Kyllikki Saari - Isojoki 1953 (ketju 2)

[Atlanta]

Ei kai kotiväeltä edes alibeja kyselty. Pidettiin kai ilman muuta syyttöminä. Sinä toit esiin sen ajatuksen, mitä en ole koskaan uskaltanut missään tuoda esiin, vaikka olen epäillyt jotain saman suuntaista. En tosin isää, mutta jotakuta muuta perheenjäsentä. Luulen, että koko perhe tiesi, mutta ei puhuttu mitään. Ei varmaan omaisia edes kuulusteltu.

[Kyökkipsykologi]

Itse siis uskovaisessa perheessä kasvaneena, ja tietäen millaisen kasvatuksen oma äitini sai (joka samaa ikää kuin Kyllikki) niin tiedän millaisia ne isät voivat olla kun "opettavat" lapsiaan.
Mutta kaikki nämä spekulaationi olen siis saanut wikipediasta, tältä palstalta, suomi24:lta
ja Alibista, eli minulla ei ole mitään käytännön tietoa joten intuitioni juontaa juurensa varmaankin siitä kun olen kuullut juttuja oman vaarini (äidin isän) kasvatusmetodeista ja suhtaumisesta siihen kun tytöt tuli myöhässä kotiin.

[Atlanta]

Ei silti ollenkaan huono teoria. Minä olen vain muiden asioiden kautta päätynyt kyseiseen ajatukseen. Uskovaisessa perheessä ei asiat todellakaan aina ole niin ihanteellista kuin kuvitellaan. Moni rikos pysyy salassa juuri sentakia, että perhe on uskovainen.
Minulla on paljon kavereita, jotka ovat kasvaneet uskovaisessa ja ahdasmielisessä kodissa, etten ihmettele mitään.

[Kyökkipsykologi]

Jossain vain luki että isän liikkeistä ei ollut tietoa surman aikaan.
Viitaten tuohon kun kirjoitin ettei ole alibia.

[strangelove]

Jossain vain luki että isän liikkeistä ei ollut tietoa surman aikaan.
Viitaten tuohon kun kirjoitin ettei ole alibia.

Isä oli tarkastamassa viljelysmaitaan katoamisen aikaan. Äiti oli kotona. Jos nyt alibin tai sen puuttumisen vuoksi lähdetään etsimään syyllisiä, niin luultavasti vähintään 50 % isojokisista olisi potentiaalisia tappajia. Täytyy kuitenkin olla muutakin, kuten motiivi ja järkevä teoria tapahtumien kulusta, ja ne täytyy pystyä myös perustelemaan niin, että faktat tukevat tarinaa. Nuo edellä mainitut seikat kun toteutuvat, niin ollaan jo pitkällä.

Kotiväen epäilemisessä ei ole mitään uutta ja kyllähän likipitäen jokaisessa selvittämättömässä katoamisessa epäillään ensiksi kotiväkeä. Täytyy kuitenkin olla todisteita, edes aihetodisteita epäilyjen tueksi. Tässä tapauksessa niitä ei ole.

Poliisi pitää tapausta selvitettynä ja uskoo tietävänsä tekijän henkilöllisyyden. Siihen on hyvät perustelut, joiden kannalle itsekin olen vuosien saatossa kallistunut.

[Atlanta]

Ai, että on selvinnyt vai? Ja murhaaja on tietty kuollut, joten nimeä ei kerrota. Jos kerran tekijä tiedettiin, niin miksi ei aikanaan tuotu vastaamaan teostaan. Kyllikin surmaajaa etsittiin todella kauan. Kas kummaa, ettei löytynyt.
Mutta oli kuinka oli, tekijä oli Kyllikille tuttu ja tunsi paikkakunnan.
Hans Assman sai tietty syyt tästäkin. En usko. Eikä syyllinen ollut myöskään kirkkoherra Kallio.

[Kyökkipsykologi]

Niin Kyllikin isähän on jo kuollut. Jos poliisi tietää surmaajan tänä päivänä, tuskin he julkistaisivat sitä jos kyseessä olisi Kyllikin lähisukulainen.

Itse eräässä seksuaalirikoksesta valitettavan läheltä tietävänä voin sanoa, että poliisi ei tosiaankaan julkista kaikkia johtolankoja asian arkaluontoisuudesta johtuen. On hyvin todennäköistä että jos poliisi tekijän oletettavasti tietää, se pidetään tarkoituksella pois julkisuudesta koska jos tekijä on kuollut ja varsinkin jos kyseessä on arkaluontoinen, elossa oleviin sukulaisiin vaikuttava tekijä, niin ehkä ihan hyvä että se pidetäänkin salassa.

[Helinä79]

Ai, että on selvinnyt vai? Ja murhaaja on tietty kuollut, joten nimeä ei kerrota. Jos kerran tekijä tiedettiin, niin miksi ei aikanaan tuotu vastaamaan teostaan. Kyllikin surmaajaa etsittiin todella kauan. Kas kummaa, ettei löytynyt.
Mutta oli kuinka oli, tekijä oli Kyllikille tuttu ja tunsi paikkakunnan.
Hans Assman sai tietty syyt tästäkin. En usko. Eikä syyllinen ollut myöskään kirkkoherra Kallio.

Todisteet eivät olisi riittäneet oikeudessa ja epäillyllä oli alibi murha ajankohdalle.

Assman se ei ollut. Kirkkoherra Kalliosta ei ole taidettu puhuakkaan . Kyllä se ojankaivaja taitaa tänäpäivänä se poliisin ehdokas olla. Sitä, kuka murhaaja on, ei tietysti varmasti saada koskaan tietää.

[Atlanta]

Kyllikki Saari katosi sunnuntaina 17.5.1953. Hänet näki viimeiseksi, ennen surmaajaa Lähteenmäki-niminen mies n klo 22.00. Ei kai ojuri töissä siihen aikaan ollut, eikä varsinkaan pyhäiltana? Oliko kytiksellä muuten vaan? Ja mikähän oli motiivi?
Kirkkoherra Kallio oli Kyllikin esimies, kun Kyllikki tuli toimeensa kirkkoherranvirastoon. Kallio tosin muutti toiseen seurakuntaan ja olikin jo siellä Kyllikin katoamisen aikoihin, mutta joutui teosta epäillyksi vuosina 1955-56, kun paljastui, että hänellä oli sopimaton suhde erääseen rippilapseensa. Samalla epäiltiin Kyllikin murhasta, mutta vapautettiin, ellei epäilystä niin putkasta.

[Atlanta]

Ja anteeksi töppäys. Kirkkoherra ei ollut Kallio nimeltään, vaan Kauko Kanervo. Mutta kuitenkin, hän ei ollut syyllinen.

[Ailar]

Kanervoa oli kuulusteltu jo useampaankin otteeseen Kyllikin surmasta ennen tätä kihniöläistytön tapausta, mutta mitään näyttöä ei saatu ja hänellä oli lähes aukoton alibi surma-ajalle. Poliisitarkastaja Fjalar Jarva antoi määräyksen tutkia nämä kirkkoherran tekemiset 20.2.1956. Tutkimukset koskivat siis kihniöläistytön tapausta, mutta mukaan otettiin myös Kyllikin surma.
Kanervo itse epäili surmaajaksi Isojoen silloista nimismiestä, koska Kanervon mukaan miehen koti muistutti enemmän ilotaloa kuin nimismiehen virkataloa.
Otin aikanaan talteen Nykypostista 4/1983 nämä Kanervon kirjeet tälle 16-vuotiaalle kihniöläistytölle ja kyllä ne on melkoista tekstiä 44-vuotiaalta mieheltä tuon ikäiselle.
En muista, onko ne täällä jo, mutta laitan nyt linkit kuitenkin. Olen ottanut kuvat lehdestä kameralla ja siksi ne on hieman huonohkoja.

http://aijaa.com/0083010065527
http://aijaa.com/0074010065528

[skoone]

Kanervoa oli kuulusteltu jo useampaankin otteeseen Kyllikin surmasta ennen tätä kihniöläistytön tapausta, mutta mitään näyttöä ei saatu ja hänellä oli lähes aukoton alibi surma-ajalle. Poliisitarkastaja Fjalar Jarva antoi määräyksen tutkia nämä kirkkoherran tekemiset 20.2.1956. Tutkimukset koskivat siis kihniöläistytön tapausta, mutta mukaan otettiin myös Kyllikin surma.
Kanervo itse epäili surmaajaksi Isojoen silloista nimismiestä, koska Kanervon mukaan miehen koti muistutti enemmän ilotaloa kuin nimismiehen virkataloa.
Otin aikanaan talteen Nykypostista 4/1983 nämä Kanervon kirjeet tälle 16-vuotiaalle kihniöläistytölle ja kyllä ne on melkoista tekstiä 44-vuotiaalta mieheltä tuon ikäiselle.
En muista, onko ne täällä jo, mutta laitan nyt linkit kuitenkin. Olen ottanut kuvat lehdestä kameralla ja siksi ne on hieman huonohkoja.

http://aijaa.com/0083010065527
http://aijaa.com/0074010065528

Kiitos Ailar erittäin mielenkiintoisten kirjeiden postauksesta! En ollutkaan noita ennen nähnyt. Jotenkin kyllä vaikuttaisi siltä, että Kanervo on kirjoittanut samantyylisiä kirjeitä Kyllikille (ja tehnyt myös samantyylisiä tekoja...) Jää epäselväksi, oliko Kyllikki tullut synnintuntoon ja kertonut asiasta jollekulle/ vai oliko esim joku kotiväestä löytänyt kirjeet? Tai sitten Kyllikki oli ilmoittanut Kanervolle, että hän kertoo asiasta jollekulle. Yksi vaihtoehto on vielä se, että Kanervon vaimo oli löytänyt miehensä kirjeitä ja ...

Joka tapauksessa joku on ollut erittäin vihainen Kyllikille. Ja sen vuoksi surmannut/ surmauttanut hänet. Kuka tekijä on, on siis epävarmaa, mutta olen melkein sata, että asia liittyi joka tapauksessa KK:oon.

[Atlanta]

Niinpä. Ja ahdasmielisellä, uskovaisella Isojoella ei tuollaasta katseltu. Tietenkinhän se oli Kyllikin syy, ajateltiin. Vikittelee kunnon miestä, vaikka asia on toisinpäin. Niin, jos siis näin on tapahtunut, että Saari oli saanut "rakkauskirjeitä" myös. Silloin teoriani perheen osallisuudesta asiaan pitää paikkansa. Mutta kuten kirjoitin, muut asiat ovat saaneet minut kallistumaan siihen suuntaan. Mutta tämä olisi yksi lisä, jos näin olisi käynyt.
Nyt jo edesmennyt Ilmari Laesterä, joka tutki yksityisetsivänä tapausta, ei koskaan kertonut tietojaan muille kuin poliisille. Hän uskoi tietävänsä murhaajan, mutta poliisi ei kuulemma uskonut. Juttuhan on kovin hyvin painettu villasella.

[Atlanta]

Ja onko muuten sattumaa, että vajaa vuosi ennen Saaren katoamista, kuolee liikenneonnettomuusessa Auli-niminen tyttö? Saaren kaima! Hänen nimensä oli Auli Kyllikki Saari. Siis Auli-surmat kuten Piia-surmat!

[strangelove]

Joka tapauksessa joku on ollut erittäin vihainen Kyllikille. Ja sen vuoksi surmannut/ surmauttanut hänet. Kuka tekijä on, on siis epävarmaa, mutta olen melkein sata, että asia liittyi joka tapauksessa KK:oon.

Mikä saa sinut epäilemään, että asia liittyi Kanervoon?

Harvoin tämän tyyppisissä seksuaalirikoksissa kyse on tekijän vihasuhteesta uhriin. En usko siihen tässäkään tapauksessa. Pikemminkin raiskaaja, jonka täytyi paljastumisensa estämiseksi surmata uhri.

Kauko Kanervon syyllisyyttä ei puolla oikeastaan mikään seikka. Hän oli kiinnostunut alaikäisistä, mutta se ei itsessään riitä perusteeksi syyttää ketään murhasta. En myöskään usko, että asia liittyi Kanervoon millään muullakaan tavalla. Sellaisesta ei ole mitään näyttöä, eikä kukaan ole tähän päivään mennessä esittänyt ainuttakaan järkevää mahdollisuutta tapahtumien kulusta Kanervo-kytkökseen tai kotiväkiteoriaan liittyen. Niitä odotellessa.

Kanervo ei ehtinyt toimia Isojoella kauaakaan, eikä varmasti tuntenut sitä synkää ja pimeää metsäaluetta, jonne Kyllikin matka päättyi. Axel Skogman tuli vakuuttuneeksi siitä, että surmaaja asui paikkakunnalla ja tunsi maaston kuin omat taskunsa. Näin hän lausui Jermon kirjassa:

- Kukaan vieraspaikkakuntalainen ei olisi tietänyt Lellulaksoon johtavaa ratastietä eikä osannut kuljettaa polkupyörää sinne suonsilmäkkeeseen. Tekijän on täytynyt olla paikkakuntalainen.

- Ruumista on heti surmatyön tapahtumispaikalta lähdetty raahaamaan Lallunsuolle, jolloin kengät ovat matkalla pudonneet jaloista. On muistettava, että sinä keväänä Isojoella oli vettä tavallista runsaammin. Lallunsuon kuoppakin oli silloin veden alla, mikä seikka on ollut kätkijän tiedossa ja yhä vahvistaa käsitystä, että hän on tuntenut paikkakunnan erittäin hyvin. Veden runsaus myös selittää sen, ettei kenkiä ensimmäisissä etsinnöissä havaittu.

Nyt jo edesmennyt Ilmari Laesterä, joka tutki yksityisetsivänä tapausta, ei koskaan kertonut tietojaan muille kuin poliisille. Hän uskoi tietävänsä murhaajan, mutta poliisi ei kuulemma uskonut. Juttuhan on kovin hyvin painettu villasella.

Kansalaistoimikunnan palkkaamat yksityisetsivät Rekola ja Laesterä, sekä Saaren omaisten värväämä Hämäläinen, olivat yhtä tyhjän kanssa. He tulivat maaseudulle vain ryypiskelemään ja elämään mukavaa elämää kohtuullisen runsaiden korvausten turvin. Isojokiset kansalaistoimikunnassa vaikuttaneet henkilöt ovat tämän myöhemmin itsekin myöntäneet. Toimittaja Enska Kalliokin sai enemmän selville kuin nämä yksityisetsivät, joista oli viralliselle poliisitutkinnalle vain haittaa.

Ja onko muuten sattumaa, että vajaa vuosi ennen Saaren katoamista, kuolee liikenneonnettomuusessa Auli-niminen tyttö? Saaren kaima! Hänen nimensä oli Auli Kyllikki Saari. Siis Auli-surmat kuten Piia-surmat!

Yliajon uhrina kuolleen nuoren naisen oikea nimi ei ollut Auli. Oikean henkilöllisyyden paljastaminen ei ole tarpeen.