Eikä tämä koske vain päättäjiä, vaan yhtälailla leimaa jo tavallisen perheenkin arkea, jossa useilta kohdin lapset ovat vain välttämätön paha siinä elämän sivussa, mutta ei kukaan ole valmis näkemään malkaa omassa silmässä silloin, kun voi syyttää vaikkapa naapuria.
Tästä lastenkasvatusaiheesta voisin pitää melkoisen palopuheen jo vuosikymmenien kokemuksella ja sen mukaan tietysti myös testatuilla tuloksilla.
Hiton ihmiset, että jaksaa riipiä nuo typerät koulujututkin, kun nilkit hyppii pitkin seiniä siinä missä kolmekin vuosikymmentä sitten riitti, että opettaja tuijotti vaiti mustuaiset laajentuneena, ja joka ipana vapisi pulpetissaan.
Ei tarvittu ääntä, ei karttakeppiä, eikä edes vaatteista retuuttamista. Tiedättekö miksi?
Siksi, että silloin jokainen ihminen oli laulun arvoinen - Veikko Lavia siteeratakseni - kaikki lähtee kunnioituksesta ja arvostuksesta puolin ja toisin, myös lapsen ja nuoren kunnioittamisesta, ja lapsi ja nuori käyttäytyy yhtälailla kuin aikuinenkin arvonsa mukaisesti, mutta, jos arvoa ei ole enään kenelläkään eikä missään, sen tulos on tämän päivän sirkus hallitusta myöten; varmaan arvottomia otuksia omastakin mielestäään, kun elämäntehtävänä on kansalaisten linssiin viilaaminen.
Nuoret peilaavat vain yhteiskunnan arvoja, ja silloin on aikuisten aika katsoa peiliin, jos nuo arvot näyttävät siltä miltä ne nyt näyttävät.
Mutta tilanteen korjaaminen vaikuttaa mahdottomalta, koska jokainen on kyllä valmis myöntämään tämän totuuden, mutta ryhtyy välittömästi etsimään sitä malkaa naapurin silmästä pitäen samaan aikaan omaa näkökykyään maailman parhaana.
Saammeko siis parannusta aikaiseksi muita arvostelemalla?
Ja voin vakuuttaa, että vanha, kerran opittu taito on vieläkin tallella, ja pystyn katsomaan jopa Boa-käärmettä siten, että se sujauttaa päänsä peiton alle, ja suunnittelee jonkun toisen kuristamista.
Ja tämän päivän opettajilla tuskin istuu luokassaan sentään laumaa Boa-käärmeitä, vai?
Enkä nyt malta olla tähän vielä lisäämättä, että ihmisen voima ei ole kovuudessa ja ankaruudessa, vaan herkkyydessä kuulla mitä tahansa elävää luontokappaletta, vaikka kukkia. Myös niiden on todettu tieteellisissä tutkimuksissa puhuvan.
On tultava vain tarpeeksi pieneksi, ja se vaatii nöyryyttä ja itsensä alttiiksi laittamista.
Ja edelleen faktalinkein juttujeni vakuudeksi:
Nyt se on todistettu – kasvit todella osaavat puhua!
Englannin prinssi Charlesia pilkattiin jo vuonna 1986 kun hän kertoi puhuneensa krookuksilleen ja kuulleensa niiden vastaavan. Englantilaistutkimus kuitenkin todistaa prinssin väitteet oikeiksi.
Uuden tutkimuksen mukaan kasvit eivät pelkästään reagoi ääniaaltoihin, vaan niiden on havaittu myös päästävän hienoista "klikkaavaa" ääntä, ikään kuin ne keskustelisivat.
Monet myös luulevat, että kasvien hienoinen huojuminen johtuu pelkästään tuulesta, mutta totuus onkin, että kasvit juttelevat keskenään myös liikehtimällä.
Bristolin yliopiston tutkijat hankkivat erityisen tehokkaat kaiuttimet ja asettivat ne maissin taimien läheisyyteen. Etenkin kasvin juurien luota kuului todellakin pientä klikkaavaa ääntä. Tutkijat selvittivät äänen taajuuden ja alkoivat soittaa kasveille samanlaista ääntä – kasvit alkoivat kasvaa äänen suuntaa kohti!
Kyseessä on maailman ensimmäinen havainto siitä, että kasveilla on oma kieli ja omat, ihmisille kuulumattomat äänet.
Kasveista on paljastettu myös muitakin yllättäviä seikkoja: Exeterin yliopistossa saatiin selville, että kaalin taimet erittävät tietynlaista hajua silloin, kun niitä uhkaa jokin vaara. Tässä tapauksessa potentiaalinen vaara kaalintaimille olivat puutarhasakset ja toukat.
(MTV3)
http://www.mtv3.fi/koti/puutarha/artikk ... avat-puhua