ulkosuomalainen kirjoitti:sisotalo kirjoitti:
-- --
Virallinen syyttäjä tekee ratkaisun syytteen nostamisesta eli rikosasian viemisestä tuomioistuinkäsittelyyn syyteharkinnassa. Syyttäjän on toiminnassaan noudatettava tasapuolisuusvaatimusta, ts. hänen on asiaa harkitessaan otettava huomioon sekä rikosepäilyä tukevia että sitä vastaan puhuvia seikkoja.
-- --
Kun Häke-nauhaa – keskeistä todistuskappaletta – kuuntelee, ihmettelee kuinka hataralle perustalle käsittämättömiin mittasuhteisiin paisunut juttu perustuu (luvassa vuosikausien oikeudenistunnot).
Häke-nauha tukee täysin Auerin kertomusta: useassa paikassa Auerin ollessa puhelimessa voi kuulla veitseniskuja muistuttavia ääniä, mitä seuraa usein uhrin valitus. (Esim. ajassa 0:48 – 0:57 Auerin hengitys puhelimessa, iskun ääni, raskaita askelia [jotka eivät Häkestä, koska tämä ei linjoilla], uhrin valitusta reaktioajan jälkeen jne.) MITEN TÄMÄ VOIDAAN JÄTTÄÄ HUOMIOTTA tässä osaltaan VEITSENISKUILLA TEHDYSSÄ murhassa?
Nauhalta voi kuulla myös ”ASTALONISKUJA”. Miten nämä voidaan olla kuulematta ja jättää HUOMIOIMATTA? Esim. 2:29.0 (sitä edeltävät Auerin [pako]askeleet ohi puhelimen 2:27).
KS:
http://www.nbl.fi/~nbl3145/jalki.htm
Keskusrikospoliisin tutkija Tuija Niemi ei kuule nauhalla ulkopuolista, hän on sitä mieltä että
”(o)n mahdollista, että myös näytteen 26 aikaiset juoksuaskeleiden äänet ja ovien kolahdukset on saatettu tallentaa etukäteen ja soittaa Hätäpuhelun aikana.” Siis JUOKSUASKLEEET ja OVIEN KOLAHDUKSET ja uhrin VALITUS kuullaan, MUTTA EI ISKUJA? Joita voi paikallistaa ehkä KYMMENIÄ. MIKSI EI?
Eikö iskut (”mäiske”) tule paikallistaa nauhoituksesta ja verrata niitä REAALISIISIIN VEITSENISKUJEN ÄÄNIIN ja tunnistaa luotettavasti sellaisiksi – kai tämä kyetään tekemään, jos erilaiset foneemit ja kerakkeet kerran pystytään tunnistamaan.
Syyttäjä on kuitenkin vetänyt johtopäätöksensä:
”Teema: Puuttuvat ulkopuolisen henkilön aiheuttamat äänet. Tallenteelta EI KUULU MITÄÄN
ULKOPUOLISEEN HENKILÖÖN VIITAAVIA ÄÄNIÄ, mikä todentaa sitä, ettei asunnossa
ole ollut ulkopuolista tekijää.” (Muutoksenhaku s. 1482.)
Tosiasiassa KRP:n ÄÄNITUTKIJAN lausunto ilmentää samanlaista tutkinnan vinoutuneisuutta, jota ilmentää myös syyttäjän asiantuntijana käyttämän PSYKOLOGIN päätelmä ” vanhemmilla on ollut riitaa” (Käräjäoikeuden päätös s. 25) tytön lausunnosta, jossa tämä KIISTÄÄ KUULLEENSA RIITAA, mikä pitää yhtä Auerin ilmoituksen kanssa: "Axxxx mää en osaa siihen vastata, etä mul o ollu pää iha sekasi mä oon unohtanu, mä eEN ESIMERKIKIS OO SEMMOST MUISTANU OLLENKAA, ETÄ MEILLÄ O OLLU JOTAIN RIITAA SIIN". (Käräjäoikeuden päätös, s. 13.) - Käräjäoikeuden päätöksessä psykologin nurinkurinen tulkinta perusteli AINOANA SEIKKANA (”tunnustuksen” lisäksi) teon motiivin - puolisoiden välisen riidan.
Tai KUITUTUTKIJAN ajatus, että perheessä oltaisiin käytetty pyyhkeinä materiaaleja, joista irtoaa ympäristöön - ja ilmeisesti myös iholle - runsaasti kuituja. Lisäksi tällaiset keinokuidut ennemminkin hylkivät vettä kuin imevät sitä, eivätkä sikäli sovellu pyyhemateriaaleiksi.
Mielestäni yksin Hätäkeskustallenne riittää osoittamaan Auerin Auerin kertoman tapahtumakulusta todenperäiseksi.
Siihen nähden tapahtuma-aikana 7-vuotiaan pojan ja nuoremman tytön MYÖHEMMÄT todistukset – nämä olivat huoneessaan oven takana LOITOMMALLA TAPAHTUMISTA kuin puhelimen mikrofoni – että näillä ei ollut havaintoja ulkopuolisesta, jäävät toisarvoiseen asemaan. Jokainen Häke-nauhan kuuntelija voi todistaa nauhalla olevan merkkejä ulkopuolisesta.
Kuulusteluissa fabrikoitiin lukuisten valheiden pohjalta – näiden joukossa VÄITE, ETTÄ NAUHALTA EI VOI KUULLA ULKOPUOLISTA – ja kuulustelijan johdatuksella valheisiin sopiva skenaario tapahtumista.
Näin suuresta vinoutumasta (esi)tutkinnassa ja asiantuntijoiden lausunnoissa ei ilmeisesti ole vastuussa vain tutkinnanjohtaja vaan poliisin koko organisaatio, jonka tulisi pitää huoli siitä, että tutkinnan kohteita kohdellaan lainmukaisesti ja tasapuolisesti.
Näin ei ole tapahtunut, jos ” (j)ulkista ihmetystä herättivät – – kakkukahvit ja päällikön ojentamat kirjeet, joissa hän palkitsi avainhenkilöitä onnistuneesta murhatutkinnasta, vaikka asiaa ei ollut edes käsitelty käräjäoikeudessa.” (Juha Joutsenlahden kirjeestä 20.06.2012.)
Mutta, kuten on opittu, vuoden 2007 eduskuntavaaleissa ja 2008 kunnallisvaaleissa liike-elämä jakoi ”maan tapana” rahoitusta puolueille. Onko herännyt epäilys, että näin vaikutettiin myös poliisiministeriin ja tämän nimittämän poliisijohdon kautta komentoketjussa alaspäin tutkinnanjohtoon sekä itse tutkintaan?
Auer pani vireille esitutkinnan vinoutuneisuutta koskevan tutkintapyynnön alunperin jo kesällä 2011.
Elokuussa 2012 Auerin asianajaja Juha Manner kommentoi lehdelle, että kyse on esitutkintalain rikkomisesta. (17.08.2012). Ks. esim.
http://anneliauer.blogspot.fi/2012_08_26_archive.html
Olisi korkea aika kuulla tutkintapyynnön etenemisestä, koska viranomaisten toimintatavat ovat yhteiskunnallisesti erittäin merkittävä asia.