Kyllikki Saari - Isojoki 1953 (ketju 2)

[strangelove]

Monta muutakin asiaa painettiin villasella. Ja varmasti juttu olisi selvinnyt, jos kaikkia todistajia olisi kuultu.
Saattoi olla, että tekijää suojeltiin virkavallan voimin.
En tiedä, oliko näin, mutta monta asiaa jäi hämäräksi.

Saisinko muutaman esimerkin? Mitkä asiat painettiin villaisella ja mitkä asiat jäivät hämäriksi?

[Atlanta]

Jäi varmasti monta henkilöä kuulematta. Ja se, että Interpol olisi tullut tutkimaan, niin heidän ei annettu tulla. Olisi varmasti löytynyt muutakin, mitä ei sallittu esiin tulla.
En tiedä, oletko edes kuullut tästä.

[strangelove]

Nyt taidetaan taas liukua sinne Sirpa-osaston puolelle näiden Interpolien ja "murhaajan suojelun" kanssa. Kyllikki Saaren henkirikos tuskin kytkeytyi kansainväliseen rikollisuuteen...

Tuollaiset heitot kuin "monta ihmistä jäi kuulustelematta" ovat täysin perusteettomia ja osoittavat, ettei kirjoittaja ole paljoakaan perillä asioiden todellisesta laidasta. Jotta tuollaisia heittoja voi esittää, niin ne täytyy yksilöidä: ketkä jäivät kuulustelematta, ja miksi heidät olisi pitänyt kuulustella?

Kyllikki Saaren tapaus on Ivan Belovin surman ohella Suomen tutkituin henkirikos. Maallikko näkee jo pelkästä epäiltyjen, kuulusteltujen, kortistoitujen ja pidätettyjen määrästä, että ihan tosissaan poliisi on tutkinnassa ollut. Axel Skogman, jutun päätutkija, vaivasi tapauksella päätään koko loppuelämänsä ajan vielä sen jälkeenkin kuin eläköityi. Hän olisi halunnut tapaukselle virallisen pisteen.

Aina löytyy näitä oman elämänsä sherlockeja, jotka olisivat tehneet asiat paljon paremmin kuin poliisi. Ja tottahan toki samat neropatit päättelevät, että kun rikos jää selvittämättä, niin mitään muuta selitystä ei voi olla kuin murhaajan suojeleminen. Jorma Palo on varmaan surullisin esimerkki tällaisesta ajattelutavasta.

[J.Maybrick]

Axel Skogmanista on tullut aikalaismedioista ja myös aikalaisia jututettuani sellainen kuva, että hän oli myös showmies, joka oli mielellään julkisuudessa ja piti itsestään yllä tietynlaista kuvaa. Millaista kuvaa, sen näkee katsomalla kuvia esim.Kyllikin haudalta. Poliisi lienee ollut tosissaan tutkimuksissa, vaikkakaan kovin taidokkaiksi heitä ei voi sanoa. Jyvien ja akanoiden erillään pitäminen oli ylivoimaista.

[jarmo.janis]

Sitten on vielä sellainenkin juttu että.
Nykyään naama punaisena raivotaan siitä kuinka poliisilla on sellaisia ja tällaisia, ei vielä silloin käytössä olleita, menetelmiä.
Sitten ihmetellään, miksi ne menetelmät ei tuo tulosta.
No ne ei tuo tulosta koska uusien menetelmien käyttöön vaadittavaa tarkkuutta nääytteenotossa ei olla noudatettu, kun ei olla tiedetty että tulevaisuudessa sellainen menetelmä on. Eri näytteet on sotkeentuneet toisiinsa siten, että ne on luotettavaan tulokseen analyysikelvottomia.

[pelastusrengas]

Jaahas. Besserwisserikin sitten ilmestyi...

[strangelove]

Niin, joidenkin mielestä se oli poliisin osaamattomuutta, kun uhrin tavaroita ei säilytetty, eikä rikospaikkaa eristetty haudan löytymisen jälkeen. Tällaisten väitteiden esittäjät tekevät itsestään vain naurunalaisen. Miten 50-luvun rikostutkijat olisivat osanneet ennakoida, että joskus tulevaisuudessa tavaroista pystytään etsimään tekijän DNA:ta? Ja mitä rikospaikan eristäminen olisi enää auttanut, kun koko metsä oli haravoitu satojen henkilöiden voimin lukuisia kertoja kesän ja syksyn aikana. Eiköhän ne mahdolliset jäljet siis hävinneet jo siinä yhteydessä.

[Atlanta]

En minä mitään kansainvälistä rikosliigaa epäile, mutta juttu meni alusta asti ketuilleen. Ensimmäinen tutkija oli kokematon ensikertalainen, kun luultiin, että juttu selviää tuosta vain. Ei tosin tiedetty, että kyse oli henkirikoksesta,mutta silti.

Ainakin sen yhden pikkutytön todistusta ei uskottu. No hän puhui autosta, ja autolla ei varmaan ollut mitään tekemistä jutussa. Mutta kuitenkin. Erästä naista, en muista hänenkään nimeään uhkailtiin ja käskettiin perua puheensa. Että näin.
Ja pyörä annettiin heti omaisille. K yllikin isä puhdisti sen. Niin, ei tiedetty DNA:sta, se on totta, mutta vähätkin todisteet ryssittiin.

Surmaaja sai alusta liian pitkän etumatkan.

[forell]

Eikös se jokin auto ollut korjaamossa kaupungissa ja oliko se peräti sunnuntaina. Olisiko autolle haettu alibia tarkoituksella viemällä korjaamolle.
Eihän tuolla tarvitse olla Kyllikin asian kanssa mitään tekemistä, saattoihan se olla, että ei haluttu turhaan joutua tutkimuksiin ja siksi vedotiin korjaamoon tai sitten auto oli oikeastikin korjattavana.

Pyörä takakontissakin tekee äkkiä viistoperäautostakin takakontillisenkin puolihämärässä, kun lunkka on auki. Mutta miksi pyörä olisi tuotu takaisin, jos autolla liikuteltiin.

Miksiköhän se Kyllikki nimenomaan pelkäsi, jos pelkäsi, sitä paluumatkaa. Eikö nuo oudot hätistelijät olisi voineet olla mahdollisia päivisin.

Entäpä ne ennustajat. Olisiko kenelläkään ollut tuttuja Ruotsissa. Eikös se sieltä yksi selvännäkijä ollut. Selvännäkijöitäkin on käytetty viestien kerrontaan, jos ei ole haluttu itse tulla julkisesti esille. Selvännäkijät on myös käyttäneet noita tilanneita hyväkseen. Antoihan se mainetta ennustajalle, jos ennustukset olisi käyneet toteen.

Mitä tulee noihin tuon ajan kuulusteluihin, niin ne oli melko yksoikoisia ja johdateltujakin. Käräjillä nimismies syytti ja tuomari tuomitsi, jos oli aihetta tuomioon. Lautamiehet oli mitä oli.
Koko prosessi oli, että kuka mitäkin puhui ja mitä kukakin halusi salata tai kertoa ja kuka ketäkin auttoi ja kuka kenenkin puolella. Vaikka onhan se vieläkin tuota samaa. Noinhan ne asiat selviää.

[Atlanta]

Näinhän se meni. Puolueetonta tutkimusta tai oikeudenkäyntiä tuskin oli.
Joku oli jo etukäteen tuomittu, muutenkin toisten kyläläisten silmissä täysi retku ym. Saatiin maksetuksi vanhoja kalavelkoja, kun puhuttiin tutkijoille mitä huvitti.
Syyttäjänä nimismies saattoi tuoda esiin myös omat ennakkoluulonsa ja kaunansa syytettyä kohtaan. Lautamiehet olivat kouluakäymättömiä talonpoikia, joilla myös oli ennakkokäsitys syytetystä.
Tuomari oli usein myös tuttu. Ehkä ainut ulkopuolinen oli puolustusasianajaja.

Silti ei kyse ole mistään salaliitosta vaan ihmisten yksinkertaisuudesta.
Ja kyllä noinakin aikoina tutkijat ratkaisivat rikoksia, mutta se vaati toisen tekniikan kuin nykyisin. Siis joskus löytyi ihan oikea syyllinen.

[J.Maybrick]

Näinpä. Ymmärrän, mikä on strangeloven reaktion taustalla, enkä tarkoita solvata/loukata. Itse en Kyllikin surmajutun aikaan vielä kuluttanut tämän maan kamaraa, ja yllä oleva yhteenvetoni tosiaankin perustuu siihen, mitä aikalaiset ovat kertoneet senaikaisten lehtijuttujen ja senaikaisten tutkijoiden haastattelujen perusteella. He ovat siis oikeasti seuranneet tiiviisti jutun etenemistä. (Ei kysymys mistään DNA-jutuista tai muusta toiseen aikakauteen kuuluvasta, vaan aivan senaikaisesta perus-poliisitutkimustyöstä ja sen huonosta suorittamisesta)

[Dave Klein]

Terve! Olen uusi täällä, enkä ihan kaikkea Kyllikki Saareen liittyvää materiaalia ole tältä palstalta kahlannut läpi. Minua kiinnostaisi tietää paljonko oli välimatkaa katoamispaikalta suohaudalle. Japaljonko haudalta oli etäisyyttä sinne työmaalle, jossa tämä epäilty ojankaivaja oli hommissa.

[Metsän poika]

Näinhän se meni. Puolueetonta tutkimusta tai oikeudenkäyntiä tuskin oli.
Joku oli jo etukäteen tuomittu, muutenkin toisten kyläläisten silmissä täysi retku ym. Saatiin maksetuksi vanhoja kalavelkoja, kun puhuttiin tutkijoille mitä huvitti.
Syyttäjänä nimismies saattoi tuoda esiin myös omat ennakkoluulonsa ja kaunansa syytettyä kohtaan. Lautamiehet olivat kouluakäymättömiä talonpoikia, joilla myös oli ennakkokäsitys syytetystä.
Tuomari oli usein myös tuttu. Ehkä ainut ulkopuolinen oli puolustusasianajaja.

Silti ei kyse ole mistään salaliitosta vaan ihmisten yksinkertaisuudesta.
Ja kyllä noinakin aikoina tutkijat ratkaisivat rikoksia, mutta se vaati toisen tekniikan kuin nykyisin. Siis joskus löytyi ihan oikea syyllinen.

Itselläni on vilkas mielikuvitus ja löydän varmasti tuon 370 teorian verran tapahtumakulkuja. Yritän nyt kuitenkin osallistua keskusteluun asiallisesti ja aluksi vain joitakin näkökohtia esiin tuoden. Avaus puheenvuoronani tuon esiin maisemaa omien mielikuvieni pohjalta, jotka eivät välttämättä päde Isojoen tilanteeseen 1950-luvun alussa.

Voitaneen todeta, että Isojoellakin oli 1950-luvulla runsaasti häiriintyneitä ihmisiä ja alkoholin sekä sotien sumentamia mieliä. Samaan aikaan oli myös paljon absolutismia ja uskonnollisuutta sekä pyrkimystä moraalisesti korkeisiin arvoihin.

Surmia tapahtui runsaasti ja tappeluita sekä raiskauksia oli mahdotonta kaikin paikoin estää. Sodan jäljiltä monet olivat pahasti alkoholisoituneita ja traumatisoituneita eivätkä perheväkivalta tai katutappelut saati naisten ahdistelut olleet harvinaisia.

Usein ilmassa oli myös uskonnollista ahdistuneisuutta ja tuomitsevaisuutta. Kuitenkin toisenlaisina elementteinä oli suurta lähimmäisen rakkautta ja yhteenkuuluvaisuuden tunteita sekä syvää ystävyyttä. Ideologisesti ja alueellisesti läheiset ihmiset pitivät yleensä yhtä ja tukivat toisiaan.

Väkivaltarikokset olivat usein alkoholin vaikutuksen alaisina tehtyjä tai traumatisoituneiden ihmisten raivokohtausten tulosta. Toisaalta isättömien nuorten miesten kurittomuus oli silmiinpistävää ja siinä oli havaittavissa muiden halveksuntaa.

Monet nuoret olivat tottuneet suuren seksuaaliseen vapauteen ja suureen seksin määrään sodan aikana, toiset suureen pidättäytyväisyyteen. Poliittisesti suuntautuneet ihmiset saattoivat pitää toisen ajatussuunnan omaavien ihmisten arvoa vähäisempänä ja jopa vihata heitä. Naiset olivat vahvoja ja kykenivät väkivaltaan tarvittaessa.

Ihmiset usein peittelivät ongelmiaan ja häpeilivät seksuaalisia taipumuksiaan ja halujaan sekä taloudellisia ongelmiaan. Kerskailu naissankaruudella tai toisaalta siveellisyydellä oli tavallista. Ihmiset jaettiin usein vuohiin ja lampaisiin. Naiset olivat joko neitsyitä tai huoria. Miehet olivat joko sankareita tai pelkureita. Henkisesti sairaat olivat totaalisen hulluja mielipuolia, samoin epileptiset tai vasenkätiset. Toisaalta opettajat, papit ja poliisit olivat esivaltaa, jota sivistyneistö suojeli ja kunnioitti.

Väkivaltarikoksista epäiltiin yleensä ulkomaalaisia, erityisesti Saksalaisia, hulluja, juoppoja, erakkoja ja toisen ajatusmaailman omaavia henkilöitä ja vanhukset jopa noitia.

[strangelove]

Eikös se jokin auto ollut korjaamossa kaupungissa ja oliko se peräti sunnuntaina. Olisiko autolle haettu alibia tarkoituksella viemällä korjaamolle.
Eihän tuolla tarvitse olla Kyllikin asian kanssa mitään tekemistä, saattoihan se olla, että ei haluttu turhaan joutua tutkimuksiin ja siksi vedotiin korjaamoon tai sitten auto oli oikeastikin korjattavana.

Kyllä, jutussa ensimmäisenä epäiltynä olleen karijokelaisen LM:n omistama Ford DeLuxe vm. -39 oli Kyllikki Saaren katoamisiltana lapväärtiläisessä korjaamossa. Asia tutkittiin hyvin perusteellisesti. Kermänvärisen auton nähneet todistajat Valma Hautaniemi ja Sylvia Hauskaviita vietiin myöhemmin Kristiinankaupunkiin tunnistamaan LM:n autoa, mutta he olivat sitä mieltä, ettei kyseessä ollut sama auto, jonka he olivat nähneet.

Näinpä. Ymmärrän, mikä on strangeloven reaktion taustalla, enkä tarkoita solvata/loukata. Itse en Kyllikin surmajutun aikaan vielä kuluttanut tämän maan kamaraa, ja yllä oleva yhteenvetoni tosiaankin perustuu siihen, mitä aikalaiset ovat kertoneet senaikaisten lehtijuttujen ja senaikaisten tutkijoiden haastattelujen perusteella. He ovat siis oikeasti seuranneet tiiviisti jutun etenemistä. (Ei kysymys mistään DNA-jutuista tai muusta toiseen aikakauteen kuuluvasta, vaan aivan senaikaisesta perus-poliisitutkimustyöstä ja sen huonosta suorittamisesta)

On ymmärrettävää, että kun rikos jää selvittämättä, niin ihmiset ottavat poliisin hampaisiinsa. Varmasti tutkinnassa tehtiin myös virheitä, koska kokemusta moisen henkirikoksen tutkinnasta ei hirveästi ollut. Samaan hengenvetoon on kuitenkin todettava, että tapausta tutkivat aikansa etevimmät poliisit, kuten Skogman ja Jorma Koskela. Skogman oli aikalaiskertomusten mukaan vähän sellainen paistatteleva "showmies", mutta erittäin taitava tutkija ja etevä kuulustelija. Tuohon aikaanhan oikeastaan rikos kuin rikos selvisi pitkälti kuulustelujen kautta.

Terve! Olen uusi täällä, enkä ihan kaikkea Kyllikki Saareen liittyvää materiaalia ole tältä palstalta kahlannut läpi. Minua kiinnostaisi tietää paljonko oli välimatkaa katoamispaikalta suohaudalle. Japaljonko haudalta oli etäisyyttä sinne työmaalle, jossa tämä epäilty ojankaivaja oli hommissa.

Tieltä suohaudalle on matkaa 230 metriä. Ojatyömaa sijaitsi käytännössä siinä missä suohautakin. Eräässä lehtijutussa, jossa tätä epäiltyä haastateltiin, sanotaan: "He (ojatyömiehet) jopa siinä ruokailivatkin ja ripustivat eväsreppunsa haudan vierellä kasvavaan pieneen koivuun.

[Dave Klein]

Uusimman Alibin Kyllikki Saari-extrassa on maininta, että kun hautaa kaivettiin auki, se tehtiin alueelta löydetyllä lapiolla. Luonnollista, kun vieressä on ojatyömaa. Tuli mieleen, miksi ojankaivaja odotti 6-72 tuntia ennen ruumiin lopullista hautaamista, kun tarvittava väline olisi ollut aivan lähellä.
Ehkä hän piilotti ruumiin aluksi ylimalkaisesti ja alkoi myöhemmin ajatella, että kroppa pitäisi haudata paremmin.
Tai ehkä hän tarvitsi Kyllikkiä tämän oltua jo vainaja. Omiin perversioihinsa.
Ilta-Sanomien rikosextra mainitsee Kyllikki Saari jutussaan yhtenä epäiltynä paikkakuntalaisen, 51-vuotiaan mustapartaisen miehen. Tämä oli huhujen mukaan nekrofiili. Hänelle oli suoritettu kastraatio oikeuden päätöksellä, koska oli ahdistellut paikkakunnan nuoria naisia.
Samainen mies oli kahdeksan kuukautta ennen Saaren katoamista yllätetty koskettelemasta auton alle jääneen, sairaalaan tuodun naisen sukuelimiä.
Ehkä hän kosketteli Kyllikkiäkin. Murhattuaan hänet ensin. Ja tämän vuoksi ei haudannut häntä heti.
Onko tekopaikka muuten sama kuin katoamispaikka. Onko oletetttua / varmassa tiedossa, että Kyllikki surmattiin samalla paikalla mistä hän katosi. Vai olisiko mahdollista, että tekijä houkutteli / raahasi hänet syvemmälle metsään ja murhasi siellä.