Ad blocker detected: Our website is made possible by displaying online advertisements to our visitors. Please consider supporting us by disabling your ad blocker on our website.
Puliukko kirjoitti:Kysyn nyt vuorostaan sinulta, että miksi ihmeessä NG olisi juoksennellut verisenä paniikissa loukkaantuneena metsässä viemässä kenkiä myöhemmin löydettäviksi, eikä hävittänyt niitä, vaikka hävitti muut tavarat? Miksi hän olisi ottanut mainitsemasi ylimääräisen riskin? Ja miksi hän aiheutti itselleen vakavat (lue Öhmanin vammaluettelo) astalolla, jota ei kuitenkaan löytynyt mistään? Miten hän on ylipäätään voinut hävittää astalon tajuttomana tai "alentuneessa tajunnantilassa"? Älä vaan väitä, että hän aiheutti itselleen nyrkillä nuo vammat. Kokeilepa itse sitä, niin tiedät, kuinka vaikeaa se on. Myöskään SB ei todennäköisesti noita vammoja aiheuttanut ainakin jos tutkii hänen käsien hankausjälkiä, jotka eivät viittaa tappeluun.
Mielenkiinnolla odotan Misrin vastausta noihin kaikkiin kohtiin. Hyvin kirjoitettu Puliukko, olen itse aivan täysin samaa mieltä.
Listaan voisi kysymyksiin lisätä sen, että minkä takia NG piilotti kaiken muun helvetin hyvin mutta jätti puolihuolimattomasti kengät piilottamatta? Löytyisikö tähän vastaus kiertelemättä ja kaartelematta Misri sinulta?
Prosentit Gustafssonin syyllisyyden puolesta alle 15 %.
"Thru the darkness of Future Past,
the magician longs to see,
one chants out between two worlds:
Fire - walk with me."
Tässä topiccissa käsitellään Nils Gustafssonin vammoja. Kadonneille tavaroille ja muiden uhrien vammoille on omat osionsa.
Palautellaan mieleen kuinka Gustafsson itse on vammoistaan kertonut. Kopioitu ETPK:n johdannosta.
9.4 VAMMAT NILS GUSTAFSSONIN KERTOMINA
Rikoksista epäilty Nils Gustafsson kuvaa vuoden 2004 kuulusteluissa vammojaan seuraavasti:
Puukoniskujen aiheuttamat vammat
Gustafsson kuvaa poskeensa kohdistuneesta puukoniskusta aiheutuneen vamman ja ”Sitt oli tässä silmäkulmassa ja sitt on tässä, ja sitt oli päässä ja niskassa oli näitä puukon pistoja..oliks se 10 reikää, puukoniskua päässä plus se yhdestoista, se iso ventti, mikä oli 5 senttiä näin ja 5 senttiä näin”. Kysyttäessä puukoniskuista aiheutuneisiin vammoihin kohdistuneista hoitotoimista Gustafsson kertoo, että ne ommeltiin kiinni. Edelleen Gustafsson kertoo käsivarsissaan olleen puukoniskun jälkiä ja rystysistä nahan olleen pois (29.3.2004, s. 4).
Gustafsson kertoo hänen vanhempiensa kertoneen hänelle pään pistovammoista hänen kotiuduttuaan sairaalasta (14.4.2004, s..3 & 7.5.2004, s. 2). Kysyttäessä hänen omista tuntemuksistaan koskien pistovammoja Gustafsson kertoo hänellä olleen kauheat päänsäryt, mutta ettei hän kykene päähänsä kohdistuneita vammoja itse peilistä näkemään, tai ainakin tällöin hänen olisi pitänyt ajaa hiukset pois. Hän sanoo päänsä olevan arpia täynnä (7.5.2004, s. 3). Kysyttäessä miksi hän on pitänyt yllä liioiteltua kuvaa vammoistaan hän vastaa, että hänelle kerrottiin vammoista ja tottakai hän uskoo kertojiin. Kysyttäessä hän ei osaa sanoa miksi hänen vanhempansa ovat kertoneet hänellä olleen edellä mainitut vammat (7.5.2004, s. 3).
Puliukko kirjoitti:Ja miksi hän aiheutti itselleen vakavat (lue Öhmanin vammaluettelo) astalolla, jota ei kuitenkaan löytynyt mistään? Miten hän on ylipäätään voinut hävittää astalon tajuttomana tai "alentuneessa tajunnantilassa"? Älä vaan väitä, että hän aiheutti itselleen nyrkillä nuo vammat.
Puliukon on hieman vaikea ymmärtää, että Gustafssonin vammat ovat tuiki tavallisen pahoinpitelyn kaltaisia. Tuossa Kontion tekstissä on jotakuinkin kaikki vastaukset noihin esittämiisi vammoja koskeviin kysymyksiin.
Tässä leukakirurgi Risto Kontion arvio tuon kaltaisista vammoista joita Gustafssonilla oli.
Tämän tyyppiset vammat ovat matalaenergisen väkivallan seurausta, kohdistuneet iskut tai töytäisyt kasvojen alueelle ovat olleet tylpän esineen aiheuttamia. Kysymykseen tulee mahdollisesti potku tai nyrkinisku tai esimerkiksi putoaminen matalalta tasolta noin 1 – 2 metrin korkeudelta. Jos kysymyksessä on nyrkinisku tai potku, on tarvittu ainakin kaksi erillistä iskua. Verenhukka tämäntyyppisen vamman perusteella on vähäinen. Kasvojen vammat ovat vain vähäisessä määrin haitanneet potilaan liikkumista paikasta toiseen.”
Eli lyhesti voi sanoa:
- ei astaloa
- ei tajuttomuutta
- ei verisenä juoksentelua
^ Sopii mielenkiinnolla odottaa vastausta tähän Puliukon kirjoitukseen. Tuotan kuitenkin pienoisen pettymyksen, enkä oikein voi antaa mitään arvoa Puliukon omille höpötyksille. Siksi, että nämä NGn todelliset vammat arvioitiin lääketieteellisen asiantuntija ryhmän toimesta vuosina 2003-2004. Tuskin kukaan järkevä kirjoittaja lähtee niitä enää uudelleen arvioimaan.
Awa jo tuossa viestissään toikin hyvin esiin, tiivistetysti asiantuntijalausunnot NGn todellisista vammoista. Jopa niin hyvin, että ne kannattaa laittaa vielä toiseen kertaan näkyville!
" Eli lyhesti voi sanoa:
- ei astaloa
- ei tajuttomuutta
- ei verisenä juoksentelua"
^ Voisi sanoa valikoivaa katsomsta! Asiantuntijat ovat arvioineet NGn vammat tyypillisiksi iskuvammojen seurauksena syntyneiksi vammoiksi. Näitä vammoja nähdään erityisesti nyrkiniskujen ja potkujen aiheuttamina. Tyypillisiksi sen vuoksi, koska tiedetään mihin kohtaan leukaluuta näissä snagarivammoissa murtumat yleisesti sijoittuvat. Eli alaleukaan kohdistuneen iskun seurauksena murtuma sijoittuu leukakulman alueelle (suora vamma) ja kondyyli murtuu, koska alaleuka siirtyy iskun seurauksena taaksepäin (epäsuora vamma) Elikkä typillinen leukaluun kaksoismurtuma näissä "nakkikioskivammoissa".
Se on kyllä varmaa, ettei näitä vammoja ole teltassa aiheutettu. Yleensä näitä vammoja saa tappelussa, tappelu tietenkin edellyttää ensin riitaa "jonkun" kanssa. "Boismanilla todettiin käsissä vammoja, jotka voivat synyä esimerkiksi nyrkillä lyömisen seurauksena". (< edellinen lainaus; oikeuslääkärin lausunnosta).
Viimeksi muokannut Misri, Ti Joulu 18, 2012 10:08 pm. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Mirsin vastaus tulikin juuri samaan aikaan. No - samaa asiaa hieman eri sanoin.
^^Vammaenergiasta tässä puhutaan. Vamman tuottaneen töytäisyn energia on ollut vähäinen, sen voi vammoista helposti todeta. Fakta.
Yleisimmin tuon kaltaiset vammat tulevat nyrkiniskun seurauksena. Nakkikioskivammoja, kuten leukakirurgian erikoislääkäri Kontio Gustafssonilla olleita vammoja kuvasi.
Misri kirjoitti:...todelliset vammat arvioitiin lääketieteellisen asiantuntija ryhmän toimesta vuosina 2003-2004. Tuskin kukaan järkevä kirjoittaja lähtee niitä enää uudelleen arvioimaan...
" Eli lyhesti voi sanoa:
- ei astaloa
- ei tajuttomuutta
- ei verisenä juoksentelua"
Ai että "ei tajuttomuutta" ja "ei verisenä juoksentelua" on oikein asiantuntijaryhmän toimesta todettu.Keitä olivat nämä "asiantuntijat"?Laitatko lainauksen tai mieluummin linkin josta väittämäsi yksiselitteisesti selviää.
awa kirjoitti:
^^Vammaenergiasta tässä puhutaan. Vamman tuottaneen töytäisyn energia on ollut vähäinen, sen voi vammoista helposti todeta. Fakta.
Yleisimmin tuon kaltaiset vammat tulevat nyrkiniskun seurauksena. Nakkikioskivammoja, kuten leukakirurgian erikoislääkäri Kontio Gustafssonilla olleita vammoja kuvasi.
Vammaenergia on vaikea ymmärrettävä.Energia on liikettä,vammoja aiheuttaa kiihtyvyys ja hidastuvuus.Pysytkö kärryillä,kyseessä on .. FAKTA?Jos NG:n vammat ovat "matalaenergiset" niin samaa voi sanoa muidenkin uhrien vammoista.Niissä kiihtyvyys ja hidastuvuusvoimat eivät ole olleet merkittävästi suurempia kuin NG:n vammoissa.FAKTA.Näitä muiden uhrien vammoja ei Kontion ole tarvinnut arvioida,joten vertailu on jäänyt tekemättä.FAKTA.Matalaenerginen ei ole yhtäkuin lievä.FAKTA.
Murskaava voima joka tarvitaan kallon luun sisäänpainumiseen on aivan eri luokkaa, kuin se töytäisy, joka riittää kasvojen hentoisten luiden murtumiseen. Fakta. Siinä on aika paljon eroa.
Se energia mikä on tarvittu Gustafssonin vammojen syntymiseen on hyvin tarkasti tiedossa. Leukakirurgi Kontio määritteli energian hyvinkin osuvasti matalaenergiseksi.
^ Enpä uskonut että tämä on näin vaikea asia.Energiaa ei Bodomuhrien eri vammojen aiheuttamiseen ole käytetty merkittävästi enempää tai vähempää.Laittaisitko Awa jotain joule -lukuja tukemaan väitteitäsi tukemaan?Vammoista puhuttaessa yleinen käytäntö on jakaa vammat matala- ja korkeaenergisiin vammoihin.FAKTAA.Uhrien vammat kuuluvat kaikki samaan "matalaenerginen" -luokkaan.Vain NG:n vammoja virallisesti käsiteltäessä on käytetty energialuokitukseen liittyvää termistöä.FAKTAA.
Jos kädessä on kivi astalona,käden liike-energia on sama kuin se olisi tyhjällä kädellä.Tosin käden massa ja iskun aiheuttaman materiaalin tiheys ovat erilaiset,mutta kiihtyvyysenergia (eli vammaenegia) on sama.FAKTA.Jos astalona olisi maila tms. varrellinen esine,olisi kiihtyvyys suurempi astalon ulkopäässä kuin kiihtyvyys kädessä olevassa päässä.FAKTA.Tämäkään ei välttämättä tekisi vammasta korkeaenergistä.Vammaenergiasta puhuttaessa korkeaenerginen vamma syntyy esim. liikenneonnettomuudessa,jossa kiihtyvyys- ja hidastuvuusenergiat voivat olla huomattavia.Jos kaksi kävelevää jalankulkijaa törmää toisiinsa,mahdolliset vammat ovat matalaenergisiä.FAKTA.Kontio on oikeassa NG:n vammojen matalaenergisyydestä,mutta vammojan vakavuudesta termi "matalaenerginen" ei kerro yhtään mitään.FAKTA.
Jos olet eri mieltä,todista väitteesi.Vai olisiko fiksuinta myöntää olevansa väärässä?FAKTA.
rootbeer kirjoitti:^ Enpä uskonut että tämä on näin vaikea asia.Energiaa ei Bodomuhrien eri vammojen aiheuttamiseen ole käytetty merkittävästi enempää tai vähempää.
Tämä ei ole ollenkaan vaikea asia. Gustafssonin vammojen aiheuttamiseen on tarvittu matalaenerginen töytäisy. Esimerkiksi nyrkinisku tai potku.
^ Vitsikästä Matlock! Leukaluun keskialueen murtuma on tyypillinen iskuvamman seuraus. Näitä vammoja nähdään erityisesti nyrkiniskujen ja potkujen aiheuttamina. Eli nämä ovat niitä tyypillisiä leukaluun murtumakohtia näissä ns. snagari vammoissa. Ne on tuotettu pelkästään fyysistä voimaa käyttäen, siksi asiantuntijat käyttävät niistä sanontaa matalaenergisen voiman tuottamia vammoja.
Tässä vielä hieman kertausta liittyen Gustafssonin vammoihin:
Arvio siitä, että Gustafssonilla olisi ollut keskivaikea aivovamma, ei oikeastaan kerro yhtään mitään. Eikä se perustu minkäänlaisiin faktoihin.
Mielestäni merkittävä eli Gustafssonin oireet selittävä aivoruhjetasoinen aivovamma on poissuljettu. Aikalaidiagnoosi on siltä osin väärä. Niin - aivovamma se on aivotärähdyskin.
Tenovuon aivovamma -hopotus oli pelkkää liirumlaarumia, minkä tarkoitus oli ilmeisesti vain sotkea oikeuden tuomareina toimineiden päät lopullisesti. Muut oikeuden lääkäriasiantuntijat arvioivat Gustafssonin vammoja ja Tenovuo esitelmöi aivovammoista yleisesti. Toisin kuin muut lääkärit, Tenovuo näki Gustafsonin ilmeisesti ensimmäisen kerran vasta oikeussalissa. Siltä pohjalta on hieman hankalaa arvioida päämiehensä eli Gustafssonin aivovammaa millään tavalla/tasolla.
Tenovuo on vain neurologi. Gustafssonilla oli muita vammoja kuin aivovamma. Oikeastaan on niin, että aivovammaa ei ole pystytty osoittamaan millään lääketieteellisellä tutkimuksella olleen. Kun ei ole mitään näyttöä, niin ei sitä neurologi voi muuksi muuttaa.
Muut oikeudessa lausuntoja antaneet asiantuntijalääkärit olivat kaikki vammakirurgeja, jotka hoitavat tämän kaltaisia vammoja päivittäin. Nämä lääketieteen huippuasiantuntijat arvioivat mm. sitä todennäköisyyttä, mikä vammaenergia on aiheuttanut Nils Wilhelm Gustafssonille kasvovammat ja johtaisiko se aivovammaan. Siis sellaiseen aivovammaan, joka selittäisi Gustafssonilla olleet oireet. Tällaista yhteyttä ei ole löytynyt. Mielestäni sitä yhteyttä ei löytänyt oikeudessa Gustafssonia puolustanut neurologikaan.
Tässä leukakirurgi Risto Kontion arvio tuon kaltaisista vammoista joita Gustafssonilla oli.
Tämän tyyppiset vammat ovat matalaenergisen väkivallan seurausta, kohdistuneet iskut tai töytäisyt kasvojen alueelle ovat olleet tylpän esineen aiheuttamia. Kysymykseen tulee mahdollisesti potku tai nyrkinisku tai esimerkiksi putoaminen matalalta tasolta noin 1 – 2 metrin korkeudelta. Jos kysymyksessä on nyrkinisku tai potku, on tarvittu ainakin kaksi erillistä iskua. Verenhukka tämäntyyppisen vamman perusteella on vähäinen. Kasvojen vammat ovat vain vähäisessä määrin haitanneet potilaan liikkumista paikasta toiseen
Merkittävä aivovamma on ensimmäisiä asioita mihin sairaanhoidossa ja potilaan ensiavussa puututaan. Näin ei tapahtunut Gustafssonin kohdalla helluntaina vuonna 1960. Nils Wilhelm Gustafssonia hoiti opiskelija-harjoittelija, joka ei ollut lääkäri lainkaan. Gustafsson siirtyi oppilaan käsittelyn jälkeen tavalliselle vuodeosastolle. Gustafsson vietti tavallisella vuodeosastolla pari päivää.
No - tätä aivovamma-asiaa on puitu paljon. Se voidaan sanoa varmasti, että Nils Gustafssonilla ei ole ollut merkittävää aivoruhjetta, koska merkittävästä aivoruhjeesta jää aina pysyvä jälki aivoihin. Tällaista aivoruhjeen jättämää jälkeä Gustafssonin aivoista ei tarkoissa nykyaikaisissa tutkimuksissa vuonna 2004 löytynyt. Näin voidaan todeta, että tuo aikalaislääkärin aivoruje -diagnoosi on varmasti väärä. Nils Wilhelm Gustafssonilla ei ole ollut merkittävää aivoruhjeen tasoista vammaa koskaan elämänsä aikana (ennen tuota MRI -tutkimusta 2004). Se on FAKTA.
Nils Gustafssonin hoito Töölön saraalassa oli aluksi hieman erikoista. Eli Gustafssonilla ei epäilty sairaalaan tullessa minkäänlaista aivovammaa. Erikoista eikö totta.
.