Kyllikki Saari - Isojoki 1953 (ketju 2)

[Laasti]

*Viittaus aikaisempiin viesteihin*
Mielenkiintoinen ja toki ehkä mahdollinen ajatusleikki, mutta minusta pitäisi olla totaalinen yhteensattuma, että polkupyörä kätketään syvimpään suonsilmäkkeeseen keskelle vaikeakulkuista maastoa ja paikkaan, josta kulki aikanaan jonkinlainen kärrytie aikanaan epäillyn henkilön kotiin. Olisi melkoinen sattuma, että joku kätkee hädissään polkupyörän juuri murhaajan kotipiirin lähettyville. Kyllikin pyörähän on ollut todennäköisesti ulkosalla ainakin pari kolme vuorokautta ennen kuin se upotettiin lopulliseen löytöpaikkaansa. Pyöräähän etsittiin aikanaan jopa metallinpaljastimella. Tämä on mielenkiintoista. On vain sattumaa, että kaksi marjastajaa lopulta löysivät Kyllikin pyörän koska vesi oli Lellulaaksossa (siis pyörän löytöpaikka) niin korkealla heinäkuussa "53. Mutta tämä oli varmasti murhaajan tiedossa hänen paikallistuntemuksensa ansiosta. Jaksan muuten edelleen ihmetellä, miksi poliisit antoivat suosta nostetun pyörän Kyllikin isän puhdistettavaksi. Siitähän olisi voinut löytyä tekijän/tekijöiden sormenjäljet.

[jarmo.janis]

*Viittaus aikaisempiin viesteihin*
Mielenkiintoinen ja toki ehkä mahdollinen ajatusleikki, mutta minusta pitäisi olla totaalinen yhteensattuma, että polkupyörä kätketään syvimpään suonsilmäkkeeseen keskelle vaikeakulkuista maastoa ja paikkaan, josta kulki aikanaan jonkinlainen kärrytie aikanaan epäillyn henkilön kotiin. Olisi melkoinen sattuma, että joku kätkee hädissään polkupyörän juuri murhaajan kotipiirin lähettyville. Kyllikin pyörähän on ollut todennäköisesti ulkosalla ainakin pari kolme vuorokautta ennen kuin se upotettiin lopulliseen löytöpaikkaansa. Pyöräähän etsittiin aikanaan jopa metallinpaljastimella. Tämä on mielenkiintoista. On vain sattumaa, että kaksi marjastajaa lopulta löysivät Kyllikin pyörän koska vesi oli Lellulaaksossa (siis pyörän löytöpaikka) niin korkealla heinäkuussa "53. Mutta tämä oli varmasti murhaajan tiedossa hänen paikallistuntemuksensa ansiosta. Jaksan muuten edelleen ihmetellä, miksi poliisit antoivat suosta nostetun pyörän Kyllikin isän puhdistettavaksi. Siitähän olisi voinut löytyä tekijän/tekijöiden sormenjäljet.

Saattaa olla että nykyisin kemikaalein ja menetelmin jäljet voi löytyä pitkäänkin ulkona/maastossa olleesta metallista tms, mutta kuinkahan oli tuolloin käytettävissä olleiden menetelmien ja aineiden kanssa.

[Atlanta]

Näiden uusien ajatustennne mukana tulee mielleni, ettei surmaaja ehkä sittenkään ollut paikkakuntalainen, vaan joku muu.
Pyörä oli ollut ulkona muutaman päivän ennen hautamista, se tiedetään. Molemmat aikasemmat ajatukset pyörän kohtalosta ovat hyviä ja järkeen käypiä. Pyörän upottaja, oli löytäjä tai ostaja tunsi kyllä seudun.
Pyörä upotettiin ehkä sen kummemmin ajattelematta kyseiseen suohon, tai sitten haluttiin poliisien kääntävän epäillyt määrättyyn suuntaan. Haluttiin, että tuo naisia ahdistellut joutuisi syytteeseen, vaikka tekijä olisi ollut muualta tullutkin.
Tai sitten haluttiin tahallaan antaa varma vinkki tekijästä. Se, kuka oli pyörän jollekin myynyt, kertoi jo omaa kieltään.
Hyviä ajatuksia kumpikin.
Edelleen pidän mahdollisena tutkijoiden erehdyttämistä.

[jarmo.janis]

Näiden uusien ajatustennne mukana tulee mielleni, ettei surmaaja ehkä sittenkään ollut paikkakuntalainen, vaan joku muu.
Pyörä oli ollut ulkona muutaman päivän ennen hautamista, se tiedetään. Molemmat aikasemmat ajatukset pyörän kohtalosta ovat hyviä ja järkeen käypiä. Pyörän upottaja, oli löytäjä tai ostaja tunsi kyllä seudun.
Pyörä upotettiin ehkä sen kummemmin ajattelematta kyseiseen suohon, tai sitten haluttiin poliisien kääntävän epäillyt määrättyyn suuntaan. Haluttiin, että tuo naisia ahdistellut joutuisi syytteeseen, vaikka tekijä olisi ollut muualta tullutkin.
Tai sitten haluttiin tahallaan antaa varma vinkki tekijästä. Se, kuka oli pyörän jollekin myynyt, kertoi jo omaa kieltään.
Hyviä ajatuksia kumpikin.
Edelleen pidän mahdollisena tutkijoiden erehdyttämistä.

Mielestäni muualta tullut ei voinut tietäää paikallisesta naisten ahdistelijasta syylliseksi lavastamiseen riittävällä tavalla. Mielestäni pyörän upottaminen (sinne mistä se löydettiin) ei välttämättä vaadi paikkakuntalaisuutta. Paikka on voitu löytää jopa sellaisella maastokartalla, joka sen ajan mittapuun mukaan oli jo laadukas. Tällaisia karttoja, jopa kotialuelita, saattoi olla vaikka lähialueiden sotilasyksiköillä. Ketä sotilaita ja mistä yksiköistä oli tuohon aikaan (ilta)lomilla. Olisi mielenkiintoista tietää mitä teollisuus ja liiketoimintaan liittyviä numeroita, tarroja ja leimoja pyörään oli painettuna sen valmistuksessa ja sen jälkeen, ja onko niiden perusteella yritetty jäljittää pyörän kulkureittiä edes Kyllikille asti.

[Hydrogenium]

Kyllikki Saari katosi sunnuntaina 17.5.1953. Hänet näki viimeiseksi, ennen surmaajaa Lähteenmäki-niminen mies n klo 22.00. Ei kai ojuri töissä siihen aikaan ollut, eikä varsinkaan pyhäiltana? Oliko kytiksellä muuten vaan? Ja mikähän oli motiivi?
Kirkkoherra Kallio oli Kyllikin esimies, kun Kyllikki tuli toimeensa kirkkoherranvirastoon. Kallio tosin muutti toiseen seurakuntaan ja olikin jo siellä Kyllikin katoamisen aikoihin, mutta joutui teosta epäillyksi vuosina 1955-56, kun paljastui, että hänellä oli sopimaton suhde erääseen rippilapseensa. Samalla epäiltiin Kyllikin murhasta, mutta vapautettiin, ellei epäilystä niin putkasta.

Kyllikin näki viimeiseksi TVH:n työntekijä Jaakko Lähteenmäki.
Tilaisuus kortteenkoululla päättyi klo.22.00 ja siitä kun ajelee pyörällä Maiju Helena Yli-Hietalan kanssa niin kellohan on ollut jo aika paljon kun Jaakko Lähteenmäki olisi nähnyt Kyllikin ajelemassa kotiinsa metsätietä pitkin.

Kun aurinko laski Isojella 17.5 1953 klo 22,26 jonka jälkeen oli pilkkopimeää ja pilvistäkin oli ollut kun oli satanut vettä.
http://www.moisio.fi/taivas/aurinko.php ... 05&yr=1953

Kysymys kuuluukin : Kuinka ja miten Jaakko Lähteenmäki olisi tunnistanut vastaantulevan polkupyöräilijän Kyllikki Saareksi pilkkopimeässä..
Nyt kannattaa tätä asiaa miettiä jokaisen tovin aikaa.

[jarmo.janis]

Kysymys kuuluukin : Kuinka ja miten Jaakko Lähteenmäki olisi tunnistanut vastaantulevan polkupyöräilijän Kyllikki Saareksi pilkkopimeässä..
Nyt kannattaa tätä asiaa miettiä jokaisen tovin aikaa.

Hienoa.
Erilaisiin huhuihin ja aihetodisteisiin perustuvan musta tuntu mahdollisesti ehkä siltä pohdiskelujen sijasta juuri tällaiset tarkat kysymykset on niitä, joihin vastausta hakemalla samme selvyyttä tapahtumiin. No mun veikkaus on että äänen perusteella sekä sen mahdollisen enkkotiedon perusteella, että sieltä ei voi tulla kukaan muu kuin Kyllikki. Jos esittämääsi kysymykseen saadaan kelvollinen vastaus, voidaan p.o. henkilö parhaassa tapauksessa kokonaan poistaa syyllisehdokkaiden listalta tai häneen kohdentaa tarvittaessa järeämmätkin tutkintatoimet.
Mä panen alulle konkreettisten kysymysten listan jota saa jatkaa.
1. Kuinka moni ja ketkä tiesi Kyllikin reitin ja liikkumisajan
2. Kuinka moni ja ketkä tiesi Kyllikillä olevan alkumatkasta kaveri, jonka kanssa tiet erkanee jossain kohtaa.
3. Miten voi säkkipimeässä tietää että henkilö on Kyllikki.

jatkakaa.

[strangelove]

Nyt täytyy taas painaa jarrua. Jaakko Lähteenmäen ja Kyllikki Saaren kohtaamisajaksi on arvioitu joissain lähteissä noin klo 22.40. Lähteenmäki itse arvioi ajaksi, Enskan sitä kysyessä, klo 22.15-22.20. Lähteenmäki kertoi, että kotiin tullessaan hänen vaimonsa oli juuri kuunnellut myöhäisuutiset, joten Jaska arvioi ajan tästä. Oli totuus kumpi tahansa, niin pimeää ei missään tapauksessa vielä ollut.

Vuoden -53 Isojoki ei ollut mikään Helsinki. Ihmiset tunsivat toisensa. Mielestäni on täysin turhaa yrittää väkisin vääntää valkoinen mustaksi.

Lellulakson käyttäminen polkupyörän kätkemiseen on jotakuinkin sataprosenttinen todiste tekijän paikallistuntemuksesta. Näin on totesi poliisi jo vuonna 1953 ja viimeksi rikosylikomisario Tapani Tikkala 2004. Käykää hyvät ihmiset itse tuolla paikalla, niin asia ei jää epäselväksi. Maasto on muuttunut, mutta paikka on edelleen ihan yhtä korpea. Ei sinne sattumalta kukaan kirkkoherra tai muu ulkopaikkakuntalainen ole pyörä sylissä eksynyt.

Erilaisiin huhuihin ja aihetodisteisiin perustuvan musta tuntu mahdollisesti ehkä siltä pohdiskelujen sijasta juuri tällaiset tarkat kysymykset on niitä, joihin vastausta hakemalla samme selvyyttä tapahtumiin.

Mielestäni juuri sinä olet harrastanut tätä mutuilua aika paljon.

[Atlanta]

Mutta nyt juuri kysymys olikin siitä, että pyörän upottajan ei tarvitse olla sama kuin surmaajan. Täällä oli hyviä ajatuksia. Surmaaja(jos oli toispaikkakuntalainen) ei välttämättä tienoota tuntenutkaan, mutta pyörän upottaja tunsi. Tämä oli lähtökohta.
Ja todella ajatuksia tuova seikka.
Ja kyllä kirkkoherrankin voi paikkakuntalaisiin ja seutua tuntevaksi laskea, mutta en usko hänellä olevan mitään tekemistä tässä asiassa, vaikka muuten hyvä epäilty olisikin.

[jarmo.janis]

Mutta nyt juuri kysymys olikin siitä, että pyörän upottajan ei tarvitse olla sama kuin surmaajan. Täällä oli hyviä ajatuksia. Surmaaja(jos oli toispaikkakuntalainen) ei välttämättä tienoota tuntenutkaan, mutta pyörän upottaja tunsi. Tämä oli lähtökohta.
Ja todella ajatuksia tuova seikka.
Ja kyllä kirkkoherrankin voi paikkakuntalaisiin ja seutua tuntevaksi laskea, mutta en usko hänellä olevan mitään tekemistä tässä asiassa, vaikka muuten hyvä epäilty olisikin.

Olkoon tekijän nimi mikä tahansa, on vaikeaa kuvitella että tekijä ennalta suunnitellun teon tavoitteella valitsee paikan noin huonosti (joissakin viesteissä on tuotu esille että oletetusta paikasta on hyvä näkyväisyys toiseen suuntaan pitkälle, joka tuo omat ongelmansa tekijälle). Esimerkiksi, aihetodisteena syyttömyyden suuntaan. Jos kirkkoherralla tai kenellä tahansa muulla olisi ollut "tavoitteita" Kyllikin suhteen, hän ehkä olisi syntynyttä luottamusta hyväkseen käyttäen saattanut Kyllikin tilanteeseen/paikkaan, jossa "tavoitteet" olisi ollut mahdollista toteuttaa paremmalla menestyksellä ja vähemmällä riskillä.

Sama siihen mahdolliseen autolla liikkuvan tekijän teoriaan liittyen.
Jos kerran kuskasi Kyllikin pyörää, kuten jossakin joskus on mainittu, niin.
Miksi ei sitten yhdellä kertaa vienyt Kyllikkiä paikkaan, jossa saa tavoitteensa täytetyksi. Tai jos Kyllikki oli jo silloin kuollut, niin miksei samalla kertaa sitten vienyt Kyllikkiä yhdellä kertaa niin pitkälle, ettei varmaan löydetä. Jos auto olisi seisonut tien vierustalla sen aikaa, mikä meni Kyllikin tappamiseen ja hautaamiseen, oli riski että joku tulee paikalle huomattava. Ja vaikka ei mitään muuta näkisikään, niin aivan varmasti auton jonka luultavasti myös muistaisi. Täytyy muistaa kuinka paljon vähemmän silloin oli autoja, ja kuinka paljon nykyistä helpommin tunnistettavia ne oli.
No okei
Aihetodisteluahan tämä on, mutta nämä on kysymyksiä joita minulle tulee mieleen ennalta suunnitellun teon tekijän teoriassa.
Mitä varten mahdollisesti muualta tullut tekijä tulisi jäljestä päin myymään Kyllikin pyörää Kyllikin kotipaikkakunnan omalle asukkkaalle.
Mistä paikkakuntalainen sitten mahdollisesti tiesi pyörän mahdollisen myyjän Kylikin murhaajaksi.
Kuinka mahdollinen ostaja sai tietää pyörän olleen kuuma Kyllikin tapauksen tutkintaan liittyen.

[Laasti]

Aina voi saa esittää ajatuksia ja tehdä kysymyksiä. Mutta ajatuksista ja puhtaista spekulaatioista on turha rakentaa faktoja, jos niillä ei ole mitään tekemistä todellisten tapahtumien kanssa. Kyllikki Saaren tapauksessa painaa mielestäni aika paljon aikalaispoliisien ja nykytutkijoiden lausunnot. Niiden mukaan murhaaja asui tapahtumapaikan lähistöllä ja osasi tehdä kätkönsä paikallistuntemuksensa ansiosta.

Enkä minä jaksa uskoa, että kukaan viaton olisi ollut niin mäntti että olisi lähtenyt raahaamaan pyörää umpikorpeen aika jolloin etsijöitä ja poliiseja "pyöri joka nurkassa".

[Helinä79]

Kysymys kuuluukin : Kuinka ja miten Jaakko Lähteenmäki olisi tunnistanut vastaantulevan polkupyöräilijän Kyllikki Saareksi pilkkopimeässä..
Nyt kannattaa tätä asiaa miettiä jokaisen tovin aikaa.

Polkupyörän valo? Kyllä kai heillä joku valo on täytynyt olla vaikka tutussa ympäristössä liikkuvat. Vaikea kuvitella, että nämä kaksi kulkijaa kohtaavat tiellä säkkipimeässä ilman minkäänlaista valon lähdettä. Nyt ei kuitenkaan puhuta kivikauden aikaisista tapahtumista.

[skoone]

Kysymys kuuluukin : Kuinka ja miten Jaakko Lähteenmäki olisi tunnistanut vastaantulevan polkupyöräilijän Kyllikki Saareksi pilkkopimeässä..
Nyt kannattaa tätä asiaa miettiä jokaisen tovin aikaa.

Polkupyörän valo? Kyllä kai heillä joku valo on täytynyt olla vaikka tutussa ympäristössä liikkuvat. Vaikea kuvitella, että nämä kaksi kulkijaa kohtaavat tiellä säkkipimeässä ilman minkäänlaista valon lähdettä. Nyt ei kuitenkaan puhuta kivikauden aikaisista tapahtumista.

Oletkohan koskaan pyöräillyt maaseudulla keväällä juuri auringonlaskun jälkeen? Pimeys tulee vähitellen, ensin on vielä melko valoisaa, sitten hämärtyy vähitellen.

Toista on esim päiväntasaajalla ja sen pohjois- ja eteläpuolella sijaitsevien kääntöpiirien tuntumassa. Siellä tosiaan tulee pimeää kun aurinko laskee. Erikoisinta on se, että aurinko laskee niin nopeaan, että sen ihan näkee;)

[Helinä79]

Oletkohan koskaan pyöräillyt maaseudulla keväällä juuri auringonlaskun jälkeen? Pimeys tulee vähitellen, ensin on vielä melko valoisaa, sitten hämärtyy vähitellen.

Toista on esim päiväntasaajalla ja sen pohjois- ja eteläpuolella sijaitsevien kääntöpiirien tuntumassa. Siellä tosiaan tulee pimeää kun aurinko laskee. Erikoisinta on se, että aurinko laskee niin nopeaan, että sen ihan näkee;)

Miten tämä kirjoitus liittyy minun kommenttiin? Jos kerran Hydrogeniumin mielestä oli pilkkopimeää, niin eikö Kyllikillä sitten ollut polkupyörän lamppu päällä. Minä olen ihan samaa mieltä, ettei siellä varmaankaan ollut pilkkopimeää, mutta jos Hydrogenium on asiaa tutkinut, niin kai se on pakko uskoa. Siis polkupyörän valossa ei olisi voinut Kyllikkiä tunnistaa?

[skoone]

Oletkohan koskaan pyöräillyt maaseudulla keväällä juuri auringonlaskun jälkeen? Pimeys tulee vähitellen, ensin on vielä melko valoisaa, sitten hämärtyy vähitellen.

Toista on esim päiväntasaajalla ja sen pohjois- ja eteläpuolella sijaitsevien kääntöpiirien tuntumassa. Siellä tosiaan tulee pimeää kun aurinko laskee. Erikoisinta on se, että aurinko laskee niin nopeaan, että sen ihan näkee;)

Miten tämä kirjoitus liittyy minun kommenttiin? Jos kerran Hydrogeniumin mielestä oli pilkkopimeää, niin eikö Kyllikillä sitten ollut polkupyörän lamppu päällä. Minä olen ihan samaa mieltä, ettei siellä varmaankaan ollut pilkkopimeää, mutta jos Hydrogenium on asiaa tutkinut, niin kai se on pakko uskoa. Siis polkupyörän valossa ei olisi voinut Kyllikkiä tunnistaa?

Miten Hydrogeniumin "tutkimusten" kanssa lienee? Siis yleinen fakta on, mistään tutkimuksista huolimatta, että heti auringonlaskun jälkeen ei Isojoella voinut olla pilkko- eikä säkkipimeää.

Tuosta polkupyörän valoista, olen nähnyt kuvan Kyllikin polkupyörästä jossain ja (HUOM!) minun muistini mukaan siinä ei lamppua näkynyt.

Toinen asia on sitten se, että voiko vastaantulija nähdä pyöräilijän, jos pyöränlamppu valaisee tietä.

Kyllä tuo tunnistaminen on voinut tapahtua ihan niinkin, että vastaantulijat ovat sanoneet toisilleen "hei" kuten maaseudulla oli tapana tuolloin. Eikä siellä kyläteillä tosiaankaan ollut sellaista trafiikkia, että olisi ollut pyöräilijöitten tunnistamisvaikeuksia.

[jaakkeli]

Miten tämä kirjoitus liittyy minun kommenttiin? Jos kerran Hydrogeniumin mielestä oli pilkkopimeää, niin eikö Kyllikillä sitten ollut polkupyörän lamppu päällä. Minä olen ihan samaa mieltä, ettei siellä varmaankaan ollut pilkkopimeää, mutta jos Hydrogenium on asiaa tutkinut, niin kai se on pakko uskoa. Siis polkupyörän valossa ei olisi voinut Kyllikkiä tunnistaa?

Hydrogenium ei kyllä ole tutkinut yhtään mitään, hän on katsonut auringon _laskuajaksi_ 22:26 joltakin verkkosivuilta ja tokaissut että sen jälkeen on ollut "säkkipimeää" kun Jaakko on Kyllikin nähnyt hetken sen jälkeen. Kuka tahansa voi todeta tämän täydeksi hölynpölyksi illalla, kun aurinko laskee: alkaako "säkkipimeä" siitä kun aurinko katoaa näkyvistä? No ei. Kaiken lisäksi hän ei edes ole ottanut huomioon sitä, että vuonna 1953 käytössä ei ollut kesäaikaa, joten jopa tuo väitetty auringonlaskun ajankohta on tunnilla pielessä. Käytetäänpä tätä laskuria, joka laskee myös hämärän tason:

http://www.kemi.fi/kk021498/aurinko.html

Otetaanpa Isojoen koordinaateiksi pyöristäen 62N 22E (menee hieman etelämmäksi kuin tarkka sijainti joten arvio heittää hieman hämärämmän puolelle, oikea auringonlasku ja hämärän alku on muutama minuutti myöhemmin) ja saadaan tiedoiksi

Porvarillinen hämärä alkaa: 02:14
Auringonnousu: 03:33
Auringonlasku: 21:24
Nauttinen hämärä alkaa: 22:43

Auringonlaskun ja nauttisen hämärän välillä vallitsee nk porvarillinen hämärä, joka siis on ollut loppuvaiheissaan havainnon hetkellä. Porvarillinen hämärä tarkoittaa siis sitä aikaa auringonlaskun jälkeen, jolloin vielä käytännössä vallitsee päivä: sen aikana näkee vielä työskennellä ilman valaistusta, nuori hyvänäköinen ihminen voi lukea lehteä ja lait jotka tekevät eron päivän ja yön välillä yleensä laskevat sen päiväksi. Tämä kohtaaminen on sattunut siihen aikaan, jolloin porvarillinen hämärä on juuri loppumassa - jos haluaa oman käsityksen siitä, millaiset valaistusolosuhteet ovat olleet, niin sen kun katsoo tuolla laskurilla milloin nauttinen hämärä alkaa tänä päivänä ja tarkistaa tilanteen hiukan ennen (tänään Helsingissä iltakuuden aikaan). Nuorella normaalinäköisellä ihmisellä ei olisi tuohon aikaan mitään vaikeuksia tunnistaa tuttua vastaantulijaa.

Mitä taas tulee pilviin, niin itse asiassa tuohon aikaan pilvet todennäköisemmin _lisäävät_ valoa: pilvet horisontissa heijastavat jo laskeneen auringon valoa kun taas pilvet päällä eivät peitä mitään merkittävää valonlähdettä. "Pilkkopimeän" väittäminen on hölynpölyä jo siitäkin syystä, että sitä ei Isojoen korkeudella toukokuun loppupuolella edes tule vaikka odottaisi yön läpi. Auringon kajo näkyy horisontissa ja valaisee koko yön ja nuori hyvänäköinen ihminen kyllä pyöräilee tuttuja teitä tarvitsematta lamppua.

Itse asuin nuorena maalla sorateiden päässä jossa lähimpiin katuvaloihin oli kilometrikaupalla metsää välissä enkä käyttänyt pyörän valoa oikeastaan koskaan kun hyväsilmäisenä nuorena en tarvinnut sitä pimeimmälläkään säällä. Jos joku tuttu tuli vastaan niin kyllä oman sivukylän väen tunnisti vaikka kuinka olisi pimeää ja jos ei heti toppatakin ja kaulaliinojen alta tunnistanut, niin kaikilla kuitenkin oli tapana moikata ohimennessä ja äänestä viimein tunnisti.