Kirjekaveriksi vangille?

Sana on vapaa jos netiketti on hallussa.

Valvoja: Moderaattorit

Nooruska
Michael Knight
Viestit: 4108
Liittynyt: La Maalis 13, 2010 2:57 pm

Re: Kirjekaveriksi vangille?

Viesti Kirjoittaja Nooruska »

aga kirjoitti:
Tessu kirjoitti:Vuosia sitten jouduin tavalla tai toisella henkirikoksen tehneen naisen vankeusajan ystäväksi,eli hoidin kaiken mitä pitikin mukaan lukien tapaamiset,kirjeitä kirjottelin varmaan sen 50-60.
Nyttemmin on kaikki häntä muistuttava hävitetty myös kirjeet,en pitänyt hänen tyylistään mennä muiden luo kun hänen omaisuutensa oli vielä täällä.
Samanlaiseen en vaan enää pysty en millään! jokin vaan on muuttanut maailmaani,toisen auttaminen on OK mutta se että jos ei anneta auttajalle mitään arvoa on jo sairautta!
Tämä oli oma kokemus enkä voi arvostella mitä muut tekevät,ehkä jollekkin se käy?
Vähän epäselväksi jäi kertomuksesi, esim. tämä muiden luo meno ja miksi hänen omaisuutensa oli sinun luonasi ja miksei hän tullut omaisuuttaan hakemaan, miksi hän jätti sen sinun luoksesi...
Joo mäkin jäin ihmetteleen koko tätä kirjotusta.
Jumalauta kakarat me ollaan televisiossa!
Bias
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1354
Liittynyt: Su Heinä 19, 2009 1:04 pm

Re: Kirjekaveriksi vangille?

Viesti Kirjoittaja Bias »

Olisiko tuossa ollut kyse siitä, että meni vapauduttuaan asumaan jonkun muun luo, eikä edes heti hakenut tavaroitaan pois? Silloin tämä auttaminen ei ollut ihan pyyteetöntä, vaan odotuksena oli yhteiselämä kenties, ja tästä suivaantuneena hän siis hävitti kirjeet. Auttaminen on kuitenkin auttamista ja parisuhde parisuhde, näitä ei kannata sekoittaa keskenään. Koska jos sekoittaa, tulos on kuvatunlainen ja keljuttaa.
Ei ole syyttömiä. On vain huonosti kuulusteltuja.
Josif Stalin
Nooruska
Michael Knight
Viestit: 4108
Liittynyt: La Maalis 13, 2010 2:57 pm

Re: Kirjekaveriksi vangille?

Viesti Kirjoittaja Nooruska »

^ Totta muuten! :shock: Jotenkin kummallisesti ajattelin nimimerkki "Tessun" kokoajan naisena ja siksi olin hukassa! :o :oops:
Jumalauta kakarat me ollaan televisiossa!
aga
Adrian Monk
Viestit: 2767
Liittynyt: Pe Elo 01, 2008 11:21 am

Re: Kirjekaveriksi vangille?

Viesti Kirjoittaja aga »

Toisaalta, miten se naiseuskaan tuota Biasin "täsmentämää" kuviota poissulkisi? Bias on kyllä oikeassa, jos tuo on totta.
Tessu
Christopher Lorenzo
Viestit: 1674
Liittynyt: La Tammi 05, 2013 2:51 am

Re: Kirjekaveriksi vangille?

Viesti Kirjoittaja Tessu »

Omaisuus oli takuuna että maksaa velkansa,no maksoi eikä paljoa jääny ja vei osan tavaroistakin,loput jätti ettei tarvinnut enää tulla maksamaan.
No tästälähin en enää tuommoista tee,ei kyllä ole varaakaan ketään auttaa,toistenluo menolla tarkoitan että meni samaan porukkaan mistä oli tullutkin eli ongelmia varmaan tulisi?
No sai kyllä mennä minne halusi kunhan olisi puhunut totta.lupa hänellä oli tehdä omanpään mukaan,mutta en tykännyt että kotini olisi joku varalaskeutumispaikka.
Poltin muutes kaikki entisten tuttujen kirjeet ja aloitin tyhjältä pöydältä,niin on parasta kun kaikki muukin muuttuu.
Ei kyllä ollut aikomuskaan elää tuon ihmisen kanssa samankatonalla tai samaa elämää.
Enää ei vaan pysty tuommoiseen puolitutun auttamiseen saati kirjoitteluun,kavereita kyllä autan jos pystyn ja päinvastoin että en ole aivan kuoreeni vetäytyny,eikä pelkkä raha ole se mitä haetaan,luottamus on tärkeämpää!
Kat_Revolver
Harjunpää
Viestit: 321
Liittynyt: Su Joulu 02, 2012 11:32 pm

Re: Kirjekaveriksi vangille?

Viesti Kirjoittaja Kat_Revolver »

Nyt ollaan kyllä jännän äärellä :shock: Ihan uusi aluevaltaus nämä blogit aiheesta, nyt vietinkin hyvän tovin niiden parissa. Tuo Enkeli ja Tiikeri -kuvio mulle jäi epäselväksi, koska en päässyt blogiin. Lieneekö suljettu vai mikä.. Aika menoa kyllä. Kyllähän tuollaisen vankihermannin motiivit ymmärtää, mutta entäs sitten näiden suomalaisten morsianten? Kiehtovaa.
Muovipussi päähän ja ruumis suohon.
MelkoNormi
Armas Tammelin
Viestit: 89
Liittynyt: Ke Helmi 06, 2013 1:01 am

Re: Kirjekaveriksi vangille?

Viesti Kirjoittaja MelkoNormi »

On vähän harkinnassa pitäisiköhän kirjoittaa kirje parille vangille jos vaikka vastaisivat. Tietenkin siellä päässä saattaisi piristää elämää jonkin verran. Kuinkahan monta kirjettä tuollainen nettisivu tuo yhdelle vangille?
Nooruska
Michael Knight
Viestit: 4108
Liittynyt: La Maalis 13, 2010 2:57 pm

Re: Kirjekaveriksi vangille?

Viesti Kirjoittaja Nooruska »

MelkoNormi kirjoitti:On vähän harkinnassa pitäisiköhän kirjoittaa kirje parille vangille jos vaikka vastaisivat. Tietenkin siellä päässä saattaisi piristää elämää jonkin verran. Kuinkahan monta kirjettä tuollainen nettisivu tuo yhdelle vangille?
No riippuu sivustosta, mut ainaki noi mun on sanonu mun olevan ainoo ulkomailta ja sit siellä olevan muutama, max.10 kpl iha jenkeistä.
Jumalauta kakarat me ollaan televisiossa!
Bias
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1354
Liittynyt: Su Heinä 19, 2009 1:04 pm

Re: Kirjekaveriksi vangille?

Viesti Kirjoittaja Bias »

Minun kirjekavereista joillekin on kirjoittanut muutama, joillekin ei kukaan muu. Korkean profiilin vangeille ja kuolemaan tuomituille kirjoittavia voi olla satoja. Joillakin sivustoilla on jotain listoja vangeista joille ei kirjoita kukaan. Semmosilta minä olen yrittänyt poimia omat kirjekaverit.
Ei ole syyttömiä. On vain huonosti kuulusteltuja.
Josif Stalin
TinTin
Poliisikoira Rex
Viestit: 275
Liittynyt: Ma Kesä 23, 2008 2:31 pm

Re: Kirjekaveriksi vangille?

Viesti Kirjoittaja TinTin »

Itse laitoin yhden kirjeen menemään yhdysvalloissa istuvalle vangille ja mielenkiinnolla odottelen tässä että vastaako. Sen kummempaa motiivia mulla ei ole kuin että piristää yhden ihmisen elämää, parisuhdetta en hae enkä minkäänlaista romanssia.
Redwolf
Scooby-Doo
Viestit: 25
Liittynyt: Ke Tammi 21, 2009 7:03 pm

Re: Kirjekaveriksi vangille?

Viesti Kirjoittaja Redwolf »

Hyvin on naista huijattu suhteeseen. Oksettavan näkönen mies kyl :shock:
Ei oo selvinnyt muuten kenellekkää mitä tää antonia mikä lie on tehnyt, että "joutu" sinne?
Tai ylipäätänsä minkä näköinen tää nainen on? O.o

Itse en halua kirjoittaa, en piristää millää tavalla niiden ihmisten elämää jotka sinne joutuivat kärsimään.
Ku en oikeen keksis mitään sanomista kuolemaan tuomitulle tai kumppaninsa tappajalle tai raiskaajalle. :D Toki onhan siel syyttömiä..
Life asked death,
"Death Why do people love me, but hate you?"
Death responded,
"Because you are a beatiful lie and i am a painful truth.."
Nooruska
Michael Knight
Viestit: 4108
Liittynyt: La Maalis 13, 2010 2:57 pm

Re: Kirjekaveriksi vangille?

Viesti Kirjoittaja Nooruska »

Redwolf kirjoitti:Hyvin on naista huijattu suhteeseen. Oksettavan näkönen mies kyl :shock:
Ei oo selvinnyt muuten kenellekkää mitä tää antonia mikä lie on tehnyt, että "joutu" sinne?
Tai ylipäätänsä minkä näköinen tää nainen on? O.o
Kenestä naisesta puhut? Tuosta Mariasta, joka pitää tuota mitä lie häkkitiikeri-blogia? (Valkoinen enkeli ja häkkitiikeri tais olla..?)
Jumalauta kakarat me ollaan televisiossa!
Redwolf
Scooby-Doo
Viestit: 25
Liittynyt: Ke Tammi 21, 2009 7:03 pm

Re: Kirjekaveriksi vangille?

Viesti Kirjoittaja Redwolf »

Siitäpä naisesta, löysin sen blogin monien mutkien jälkeen ja sieltä pongahti kait sen miehen kuva.
Joku tiikeri enkeli soppa :D

Edit: Meni tovi, mutta sain scrollattua tuon blogin "alkuun" asti.
http://hakkitiikeri.com/blogi/?paged=19

Sinkku, 3 lapsen äit ja 35 vuotias, ollut 8 vuotta yksinhuoltaja. Siinä vastaus mulle, miksi :D
mutta kuvaa en oo nähnyt naisesta :evil:
Life asked death,
"Death Why do people love me, but hate you?"
Death responded,
"Because you are a beatiful lie and i am a painful truth.."
Nooruska
Michael Knight
Viestit: 4108
Liittynyt: La Maalis 13, 2010 2:57 pm

Re: Kirjekaveriksi vangille?

Viesti Kirjoittaja Nooruska »

^ Blogissa oli joskus kuva hänestä; vaalea, pyöreä kroppainen nainen.
Jumalauta kakarat me ollaan televisiossa!
murmeli2
Scooby-Doo
Viestit: 28
Liittynyt: Ke Helmi 13, 2013 5:46 pm

Re: Kirjekaveriksi vangille?

Viesti Kirjoittaja murmeli2 »

Itse nuorena tyttönä törmäsin stadin yössä tyyppiin, joka kertoi joutuvansa vankilaan ja vaihdoimme osoitteet. Olin mielettömän sinisilmäinen ja avoin tuolloin. Kirjoittelimme aikamme ja hänkin piirusteli huisin hienoja lyijykynä"tatskoja" mulle, kun siellä kiven sisässä sitä aikaa oli. Omia aikojaan kuivui sitten se kirjoittelu, kun ei ollut enää oikein kirjoitettavaakaan. Elimme aika eri maailmoja. Ei pahaa sanottavaa siitä casesta.

Sittemmin tapasin ravintolassa miehen, joka oli istunut taposta nuorena henkilönä muutamia vuosia ja vapautunut. Hän oli myös ollut merillä paljon. Me rakastuimme ja olihan kaveri reilun vuoden ihan ihana, huumeitakaan ei (paljon, hah) vetänyt. Mutta kun arki astui kunnolla esiin, homma kusi. Mies ei mm. kestänyt mun olemista töissä, vaan ikävissään ja turhautumistaan hummaili ties missä pätään sekoittamassa. Mulla alkoi palaa käämi moisessa touhussa ja ehkä olin sitten kurja, nalkuttava ämmä, mutta ei se ollut kovin lystikästä tulla kotiin klo 16, kun ukko makaa sammuneena himassa ja paikalla on lauma muita neljän promillen jurrissa sönkkäämässä että "Älä nyt oo tommonen valittaja, ota nyt huikka säkin hei." Lovestoryn lopussa meinasi lähteä henki multa ja tulla ukolle toinen tuomio pikaistuksissan tehdystä taposta. Oli muuten tosi lähellä.

Myöhemmin olen funtsaillut, että mies ei osannut olla "siviilissä". Hän kaipasi selkeitä rajoja ja suppeaa elinpiiriä, kuten merillä ja linnassa on. Siellä on omat, selvät "lait" ja oma paikkakin hyvin selvillä hierarkiassa. Linnassa ei tarvitse huolehtia mistään. Ei ole laskuja, ei marketissa ryysimistä, ei työpaikoista taistelua. Linnassa olla möllötetään ja ootetaan sitten sitä kirjettä ja vierailua. Ruokakin tulee ilmaseksi eteen ja joku tulee amamulla sanoon että nyt ylös ja laittaa illalla valot veks.

Erittäin huonot näkymät mielestäni on näillä tiikereillä ja enkeleillä, sun muilla vastaavilla. Heillä on kulttuurierot ja alakulttuurierot. Heillä on kielimuuri (tunnekieli eri). Vankilan jälkeen ihminen on hyvin hukassa. Tehdyt murhat ja muut kauheudet ovat selvittämätön möykky psyykeessä. Ne unohtaakseen voi tarvita päihteitä. Paljon. Voi olla myös velkoja. Paljon. Vanhingonkorvauksia ja/tai huumevelkoja ja/tai muita velkoja siltä ajalta kun eli vapaana ja sai ostaa luotolla. Myöskin kirjeiden välityksellä on tullut mielikuva, joka ei lopulta usein vastaakaan sitä todellisuutta. Esim. hyvä kirjoittaja ei välttämättä osaa puhua tunteistaan lainkaan. Ja tied'npä tapauksia, joissa toinen vanki kirjoittaa toisten puolesta, kun on tunnetusti hyvä kirjoittaja.

Alakulttuurierot tarkoittavat sitä, että on ihan eri maailma elää jossain harlemissa kadulla, pitää varansa ettei lähde itteltä henki ja olla valmis ottamaan muilta henki tarvittaessa, ihan oikeesti kuin olla päivä tilitoimistossa, hakea muksut ja laittaa ruoka ja sitten illalla rustailla kirjeitä vangeille sadakseen jännitystä. Voi kuvitella, että muitakin eroja on ja että nää erot saattavat aiheuttaa "pikku-ongelmia" siviilissä.

Mitäs jos 30v jenkkilinnassa istunut tyyppi sitten muuttaa Suomeen? Ei koulutusta, ei töitä, ei kavereita, ei mitään. Muristen nostaa punttia himassa ja kokee vaimon työssäkäymiset uhkana heidän suhteelleen, kun siellä töissävoi vaikka ihastua toiseen. Mitä enemmän riippuvainen on toisen tarjoamasta toimeentulosta/huomiosta/jne. sitä alttiimpi on tuntemaan rajuakin mustasukkaisuutta ja vainoharhoja. Kun se toinen on itselle ihan kaikki. Ja toisella on paljon muutakin.

Useinhan nää tyypit lisäksi on psyko/sosiopaatteja. (Ei tokikaan ihan kaikki.) SE on omiaan luomaan ihan oman pikku-ongelmakenttänsä asioihin.

Kyllä juu, huonolla tuurilla lähtee siinä revohkassa eukolta henki, mutta toisaalta Suomessa ei joudu kuolemanselliin eiköä istuta 40 vuotta, jos on sattunut saamaan Suomen kansalaisuuden siinä jollain keinoin.

Jossain kerjussa muuten kommentoi tätä asiaa Reka Hammarin kanssa kirjoitellut ja avioitunut nainen. Kertoi ettei siviilielämä sujunut, kun he olivat mm. fyysisesti sopimattomia toisilleen.
Vastaa Viestiin