Anders Lindbäck syntyi Brålandassa Taalainmaalla vuonna 1803. Hän varttui huonoissa kotioloissa ja hänen vanhempansa kuolivat Andersin ollessa nuori. Hän sai kuitenkin apua sedältään, joka kustansi myöhemmin Andersin papinopinnot Uppsalan yliopistossa.
Lindbäck toimi pappina Skallerudsissa 30 vuotta, ennen kuin sai mahdollisuuden työskennellä kirkkoherran virassa Värmnlannin maakunnassa sijaitsevan pienen Sillbodalin seurakunnassa. Kaikki ei mennyt kuitenkaan niin kuin hän oli kuvitellut. Pienessä seurakunnassa oli paljon ongelmia. Niitä tuottivat ennen kaikkea köyhyys ja rikollisuus. Lindbäck ajoi läpi ankaria päätöksiä. Ainoastaan oman seurakunnan jäsenet saivat apua ja köyhien saaman avun kynnystä korotettiin. Menoja leikattiin rajusti.
Varakas kauppias Anders Lysén oli Lindbäckin lapsuudenystävä. Lysén sairastui syfilikseen (kuppaan), tuli huonoon kuntoon ja otti yhteyttä Lindbäckiin pyytääkseen päästä asumaan tämän luokse pappilaan joksikin aikaa. Tämä sopi kirkkoherralle, jolle Lysén maksoi ylöspidostaan. Kauaa ei Lysén ehtinyt pappilassa asua kun hänen päivänsä päättyivät. Hänet löydettiin 15. joulukuun aamuna vakavasti sairaana sänkynsä alta. Hän oli oksentanut ja kuolemankielissä. Oireet ilmenivät sen jälkeen, kun Lysén oli syönyt Lindbäckin tarjoamaa puuroa. Myöhemmin Lysén menehtyi. Huhut hänen kummallisesta kuolemastaan alkoivat liikkua.
Lysénin omaiset tulivat epäluuloiseksi, kun kirkkoherra Lindbäck hoputti heitä hautajaisten järjestelyissä. Lysén oli testamentannut Lindbäckille 10 000 kruunua.
Lysénin veli vaati viranomaisia avaamaan veljensä haudan ja tutkimaan kuolemaa. Näin tehtiinkin. Ruumiinavauksessa Lysénin todettiin kuolleen arseenimyrkytykseen.
Tapauksia ilmeni lisää ja hautoja availtiin. 19. lokakuuta leski Karin Persdotter oli kuollut vierailtuaan Lindbäckin luona. Hänen poikansa Daniel itse selvinnyt myrkytysyrityksistä viidesti osittain siksi, ettei hän oikein pitänyt viinistä. 30. marraskuuta oli kuollut palvelija Nils Pettersson niin ikään arseenimyrkytykseen. Myrkytysyrityksiä todettiin useita muitakin.
Lopulta paine Lindbäckin ympärillä voimistui ja hän tunnusti myrkytykset. Hän oli sekoittanut arseenia ehtoollisviiniin - Lysénin tapauksessa puuroon - ja juottanut sen uhreille. Lindbäck selitti tekojaan eutanasialla. Hän väitti voineensa pahoin katsoessaan vierestä ihmisten kurjuutta ja köyhyyttä. Todennäköisempi syy on, että Lindbäckin silmissä köyhät seurakuntalaiset olivat vain turha kuluerä. Heistä koitui paljon kustannuksia, joten Linbäck päätti hoitaa heidät pois päiviltä. Kauppias Lysénin murhan motiivi oli selvästi taloudellisen hyödyn tavoittelussa.
Lindbäck tuomittiin kolmesta murhasta ja neljästä murhanyrityksestä teloitettavaksi mestaamalla. Kirkkoherra teki kuitenkin oman ratkaisunsa ennen maallisen tuomion täytäntöönpanoa. Hän hirttäytyi sellissään 25. marraskuuta 1865.
Anders Lindbäckin lopullisia motiiveja on pohdittu kauan. Jotkut pitävät Lindbäckin tyypillisenä psykopaattisena sarjamurhaajana, toiset armomurhaajana. Nykyisen rikollistyypityksen mukaan kirkkoherra Anders Lindbäck oli varhainen muoto organisoituneesta sarjamurhaajasta. Nykypäivänä Lindbäckin kaltaiset sarjamurhaajat toimivat usein sairaaloissa ja muissa hoitolaitoksissa.
Silbodalin kirkko
Lähteet:
http://www.vf.se/nyheter/arjang/den-gif ... -fascinera
http://sverigesradio.se/sida/artikel.as ... el=4157477