Onnettomuusteoria

[teemu]

....
Nils G u s t a f s s o n i a ei eilenkään voitu kuulustella. Murhayön tapahtumista hän ei muista mitään, vaan luulee olevansa sairaalassa moottoripyöräonnettomuuden johdosta. ....

.
Mielestäni tuo tukee teoriaa, jossa Nils olisi ajaja.

Olenko minä kaatunut moottoripyörällä, Nils Gustafsson kysyy sairaalassa. (VS, 17.6.1960)

Tästä tulee kirjoittajan käsitys, että Gustafsson epäilee itse kaatuneensa.

Nils G u s t a f s s o n i a ei eilenkään voitu kuulustella. Murhayön tapahtumista hän ei muista mitään, vaan luulee olevansa sairaalassa moottoripyöräonnettomuuden johdosta. (HeSa, 10.6.1960)

Tästä tulee kirjoittajan käsitys, ettei Gustafsson ole kuulustelukunnossa, koska luulee olleensa moottoripyöräonnettomuudessa, eikä murhaajan uhrina.

Kummassakin tapauksessa Gustafssonin käsityksen voi kuvitella perustuvan esim. siihen, että hän on tullut tajuihinsa moottoripyörän alta. Kumpikin uutinen sopii onnettomuusteoriaan. 27.10.2007 mallin mukaiset tapahtumat eivät sovi edelliseen uutiseen. Mahdollinen onnettomuus on tarkentunut yleisestä onnettomuudesta Gustafssoniin itseensä toisen viikon kuluessa murhista.

[kukkuu]

...Noissa teorioissasi on aina tuo teltan uudelleen pystytys. Mihin se perustuu?
...

Mosaiikin palat saa sopimaan, jos teltta on pystytetty uudelleen. Tämä tarkoittaa erityisesti ETP:n mukaisia teltassa olevia jälkiä ja uhrien vammoja, joiden synty on kuvattu mallissa. Niiden selittäminen kokonaisuutena muulla tavoin on vaikeaa. Toki muita mosaiikkeja voidaan rakentaa, ja kannattaa tehdäkin, vertaamista varten.

Teltan uudelleen pystytys vaatisi telttakeppien lyömistä maahan. Sitä myöten rikospaikalla olisi pitänyt olla ylimääräisiä reikiä maassa, minkä poliisien olisi luulleen huomaavan.
Poliisien mukaan SB olisi kuollut niille sijoilleen mistä hänet löydettiin. Hänen sijaintinsa teltan IV-sivun päällä estää teltan pystyttämisen.

[teemu]

...Teltan uudelleen pystytys vaatisi telttakeppien lyömistä maahan. Sitä myöten rikospaikalla olisi pitänyt olla ylimääräisiä reikiä maassa, minkä poliisien olisi luulleen huomaavan.
Poliisien mukaan SB olisi kuollut niille sijoilleen mistä hänet löydettiin. Hänen sijaintinsa teltan IV-sivun päällä estää teltan pystyttämisen.

Sisäkuvan mukaan IV-I nurkkaan on valunut lammikko verta pitkin teltan pohjaa. Boismanin jalat ovat uhrikuvassa juuri siinä nurkassa. On mahdollista, ja mielestäni jopa todennäköistä, että hänen jaloissaan alamäen puolella oleva verilammikko on hänen omaa vertaan. Siten hän on maannut kuollessaan teltan pohjalla, eikä pystylappeella. Mallin (27.10.2007) mukaan teltan pystylappeen päällä makasi alkujaan Mäki, joka suhteellisen vahingoittumattomana siirtyi siitä pois telttaa pystytettäessä, ja surmattiin II-1 aukkoon. Varsinaisesti teltan pystytyksen olisi estänyt Björklund, joka oli teltan harjan päällä, pussissa sen sisällä. Tässä suhteessa meillä on erilaiset mallit. Voitko - Kukkuu - ehkä kirjoittaa oman mallisi auki alusta loppuun, niin nähdään millainen siitä tulee? Kokonaisuudella on vaikutusta siihen, miten paloja yrittää laittaa mosaiikkiin, vaikka palan sopivuus onkin aina testattava erikseen.

Poliisin tullessa paikalle siellä oli jo käynyt muutama kymmenen ihmistä, ja lisää kävi ennen kuin KRP eristi paikan. Paikka oli tallattu ja teltta oli viety pois. Mahdollisesti KRP ei edes yrittänyt hakea vanhoja reikiä maasta. Ne on hyvin helppo peittää karikkeella. Niinpä arvelen, että tutkimusten puolesta teltta on hyvinkin voinut olla kahdessa paikassa, vaikka sen on luultu olleen vain yhdessä.

Otaksun, että yllättävän yleinen käsitys teltan asemasta niemen suunnassa perustuu klo 2-5:n välillä paikalla olleiden tietoihin. Nämä henkilöt eivät ole ilmoittautuneet, mutta mahdollisesti sisällyttäneet teltan suunnan tarinoihinsa. Otaksun edelleen, että klo kuuden mies oli lavastaja, joka kävi romauttamassa teltan ja siirsi sen alkuperäiselle paikalleen vetämällä. Tämä olisi tehty siksi, että joku olisi huomannut teltan olevan eri paikassa siihen nähden, minkä kaikki edellisenä iltana käyneet olivat nähneet. Lintupoikien nähtyä teltan kasassa sitä ei enää kannattanut pystyttää takaisin, niin otaksun. Kengät kuitenkin vietiin osoittamaan suuntaa jonnekin, minne lie. Lavastuksen erillinen osa siis.

[kukkuu]

”IV-sivun 3. osion koko alaosa (kuva 56), aivan em. nurkka-aluetta lukuun ottamatta, on kauttaaltaan hyvin verinen ja osittain hyytyneen veren peittämä, ulottuen yhtenäisenä 2. osion yli aina 1. osioon saakka. Alue ulottuu myös teltan pohjalla yli 2. osion, 1. osioon asti. Alue on syntynyt ainakin suurimmaksi osaksi vuotaneesta verestä.
Ko. alueelta, sivuseinästä, on otettu DNA-näyte (M885/N, Seppo Boisman).”


”Teltan pohjalla, IV-sivun puoleisella puolella on laaja, osittain hyytyneen veren peitossa oleva alue (kuva 56), joka jatkuu teltan pohjalla 3. osiosta yli 2. osion , aina 1. osioon asti ja myös teltan IV-sivun sivuseinämään (vrt. kohta 1.8.). Sivuseinästä on otettu DNA-näyte (M885/N, Seppo Boisman).”

Näiden perusteella on pääteltävissä SB:n vuotaneen verta IV-3 sivun päällä.

Koitan ehtiä tekemään jonkinlaisen sepustuksen.

[teemu]

^Gustafsson ja Boisman näyttäisivät vuotaneen verta teltan ollessa sekä kumossa että pystyssä, Björklund pääosin sen ollessa kumossa. Tästä on useampaa tulkintaa. Odotellaan mallia.

[Hessu52]

Uskoisin näiden teltan asennoiden väärien mielikuvien syntyneen siitä, ettei typerinkään telttaislija laittaisi telttaansa sellaisen paikkaan, jonka suuaukosta on alta metrin päässä 1,5 metrin putous rantakivikolle, jossa on myös juurakoita.

Varsinkaan silloin, kun on viinaa matkassa, paikka on mitä sopimattomin.

Myöskään keskelle polkua, tai aivan polun reunaan asetettu teltta, ei sovellu kenenkään normaalin telttailijan ajatuskuvioon, sillä johan teltan naruihin joku ulkopuolinen voisi pimeällä kävellä.

Herääkin kysymys, oliko teltta sittenkään poikittain polulla, vai haluttiinko antaa sellainen käsitys ja mitä varten?

Itselleni nuo "väärin" piirretyt teltan asennot, ovat menneet juuri sen takia läpi, koska olisin itsekin laittanut telttani samalla lailla pystyyn siihen kohtaan.

[teemu]

Uskoisin näiden teltan asennoiden väärien mielikuvien syntyneen siitä, ettei typerinkään telttaislija laittaisi telttaansa sellaisen paikkaan, jonka suuaukosta on alta metrin päässä 1,5 metrin putous rantakivikolle, jossa on myös juurakoita.

KRP:n tutkimusten mukaiselta teltan suuaukolta oli kolme metriä paikkaan, josta laskeuduttiin rantaan. Siinä oli ja on yhä jalan kuljettava, joskin jyrkkä luiska. Esim. Siv Jansson-Knuts nousi siitä ylös teltalle helluntai-aamuna 1960. Yhden metrin etäisyys teltalta luiskan alkuun on keksitty tieto.

Polun sulkeminen teltalla ja sen naruilla toiselta ja Boismanin moottoripyörällä toiselta puolelta oli selvä virhe retkeilijöiltä. Onnettomuusteorian mukaan se saattoi maksaa kolmen ihmisen hengen.

Törmäyksen sattuessa teltan toiseen päähän kiertyvät sekä teltta että moottoripyörä teltan toisen pään kiinnitysten ympäri. Tässä tapauksessa teltalle suhteellisen usein kuvattu toinen asema oli varsin lähellä sitä, mihin teltta kiertyisi törmäyksen vaikutuksesta. Onnettomuusteoriaan sisältyykin kaksi teltan asemaa: ennen törmäystä ja sen jälkeen.

Moottoripyörän törmäys on selvästi luonnollisempi selitys teltan eri asemille kuin, että Gustafsson olisi pyöritellyt telttaa aamun tunteina edestakaisin hämätäkseen poliisin ja kaikki muutkin, tarkoituksena esittää uhria.

Mielestäni vasta oikeudenkäynnin jälkeen on ruvettu kiinnittämään huomiota siihen, että teltan toinen pääty todellisuudessa oli liikenteellisesti pahassa paikassa. Se on ainakin itselleni tuore asia. Ehkä joku muistaa vanhempia keskusteluja siitä? Laitan tästä viestin Bodomin fakta- ja fiktioketjuun.

]Itselleni nuo "väärin" piirretyt teltan asennot, ovat menneet juuri sen takia läpi, koska olisin itsekin laittanut telttani samalla lailla pystyyn siihen kohtaan.

Kirjallisuudessa esiintyy kaksi muuta asemaa. Kummankin käyttömahdollisuutta rajoittavat männyn ja koivun välillä oleva maakivi, jota ei voi jättää teltan alle, ja maanpinnan kaltevuus, joka tekee nukkumisesta epämukavaa. Kivi ja kaltevuus eivät haittaa KRP:n tutkimusten mukaisessa poikittaisessa asemassa olevan telttan käyttöä. Maan viettämisen kannalta teltta on ollut tasaisimmassa mahdollisessa paikassa. Jos polkua ei olisi, niin itse olisin laittanut teltan joko samaan paikkaan kuin Gustafsson tai jonnekin muualle tasaiseen paikkaan, kokonaan nykyisen polun paikan kohdalle.

[Hessu52]

Esimerkiksi paikka, jossa Sepin pyörä oli, niin sen vieressä olisi ollut sopivampi mesta teltalle, eikä se olisi ollut polulla.

Gussehan ajoi ensimmäisenä niemeen ja valitsi teltan paikan, onkohan kukaan kysynyt Gusselta, miksi se teltta juuri siihen kohtaan keskelle polkua on pystytetty.

Nyt pitää ottaa huomioon se, että nuoriso ei ollut silloin niin uusavutonta, kuin tänään, jolloin nämä nykyiset tuskin teltankeppiäkään pystyisisivät ilman kirurgisia jälkitoimenpiteitä vuolemaan, saati katkomaan.

Heiltä odottaisi juuri tuollaista teltanpaikan valintaa, mutta ei 60 luvun nuoren.

[teemu]

^ Polun itäpuolelle ei olisi mahtunut, joten länsipuolellako olisi ollut sopiva teltanpaikka? Maanpinta viettää siellä länteenpäin, siellä oli aluskasvillisuutta ja on toinen, joskin matalampi törmä.

Kiitos kommentista: olin itse juuri sitä 1960-luvun nuorisoa, joka oli tottunut leiriytymään, ja tein nykyisen arvioni niemen silloisista leiriytymismahdollisuuksista siltä pohjalta.

Mutta, miksi teltta ei olisi alunperin ollutkin muualla, esim. keskiniemessä, ristin juurella? Siellä siihen ei olisi pystynyt ajamaan motskarilla sisään. Tosin lavastus olisi melkoinen, ja pitäisi selittää teltan jäljet jollain muulla tavalla, kuten: murhaaja teki telttaan aukot ja löi sitten niiden kautta uhrejaan nähden heidät ...

[Hessu52]

Itse olisin mennyt "alatasanteelle", jossa suurinpiirtein niemen keskellä on tasainen paikka ja melko suojassa tuuleltakin. Nuotiopaikka olisi ollut vieressä, miksi siis jäädä keskelle polkua ylätasanteelle.

Ei kait se nyt olisi kovalle prätkäkundille ollut kummoinenkaan näyttö, krossata sinne alas, vaikka se vaikeaa olisi ollutkin.

Poishan olisi päässyt vaivatta itäistä polkua.

Ilmeisesti ei olekaan ollut oikea leireily mielessä, vaan muu hauskanpito, sillä niin puskista on tuo teltanpaikka.

[teemu]

Itse olisin mennyt "alatasanteelle", jossa suurinpiirtein niemen keskellä on tasainen paikka ja melko suojassa tuuleltakin. Nuotiopaikka olisi ollut vieressä, miksi siis jäädä keskelle polkua ylätasanteelle.

Ei kait se nyt olisi kovalle prätkäkundille ollut kummoinenkaan näyttö, krossata sinne alas, vaikka se vaikeaa olisi ollutkin.

Poishan olisi päässyt vaivatta itäistä polkua.

Ilmeisesti ei olekaan ollut oikea leireily mielessä, vaan muu hauskanpito, sillä niin puskista on tuo teltanpaikka.

Molemmat alatasanteen hyvät teltanpaikat saattoivat olla perhekäytössä. Kivilahden mukaan rannassa olivat kaikki, kun motskarit saapuivat. Samaa kertoi Gustafsson ensimmäisessä kuulustelussaan: Rannassa oli paljon väkeä, ja he lähtivät hakemaan sopivampaa teltan paikkaa järven pohjoispäästä. Yksinkertaisesti muuta vapaata paikkaa ei ollut kuin korokkeella kaikkien nähtävänä. Ympärillä ei ollut paljoakaan puskia suojaamassa. Hyvin heitä olikin havainnoitu illan mittaan.

Vaikka oli nuorten helluntairetki sesongin heilanjulistamispäivänä voi retkessä nähdä vakavampiakin elämänarvoja taustalla. Tytöt rupesivat olemaan ns. naimaiässä ja olivat jo kokeneita klassisen kriteerin pohjalta. Björklundia olisi kosittu helluntai-iltana, jos hän olisi jäänyt kotiin. Hän oli epäilemättä naimaikäinen siinä mielessä, vaikka knonologiselta iältään hieman alle rajan. Luulen, että Mäestä ja Boismanista olisi voinut tulla pari, Mäen määrätietoisen otteen lähtemiseen huomioiden, oman lapsuudenperheensä suuntaan. Gustafsson puolestaan meni naimisiin pian tämän jälkeen. Kaikilla neljällä oli ammatti tiedossa, joten taloudellinen puoli olisi hoitunut. Retki olisi mielestäni ollut heille askel aikuisuutta kohden, eikä mikään nykyaikainen sekoilu, vaikka salmisaari ja muu varustus olivatkin mukana. Tai mistä minä tiedän, mutta sellainen vaikutelma on hiljalleen syntynyt niistä tiedonpaloista mitä on tullut julki. - Että tämmöinen moraalisaarna.

[teemu]

...

Yläosassa, verkkoikkunan tasolla on n. 4 mm pituinen pistojälki ja sen lähellä viisi pientä reikää/pistojälkeä (kuva 24). Jäljistä ei voida selvittää niiden aiheuttajaa

.
....

Yksi teltan alapuolella rannassa käyneistä nuorista on ilmoittautunut myöhemmin. Hän on kertonut olleen pimeää, ja olleensa itse lenkillä. Oli ollut piikkarit jalassa, jos muistan uutisen oikein.

III- päädyssä, keskipolun puolella telttaa on ETP:n mukaan tunnistamaton viiden reiän ryhmä. Tuli mieleen, että olisiko ollut alppikengän vai piikkarin jälki. Piikkari siis olisi käynyt aika lähellä teltan paikkaa, muttei ylhäällä teltalla asti.

Sattuuko kenelläkään olemaan kuvaa 24? Arvelen tunnistavani jonkin verran erilaisia piikkarien jälkiä niiltä ajoilta, jos jälkiryhmä vaikka sattuisi olemaan sellainen.

[teemu]

Aiemmilla foorumeilla joskus aikoinaan puhuttiin siitäkin mahdollisuudesta, että tapahtumat olisivat alkaneet onnettomuudesta. Teltta oli sijoitettu niemellä keskelle polkua ja siten olisi ollut mahdollisuus ajaa teltan päälle, varsinkin jos tilanne on tapahtunut hämärän aikaan.
...

Nyttemmin muistelen vuosia sitten ohimennen nähneeni viivapiirroksen, missä motskari ajaa oikealta matalan teltan päälle, josta näkyy pääty. Sanottiin, että Bodomin tapauksen ratkaisuna voisi olla yliajo. Muistan ajatelleeni, että ai jaaha, sekin vielä. Nyt harmittaa, etten tarkemmin pannut mieleen kuka, missä ja milloin. Sellaista se nyt vaan on. Muistaako kukaan muu? Olisi hyvä kelata perustelut, jos ne jostain saisi.

[Wagner]

...

Yläosassa, verkkoikkunan tasolla on n. 4 mm pituinen pistojälki ja sen lähellä viisi pientä reikää/pistojälkeä (kuva 24). Jäljistä ei voida selvittää niiden aiheuttajaa

.
....

Yksi teltan alapuolella rannassa käyneistä nuorista on ilmoittautunut myöhemmin. Hän on kertonut olleen pimeää, ja olleensa itse lenkillä. Oli ollut piikkarit jalassa, jos muistan uutisen oikein.

III- päädyssä, keskipolun puolella telttaa on ETP:n mukaan tunnistamaton viiden reiän ryhmä. Tuli mieleen, että olisiko ollut alppikengän vai piikkarin jälki. Piikkari siis olisi käynyt aika lähellä teltan paikkaa, muttei ylhäällä teltalla asti.

Sattuuko kenelläkään olemaan kuvaa 24? Arvelen tunnistavani jonkin verran erilaisia piikkarien jälkiä niiltä ajoilta, jos jälkiryhmä vaikka sattuisi olemaan sellainen.

No nyt huippuetsivä Teemu osui naulan kantaan : enää puuttuu kotietsintä, jossa kaikilta yli kuusvitosilta etsitään 60-luvun partiohuivi, piikkarit ja selitys siihen, missä olivat yösuunnistamassa 5.6.1960 aamuyöllä.
Perushypoteesina on toki ollut se, että yksi rasteista on ollut murhaniemen kärjessä ja noin 75 suunnistaja-atleettia on juossut pikavauhtia kaikki rastien väleillä telttailleet jauhelihaksi.

[teemu]

^Mikä selittäisi nämä sivun III epämääräiset ja vaihtelevat reiät? Paitsi atleetit tietenkin.

Onnettomuusteorian kannalta täytyisi tietää motskarin merkki ja tyyppi, jos ajattelee, että jäljet olisivat siitä. Jawa 250:n kylkeen ne sopivat huonosti.