8-vuotiaan Eerikan murha, Helsinki 2012

[Destiny]

Kiistämätön fakta on se että Eerikan äiti on ainoa lähisukulainen joka on yrittänyt pelastaa Eerikan, muut suku on syystä tai toisesta sulkenut silmänsä.

Kiistämätön fakta on myös se, että myös äidistä oli tehty ainakin yksi lastensuojeluilmoitus ja häneltä otettiin tyttö pois. Huoltajuus sitten menetettiin painostuksen alla, äidin mukaan. Tämä ei ole (ainakaan vielä) kiistämätön fakta siis.

Itse suhtaudun varauksella myös äidin tarinoihin. Jos tarina, äidin kertomana, on täyttä faktaa, on hän todella hepposin perustein menettänyt lapsen ja näin ollen lastensuojelu on toiminut vielä oletettua härskimmin kun on otattanut lapsen ja huoltajuudenkin ilman perusteita.Lapsi ja äiti on joutunut oikeusmurhan uhriksi! Tämä asettaisi lastensuojelun vielä huonompaan valoon ja suurentaa kysymystä mummo-Tarkin mahdollisesta osallisuudesta.Kuka oli laatinut huoltajuudestaluopumispaperin valmiiksi ja millä perustein? Millä perustein lapsi saatiin pois, äidin kuvailemasta onnellisesta perheestä? Millä argumentein painostettiin? Tarkin taustat tiedettiin, raitistunut (ainakin väitetään) alkoholisti, jolla on tuomio lapsen hyväksikäytöstä. Mitä siis oli argumenttina äitiä vastaan? Ei ole voinut olla kertakännäys, en usko.

Oma tutina on, että äiti ei ole kertonut ihan kaikea ja kaunistelee omia tekojaan ja tapahtumia omalta osaltaan. En näe, että hänen kuvailemastaan onnellisesta perheestä ja lapsuudesta otetaan lapsi pois. Tarinassa on jotain muutakin, jotain lisää, epäilen.
Toisaalta äidin tekoset tai tekemättäjättämiset eivät liity suoraan Eerikan kuolemaan,vain välillisesti ja kysymykseen siitä, oliko Eerikalla koskaan onnellista lapsuutta (eikös syyttäjä esittänyt tällaisen väitteen oikeudessa, että lapsen koko elämä oli onneton), eikä kuolema ole hänen syytään. Ei äitiä voi syyttää siitä, jos hän ei ole oksentanut julkisuuteen kaikkia ongelmiaan,jos niitä siis on ollut. Ei hänen tarvitse.

Äiti sanoo tehneensä useita lastensuojeluilmoitusia, eikä niihin ole reagoitu. Onko kyseessä voinut olla tilanne, jossa vanhemmat tekevät kilpaa toisistaan ilmoituksia ja syytöksiä? Voiko tämä olla osasyy heikkoon reagointiin? Ei otettu todesta, vaikka todisteet on silmien alla! Olen käsittänyt, että kyseessä oli todella riitaisa pari ja lasta käytettiin kiistakapulana (tämä lehtijutuista ja julkisuudessa olleista ääninauhoista), mistään ei pystytty sopimaan, ei edes lapsen kutsumanimestä. Onko tämä kaikki turhauttanut ja väsyttänyt viranomaisia?

Pieni varaus kannattaa kyllä pitää aina mukana kun juttuja lukee. Äiti oli, jonkun lehtijutun mukaan ollut vastahankainen antamaan tyttöä isän tavattavaksi eron jälkeen (jälkikäteen ajateltuma viisasta ja siinä olisi kannattanut pysyä), oliko huoltajuuden kaappaaminen kosto/kiusanteko tästä? Jossain lehtijutussa äitin isä sanoi, että aluksi puolsi Eerikan huoltajuuden, tai ainakin lähivanhemmuuden, siirtämistä isälle (muutti kyllä myöhemmin, kuulemma, mieltään).Miksi?

Äiti sanoo olleensa kiusattu ja väsynyt eron jälkeen ja romatanut. Romahtanut miten? Miten se ilmeni? Millä tavalla vaikutti lapseen ja lapsenhoitoon? Miksi äitin isä piti Toukoa hyvänä vaihtoehtona Eerikan huoltajaksi, jos ongelmat olisivat olleet vain hänen syytään? Ei näihin asioihin tarvitse julkisesti vastata tietenkään äidin, kun ei lasta tappanut. Nämä ovat vain niitä asioita, joka saa minut suhtautumaan hänen kertomaansa varauksella.Ja ehkä kuitenkin vielä joku usko viranomaisiin edes silloin, kun lapsi otettiin pois, koska toinen vaihtoehto on vielä karumpi lastensuojeluviranomaisille.

Niin tai näin, äiti oli ainakin viimeistään lopussa se joka oli hereillä tapahtumille, mutta viesti meni kuuroille korville. Miksi?

[Kinsey Malone]

Mitä minä olen äidin kertomasta käsittänyt, niin että kun tehtiin kiireellinen sijoitus niin hän säikähti niin ettei ajatellut selkeästi vaan laittoi sen nimen paperiin ajatellen että sillä saadaan Eerika pois lastenkodista tai missä nyt oli sijoitettuna. Käsitin että äiti luuli tuossa tilanteessa että sitten kun Eerika on tällä konstilla saatu pois voidaan asioista sopia uudelleen Tarkin kanssa ja Tarkki onkin vaatinut valvottuja tapaamisia eikä kaikki mennytkään kuin Strömsössä.

[tuuli]

Olen itse ihmetellyt, miten tuomarit pystyvät tuomitsemaan puolueettomasti näin sairaassa tapauksessa. Hehän ovat nähneet koko iljettävän esitutkintamateriaalin, kuvat Eerikan ruumiista, pahoinpitelyjäljet, rekonstruktiot, pakkosyöttövideot, kidutusvideot... Miten he eivät voisi olla tuntematta vihaa näitä kahta ihmishirviötä kohtaan? Toivon koko sydämestäni, että tuomiot eivät muutu hovioikeudessa millään tavalla, vaan elinkautiset pysyvät.

Juurikin näin! Joku sisäinen oikeustaju kun vaan huutaa, että mikään muu rangaistus ei ole oikein, sanoi lakikirja sitten mitä vain..

[Kinsey Malone]

Haluan vielä selventää yhden asian.

Eerikaa ei ole koskaan huostaanotettu äidiltään, vaikka täällä se tuntuu olevan välillä ihan fakta.

Ja tuota väärää termiä käyttää näköjään allekirjoittanutkin välillä, antakaa anteeksi.

[Destiny]

Haluan vielä selventää yhden asian.

Eerikaa ei ole koskaan huostaanotettu äidiltään, vaikka täällä se tuntuu olevan välillä ihan fakta.

Ja tuota väärää termiä käyttää näköjään allekirjoittanutkin välillä, antaka anteeksi.

Niin tai näin. Lopputulos oli, että lapsi meni isälleen. Ja jos äidin tarinaan on uskominen, niin kyllä on vähintäänkin annettu vahvasti ymmärtää, että paree ois tytöstä luopua. Hän kun koki tulleensa painostetuksi asiassa. Onko sitten annettu ymmärtää, että joko sovit asian tai tehdään väksin, sitä ei tarina kerro, eikö sitä, olisiko lastenuojelulla ollut todellisia perusteita mahdolliseen huostaanottoon ilman omaehtoista huoltajuudesta luopumista.

Tosiaan, ei huostaanotettu vaikka olen näköjään itsekin termiä (laiskuuttani?epähuomiossa?) käyttänyt.

[Kinsey Malone]

Laitetaan kaikile tiedoksi mitä tarkoittaa kiireellinen sijoitus ja missä tilanteissa se tehdään ja mitä se tarkoittaa.Se nimittäin on eri asia kuin huostaanotto joka vahvistetaan hallinto-oikeudessa.

Sosiaaliportin lastensuojelun käsikirja

http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/last ... nsijoitus/




Kiireellisen sijoituksen tarve voi syntyä esimerkiksi silloin, kun kodin olosuhteet tai puutteet lapsen huolenpidossa välittömästi vaarantavat lapsen terveyttä tai kehitystä tai silloin, kun lapsen huoltajat ovat väliaikaisesti kykenemättömiä hoitamaan lastaan.

Lapsen vanhemmat voivat olla päihteiden vaikutuksen alaisina tai eivät akuutin mielenterveysongelman syntymisen takia kykene huolehtimaan lapsesta. Lapsen voidaan myös perustellusti epäillä joutuneen pahoinpitelyn kohteeksi ja vanhemmat eivät suostu tarvittaviin tutkimuksiin asian selvittämiseksi. Kyse voi olla myös vanhempien onnettomuudesta tai sairastumisesta.

Joissakin tapauksissa kiireellisen sijoituksen taustalla on sellaisesta lapsen heitteillejättöä tai kaltoinkohtelua, että lapsen henki tai hyvinvointi on välittömässä vaarassa. Lapsi tai nuori voi myös itse käyttäytymisellään aiheuttaa kiireellisen sijoituksen tarpeen, esimerkiksi käyttäytymällä itsetuhoisesti, käyttämällä päihteitä tai tekemällä rikoksia.

Äkillinen eroon joutuminen perheestä on lapselle aina vaurioittavaa ja siksi onkin erityisen vaativa tehtävä arvioida, tuleeko lapsi ottaa pois kotoa ja sijoittaa kiireellisesti kodin ulkopuolelle. Tilanteessa joudutaan punnitsemaan sitä kumpi on lapselle haitallisempaa; äkillinen ero vanhemmista vai lapselle aiheutunut vaaratilanne.

Lapsen kiireellistä sijoitusta ei tule käyttää vanhempien välisen huoltoriidan ratkaisukeinona tai tapaamisoikeutta koskevan riidan täytäntöönpanokeinona.

Edellytyksiä kiireelliselle sijoitukselle ei ole, mikäli lapsen sijoitus voidaan tällaisessa tilanteessa hoitaa esimerkiksi avohuollon tukitoimien avulla. Mikäli 12 vuotta täyttänyt lapsi ja lapsen huoltajat antavat suostumuksensa ja arvioidaan olevan lapsen edun mukaista, lapselle voidaan järjestää avohuollon tukitoimia ja sijoitus lastenkotiin, kriisiperheeseen tai lapselle läheisen henkilön luokse.

Päätöksenteko

Päätöksen kiireellisestä sijoituksesta ja sen lopettamisesta tekee sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen määräämä ammatillisen kelpoisuuden omaava sosiaalityöntekijä (lastensuojelulaki 13 §; Finlex). Usein kiireelliset sijoitukset tapahtuvat myös virka-ajan ulkopuolella, jolloin päätöksen tekee sosiaalipäivystyksessä toimiva sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen määräämä sosiaalityöntekijän kelpoisuuden omaava työntekijä.

Toisin kuin huostaanottopäätöksen, voi päätöksen kiireellisestä sijoituksesta tehdä myös lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä.

Päätöksen kiireellisen sijoituksen jatkamisesta tekee johtava sosiaalityöntekijä. Sama henkilö ei voi tehdä päätöstä sekä kiireellisestä sijoituksesta että sen jatkamisesta.

Kiireellinen sijoitus on vakava puuttuminen ihmisten elämään sekä yksityisyyteen ja näin ollen siitä säädetään lastensuojelulaissa tarkoin.

Kiireellinen sijoitus edellyttää viranomaispäätöstä, jota ei voi tehdä yksityinen palveluntuottaja.

Mielipiteen selvittäminen ja kuuleminen

Ennen päätöstä kiireellisestä sijoituksesta on selvitettävä lapsen, vanhemman, huoltajan sekä muun lapsen hoidosta ja kasvatuksesta tällöin vastaavan henkilön mielipide ja käsitys tilanteesta. Mielipiteen selvittäminen ei ole sama kuin hallintolain mukainen kuuleminen.

Mielipiteen selvittämisellä on tarkoitus päästä selville esimerkiksi siitä, mihin lapsi tulisi sijoittaa tai miten lapsen hoito voidaan väliaikaisesti järjestää muulla tavoin. Mielipiteen selvittämisellä voidaan mahdollisesti arvioida sitä, onko sijoitus vastentahtoinen vai voidaanko lapsi sijoittaa avohuollon tukitoimena.

Mielipiteen selvittäminen voidaan poikkeuksellisesti jättää tekemättä jos
asia on niin kiireellinen, ettei selvitystä voida tehdä. Tällöin selvittämisestä johtuva asian käsittelyn viivästyminen aiheuttaa haittaa lapsen terveydelle, kehitykselle tai turvallisuudelle
mielipiteen selvittäminen saattaisi vaarantaa päätöksen tarkoituksen toteutumisen (esimerkiksi on perusteltua epäillä, että täytäntöönpano yritetään estää piilottamalla lasta)

Mielipiteen selvittäminen ja sen sisältö on kirjattava asiakasasiakirjoihin. Mikäli mielipide tai käsitys on jätetty selvittämättä, se on perusteltava lapsen kiireellistä sijoitusta koskevassa päätöksessä, esimerkiksi: Lapsen huoltajaa ei ole tavoitettu –merkinnällä.

Tehtäessä päätöstä kiireellisen sijoituksen jatkamisesta asiaan osallisia on pääsääntöisesti kuultava hallintolain mukaisesti. Kuuleminen voidaan jättää suorittamatta, jos se vaarantaisi kiireellisen sijoituksen tarkoituksen toteutumisen tai viivästyttäisi asian käsittelyä niin, että siitä olisi huomattavaa haittaa. Lapsen mielipide ja toivomukset on kuitenkin näissäkin tilanteissa selvitettävä, mikäli se ei saata lasta vaaraan.

Kiireellistä sijoitusta koskeva päätös on aina perusteltava. Perusteluista on ilmettävä se, mitkä ovat ne välttämättömät syyt tai se välitön vaaratilanne, joka edellyttää päätöksen tekemistä. Päätöksestä on ilmettävä myös valittava sijoituspaikka ja perustelut valinnalle.
Katso käsikirjan lomakkeet

Sijoituspaikka

Jos kiireellinen sijoitus tehdään, lapsi voidaan sijoittaa perhehoitoon, laitokseen, terveydenhuollon laitokseen tai järjestää muulla tavoin hänen tarvitsemansa hoito (lastensuojelulaki 49 §; Finlex). Sijoitus voi tapahtua kiireellisesti terveydenhuollon laitokseen, jos lapsi tarvitsee välitöntä terveydenhuollon viranomaisten järjestämää välttämätöntä hoitoa ja huolenpitoa. Joissakin tilanteissa sijoitus on mahdollista tehdä väliaikaisesti lapsen sukulaisen luokse. Sijoituspaikka on valittava kiireelliseen sijoitukseen johtaneiden syiden perusteella. Sijoituspaikan tulee olla turvallinen ja vakiintunut paikka.

Oikeusvaikutukset

Kiireellinen sijoitus on oikeusvaikutuksiltaan verrattavissa huostaanottoon, joten edellytykset sen käyttämiselle ovat tiukat. Puuttuminen ihmisen yksityiselämän suojaan edellyttää huolellista arviointia.

Kiireellisen sijoituksen aikana sosiaalihuollosta vastaavan toimielimellä on oikeus päättää lapsen asioista toimenpiteen tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Yleensä tämä merkitsee päätöstä lapsen olinpaikasta, hoidosta, välttämättömästä terveydenhuollosta ja lapsen yhteydenpidosta. Mikäli kiireellisen sijoituksen tai väliaikaismääräyksen aikana joudutaan rajoittamaan yhteydenpitoa, siitä on tehtävä erillinen päätös.

Jos asia on vireillä hakemusasiana hallinto-oikeudessa, on mahdollisista rajoituspäätöksistä aina ilmoitettava hallinto-oikeudelle.

Sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä on viime kädessä kokonaisvaltainen vastuu lapsen hoidon ja huollon järjestämisestä. Kiireellisen sijoituksen aikana on lapsen asioista neuvoteltava huoltajien ja vanhempien kanssa sekä pyrittävä muutoinkin hyvään yhteistoimintaan päätettäessä lapsen asioista.

Kiireellisen sijoituksen päättyminen ja raukeaminen sekä jatkuminen

Kiireellisen sijoituksen enimmäiskestoaika yhdellä viranhaltijan tekemällä päätöksellä on 30 päivää. Tänä aikana on tehtävä jokin seuraavista toimenpiteistä:
päätös kiireellisen sijoituksen lakkaamisesta
päätös kiireellisen sijoituksen jatkamisesta
päätös huostaanotosta
hakemus huostaanotosta hallinto-oikeudelle.

Kiireellisen sijoituksen jatkuminen yli 30 päivää

Tietyissä tapauksissa kiireellinen sijoitus voi kestää ilman eri päätöstä yli 30 päivää. Tällaisia tilanteita ovat
Johtava viranhaltija tai hänen määräämänsä tekee 30 päivän kuluessa kiireellisen sijoituksen alkamisesta huostaanottohakemuksen hallinto-oikeudelle.
Lapsen huostaanottoa koskeva asia on jo (ennen kiireellisen sijoituspäätöksen tekemistä) vireillä hallinto-oikeudessa tai korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Jos 30 päivää ei ole riittävä aika lapsen huostaanoton tarpeen selvittämiseksi, edellä mainitun kelpoisuuden omaava johtava viranhaltija tai hänen määräämänsä (ei kuitenkaan sama viranhaltija, joka on tehnyt kiireellistä sijoitusta koskevan päätöksen) voi tehdä päätöksen kiireellisen sijoituksen jatkamisesta enintään 30 päivällä, mikäli:
Tarvittavista lastensuojelutoimenpiteistä (huostaanotto, muut toimenpiteet) ei ole mahdollista päättää ilman lisäselvityksiä, Jos päätös toimenpiteistä voidaan tehdä olemassa olevan tiedon pohjalta, jatkopäätöstä ei saa tehdä.
Välttämättömiä lisäselvityksiä ei ole mahdollista saada 30 päivässä kiireellisen sijoituksen tekemisestä.

Kiireellisen sijoituksen päättyminen

Kun peruste kiireelliselle sijoittamiselle on lakannut, sosiaalityöntekijän on välittömästi tehtävä päätös sijoituksen lopettamisesta.
Peruste kiireelliselle sijoittamiselle lakkaa, kun sosiaalityöntekijä arvioi, että lapsi voi palata turvallisesti kotiin. Joko lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tai edellä mainittu sosiaalipäivystyksen sosiaalityöntekijä tekee erillisen päätöksen kiireellisen sijoituksen lakkaamisesta.

Edellä mainitun 30 tai 60 päivän aikana kiireellinen sijoitus voi päättyä myös päätökseen huostaanotosta. Tällöin on kyseessä suostumukseen perustuva huostaanotto, jolloin päätöksen asiasta tekee sosiaalihuollon johtava viranhaltija tai hänen määräämänsä kelpoisuuden omaava sosiaalityöntekijä.
Määräajan laskeminen

Määräajat lasketaan määräaikalain mukaan. Sijoituksen alkamispäivää ei lasketa mukaan määräaikaan. Jos määräaika päättyy pyhäpäivään tai arkilauantaihin, niin määräaika päättyy ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Kiireellisen sijoituksen raukeaminen

Myös kiireellisen sijoituksen raukeaminen edellyttää erillistä päätöstä. Sijoitus raukeaa, jos
30 päivässä kiireellisen sijoituksen alkamisesta tai
ennen kiireellisen sijoituksen jatkopäätöksen päättymistä ei ole tehty päätöstä huostaanotosta (43 §) tai hakemusta huostaanotosta hallinto oikeudelle (44§).

Erillistä päätöstä kiireellisen sijoituksen lopettamisesta ei tarvitse tehdä silloin kun sijoitus raukeaa hallinto-oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden annettua väliaikaista määräystä koskevan päätöksen (83 §) tai päätöksen huostaanottoa tai sijaishuoltoa koskevassa hakemus- tai valitusasiassa."

Suomeksi tuon kiireellisen sijoituksen päätöksen voi tehdä sosiaalityöntekijä 3kk ja sitä voidaan jatkaa toiset 3kk. Tänä aikana on tehtävä lastensuojelutarpeen selvitys, jonka tarkoitus on selvittää onko tarvetta lastensuojelun toimenpiteille ja jatkuuko vai päättyykö lastensuojelun asiakkuus. Ja päätöksen huostaanotosta voi tehdä sosiaaliviranomainen jos vanhemmat ei sitä vastusta, jos vastustavat asia menee hallinto-oikeuteen.
Tuo kohta päätös huostaanotosta siis ei niin vaan tapahdu ilman vanhempien suostumusta, termi otettiin äidiltä huostaan mitä täällä viljellään on sikäli ihan väärä.
Lapsi voidaan myös sijoittaa kodin ulkopuolelle vanhempien suostumuksella avohuollon toimenpiteenä ilman kiireellsitä sijoitusta tukitoimenpiteenä perheelle.


Eerikan tapauksessa Eerika on sijoitettu kiireellisenä äidin humalatilan vuoksi ja jos lastensuojelutarpeen selvityksen jälkeen olisi todettu ettei sijoitusta ole tarvetta jatkaa, Eerika olisi palautettu äidille. Eerikan äiti on jostain syystä panikoinut ja halunnut Eerikan pois sieltä minne lienee oli sijoitettuna ja omien sanojensa mukaan painostettuna laittanut nimen paperiin ja luovuttanut huoltajuuden Tarkille jotta tyttö pääsee pois.

[pikasso]

Nappasin narsistinvihaajan viestin:

Erikoista on lastensuojelussa sekin,että jos perhe on lastensuojelun asiakas,niin eron sattuessa kyylätään vaan sitä vanhempaa,jolla lapset asuu.
Pois muuttanut osapuoli ei joudu mihinkään vastuuseen tai syyniin tai asiakkuuteen,vaikka olisi osasyy asiakkuuteen...

Jotenkin vain kiteytyi tässä lastensuojelun koko homma. Lastensuojelun tavoite ei ole yhdistäminen vaan riitaisuutta korostava ja asiakkuudesta kiinnipitäminen.

Miten asiakkuudesta pääsee eroon? Jollain paperisella hakemuksella?

[Narsistinvihaaja]

Pikasso: enpä tiedä,miten siitä pääsee eroon,todennäköisesti jos on vain avohuollon asiakas,niin jossain vaiheessa kai päättävät irtisanoa asiakkuuden.
Kunhan siis lasten koti on varmistettu turvalliseksi.Ja se vanhempi jota lapsi/lapset tapaavat on päässyt pälkähästä.
Olen myös jostain kuullut,että lastensuojelu voi huostaanottaa lapset,mutta heidät voidaan sijoittaa omaan kotiinsa.

[mummo59]

Tässä on muutama ihan asiavirhe kuten tuo yhteishuoltajuus, Toukohan oikeudenkäynnissä sanoi, että suunnitteli hakevansa yhteishuoltajuutta.

Luulen, että kun kaiksita seiskan jutuista, tämän jutun henkilöiden tuntevien nettikirjoituksista, esitutkintapöytäkirjoista, oikeudenkäynnin julkaistuista osista ja Seuran viime syksyn erittäin hyvästä kirjoituksesta, Tiarapäinen tyttö, toimittaja oli haastatellut ihmisiä, jotka tunsivat Eerikan, tutustunut kaikkiin asiakirjoihin jne, niin näistä saa rakennettua palapelin, joka suurinpiirtein vastaa totuutta.

Niin selvennykseksi, tämä öhbergin blogi, en ota sitä faktana, mutta sieltä voi poimia pieniä tiedon murusia, jotka ovat varmasti totta.

EERIKAN ÄITI VALEHTELEE SEISKASSA
Yritin saada tämän tekstin vastineena seiskaan, juttuun "Vihaan teitä, murhaajat" mutta eivät julkaise koska en ole asianomainen. Asianomainen on vankilassa ja yleensä oikeusprosessin kestäessä ei ole tapana kommentoida. Tämä seiskassa tietysti tiedetäänkin ja lasketaan sen varaan, että sen takia Toukosta voidaan kirjoittaa mitä tahansa.



En nauti kertoessani toisten yksityisiä asioita, mutta Eerikan äiti on kertonut oman versionsa, ja kohtuullista on että nyt on toisen osapuolen vuoro.
Susa on katkera ja surullinen, koska on kokenut raskaan menetyksen. Hän kuitenkin unohtaa, että ei suinkaan ole ainoa surija. Kuitenkin haluaa kuviela olevansa, koska kielsi Toukon sukulaisilta ja ystäviltä pääsyn Eerikan hautajaisiin.

Lastensuojelun työntekijät ovat todella voineet kohdella Susaa yliolkaisesti, hänen havaintonsa Eerikan kärsimyksistä sivuuttaen. Siihen ei kuitenkaan välttämättä ole syypää Touko Tarkin äiti, joka oli silloin toisessa kunnassa sosiaalijohtajana vaan se, mitä sosiaalityöntekijät tiesivät Susannasta.

Eerikan äiti on kertonut, että haki lähestymiskieltoa Toukolle sen jälkeen, kun tämä jäi kiinni seksuaalirikoksesta. Alaikäinen, jonka hyväksikäytöstä Touko tuomittiin, oli nuori nainen, jonka Touko tapasi täysi-ikäisille tarkoitetussa baarissa. Täytyy muistaa, että Eerikan äiti perui lähestymiskieltoanomuksen hyvin pian sen tehtyään. Ja että syynä anomukseen oli luultavasti mustasukkaisuuden vuoksi aiottu kosto, Susalle kun taisi paljastua silloin että Touko ei muutenkaan ollut hänelle erityisen uskollinen.

Eerikan velipuoli otettiin huostaan vuonna 2004. Käsittääkseni hänet palautettiin äidilleen vasta 2010. Lehtijutuista saa helposti sen mielikuvan, että Touko olisi ollut poissa Eerikan elämästä tämän ensimmäisenä kuutena vuotena, mutta se ei pidä paikkaansa. Vilja Eerikan ollessa vielä vauva Touko raitistui koska tajusi että jonkun täytyy pystyä ottamaan vastuu lapsesta. Äiti ei siis suinkaan ollut Eerikan yksinhuoltaja vaan Toukolla ja hänellä oli yhteishuoltajuus melkein alusta alkaen.

Kun vuonna 2010 Eerika vietiin äidiltään sen kuuluisan "illanvieton" jälkeen, Touko lupasi jatkaa yhteishuoltajuutta sillä ehdolla että Susa raitistuisi. Jossain vaiheessa tämä sitä yrittikin; oli 3 kuukautta ilman alkoholia. Mutta raittius ei kestänyt ja Touko halusi ja sai Eerikan huoltajuuden itselleen.

Susa väittää Toukon äidin painostaneen tätä antamaan lapsen yksinhuoltajuuden tämän isälle. Kuka isoäiti ei niin tekisi tietäessään, millaista Eerikan elämä oli äitinsä luona? Ei säännöllisiä ruoka-aikoja, ei nukkuma-aikoja, viinanhuuruista seurustelua "perhepiirissä". Mutta onko yksityinen keskustelu ex-miniän kanssa virka-aseman väärinkäyttöä, se onkin jo eri asia.

Miksi Touko ajautui mukaan Eerikan pahoinpitelyyn, miksi ei puolustanut tätä? En tiedä. Syyn täytyy olla siinä, että hän on ajautunut tilaan, jossa hänellä ei enää ole ollut omaa tahtoa. Sääli, että mielentilatutkimusten tulokset on esitetty suljetuin ovin. Niissä paljastui yhtä ja toista Toukon käytöstä selittävää.

Uskallan sanoa, että Touko ei ole murhaaja! Hän ei ole tahtonut Vilja Eerikan kuolemaa. Mielestäni on outoa että yhtenä syyttäjän todisteina on Sirpa Laamasen Toukolle lähettämä tekstiviesti: "-vihaan sua ja pentuas ylimielisyyttäs tapaasi olla isi kaikkea sinussa ja pennussa jota palvot tulee päivä jolloin joudut myörtymään ja silloin mimä olen tyytyväinen.” Tuo palvot! Se tulee esiin jatkuvasti Toukon tuntevien puheissa. Touko sanoi oikeudessa että Vilja oli hänen kaikkensa, ja sitä on vain irvailtu.

Olen tuntenut Toukon 15 vuotta. Tutustuin häneen hyvän ystäväni, hänen ex-vaimonsa kautta. Hän on kilteimpiä ja rehellisimpiä tuntemiani ihmisiä. Ehkäpä liiankin kiltti---Tiedän miten paljon hän on tehnyt työtä AA-tovereidensa hyväksi; tunnen näistä henkilökohtaisesti kaksi. Molemmat arvostavat Touko suuresti. - Sattumalta tunnen myös Toukon lastentarhanopettajan, joka kertoo että Touko oli lapsena lastentarhan työntekijöiden lemmikki, istui usein jonkun sylissä.

Kukaan Toukon tunteva ei voi yhdistää lehtijutuissa tai nettien palstoilla löytyviä luonnehdintoja "murhaajasta", "hirviöstä", "vajakista" tai "psykopaatista" Toukoon. Kyse ei ole siitä, että hän olisi pystynyt meille esittämään jotain roolia vaan siitä että me todella tunnemme Toukon, hyvässä ja pahassa.

Kun kuulin Toukoa epäiltävän Eerikan kuolemasta, ensimmäinen ajatukseni, että tässä on joku väärinkäsitys. Olin pari kuukautta aikasemmin kuullut Toukon ex-avovaimolta, että Nadjan oikea nimi on Sirpa. Ystäväni oli yrittänyt asiasta Toukon kanssa puhua, mutta tämä oli vastannut että "et kai sinäkin ala vainota Nadjaa?". Siinä vaiheessa en vielä tiennyt petoksen laajuutta. En tiennyt, että Touko yksin vastasi perheen toimeentulosta ja teki kahta-kolmea työtä siinä onnistuakseen. Tämä siksi että Sirpa ei saanut mitään sosiaalitukia kun häntä "ei ollut olemassa". Sanomattakin on selvää, että Susa ei maksanut Eerikasta elatusmaksua, vaikka tämä asui isänsä luona.

Haluan vielä korostaa, että en puolustele Toukon tekoja. Mutta tämä julkinen jalkapuurangaistus on mielestäni epäoikeudenmukainen. Ihminen, joka aina on auttanut muita, on leimattu loppuiäkseen murhaajaksi ja siksimonet toivovat hänelle kärsimyksiä ja väkivaltaista kuolemaa.

Tämä julkinen häpeärangaistus on median aiheuttama ja toimeenpanema. Toukon ja Eerikan kohtalot ovat samankaltaisia siinä mielessä että heitä molempia syytetään epäoikeudenmukaisesti. Eerikaa syytti äitipuoli itse tekemistään tihutöistä, Toukoa kohtaan media lietsoo lynkkausmielialaa vaikka hän ei koskaan halunnut tyttärensä kuolemaa. Molemmat ovat syntipukkeja, jotka joutuvat kantamaan kollektiivista pahuutta.

[/quote]

[nuusku-nella]

Tuo blogikirjoitus.. Ensin korostetaan että ei tietenkään haluta puolustella Tarkkia mutta sitten kuitenkin maalataan puhtoiseksi, ei ole ollut omaa tahtoa, on ajautunut mukaan pahoinpitelyyn, ei olisi koskaan satuttanut, palvoi.. Voi oksennus. Oksettavaa on myös verrata Eerikaa ja Tarkkia, että kumpaakin ilman syytä syytettäisiin Ei Tarkki ole syytön eikä häntä syyttä syytetä! Hän on aikuinen, teoistaan vastaava ihminen joka on tehnyt valintoja jotka johtivat pienen tytön julmaan kuolemaan. Siinä ei ole mitään puolusteltavaa eikä sitä muuksi muuta se että on pienenä ollut päiväkodissa tätien lempilapsi. Vaikka olisi miten ihana ystävä jollekulle niin se ei millään tapaa vähennä tekojensa vakavuutta eikä tee hänestä vähempää syyllistä.

Ihmisissä on monia puolia, se että Tarkki on murhaaja ei tarkoita etteikö olisi joskus voinut olla kiva jollekulle. Mutta ei myöskään se että on ollut kiva jollekulle tarkoita etteikö olisi murhaaja ja yhtä lailla vastuussa kuin kumppaninsa.

Minusta tämä menee murhana teon julmuuden ja pitkäkestoisuuden takia, toivon että hovikin tämän tulkitsee niin eikä juutu tuijottamaan sitä onko pitävää näyttöä siitä että oli tarkoitus tappaa. Aikuisen ihmisen on minusta ymmärrettävä että hengitysteiden sulkeminen johtaa kuolemaan.

[mummo59]

Tuon blogin kirjoittaja ei minusta ole osoittautunut kovin tasapainoiseksi ihmiseksi.

Mutta kuten sanoin tuosta blogista saa palapeliin palasia.

Mm. varavaari kertoi tuosta Susannan omalaatuisesta elämästä, ei nukkuma-aikoja, ei ruoka-aikoja jne. Tämä blogi mainitsee samat.

Sirpa sanoi oikeudessa, että kun Eerika tuli heille oli ongelmia syömisessä ja nukkumisessa ja pukeutumisessa.

Eerika parka.

Niin ja vielä selvennys, minusta Touko on psykopaatti murhaaja, vaikka en todellakaan usko, että hän halusi tappaa Eerikan.

[nuusku-nella]

Niin ei tässä minusta ole mitään tarvetta maalata pyhimystä Eerikan äidistäkään, selvää on että sielläkin kodissa on ongelmia ollut. Karua ajatella että jos lastensuojelu ei olisi tehnyt mitään missään vaiheessa niin Eerika olisi varmaan vielä elossa.

Lastensuojelulla on ollut selkeä asenneongelma tätä äitiä kohtaan kaiken tapahtuneen jälkeen, hänen puheitaan ja pelkojaan ei ole otettu todesta. On ehkä katsottu että lapsi on saatu pois tasapainottomasta (syystä tai toisesta) kodista ja työ on tehty, ei ole ymmärretty että tilanne ei olekaan muuttunut parempaan suuntaan vaikka päällisin puolin siltä näyttää kun isäkin niin tytärtään palvoo.

[jmit]

Nuusku-Nella,

"Ei Tarkki ole syytön eikä häntä syyttä syytetä! Hän on aikuinen, teoistaan vastaava ihminen joka on tehnyt valintoja jotka johtivat pienen tytön julmaan kuolemaan."

Minulla on eri näkemys siitä millaisin perustein syyntakeettomuus pitäisi määritellä.

Uskotko oikeasti, että Touko ja Sirpa ovat 14 vuoden istumisen jälkeen yhteiskuntakelpoisia? Minun näkemykseni on, että tulevat vapautumaan entistä hullumpina.

Yhteiskunnan velvollisuus jo ihmisoikeussopimustenkin mukaan on suojata kansalaisia tällaisilta sirpoilta ja toukoilta. Tästä näkökulmasta oikea rangaistus olisi päivästä päivään koko loppuelämä joko vankilassa tai mielisairaalassa. Jammu-setä koki oikeusmurhan, kun laitettiin ensin vankilaan ja sitten mielisairaalaan, kun oikea paikka alkujaankin olisi ollut mielisairaala. Taidan olla ainut ihminen, joka kirjoittaa Jammu-sedän kokeneen oikeusmurhan. No, tulee mieleen eräs tsaari, joka lievensi kuolemanrangaistuksen ja vaihtoi sen elinkautiseksi vankeusrangaistukseksi, joka tarkoitti että vanki vietti viimeisen vuotensa Olavinlinnassa seinään kahlittuna vankina lämmittämättömässä tilassa. En voi mitään sille, että olen niin empaattinen.

[mummo59]

Tuo blogikirjoitus.. Ensin korostetaan että ei tietenkään haluta puolustella Tarkkia mutta sitten kuitenkin maalataan puhtoiseksi, ei ole ollut omaa tahtoa, on ajautunut mukaan pahoinpitelyyn, ei olisi koskaan satuttanut, palvoi.. Voi oksennus

Täällä monella menee vähän puurot ja vellit sekaisin.

Se, että etsii syitä jonkun käytökseen/tekoihin, ei tarkoita että puolustaa.

Sitä kutsutaan analysoinniksi.
Analysoinnilla on äärimmäisen tärkeä tehtävä ennaltaehkäisytyössä.

Ei se Laamanenkaan ole sieltä äidin kohdusta putkahtanut psykopaattina tähän maailmaan. Matkan varrella on ollut monia tekijöitä, joiden vuoksi hänestä on muotoutunut hirviö.

[mummo59]

"Ei Tarkki ole syytön eikä häntä syyttä syytetä! Hän on aikuinen, teoistaan vastaava ihminen joka on tehnyt valintoja jotka johtivat pienen tytön julmaan kuolemaan."

Minulla on eri näkemys siitä millaisin perustein syyntakeettomuus pitäisi määritellä.

Uskotko oikeasti, että Touko ja Sirpa ovat 14 vuoden istumisen jälkeen yhteiskuntakelpoisia? Minun näkemykseni on, että tulevat vapautumaan entistä hullumpina.

Aivan samaa mieltä. Hoitoa tarvitsisivat molemmat, jotta voisivat takaisin yhteiskuntaan tulla.

Tässä ajatuksessa on se ristiriita, että meidän kaikkien oikeustaju myös vaatii rangaistusta tuolle teolle.