Rikottu ovi-ikkuna ja siitä kulkeminen (ketju 2)

[erämaaetsivä]

Sorkkapäällä lyöty, ulkopuolelta (pystylangat katkeilleet ennimmäkseen).
Lukkopesää tavoiteltu.

Ja se sopiva aukko oli sitä varten että ulkopuolinen saisi lukon auki sisäpuolelta (ei tässä onnistunut koska oli kaksitoiminen lukitus johon olisi tarvinnut vähintään kaksi näppärää kättä, ja hanskatkin kädessä...).

Myös se, että pakeni rikotusta ikkunasta, osoittaa ettei huppu tuntenut lukkomekanismia. Ei niinkään paksut hanskat.
Jokatapauksessa ulkoapäin rikottu.

[turumurre]

En osta turren teoriaa. Jos kangasta lyö vasten kovaa pintaa ( lasi ) tuo jälki voi syntyä. Jos lasia lyödään, itseasiassa kolmea lasia - silloin kangas antaa periksi hajoavan lasin edestä eikä pientä pistemäistä jälkeä voi kuvitella syntyväksi.

Esitin yllä monta perustetta siitä miksi ikkuna on rikottu ulkoa. Ja eräs niistä minkä luulin avaavan silmäsi oli tämä tummalla kirjoitettu:

Ja mikä oleellisinta kuolema; Kun lyöt yhteen noista pisteistä, oletatko että niille muille on vielä sen jälkeen lasia takana aiheutettavaksi samanlaiset jäljet... (tämä sama Valhalle joka on tämän epäonnistuneen skenaarion alkuperäinen idioitsija vuodelta 2010).

Et ymmärtänyt tuotakaan. Laitan vielä kerran, ja käytän siinä osittain sun omaa piirtämääsi kuvaa :


(noista numerojärjestyksistä ei välitetä)

Mikä siis aiheuttaa ne vastaavat jäljet tapauksissa 2 ja 3 koska niissä ei enää ole sitä lasia takana kuten tapauksessa 1.
Naputtelua älä yritä tarjota, tuo lasi oli erittäin lujaa, vaatii voimaa mennäkseen rikki tuossa reunassa.
Lasi ei myöskään rikki mennessään tee mitään pikkuruista reikää vaan hajoaa laajalti.

[Valhalla]

Uskon ihan niin kuin tutkijatkin - lasia on rikottu molemmin puolin. Nuo verhon jäljet kuitenkin sisäpuolelta. Ehkä valtaosa iskuista oli ulkopuolelta.

Ehkä rikkominen tapahtui ulkopuolelta ja nuo alalaidan iskut olikin reunan viimeistelyä sisäpuolelta verhon ollessa edelleen kiinni.

[harjoittelija]

Turre: voisitko selittää, miten vapaasti riippuvaan, vain ylhäältä ja alhaalta kiinnitettyyn kankaaseen saa lyötyä jonkinlaisen jäljen.

Itse en keksi mitään tapaa siihen. Aiemmin jo selitin käsitykseni lasin rikkoutumisesta kangasta vasten, mutta Ulvilan tapauksen verho ei sovi siihen.

[kuolema]

Turre:

Eli mistä sinun mielestäsi nuo jäljet ovat peräisin? Tapasimme tänään pienellä joukolla tästäkin tapauksesta kiinnostunutta porukkaa ja käytössämme oli isompi pala vastaavaa materiaalia. Kävi ilmeiseksi, että siihen voi erittäin suurella voimalla painaa jopa sormin vastaavanlaisen painauman, mutta kudos ei "littaannu" sen painosta, kuten tuossa näyttää tehneen.

Minä EN tiedä, mmiten nuo jäljet ovat syntyneet, mutta näyttäisi vahvasti sille,että ne on tehty voimakkaalla iskulla, jossa välitön iskuvaikutus "liiskaa" materiaalin littanaksi jotain kangasta kovempaa pintaa vasten ja sen jälkeen tuo taustalla oleva materiaali antaa periksi iskukohdasta va sanalla tavalla tekee myös kangas. Taustamateriaaliksi sopisi hyvin esim. rikkoutuva lasi, mutta vaihtoehtoisesti myös vaikkapa voimalla sormella painamalla ovat nämä voineet syntyä.

[turumurre]

Turre: voisitko selittää, miten vapaasti riippuvaan, vain ylhäältä ja alhaalta kiinnitettyyn kankaaseen saa lyötyä jonkinlaisen jäljen.

Itse en keksi mitään tapaa siihen. Aiemmin jo selitin käsitykseni lasin rikkoutumisesta kangasta vasten, mutta Ulvilan tapauksen verho ei sovi siihen.

Miten niin vapaastiriippuva. Verho oli tiukasti kiinni neljästä kohtaa ja pingotettu ylä- ja alalaidasta siihen tarkoitetulla vaijerilla. Lyöntikohdat alakulmassa joka antaa periksi vähemmän.
Lyöntijäljet ulkoapäin suoritettuna joko suoraan tulleet rikkomisvälineestä tai sitten välillisesti niin kun lyöty lasiin, niin ne lasit 'törmätessään' kankaaseen aiheuttivat jäljet.

Tämä menee ihan labran lausunnon mukaan, eli eivät voineet yksilöidä ko iskuvälinettä niistä vahingottuneista kohdista, pitivät mahdollisena myös lasin aiheuttamina.

[pikasso]

Ikkunakuvassa näkyy rengasruuvin jäämä, ei voi totta. Rengasruuvi on vaan niin tanakka, ettei se voi avautua noin vain pitkäksi venyneeksi "rautalangan pätkäksi". Ennenkin tästä..

Niin unohtui sanoa, että ennen kangas repeää kuin rengasruuvi antaa periksi.

[harjoittelija]

En oikein vakuuttunut Turren selityksistä:
1. Jos lyö noin lähekkäin sisältäpäin, onko enää lasia jäljellä mitä lyödä? Mielestäni on sama asia lyökö noin lähekkäin sisältä / ulkoa, lasia on yhtäpaljon lyötävänä.
2. jos lyö sisältä, niin miksi ei muista lyönneistä jää jälkiä verhoon? Vr. jos lyö ulkoa, miksi ei muista lyönneistä jää jälkiä verhoon, edes oven reunojen läheisyydessä, jossa verhon pingotus on yhtä tiukka kuin lukon vieressäkin? Ulkoa lyötäessä verhon piti myös ottaa vastaan lukuisia lasinsiruja, mutta niistä ei jäänyt minkäänlaisia jälkiä, viiltoja tms. verhoon.
3. Huppis tekee ulkoa kolme reikää siihen lukon viereen, kerros kerrokselta ja työntää sitten kätensä näiden reikien läpi, yrittää avata lukon ja Turren mukaan vielä repii käsin siitä pienestä reijästä verhon irti yläreunan vaijerikiinnityksestä - huppiksella on mahtavat sormivoimat, tilaahan käden liikkeelle ei juurikaan ole kolmikerroksisen rikkinäisen lasin keskellä. Huomaa myös, että tämän jälkeen ei verhoa ole enää suojaamassa/estämässä lasin lentelyä ikkunan muun rikkomisen aikana, joten tästä eteenpäin lasit lentävät ihan vapaasti pitkin takka- ja olohuonetta. Muistaakseni niistä suuri osa oli kuitenkin ihan siinä oven alapuolella, verhon päällä.
4. Lisäksi tässä versiossa jätetään kokonaan huomioimatta, että Jukan verta on jo siinä ikkunaverhon nauhakujalla, siellä paraatipuolella. Miten se on sinne ehtinyt ennen homman alkua?

[turumurre]

jos lyö sisältä, niin miksi ei muista lyönneistä jää jälkiä verhoon? Vr. jos lyö ulkoa, miksi ei muista lyönneistä jää jälkiä verhoon, edes oven reunojen läheisyydessä, jossa verhon pingotus on yhtä tiukka kuin lukon vieressäkin? ...

Huppis tekee ulkoa kolme reikää siihen lukon viereen, kerros kerrokselta ja työntää sitten kätensä näiden reikien läpi, yrittää avata lukon ja Turren mukaan vielä repii käsin siitä pienestä reijästä verhon irti yläreunan vaijerikiinnityksestä - huppiksella on mahtavat sormivoimat, tilaahan käden liikkeelle ei juurikaan ole kolmikerroksisen rikkinäisen lasin keskellä. Huomaa myös, että tämän jälkeen ei verhoa ole enää suojaamassa/estämässä lasin lentelyä ikkunan muun rikkomisen aikana, joten tästä eteenpäin lasit lentävät ihan vapaasti pitkin takka- ja olohuonetta. Muistaakseni niistä suuri osa oli kuitenkin ihan siinä oven alapuolella, verhon päällä.

Mikä ihmeen pieni reikä, tuohon kun mäjäytetään niin siihen mittään pientä reikää synny. Lasiin ei koskaan, vaan se hajoaa laajalti.



Muutama tehoisku tuohon kulmaan (jossa nuo pisteetkin on) ja käden mentävä aukko on valmis.

Verho oli pingoitettu ikkunan eteen ylä- ja alalaidasta vaijereilla. Vaijereiden päässä oli silmukkaruuvit. Verho oli siis lujasti kiinni. Se mikä kertoo verhon rytkäistystä alas, ja juurikin tuon kuvainnollisen aukon kautta, on ne silmukkaruuvit kulmissa jotka osoittavat rytkäisysuunnan;
Ylhäältä oikealta oli silmukkaruuvi irronnut kokonaan, ylhäältä vasemmalta taittunut 90 astetta alaspäin, alhaalta oikealta silmukkaruuvi oli avautunut vaakatasoon (verho vaijereineen vielä siinä kiinni), alhaalla vasemmalla silmukkaruuvi ehjä (ja verho vaijereineen tietystikin siinä kiinni (suunnat siis yo kuvasta ja ulkoa katsoen).
Rytkäisysuunta siis aukkoa kohden; lievästi ylhäältä oikealta, alas vasemmalle.
Rytkäisy on ollut voimallinen koska silmukkaruuvit eivät mitään heppoisia kiinnitysvälinetä ole.

Ja lasiahan oli paljon koko sisäpuolisella alalla, paljon oli lentänyt takkaa vasten ja sivuillekin oli levinnyt. Nämä lentelyt siis tulleet sen jälkeen kun verho on rytkäisty alas ja lopullinen rikkominen on alkanut.

[Valhalla]

Tuossahan turre juuri kuvaili, kuinka verho on ollut pakko rykäistä alas SISÄpuolelta. Jos verhoon tarttuu ja sitä repii ulkopuolelta niin väistämättä tulee repineeksi sitä vasten teräviä lasinreunoja. Jos taas ulkopuolelta työntää esim sorkkaraudalla niin verho myötää liikaa tai ainakin rauta tekee siihen selvän jäljen ellei hajoita kokonaan. Sellaista jälkeä ei ole eikä lasireunojen liioin.

Vain sisäpuolelta on verhoon voinut tarttua ja vetää niin, ettei verho tärvelly hajonneen lasin reunoihin. Etenkin ylhäällä oli ikkunassa pahoja kielekkeitä. Ja tilanne oli sitä huonompi ulkopuolelta rykäisylle mitä enemmän lasinsirpaleita ja rikkomatonta lasia oli sillä hetkellä jäljellä. Ja sitähän oli paljon koska lasia oli verhonkin päällä.

Ts turre vakuuttavasti kuvaili edellä, että verhon on voinut kiskaista alas vain sisäpuolelta siihen tarttumalla. Ulkopuolelta ei onnistu jättämättä selviä jälkiä verhoon.

[Vespa velutina]

Tietoni tästä aiheesta on todella heikkoa, joten kysynpä nyt, (sori jos kyselen tyhmiä):
Jos Lahti-Auereilla on ollut tuollainen vaijereilla kiinni ollut verho ovi-ikkunan edessä sillon murhayönä, niin itse olisin vastaavassa tilanteessa avannut Jukkana verhoa jostain kulmasta silloin kun ikkunaa on alettu hakkaamaan rikki. Tuntuisi omituiselta odotella tumput suorina sisällä ja katsoa kun ikkunaa rikotaan, jos ei yhtään näe mitä sieltä on tulossa. Onko siis mahdollista, että Jukka olisi avannut verhoa nähdäkseen ulos ennen kuin ikkuna oli kokonaan rikki?

[Teleksi]

Mun vanhemmilla oli vähän vastaava systeemi. Ei sitä oikein aukaista voinut kun se oli pingoitettu paikalleen, eikä sitä siten oltu tarkoitettu avattavaksi.Äitini kun pesi lasin niin irroitti koukut seinästä ja otti koko systeemin pois. Siis kankaan, sen ala- ja yläreunaan pujotetut vaijerit ja ne sellaiset koukunmalliset ruuvit. Paikalleen jäivät vain oveen kiinnitetyt 0:n muotoiset ruuvit, joihin koukunmalliset ruuvit kiinnitettiin.

En tiedä miten Lahti/Auerin verho oli kiinnitetty, mutta minun vanhempieni verhoa olisi kyllä ollut tosi vaikea repiä irti, rakennelma on tosi vankka, kun 0-ruuvit on hyvin kierretty oven puuhun. Koukunmuotoiset eivät siitä hevillä irtioa. Koukun muotoiset ruuvit on kiinnitetty ruuvaamalla vaijereihin. Nytkun miettii, niin minun vanhemmillani olevassa verhossa olisi luultavasti irronneet ne koukun muotoiset ruuvit siitä vaijerista johon ne on kiinnitetty. Eli koukkuruuvit jäisivät killumaan 0-ruuveihin ja verho vaijerin kanssa putoaisi.

[Toripolliisi]

Nuo koukut ja 0-ruuvit voivat olla myös toisinpäin, kuten meillä mökillä keittiön ikkunassa.

0-ruuvit vaijerin päissä ja koukut ikkunan pielissä ja noin ne on tainneet olla Ulvilassakin ja koukku on suoristunut huom: ei verhosta repimällä vaan vaijerista riuhtaisemalla.

Joku ihmetteli etteikö tuota verhoa olisi voinut ottaa nätisti irti kiinnikkeistään. Olisi voinut mutta tehtiin siellä kaikkea muutakin "ei niin nätisti"..

[erämaaetsivä]

En löytänyt kuva-ketjusta, kuvaa ko. ovesta sisältä kuvattuna. niin, että molemmat karmit näkyy. Oliko toinen koukku-ruuvi sinkunut(se oikean puoleinen irronnut)vai oliko säilyttänyt muotonsa. Oliko vaijeri uinut irti verhosta ?
Alapäästään oli kuitenkin kiinni ovessa.

[MissHolmes]

Siinähän Turre, kiitos vaan, osoitti teoriani todeksi: ikkuna on rikottu alun perin ulkoa kahvan kohdalta ''jäähyn'' päätteeksi.
Ja loppu sitten sisältä myöhemmin. Niin kuin myös verhokin. Revitty alas sisältä käsin myöhemmin.

Alkaahan se totuus Turrellekin hahmottua vihdoin