Tässä luettavaa, oikaisuvaatimus palvelussuhteen purkamisesta opetuslautakunnan kokouksesta jossa päätettiin että Korhonen toimi väärin, mutta kirjallinen varoitus riittää.
Opetuslautakunta oli siis samaa mieltä kahden rehtorin ja Helsingin opetusviraston kanssa siitä että Korhosen toimet olivat tilanteeseen nähden ylimitoitetut, mutta piti irtisanomista liian jyrkkänä toimenpiteenä ja pätkäisi Korhoselle kirjallisen varoituksen.
http://www.hel.fi/hki/Opev/fi/P__t_ksen ... 7_OLK_5_El
"Opetuslautakunta päättänee kuntalain 89 §:n nojalla hylätä ********** (opettaja) oikaisuvaatimuksen koskien va. rehtorin 8.4.2013 (§ 161) tekemää päätöstä, jolla tämä on purkanut opettajan määräaikaisen päätoimisen tuntiopettajan virkasuhteen päättymään heti.
Esittelijä
Kuntalain 89 §:n 1 momentin nojalla kunnanhallituksen, lautakunnan, niiden jaostojen sekä niiden alaisten viranomaisten päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Kuntalain 92 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistunut tai, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) ja kunnan jäsen.
Opettaja on tehnyt päätöksestä 10.4.2013 kaupungin kirjaamoon saapuneen Helsingin kaupungin opetuslautakunnalle osoitetun oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimus on tehty määräajassa ja oikealle toimielimelle.
Opettaja vaatii päätöksen kumoamista, koska oikaisuvaatimuksessa katsotaan, että päätös on sekä suhteellisuusperiaatteen että hallintolain ja kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain vastainen. Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan myös virkasuhteen palauttamista viipymättä ennalleen, ja että opettajalle maksetaan takautuvasti viranmukainen palkka 9.4.2013 alkaen. Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan myös valituksenalaisen päätöksen toimeenpanon keskeyttämistä välittömästi siihen saakka, kunnes asia on viime kädessä lainvoimaisesti ratkaistu hallintotuomioistuimen päätöksellä.
Alppilan yläasteen va. rehtori ja koulun aiempi rehtori ovat antaneet asiasta lausuntonsa.
Opettajalta on pyydetty lausuma edellä mainittujen lausuntojen sekä kolmen oppilaan ja kahden opettajan muistiinpanojen johdosta. Hän on antanut lausumansa 29.4.2013, jota käsitellään kohdassa 3.
Helsingin kaupungin opetustoimen johtosäännön 28 §:n 7 momentin mukaan määräaikaisen opettajanviran haltijan ja tuntiopettajan ottaa peruskoulussa rehtori. Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 §:n mukaan virkasuhteen päättämisestä päättää virkasuhteeseen ottava viranomainen.
Virkasuhteen purkamisesta säädetään kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (KVhL) (304/2003) 41 §:ssä. Sen mukaan työnantaja saa purkaa viranhaltijan virkasuhteen noudatettavasta irtisanomisajasta tai määräajan pituudesta riippumatta päättyväksi heti vain erittäin painavasta syystä. Tällaisena syynä voidaan pitää laista tai määräyksistä johtuvien, virkasuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää virkasuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa.
Lain 42 §:ssä todetaan, että purkamisoikeus raukeaa, jollei syy ole jo aikaisemmin menettänyt merkitystään, 14 päivän kuluttua siitä, kun työnantaja on saanut tiedon sen aiheesta tai, jos syy on jatkuva, siitä kun työnantaja on saanut tiedon sen lakkaamisesta.
Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 43 §:ssä säädetään palvelussuhteen päättämismenettelystä. Ennen työnantajan suorittamaa irtisanomista tai purkamista viranhaltijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi virkasuhteen päättämisen syystä perusteluineen. Viranhaltijalla on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa. Em. pykälän 3 momentin mukaan päätös virkasuhteen purkamisesta on annettava kirjallisesti tiedoksi viranhaltijalle henkilökohtaisesti.
Viranhaltijan yleisistä velvollisuuksista säädetään kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 17 §:n 1 momentissa: viranhaltijan on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianomaisia säännöksiä ja määräyksiä sekä työnantajan työnjohto- ja valvontamääräyksiä. Lain 17 §:n 2 momentin mukaan viranhaltijan on toimittava tehtävässään tasapuolisesti ja käyttäydyttävä asemansa ja tehtävänsä edellyttämällä tavalla.
Perusopetuslain 36 §:ssä säädetään kurinpidosta ja 36 b §:ssä häiritsevän ja turvallisuutta vaarantavan oppilaan poistamisesta.
Perusopetuslain 29 §:ssä säädetään, että opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.
1. Asian taustaa
1.1 Palvelussuhteen päättämiseen johtaneet tapahtumat ja palvelussuhteen päättämismenettelyn aloittaminen
Rehtorin mukaan maanantaina 25.3.2013 ruokailun alettua opettaja meni pyytämään Alppilan yläasteen koulun ruokalassa ruokapöydässä istuvaa oppilasta B ottamaan hupun pois päästä. Opettaja oli voimakkain sanakääntein sanonut heittävänsä huppupäässä istuvan oppilaan ulos ruokalasta, jos tämä ei ota huppua pois. Kyseinen oppilas oli poistunut ruokalasta sanailun päätteeksi. Oppilas A oli ruokailtuaan mennyt sanomaan opettajalle, että tämän täytyy pyytää anteeksi aiempaa käytöstään. Tilanne oli johtanut sanaharkkaan oppilas A:n ja opettajan välillä ja opettaja oli tarttunut oppilasta rinnuksista ja kaulaliinasta kiinni. Tilanne oli jatkunut edelleen molemminpuolisella sanailulla. Opettaja yritti saada oppilaan poistumaan ruokalasta repimällä tätä vaatteista kohti ovea. Tilanne jatkui vielä ruokalan ovien edessä. Opettaja tarttui oppilas A:ta rinnuksista kiinni ja työnsi tämän voimalla ulos ja lopuksi tuuppasi tämän portaikkoon.
Rehtori aloitti edellä todettujen tapahtumien johdosta opettajan palvelussuhteen päättämismenettelyn 27.3.2013 keskusteltuaan ensin ko. opettajan, ruokalassa läsnä olleiden eräiden opettajien ja oppilaiden kanssa.
1.2 Opettajan kuuleminen
Ennen työnantajan suorittamaa purkamista opettajalle varattiin tilaisuus tulla kuulluksi sekä suullisesti että kirjallisesti. Opettajaa kuultiin asiassa suullisesti 4.4.2013. Opettaja totesi kuulemistilaisuudessa toimineensa perusopetuslain mukaisesti. Hän kertoi tapahtumaketjusta, jonka päätteeksi hän työnsi oppilaan ulos ruokalasta. Opettaja koki tilanteen uhkaavana ja pelkäsi tilanteen riistäytyvän mellakaksi. Fyysinen uhka opettajan mielestä oli kohdistunut häneen.
1.3 Palvelussuhteen päättäminen
Alppilan yläasteen va. rehtori purki 8.4.2013 opettajan määräaikaisen päätoimisen tuntiopettajan virkasuhteen (määräaika 15.10.2012-15.7.2013). Va. rehtori toteaa päätöksessään mm., ettei opettajan menettely hänen poistaessaan oppilaan ruokalasta ollut puolustettavaa eikä asianmukaista. Asiassa saadun selvityksen perusteella, tilanteen uhkaavuus ja kokonaisarviointi huomioon ottaen, opettaja ei ole toiminut perusopetuslain mukaisesti, vaan hän on toiminut perusopetuslain vastaisesti vaarantamalla oppilaan oikeuden turvalliseen opiskeluympäristöön. Opettaja on työntämällä oppilaan voimalla kohti portaikkoa aiheuttanut vakavan vaaran oppilaan terveydelle sekä fyysiselle että psyykkiselle turvallisuudelle. Koska opettaja työskentelee alaikäisten parissa, työnantajan on voitava luottaa siihen, että opettajan toiminta täyttää lain vaatimukset. Tapauksen jälkeenkään opettaja ei ole ymmärtänyt tekonsa moitittavuutta.
Va. rehtori toteaa päätöksessään myös, että syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettu huomioon työnantajan ja viranhaltijan olosuhteet kokonaisuudessaan. Kun ottaa huomioon opettaja rikkomuksen laatu ja asema opettajana sekä julkisen vallan käyttäjältä edellytettävä luotettavuuden vaatimus, niin työnantajalta ei kohtuudella voida edellyttää virkasuhteen jatkamista.
2. Virkasuhteen purkuun johtaneiden tapahtumien arviointia
Perusopetuslain 36 §:ssä ja 36 b §:ssä säädetään mm. seuraavaa:
Perusopetuslain 36 §:n 2 momentin mukaan opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun järjestämästä tilaisuudesta.
Perusopetuslain 36 b §:ssä säädetään häiritsevän ja turvallisuutta vaarantavan oppilaan poistamisesta. Perusopetuslain 36 b §:n 1 momentin mukaan rehtorilla ja opettajalla on oikeus poistaa luokkahuoneesta tai muusta opetustilasta taikka koulun tilaisuudesta oppilas, joka ei noudata perusopetuslain 36 §:n 2 momentissa tarkoitettua poistumismääräystä. Perusopetuslain 36 b §:n 2 momentin mukaan jos poistettava oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia oppilaan poistamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Perusopetuslain 36 b §:n 3 momentin mukaan rehtori ja opettaja voivat 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa toimia yhdessä tai kumpikin erikseen. Oppilaan poistamisessa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä. Voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta opetuksen järjestäjälle.
Perusopetuslain 36 b §:n 4 momentin mukaan voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä.
Perusopetuslain muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (205/2002) mukaan mahdollisuus puuttua oppilaan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen on tarkoitettu vain niitä poikkeuksellisia tilanteita varten, joissa muut toimenpiteet eivät ole auttaneet ja muiden oppilaiden tai opiskelijoiden oikeus opetukseen, työrauhaan tai turvallisuuteen vaatii välittömiä toimenpiteitä.
Edelleen hallituksen esityksessä todetaan, että poistettaessa vastarintaa tekevää oppilasta edellä mainituissa tapauksissa rehtori ja opettaja voisivat käyttää vain sellaisia tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai häirinnän vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Tarpeellisia keinoja voisivat olla esimerkiksi väkivaltaisesti tai uhkaavasti käyttäytyvän oppilaan rauhoittaminen kiinni pitämällä ja taluttaminen pois tilanteesta. Käytettävät voimakeinot eivät oikeuta tarpeettomaan tai liialliseen voimakäyttöön tai väkivaltaan.
Esittelijä toteaa, että edellä mainitussa perusopetuslain 36 §:ssä säädetään opetusta häiritsevän oppilaan määräämisestä poistumaan ja oppilaan opetukseen osallistumisen epäämisestä oppilaan väkivaltaisen ja uhkaavan käyttäytymisen vuoksi. Lain 36 b §:ssä säädetään häiritsevän ja turvallisuutta vaarantavan oppilaan poistamisesta 36 §:n mukaisissa tilanteissa.
Oikaisuvaatimuksessa todetaan, että tapauksessa on tosiasiallisesti arvioitava vain voimakeinojen välttämättömyys ja puolustettavuus. Oikaisuvaatimuksessa todetaan myös, että perustuslakivaliokunnan mietinnön mukaan voimakeinojen puolustettavuutta arvioitaessa tulee kiinnittää huomiota mahdollisen vastarinnan vaarallisuuteen tai vakavuuteen. Oikaisuvaatimuksessa esitetään, että oppilas pyrki kaikin tavoin estämään poistumisen niin sanallisesti kuin fyysisestikin (mm. tarrautumalla oveen).
Esittelijä katsoo, että opettajalla ei ollut kyseisessä tilanteessa oikeutta voimankäyttöön, eikä hänen toimintansa siten saa oikeutusta perusopetuslain 36 §:ssä säädetystä oikeudesta. Suhteellisuusperiaate huomioon ottaen opettajan toiminta ja voiman käyttö kyseisessä tilanteessa oli ylimitoitettu. Esittelijä toteaa, että näytetty on ainakin se, että opettaja työnsi oppilasta voimalla rinnuksista kohti portaikkoa siten, että oppilas eteni selkä edellä. Oveen tarrautuminen kyseisessä tilanteessa voidaan katsoa luonnolliseksi reaktioksi. Opettajan lähtiessä työntämään oppilasta tämä ei tehnyt vastarintaa. Oppilas ehti kädellään vaimentaa portaikkoon osumista.
Toisin kuin oikaisuvaatimuksen tekijä esittelijä katsoo, ettei tilanne ollut uhkaava muiden oppilaiden eikä opettajan kannalta eikä muiden oppilaiden tai opettajan turvallisuus ollut vaarantunut. Kyse ei ollut väkivaltaisesti tai uhkaavasti käyttäytyneestä taikka työrauhaa vakavasti häiritsevästä oppilaasta. Esittelijä toteaa myös, ettei tilanne ruokalassa ollut riistäytymässä mellakaksi kuten oikaisuvaatimuksen tekijä esittää, vaan tilanne ruokalassa oli varsin rauhallinen. Opettajan välittömät toimenpiteet eivät olleet välttämättömiä eivätkä puolustettavia.
Oikaisuvaatimuksessa todetaan, että opettajalla on kasvatuksellinen velvollisuus puuttua yksittäisten oppilaiden epäasialliseen käytökseen ja näin osoittaa muille oppilaille, ettei sellainen ole missään koulun toiminnassa hyväksyttävää.
Esittelijä toteaa, että opettajan tulee olla esimerkkinä oppilaille ja käyttäytyä aikuisen tavoin. Opettaja käytti myös itse epäasiallista kieltä kehottaessaan oppilasta A ottamaan hupun pois päästä ja opettaja kävi kiinni oppilaaseen B, joka arvosteli opettajan toimintaa. Kyseisessä tilanteessa opettaja ei käyttänyt opettajan käytössä olevia kasvatuksellisia keinoja, vaan opettaja provosoitui oppilaan sanailusta ja vastasi siihen epäammattimaisella tavalla käyttäen fyysistä voimaa. Teko on erittäin moitittava, koska kyse on opettajan tehtävissä toimivasta ja opettajan koulutuksen saaneesta henkilöstä (tässä tapauksessa 60 opintopisteen laajuiset opettajan pedagogiset opinnot), jonka tulisi ymmärtää käytöksensä merkitys oppilaiden hyvinvoinnin kannalta. Opettajan on omalta osaltaan taattava oppilaalle oikeus psyykkisesti ja fyysisesti turvalliseen oppimisympäristöön. Tässä tapauksessa opettaja vaaransi perusopetuslaissa oppilaalle säädetyn oikeuden turvalliseen opiskeluympäristöön. Hän myös puuttui oppilaan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen perusteettomasti.
Oikaisuvaatimuksen tekijä toteaa myös, että koska oppilaan työntäminen tilasta rauhoitti tilanteen ruokalassa eikä oppilas tämän jälkeenkään aiheuttanut häiriötä muualla, on toimintaa pidettävä oikein mitoitettuna ja sellaisena, jonka perusopetuslaki mahdollistaa. Oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan oppilas ei kaatunut tilanteessa eikä hänelle aiheutunut mitään vahinkoja poistamisen yhteydessä. Näin ollen purkupäätöksessä mainittu seikka, että oikaisuvaatimuksen tekijä olisi aiheuttanut vakavan vaaran oppilaan terveydelle sekä fyysiselle että psyykkiselle turvallisuudelle ei ole mistään näkökulmasta katsoen perusteltu ja oikeutettu syy virkasuhteen välittömälle purkamiselle.
Rehtorin asiassa antaman selvityksen mukaan opettajan toiminta järkytti oppilasta suuresti. Oppilaalla oli vaara vahingoittua itseään paljon isomman ihmisen voimakkaasta työntämisestä. Oppilas ei pystynyt jatkamaan koulupäiväänsä normaalista, vaan oppilaan huoltaja kutsuttiin paikalle ja oppilas joutui lähtemään kotiin. Tekonsa jälkeen opettaja ei varmistanut, miten oppilaan kävi. Hän käänsi selkänsä oppilaalle ja palasi takaisin ruokalaan. Tämä osoittaa välinpitämättömyyttä oppilaan terveydestä ja turvallisuudesta. Opettaja laiminlöi huolehtia oppilaasta.
Kun otetaan huomioon opettajan teon luonne ja kohdistuminen alaikäiseen oppilaaseen, niin opettajan käyttäytymistä ja toimintaa on pidettävä erittäin vakavana rikkomuksena. Oppilas on aina alisteisessa asemassa opettajaan nähden. Opettaja on vahvempi asemansa puolesta ja usein, kuten tässäkin tapauksessa fyysisten voimiensa puolesta. Kyse ei ole tasavertaisesta suhteesta.
Opettaja ei tapahtuman jälkeenkään ole ymmärtänyt tekonsa moitittavuutta. Hän sysää syyn käytöksestään oppilaalle eikä käsitä omaa asemaansa opettajana ja sitä, että hänen tulee toimia opettajan ammatin edellyttämällä tavalla. Koska opettajat toimivat usein yksin oppilaiden kanssa, työnantajan on voitava luottaa siihen, että opettaja toimii asianmukaisesti kaikissa tilanteissa. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuista esimerkiksi KHO 23.3.2006/695 ilmenee, että kun viranhaltija työskentelee yksin, niin työnantajan erityisesti on voitava luottaa, että työt suoritetaan asianmukaisesti ja hyvin.
Oikaisuvaatimuksessa on esitetty oikeuskäytäntöä liittyen häiriköivän ja turvallisuutta vaarantavan oppilaan poistamistilanteisiin. Oikaisuvaatimuksessa esille tuodut tapaukset eivät vastaa kysymyksessä olevaa tapausta, vaan ovat täysin erilaisia.
Oikaisuvaatimuksessa todetaan, että koska tapahtumista tehtiin tutkintapyyntö myös poliisille, niin siltäkin osin rehtorin purkupäätös on ennenaikainen ja täysin ylimitoitettu toimenpide tapahtuneeseen nähden. Esittelijä toteaa, että työnantajan tekemä opettajan virkasuhteen purkamista koskeva päätös perustui kunnallisesta viranhaltijasta annettuun lakiin. Poliisille tehty tutkintapyyntö on erillinen prosessi. Poliisilta saadun tiedon mukaan asia on siirretty syyttäjälle.
3. Opettajan lausuma 29.4.2013 ja esittelijän arviointi
Esittelijä toteaa, että kaikki päätöksen tekoon vaikuttanut tieto on ollut opettajan kuulemistilaisuudessa 4.4.2013 esillä ja siten kuuleminen on lainmukaisesti järjestetty.
Koulun va. rehtori ja aiempi rehtori vastuunalaisina viranhaltijoina ovat selvittäneet tapahtumat ja purkamisen laillisuuden.
Vertailtaessa opettajan lausumassaan esittämää tapahtumien kulkua rehtoreiden, kahden opettajan ja kolmen oppilaan selvityksiin ja muistiinpanoihin esittelijä toteaa, että opettajan käsitys tapahtumien kulusta poikkeaa siitä, mitä ilmenee muiden antamista selvityksistä ja muistiinpanoista. Opettaja esittää lausumassaan arviointeja ja käsittämättömiä oletuksia asioiden mahdollisesta etenemisestä, jotka eivät vastaa muiden havaintoja tilanteesta. Opettajan lausumasta ilmenee edelleen, ettei opettaja ole käyttänyt tilanteessa opettajan käytössä olevia pedagogisia keinoja, vaan hän vastasi sanailuun fyysisellä voimalla. Tilanteessa opettaja ei toiminut perusopetuslain edellyttämällä tavalla.
Lapsen oikeuksien sopimuksen (Lapsen oikeuksien yleissopimus 20.11.1989) 37 artiklan a-kohdassa kielletään lasten julma, epäinhimillinen tai halventava kohtelu. Opetustoiminnassa tämä tarkoittaa muun ohella sitä, että kouluissa noudatetaan selkeää käytäntöä, joka ottaa huomioon oppilaan perus- sekä ihmisoikeudet. Opetustoimen velvollisuus on huolehtia, ettei kukaan koulun henkilökuntaan kuuluva vaaranna oppilaiden turvallisuutta toimimalla lasten sopimuksen 37 artiklan a-kohdan vastaisesti. Tämä aiheuttaa vaatimukset koulun henkilökunnan soveltuvuudelle ja henkilökunnan valvonnalle. Oppilaaseen kohdistuvia toimenpiteitä tulee tarkastella oppilaan näkökulmasta ja ottaa huomioon oppilaan asema lapsena sekä nuorena sekä oikeuksien haltijana – erityisesti suojelun ja huolenpidon kohteena. (Hakalehto-Wainio, Suvianna: Oppilaan oikeudet opetustoimessa, Hämeenlinna 2012).
4. Lopuksi
Esittelijä toteaa, että opettajan menettely hänen poistaessaan oppilaan ruokalasta ei ollut puolustettavaa eikä asianmukaista. Opettaja ei saa menettelylleen oikeutusta perusopetuslain 36 b §:stä (häiritsevän ja turvallisuutta vaarantavan oppilaan poistaminen). Perusopetuslaki ei anna opettajalle valtuuksia hänen menettelyynsä kyseisenkaltaisessa tilanteessa. Opettaja ei toiminut perusopetuslain mukaisesti. Hän toimi perusopetuslain vastaisesti, koska hän omalla menettelyllään vaaransi perusopetuslain 29 §:ssä opetukseen osallistuvalle säädetyn oikeuden turvalliseen opiskeluympäristöön. Tilanteessa oppilaaseen kiinni käyminen mm. siten, että opettaja työnsi oppilasta rinnuksista voimalla ulos ruokalasta oppilaan edetessä selkä edellä kohti portaikkoa, oli luonteeltaan erittäin vakavaa ja moitittavaa. Opettaja aiheutti teoillaan vakavan vaaran oppilaan terveydelle sekä fyysiselle ja psyykkiselle turvallisuudelle.
Tapahtuman seurauksen työnantaja menetti luottamuksen oikaisuvaatimuksen tekijän kykyyn toimia opettajana viranhaltijalle asetettujen vaatimusten mukaisesti. Opettaja ei ymmärtänyt tekonsa moitittavuutta suhteessa hänen tehtäviinsä ja asemaansa opettajana. Palvelussuhteen välitön purkaminen kyseisessä tapauksessa oli näin ollen tarpeellista ja lainmukaista. Työnantajan on voitava luottaa, että alaikäisten parissa työskentelevänä opettajan toiminta täyttää lain vaatimukset. Opettajan asennoitumista tekoon kuvaa se, ettei hän tapauksen jälkeenkään ole käsittänyt tekonsa moitittavuutta.
Esittelijä toteaa, että opettaja ei ole suorittanut virkasuhteeseen kuuluvia tehtäviä kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 17 §:n edellyttämällä tavalla asianmukaisesti noudattaen asianomaisia säännöksiä ja määräyksiä. Hän ei ole käyttäytynyt asemansa ja tehtävänsä edellyttämällä tavalla.
Esittelijä katsoo, että va. rehtorin 8.4.2013 (§ 161) tekemä päätös on ollut suhteellisuusperiaatteen, kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain ja hallintolain mukainen. Va. rehtorilla on ollut lain mukainen syy purkaa virkasuhde päättymään heti kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 41 §:n nojalla. Työnantajalla on ollut kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa tarkoitettu erittäin painava ja asiallinen syy määräaikaisen virkasuhteen purkamiselle. Kysymyksessä on niin vakava laista ja määräyksistä johtuvien, virkasuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden rikkominen ja laiminlyönti, ettei työnantajalta kohtuudella ole voitu edellyttää virkasuhteen jatkamista edes irtisanomisen pituista aikaa. Työnantajalla on ollut oikeus päättää virkasuhde heti. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettu huomioon työnantajan ja viranhaltijan olosuhteet kokonaisuudessaan.
Kun ottaa huomioon opettajan rikkomuksen laatu, hänen asennoitumisensa tekoon ja asema opettajana sekä julkisen vallan käyttäjältä edellytettävä luotettavuuden vaatimus, niin työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää virkasuhteen jatkamista. Kokonaisarvion perusteella työnantaja on pitänyt opettajan toimintaa erittäin vakavana virkavelvoitteiden rikkomisena. Opettajan olisi tullut ymmärtää, että oppilaaseen kiinni käyminen ko. tilanteessa on erittäin vakavaa virkavelvollisuuksien rikkomista sekä virkavelvollisuuksien vastaista menettelyä.
Virkasuhteen purkamisessa on noudatettu kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 43 §:ssä säädettyä menettelyä viranhaltijan kuulemisesta ennen purkamista sekä lain 42 §:ssä säädettyä 14 päivän määräaikaa.
Esittelijä toteaa, että päätös on syntynyt va. rehtorin toimivallan puitteissa ja voimassa olevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Va. rehtori ei ole käyttänyt asiassa harkintavaltaansa väärin ja päätös määräaikaisesta virkasuhteen purkamisesta on syntynyt oikeassa järjestyksessä. Päätös ei ole hallinnossa noudatettavan suhteellisuusperiaatteen vastainen vaan se täyttää sekä lainmukaisuuden että tarkoituksenmukaisuuden vaatimukset.
Oikaisuvaatimuksessa on esitetty oikaisuvaatimuksen tekijän virkasuhteen palauttamista viipymättä ennalleen ja että opettajalle tulee maksaa viranmukainen palkka takautuvasti 9.4.2013 alkaen. Lisäksi on esitetty täytäntöönpanon keskeyttämistä, kunnes asia on viimekädessä ratkaistu hallinto-oikeuden päätöksellä. Esittelijä toteaa, ettei ole perusteita virkasuhteen palauttamiselle ennalleen, palkan maksamiselle takautuvasti eikä täytäntöönpanon keskeyttämiselle.
Esittelijä esittää edellä lausuttuun viitaten, että oikaisuvaatimus hylätään.
