Et voi tosissasi vaittaa, etta kaikkien oikeudenkaynnissa ilmitulleiden asioiden pitaa olla julkisia. Tai voittehan sina ja sisotalo nain vaittaa, mutta tama on vastoin yleista oikeuskasitysta.turumurre kirjoitti
"Oikeudenkäynnin julkisuusperiaatteella pyritään edistämään yleistä luottamusta lainkäyttöön ja estämään lainvastaisia toimintatapoja."
Onko toteutunut?
Tassa EIT:n kanta vastaavaan paitsi huomattavasti vahemman poyristyttavaan paljastelutapaukseen:
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/EIT+ ... 5264217890EIT: Ylen sai tuomita MOT-ohjelman insestijaksosta
2.3.2011 15:31
A A
STT
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) hyväksyy ratkaisun, jossa korkein oikeus tuomitsi Ylen MOT-ohjelman toimittajat insestijutusta sakkoihin. EIT päätti jättää tuomittujen valituksen käsittelemättä.
Ohjelmassa haastateltiin poikiensa hyväksikäytöstä tuomittua miestä, joka esiintyi omilla kasvoillaan ja etunimellään. Näin myös uhrit olivat tunnistettavissa.
Korkein oikeus tuomitsi miehen, ohjelman toimittajan ja tämän esimiehen sakkoihin yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä. Kukin sai 50 päiväsakkoa. Lisäksi Yle ja tuomitut määrättiin maksamaan 5 000 euron kärsimyskorvaukset sekä pojille että heidän äidilleen.
EIT on korkeimman oikeuden kanssa yhtä mieltä siitä, että useat ihmiset ovat voineet yhdistää uhrit haastateltuun mieheen. Se pitää sananvapauden rajoittamista perusteltuna olosuhteissa, joissa alaikäisistä seksuaalirikosten uhreista paljastettiin arkaluontoisia tietoja.
Tuomioistuin pitää insestiä yhteiskunnallisesti merkittävänä asiana, mutta katsoo, että siitä olisi voinut kertoa paljastamatta uhrien henkilöllisyyttä.
Tapauksessa oli kyse myös siitä, syyllistyivätkö toimittajat yllytykseen tai avunantoon salassapitorikokseen julkaistessaan tuomioistuimessa salaiseksi määrättyjä asioita.
Tutkijatohtori Päivi Tiilikan mukaan tapaus viestittää toimittajille, että salaisten tietojen julkaisemisessa kannattaa olla varovainen.
"Tässä on pää avattu siihen suuntaan, että myös tietojen eteenpäin levittäjällä voi olla vastuu salassapitorikoksesta. Aiemmin on ajateltu, että vain tiedon luovuttaja on vastuussa."
Tiilikasta tapaus eroaa kuitenkin selvästi perinteisistä tietovuodoista, joissa toimittaja saa salassa pidettävää materiaalia esimerkiksi viranomaiselta. Näissä tapauksissa kynnys tuomita osallisuudesta salassapitorikokseen olisi varmastikin korkeampi.
Suomi on saanut useita langettavia tuomioita median sananvapauden loukkaamisesta. Suomen asioita käsittelevä jaosto on hiljattain muuttunut, ja Tiilikka pitää mahdollisena, että sillä on jatkossa vaikutuksia EIT:n linjaan.
"Tässä nyt nähdään, ettei EIT ole automaatti, josta aina tulisi sananvapausmyönteinen ratkaisu. Tässä valituksen perusteettomuutta on pidetty aika ilmeisenä, kun sitä ei otettu edes käsittelyyn", hän sanoo.
