuten muuallakin maailmassa, varmasti luuta ja rätti kourassa. Missä muualla he voisivat olla tänä päivänä, kun siivoojakin pitää kouluttaa ammattiinsa ja kioskin pitäjältäkin vaaditaan usein hygieniapassi. Jos maahanmuuttaja on luku- ja kirjoitustaidoton, hän on vieläkin kehnommassa tilanteessa; useimmiten kotona tai kadulla sosiaaliavun varassa.

[porccana]

Abu-Hanna ei todellakaan ole mikään keskivertomaahanmuuttaja. Hän tuntuu tosiaan kuvittelevan, että kaikki maahanmuuttajat olisivat yhtä kunnianhimoisia kuin hän. Totuushan se on, että suurin osa ihmisistä käyttäisi tilaisuuden hyväkseen, jos saisi mukavasti rahaa ja ilmaisen asunnon huonekaluineen.. Järjestelmä ei kannusta opiskeluun tai työntekoon, koska silloin rahaa tulee vähemmän kuin kotona sluibaillessa. Lapsilisäjärjestelmäkin tukee monilapsisia mamuperheitä, koska ensimmäisestä lapsesta saa vähiten rahaa, seuraavista enemmän. Tässä ei ole oikein mitään järkeä, koska suurimmat kulut on yleensä ensimmäisestä lapsesta eikä suinkaan siitä neljännestä.

Mielestäni on kuitenkin täysin ääliömäistä käytöstä tuomita yksittäinen maahanmuuttaja ja käyttäytyä tökerösti tätä kohtaan, ainakaan jos ainoa peruste on ihonväri, kansalaisuus tai kielitaito. Kaiken kaikkiaan julkinen keskustelu on hairahtunut vähän väärille raiteille (taas kerran) siinä, että huomioidaan vain yksi näkökulma kerrallaan, tällä hetkellä maahanmuuttajan. Toivottavasti jossain vaiheessa avautuisi keskusteluyhteys maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä, jotta päästäisiin kiinni oikeisiin syihin eikä seurauksiin.

[Doctor Lecter]

Hyvin sitä on kotouduttu Ruotsissa. Sama menininki mamuilla jatkuu, kuin vanhassa kotimaassaan. Koska poliisi leikki allahia - tuota suurta paskanjauhajaa - niin poliisi pitää tappaa:

http://www.youtube.com/watch?v=y-SowWl_Oyk

Kohdasta 1:00 ja kohtaan 1.30 tulee varsin selväksi mitä paremman uskonnon ja paremman kultttuurinedustajat virkavallasta ajattelevat. Eikä yksin poliisista, vaan myös palomiehet saavat osansa, kuten videklipistä selviää. Missähän tuo musulmaanipaskiainen olisi jos Ruotsi ei olisi suvainnut niin paljoa? Ehken heittelemässä kiviä kotimaassaan tai kärräisi kamelinpaskaa kylänraitilla.

Suomessahan ei moista tule tapahtumaan, sillä mehän olemme kuulemma löytäneet ns. kipupisteen, kuten Astrid Thors tässä vuosi pari sitten sanoi... Heh, uskokoot ken tahtoo.

US:n blogissa on hyviä ajatuksia: http://jameshirvisaari.puheenvuoro.uusi ... mina-puhun

[Luupää]

Uusi ennätys on syntynyt.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013012 ... 4_uu.shtml

Suomeen muutti ennätysmäärä ihmisiä viime vuonna

Tiistai 22.1.2013 klo 10.37

Muuttovoitto ulkomailta kasvatti Suomen väkilukua tuplasti enemmän kuin syntyvyys.

Suomeen muutti viime vuonna ennätysmäärä ihmisiä. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomeen muutti yli 30 400 ihmistä, joista 22 750 oli ulkomaan kansalaisia.

Muuttovoitto Suomeen oli 16 800 ihmistä. Tilastokeskuksen mukaan muuttovoitto ulkomailta oli kaksi kertaa suurempi tekijä väestön määrän kasvussa kuin syntyvyys.

Muuttovoitto on kasvattanut Suomen väkilukua luonnollista väestönkasvua enemmän jo kuusi vuotta. Luonnollinen väestönkasvu oli ennakkotietojen mukaan viime vuonna noin 8 000 henkeä.

Suomessa asui vuoden lopussa yli 5,4 miljoonaa ihmistä. Eniten väkiluku kasvoi Uudellamaalla ja Pirkanmaalla.

[Doctor Lecter]

Sompanssiäidit tempaisivat perheiden puolesta:

Somaliäidit perheiden asialla
Suomesta oleskelupaikan saaneiden somalialaisten on ollut yhä vaikeampi saada perheenjäsenilleen lupa tulla Suomeen.


Hassanforhigo Mahamad ja Hodan, 8 kk, osallistuivat vetoomukseen perheiden yhdistämisen puolesta. Kuvaaja: Katja Juurikko

Joukko Kouvolassa asuvia somaliäitejä vetosi yhteisesti perheiden yhdistämisen puolesta muistuttaen, että ihmisestä puuttuu olennainen osa, jos lapset ja huoltajat joutuvat vasten tahtoaan erilleen.

Somalien hakemuksia perheenyhdistämisestä hylätään nykyisin huomattavasti useammin kuin muiden kansallisuuksien tekemiä. Tämä on saanut somalialaiset epäilemään, että Suomen lainsäädäntö on suunnattu heitä vastaan.

Asiasta enemmän lauantain Kouvolan Sanomissa.

http://www.kouvolansanomat.fi/Online/20 ... /4?alku=10
26.1.2013 7:30

Otsikosta saa sen käsityksen, että nämä työttömyysperustaisen maahanmuuton ykkösketjulaiset ovat huolissaan ylipäätään perheistä, mutta kuinka ollakaan; oma lehmä ojassa!

...Suomen lainsäädäntö on suunnattu heitä vastaan.

Juu, rasismia ilmassa. Ihminen on sellainen, että kun hän jotain saa, niin hän ryhtyy vaatimaan lisää. Nämäkin "henkessä hädässä paenneet" ovat ryhtyneet vaatimaan, että koko suku pitää saada (sian)lihapatojen ääreen veronmaksajien kustannuksella.
- Mehän olemme sen heille velkaa, koska orjalaivojen terva oli Suomesta peräisin...

Mut hei, kuka oikeesti uskoo, että näitä on kotomaassaan vainottu?

Kuvassa taas käytetään hyväksi pienen lapsen viattomuutta ja "hänkin osallistuu vetoomukseen". Se taasen saa lehden/sivuston lukijat kyynelsilmin paheksumaan viranomaistemme jyrkkiä toimia, että "kuinka ne voi olla julmia näitä viattomia kohtaan."

Kouvola elättäkööt nämä tulevaisuuden rakentajansa ja innovaattorinsa täältä ikuisuuteen. Kylvetään sauna kun on kerta lämmitettykin. Hah hah! Naurattaa siksikin kun eipä ole ao. kaupungin terveyskeskuksissa enää varaa potilaiden sidetarpeisiin, vaan potilas tuo omansa tullessaan.
- Mut neekereille kuuluu hyvä elämä = n. 100 000 kertainen elintason korotus vaikka sitten vanhushuollon kustannuksella.

EDIT 1 ja 2: kirjoitusvirhe.