Lahden likakaivosurma 1982

[kurvijor]

Muistaako kukaan Lahdessa 80 luvun alussa sattunutta tapausta, jossa eräs "taiteilijana" tunnettu tyyppi pahoinpideltiin ja työnnttiin lopuksi likakaivon, jonne lopulta hukkui. Kyseisestä tapauksessa oli tekijöitä 4-5 ihmistä,joista yksi sai tappotuomion ja loput pääsivät kuolemantuottamuksilla.

[Aizerbaidzan]

Poliisi kertoo 1984, s. 111-118, Kuolema likakaivossa, ylikonstaapeli Pertti Malminen

Perjantaina 5.11.1982 kello 16.15 Lahden rikospoliisiin tuli puhelu tuntemattomalta mieheltä, joka ilmoitti, että eräässä kaupungin omistaman kiinteistön pihamaalla sijaitsevassa likakaivossa oli miehen ruumis. Ilmoittaja ei kertonut nimeään ja katkaisi puhelun.

Poliisi meni paikan päälle ja totesi kertomuksen todeksi. 1,2 metrin syvyisessä likakaivossa oli veden ja lietteen seassa miehen ruumis.

Ilmoitetussa osoitteessa olevalla tontilla oli kaksi rakennusta, vanha puurakenteinen ja puulämmitteinen omakotitalorakennus, sekä myös asuttava piharakennus. Rakennusten pihapiirissä oli vesikaivo ja siitä vielä noin 10 metrin päässä etelään likakaivo.

Päärakennuksen edessä lumessa näkyi epäselviä jalanjälkiä. Portailta lähti raahausjälkiä, jotka johtivat rakennuksesta etelään. Portaiden vasemmassa päädyssä seinässä oli verijälkiä ja joitakin jälkiä portaiden vieressä oli peitetty hiekalla. Seinän ja portaiden vierestä löytyi verisiä kattotiilen palasia. Kaivolle johtava polku oli tallattu ja sitä pitkin oli raahattu miestä.

Päärakennuksen eteläpäässä sijaitsevassa oli läsnä sen haltija, koneasentaja "Rane", hänen ystävänsä "Kirre" ja tämän tyttöystävä "Airi". "Rane" oli edellisenä päivänä käynyt poliisilla tekemässä rikosilmoituksen kaivosurman uhrista.

"Ranen" asunnon olohuoneen sohvasta, seinältä, lattialta olevasta pahvilaatikosta ja keittiöstä löytyi verijälkiä. Olohuoneen uunista löytyi poltettujen vaatekappaleiden, kukkaron ja vyön osia.

Portaiden vieressä oleva hiekka poistettiin ja sen alta löytyi verisiä jälkiä, - pullonkappaleita ja veriset silmälasit.

Kaivossa ollut mies oli 52-vuotias "Pera", syntynyt 3.8.1930 Viipurissa. Lahteen hän oli saapunut vanhempineen sotien jälkeen muiden evakkojen mukana. "Peralla" oli taipumuksia taidemaalariksi, mutta ei ilmeisesti koskaan saanut mitään oppia maalauksessa. Hän oli erikoistunut tekemään koristemaalauksia esimerkiksi kapiokirstuihin ja muihin vastaaviin esineisiin.

"Pera" joutui poliisin kanssa tekemisiin jo 15-vuotiaana. Vuoteen 1976 mennessä "Peralla" oli rekisterissä jo ainakin 25 törkeää varkautta, lukuisia varkauksia, näpistyksiä, vangin karkaamisia, väärentämisiä ynnä muita vähäisempiä rikkomuksia. Vuonna 1976 hän siirtyi astetta rankempaan vaiheeseen ja surmasi puukottamalla ryyppykaverinsa. Vapaus koitti vuoden 1981 alussa. Lahteen "Pera" kotiutui pysyvästi. Vuoden 1982 syyskuuhun mennessä Lahden rikospoliisi oli tehnyt hänestä jo kymmenen pöytäkirjaa oikeudelle.

Työntekoon saati asunnon hankintaan "Peralla" ei ollut halua. Hän notkui milloin minkäkin entisen linna- tai ryyppykaverin luona. "Pera" ei muuttaessaan yleensä kysynyt asunnon haltijan mielipidettä. Tietenkin hän sentään valitsi asuntonsa sen verran tarkasti, että tunsi olevansa asunnon haltijaa vahvempi.

"Peran" majapaikoissa asui yleensä porukkaa, joita ei haitannut uuden jäsenen epäsosiaalinen elämäntyyli. "Pera" ei kuitenkaan jaksanut lähteä kovin pitkälle rikoksia tekemään, vaan hän hakkasi ja putsasi omia seuralaisiaan. Tätä ei katsottu hyvällä ja ”hullusta "Perasta"” puhuttiin usein jopa poliisillekin. Porukan jäsenet tekivät "Perasta" jopa rikosilmoituksia, vaikka näissä porukoissa ei yleensä ole tapana puhua asioista edemmäs.

"Pera" joutui tietävästi usein pikaoikeudenkäyntien kohteeksi. Sen verran usein hänellä oli silmä mustana.

Kesällä 1982 "Pera" majoittui erään vanhan linna- ja ryyppikaverinsa luokse. Asunnon omistaja, "Kirre", ei saanut sanoa mielipidettään siitä, että hänen kämppäänsä perustettiin taidemaalaamo. Tosin "Kirrellä" oli "harrastuksia" muualla eikä hän paljoakaan ehtinyt olla "Peran"seurassa asunnossaan. "Pera" kuljetti "Kirren" asunnolle ryyppyporukkaa ja hallitsi yhtä huonetta ja sen irtainta omaisuutta kuin omaansa.

Elokuun puolessa välissä "Pera" toi asuntoon naisseuralaisen, joka kuului ”alan porukoihin”. Jossain vaiheessa "Pera" huomasi, että hänellä on luultua vähemmän rahaa ja epäili seuralaisensa vieneen rahat. Tämä kävi miehen kunnialle. Hän otti jalastaan korkeakorkoisen Cowboy-saappaan ja huiteli serualaiseltansa tajun kankaalle. Alkoholimyrkytystä lähentelevä humalatila sammutti naisen kuitenkin niin nopeasti, ettei "Peran" tarvinnut ihan mahdottomasti hakata. Itse asiassa "Kirren" asunto kärsi naisseuralaista enemmän vaurioita. Verta oli roiskunut kaikkialle katosta lähtien.

"Kirre" ei ilmeisesti pitänyt tapauksesta, sillä pian tämän jälkeen "Pera" kokosi ”ateljeensa” ja siirtyi päärakennuksessa asuvan "Ranen" toveriksi. "Rane" oli lukinnut ovet ja sulkenut ikkunat, mutta se ei "Peraa" pysäyttänyt. Hän särki ikkunat päästäkseen sateensuojaan. Ikkunaepisodista tehtiin vahingontekoilmoitus, mutta tämän jälkeen "Pera" onnistui suostuttelemaan "Ranen" ottamaan tämän väliaikaisesti asuntoon.

"Rane" ei varsinaisesti kuulunut "Peran" vakioporukkaan. "Rane" oli kunnollinen nuori mies, jonka työttömyys ajoi välillä ryypiskelemään.

"Rane" oli rehellisellä työllä hankkinut usean tuhannen markan stereot sekä muutakin irtaimistoa. "Peran" ehdottikin, että ”myyhän kamasi, niin saadaan kunnon känni”. Koska "Ranella" oli kotivakuutus, "Pera" ehdotti, että ”mitähän jos myisit kamasi salaa ja tekisit ilmoituksen, että ne on varastettu. Näin olisi voitto kaksinkertainen ja tulisi vieläkin parempi känni”. "Rane" ei kuitenkaan lämmennyt ajatukselle, ja "Pera" uhkasi viedä tavarat itse myyntiin.

"Rane" ei "Kirren" tavoin notkunut kaupungilla, jonka vuoksi "Pera" pariin otteeseen hääti "Ranen" puukkolla uhaten yöksi kadulle.

"Rane" oli 4.11.1982 aamupäivällä ollut kavereiden kanssa baarissa. Myös "Pera" saapui sinne ja uhkaili "Ranea". "Rane" oli kertonut seurueeseen kuuluneille "Airille" ja "Kirrelle" "Perasta", jotka ehdottivat rikosilmoituksen tekemistä.

"Rane" kävi rikospoliisissa ja kertoi suhteellisen selvänä "Peran" aiheuttamasta kiusasta. "Rane" kertoi kuulleensa, että "Pera" oli joskus syyllistynyt tappoon ja nyt hän oli sanonut uskaltavansa tehdä sellaisen uudestaankin.

"Ranen" mukaan "Pera" ei juuri nyt ollut hänen asunnossaan, joten sovittiin, että "Rane" tulisi seuraavana päivänä uudestaan ja sitten lähdettäisiin yhdessä nostamaan "Peran" ateljee pihalle.

Rikosilmoituksen teon jälkeen "Rane", "Airi" ja "Kirre" ryypiskelivät olutta "Airin" asunnolla. Porukassa tehtiin päätös, että "Pera" heitetään pihalle omin voimin. "Airi" ehdotti jopa tappamista. Hän ja "Kirre" tunsivat syvää myötätuntoa "Ranea" kohtaan, joka oli hiljainen ja surkea hissukka kovaotteisen "Peran" käsissä.

Kolmikko marssi "Peran" asunnolle (tai no, "Ranehan" sitä virallisesti hallitsi). "Kirre" totesi makuulla olleella "Peralle", että ”se on lähtöä nyt”. "Pera" otti esille puukon ja vastasi, että jos joku lähtee niin ei ainakaan hän.

"Kirre" löi "Peraa". Iskun voimasta mies lensi selälleen kamarin lattialle. Hän kömpi jaloilleen, mutta "Kirre" ehti ottaa esiin pullon, jolla iski "Peraa" päähän. "Pera" kaatui tajuttomana lattialle ja "Kirre" vielä potkaisi tätämuutaman kerran päähän. "Airi" puolestaan pisti "Peraa" puukolla selkään. "Rane" katseli touhua vierestä eikö osallistunut väkivaltaan.

Tajuton "Pera" raahattiin ulos ja pudotettiin lähes parimetristen portaiden päältä jäiseen maahan. Pihalla "Kirre" rusikoi "Peraa" pihalta löytämällään kattotiilellä kasvoihin.

Kolmikko palasi "Airin" asunnolle ryypiskelemään. Illan aikana "Kirrelle" tuli mieleen, että ”eihän sitä "Peraa" voi siihen rapun pieleen jättää”. "Kirre" meni herättämään erään piharakennuksen toisessa päässä asuneen miehen ja kertoi, että portaiden pielessä makaava "Pera täytyisi" viedä likakaivoon. Unen tokkurassa ollut naapuri suostui touhuun muitta mutkitta. Naapuri ei epäillyt hetkeäkään, etteikö "Pera" olisi kuollut. Todellisuudessa "Pera" ei kuitenkaan ollut kuollut vielä, vaan kuolema koitti vasta hänen nieltyään keuhkoihinsa likakaivossa ollutta vettä.

Tämän jälkeen nelikko siirtyi "Ranen" asuntoon ja joivat "Peran" viinakset pois tapauksen kunniaksi. Aamulla "Rane" ja "Airi" siivosivat asuntoa ja polttivat joitakin "Peralle" kuuluneita tavaroita.

Poliisi epäili heti alussa "Ranea" syypääksi tekoon. "Rane" ottikin syyt niskoilleen ja väitti tehneensä teon yksi. Kun tarkemmissa tutkimuksissa "Ranen" tunnustus osoittautui perättömäksi, hän myönsi tapahtumien oikean kulun. "Rane" kuitenkin katsoi, että koko tapahtumaketju oli saanut alkunsa hänestä ja näin ollen hän oli siitä myös vastuussa.

"Ranea" syytettiin yllytyksestä tappoon. Lahden raastuvanoikeus kuitenkin vapautti hänet kokonaan 30.12.1982 antamassaan tuomiossa. "Airi" tuomittiin törkeästä kuolemantuottamuksesta vuodeksi ja 4 kuukaudeksi vankeuteen, mutta laskettiin vapaalle odottamaan tuomion lainvoimaiseksi tuloa. Naapuri tuomittiin törkeästä kuolemantuottamuksesta vuodeksi ja 2 kuukaudeksi vankeuteen. "Kirre", joka katsottiin päätekijäksi, tuomittiin taposta 10 vuodeksi vankeuteen.

Vapaalle jalalle päästyään "Airi" ei suinkaan pysynyt kaidalla polulla. Hän oli sen jälkeen lukuisia kertoja poliisin ja oikeuslaitoksen kanssa tekemisissä. Humalassa hän on kertonut jonkin asiavan painavan häntä "Peran" tapossa. Kuulusteluissa hänestä ei kuitenkaan saatu enempää irti.

"Airi" ehti Poliisi kertoo -kirjan mukaan olemaan mukana useissa törkeissä pahoinpitelyissä, laittomissa uhkauksissa ym. rikoksissa, joko todistajana tai syyllisenä.

"Pera" oli aikoinaan tappanut ryyppykaverinsa. Ryyppykaverin veli oli ampunut haulikolla erään linnakaverinsa. "Peran" tappoa koskevassa jutussa todistajana ollut ”Siru” oli tappanut avomiehensä muutama vuosi aiemmin ja "Airi" oli mukana jutussa, jossa erään kakoismurhan tapahtumapaikan läheisyydessä anastettiin runsaasti omaisuutta.

[Doctor Lecter]

^ Tuossahan tuo tulikin julki varsin hyvin. Porukka ja miljöö olivat varsin tyyppillisiä ryyppyporukan aikaansaamaan henkirikokseen. Elettiin ehken viimeisiä aikoja lähes joka kaupungissa näiden ränsistyneiden ja kovaosaisten asuinpaikaksi viimeisinä vuosinaan joutuneiden puutalolähiöiden kanssa, vert. Friman vs. Blom ja Rauhankatu 7 sekä liki 10 vuotta aiemmin Helsingin säkkimurhissa.
- Ja kappas vaan, samoihin aikoihin tämän Lahden likakaivosurman aikaan oli tuo Frimanin ruumiin löytyminen Kaaron kaatopaikalta Raumalla.

Helsingin Sanomat uutisoi likakaivosurmasta 9.11.1982:

Lahti kaivo.jpg (66.14 KiB) Katsottu 5334 kertaa

Uhri oli - kuten jo ylempänä mainittiin - ammatiltaan koristemaalari ja nimeltänsä Pertti Luukkainen.

Kuva oli pudonnut. Palautettu.
-NILS-

[John Doe]

Tapahtumapaikka ei ole enää samanlainen ja koko puutaloalueesta on vain yksi "mökki" jäljellä. Nykyään paikka näyttää tältä:
http://maps.google.fi/maps?sourceid=nav ... 1%2c+Lahti

Samalla totean, että aikoinaan tunsin kaikki tässä mukana olleet ihmiset.
Tuo jäljellä oleva puutalo löytyy, kun menee vähän matkaa "alamäkeen"=vasemmalle tosta risteyksestä joka on linkissä.

[matlockb]

Olipa täysin uusi juttu minulle, kiitokset vain Doctorille ja Aizerille. Sattuuko kukaan tietämään, ovatko "Airi", "Rane" ja "Kirre" vielä elossa ja miten heidän elämänsä on jatkunut? "Airin" elämästähän kerrottiinkin jo sen verran että hän jatkoi elämäänsä poliisin, syyttäjien ja tuomareiden vanhana tuttuna, käräjäsalin vakioasikkaana (joita edelleenkin riittää).

[Johnny_B]

Tuo jäljellä oleva puutalo löytyy, kun menee vähän matkaa "alamäkeen"=vasemmalle tosta risteyksestä joka on linkissä.

Piti käydä oikein paikalla ajelemassa äsken, ei ole tuotakaan taloa enää olemassa.

[Minnari]

Hei..olen"Airin" tytär...hän kuoli vuonna 2001, viettäen ennen sitä 10 vuotta hyvää elämää...hän sai pojan vuonna 86. Ja tuli mummoksi vielä samana vuonna. Loppu elämänsä hän vietti kutoen lapsenlapsilleen sukkia ja villapaitoja...hän oli hyvä mummo ja huumorintajuinen mamma loppuelämänsä...sairauden myötä ja sen tiedostaen hän pyysi anteeksi jumalalta, lapsiltaan, ystäviltään ja tuttaviltaa...lepää rauhassa äiti...olet aina rakas...

[kallesanteri]

Osoite on tapahtuneille varsin sopiva: Turhalantie.

[NancyDrew]

Tapahtumapaikka ei ole enää samanlainen ja koko puutaloalueesta on vain yksi "mökki" jäljellä. Nykyään paikka näyttää tältä:
http://maps.google.fi/maps?sourceid=nav ... 1%2c+Lahti

Samalla totean, että aikoinaan tunsin kaikki tässä mukana olleet ihmiset.
Tuo jäljellä oleva puutalo löytyy, kun menee vähän matkaa "alamäkeen"=vasemmalle tosta risteyksestä joka on linkissä.

Laitetaanpa vielä tarkka linkki. Ilmeisesti kyse on tuosta talosta?

[Norrelo]

Laitetaanpa vielä tarkka linkki. Ilmeisesti kyse on tuosta talosta?

Aikalainen muistelee, ettei ole todennäköisesti tuo talo. Likakaivo oli Kärpäsenkadusta noin viiden ja talo noin seitsemän metrin päässä. Lähistöllä, Katsastajankadulla, vuonna -84-85 ampui mies perheensä saunaan ja sen jälkeen itsensä.

[Detsi]

Osoite on tapahtuneille varsin sopiva: Turhalantie.

Turhalankatu https://www.google.com/maps/place/Turh ... f?hl=fi-fi

[Detsi]

Laitetaanpa vielä tarkka linkki. Ilmeisesti kyse on tuosta talosta?

Aikalainen muistelee, ettei ole todennäköisesti tuo talo. Likakaivo oli Kärpäsenkadusta noin viiden ja talo noin seitsemän metrin päässä. Lähistöllä, Katsastajankadulla, vuonna -84-85 ampui mies perheensä saunaan ja sen jälkeen itsensä.

5.2.1983. Tapahtui osoitteessa Katsastajankatu 5 tuo kaksoismurha. Tekijä, Lahtelainen 47-vuotias liikennöitsijä Aulis Kautonen surmasi 33-vuotiaan vaimonsa Linnea Kautosen ja tämän 26-vuotiaan ystävättären Armi Järvisen. Kautonen ja hänen vaimonsa omisti asunnon, jossa teko tapahtui.

Teot oli tehty astalolla ja ampuma-aseella. Poliisi löysi kuolleet omakotitalon oleskelutiloista.

Kautonen ei surmannut itseään tekojensa jälkeen.

Mielentilatutkimuksen mukaan Kautonen oli osittain syyntakeeton. Hänet tuomittiin kahdesta murhasta 22 v vankeuteen - 11 v per henkilö, mutta yhdistettynä tuomio oli 14 vuotta 8 kuukautta.

https://www.murha.info/2021/12/21/suom ... git-osa-2/

[Oikeus ennen kaikkea]

PPK 1984

Tapahtumapaikka. Etualalla likakaivo, mistä ruumis löytyi.jpg (281.98 KiB) Katsottu 3608 kertaa

Kaivon kansi ylösnostettuna. Vainajan jalka näkyvissä.jpg (231.14 KiB) Katsottu 3608 kertaa

Olohuoneen sohvassa ja lattialla olevassa pahvilaatikossa oli veritahroja.jpg (203.95 KiB) Katsottu 3608 kertaa

[Doctor Lecter]

Poliisi kertoo 1984, s. 111-118, Kuolema likakaivossa, ylikonstaapeli Pertti Malminen
"Pera" oli aikoinaan tappanut ryyppykaverinsa.

Tosiaan, "Pera", eli kaivoon viety koristemaalari Pertti Luukkonen teki aikoinaan henkirikoksen itsekin ja mikäli muistan oikein, niin puukkoa siinä käytettiin ja osoite oli Mannermaankatu Lahdessa, jossa Luukkosella oli verstas pienkerrostalon takapihalla. Ennen puukotusta oli nautittu alkkoholia runsain määrin.

Jos vuosilukua penäätte, niin 1974-1976. Noin suurinpiirtein. Uhri oli sukunimeltään Kosonen?

Luukkosen koristemaalaushommat jäivät taka-alalle ja vankilasta päästyään asui milloin missäkin. Varasti ryyppykavereiltaan ja joutui epäsuosioon - ja kuten mainittiin, päätyi kaivoon.

Näissä jutuissa on usein surkuhupaisia piirteitä; kun Luukkosta oltiin viemässä kaivoon ja tarvittiin lisää auttavia käsiä, niin naapurista löytyi mies joka ei turhia kysellyt. Hoiti hommansa ja liekö sen jälkeen mennyt takaisin päiväunille.

[Aizerbaidzan]

Jos vuosilukua penäätte, niin 1974-1976. Noin suurinpiirtein.

Ylemmässä viestissä kirjoitin:

Vuonna 1976 hän siirtyi astetta rankempaan vaiheeseen ja surmasi puukottamalla ryyppykaverinsa. Vapaus koitti vuoden 1981 alussa.

Kovin pitkään Luukkaisen vapaus ei kestänyt, kun kuolo hänet jo korjasi. Karmako iski?

Helsingin Sanomat uutisoi likakaivosurmasta 9.11.1982:

"Vanhaan hyvään aikaan" ei aikailtu tuomioiden kanssa, sillä jo 23.12.1982 Helsingin Sanomat uutisoi Pertti Luukkaisen likakaivosurman tuomioista lehdessään. Siinä, toisin kuin Poliisi kertoo -kirjoissa, ei käytetty peitenimiä tietystikään. Uutisen mukaan taposta kymmenen vuoden tuomion saanut oli 30-vuotias Kari Ampuja.

En löytänyt HS Aikakoneesta tietoa, että mites hovissa kävi. Syyttäjä oli RO:n tuomiossa tyytyväinen ainoastaan Kari Ampujan tuomioon.

Hei..olen"Airin" tytär...hän kuoli vuonna 2001, viettäen ennen sitä 10 vuotta hyvää elämää...hän sai pojan vuonna 86. Ja tuli mummoksi vielä samana vuonna. Loppu elämänsä hän vietti kutoen lapsenlapsilleen sukkia ja villapaitoja...hän oli hyvä mummo ja huumorintajuinen mamma loppuelämänsä...sairauden myötä ja sen tiedostaen hän pyysi anteeksi jumalalta, lapsiltaan, ystäviltään ja tuttaviltaa...lepää rauhassa äiti...olet aina rakas...

Myöhään tulee kyllä vastaukseni, mutta mielenkiintoista kuulla lähipiirin kertomuksiakin. Hyvähän se on, jos Arja sai vielä kaiken tuon jälkeen elämänsä hallintaan.

Tarinan henkilöiden elämäntyylit huomioiden käy mielessä, että onkohan tämän tapauksen osapuolista kukaan enää elävien kirjoissa? Kari Ampujakin olisi nyt hieman päälle seitsemänkymmenen.