YLE:n sivuilta: mm.
Sosiaalipolitiikan tuntijat arvelevat, että maahanmuuttajanuoret ovat täysin syrjäytyneet ruotsalaisesta yhteiskunnasta. Lähiöissä liikkuu paljon toimetonta väkeä, jotka ovat katkeria siitä, etteivät he pääse osalliseksi muualla Ruotsissa vallitsevaan vaurauteen, arveli kirjeenvaihtaja Hara Aamu-TV:n lähetyksessä.
Sosiaalityölle tarvetta
Ruotsin viranomaisille on suuri haaste saada tuo väki käymään koulut, lyhentämään työttömyysjaksoja ja löytämään työpaikan, jotta he kiinnittyisivät yhteiskuntaan.
Alleviivaus minun.
1) Nämä nuoret saavat syyttää siitä itseään, etteivät pääse käsiksi vaurauteen;
a) ottaisivat mallia siitä mamu-perheestä, jonka isää "hoidettiin" vuosikausia. Tuloksena muhkea potti kruunuja tekemättä mitään.
b) ottaisivat oppia Balkanilta tulleista - ja turvapaikan saaneista - ex-sotilaista/ammattirikollisissta, jotka näppärästi räjäyttelevät rahankuljetusautoja.
c) Kadehtivatko he mustalaisia, joilla on sosiaaliturva sekä Suomesta että Ruotsista ja he onnistuvat kulttuuriinsa vedoten olemaan jouten.
d) Ruotsi on ottanut liikaa väkeä, eikä pysty enää työllistämään, kurssittamaan, kouluttamaan.
e) Miksi pitkäaikaistyöttöminä olevat perus-svenssonit eivät mellakoi, polta, tuhoa ja syytä yhteiskuntaa rasismista, vaikka se kohtelee heitä epätasa-arvoisesti mm. mustalaisiin nähden?
f) Miksi Venäjällä ei kurjuudesta huolimatta - joka sentään on kaikenlaisen sos.turvan ja hyysäämisen puuttuessa ihan eri luokkaa kuin kansankodissa - ole vastavaanlaisia mellakoita?
Muistan lukeneeni jostain, että Ruotsi käyttää yli 3 miljardia vuodessa mamu-kuluihin. Tuota summaa on (taas) lisättävä. Muuten mellakoitsijat eivät vaurastu...
2) Miksi tuo väki ei käy koulua eikä työllisty.
a) jos kuolunkäynti ei ns. huvita, niin turha on mankua, ettei ole rahaa.
b) jokaiselle mamutaustaiselle annetaan 10 miljoona kruunua. Tuo raha menee suurelta osin kulutukseen Ruotsissa. Osa lähetetään vallankumoussisseille entiseen kotimaahan ja/tai sukulaisille Paskastaniin. Kas, nyt he ovat vauraita.
c) Suomessa halutaan edelleen, että maahanmuuttajat ja suomalaiset asustaisivat yhdessä, eikä ghettoja syntyisi. Typerä ajatus. Miksikö? Siksi, että kuvitteellinen suomalaisperhe a säästää vuosikausia ostaakseen asunnon aluelta joka on rauhallinen ja hän työssä käyvänä maksaa pankille lainaansa takaisin 25 vuotta. Sinne muuttaa asumaan 11-lapsinen ählämiperhe b, joka saa samasta talosta asunnon, jota hänen ei tarvitse maksaa, vaan vuokran maksaa kaupunki (veronmaksajat). B saa asua ilmaiseksi kalliissa talossa, mutta a maksaa täyden hinnan. A haluaisi elää rauhassa, mutta perhe b elää kasvattilapsineen kuten huvittaa, sillä säännöt ovat vääräuskoisia varten, eikä heidän yli-ihmisinä tarvitse niistä välittää. Pian samaan taloon muuttaa ählämiperhe c, pian d ja samalla alueella on kohta x määrä ählämeitä. Alkaa rauhattomuus, autojen polttaminen, rasismiin vetoaminen, joutilaat neekerit maleksivat haukkuen poliiseja rasisteiksi ja kantaväestöä valkopersesioksi sekä ahdistelevat koulutyttöjä, kerjäläisparat huomaavat tilaisuutensa tulleen; tälle alueelle voi majoittua, eikä rasistinen poliisi häädä pois.
Lähiö liekehtii, asuntojen arvot ovat alamaissa. Ainoa kuka sai takkiinsa oli perhe A. Mutta mellastavat kuin siat vatukossa edelleen. Sossu hoitaa, maksaa ja ymmärtää.
Tarinan opetus; pidetään nämä "moniosaajat, tuhattaiturit ja kultamunat" asumassa ihan omissa ghetoissaan. Parempi että Vuosaari liekehtii, kuin että koko Helsinki liekehtisi. Eikö?
Vaikka Ruotsi on maahanmuuttajille ehken paras maa, niin kipupistettä he eivät ole onnistuneet löytämään. Onkin aivan erikoisen outoa, että ruotsin kieltä taitava Astrid Thors ei ole kertonut siitä heille. Nyt ei olisi mellakoita, ei tuhopolttoja ja kaikki voisivat vauraustua.
Entä mikä on tuo kipupiste, josta toistuvasti puhun? Kas, tässä:
Tyriikö Suomi maahanmuuton kuten Saksa? ”Ei – naiset ovat ratkaisu”
Nykyinen laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta on vuodelta 1999 ja sitä esitetään nyt uudistettavaksi siten, että laki jaettaisiin kahdeksi erilliseksi laiksi: tänään esitelty laki kotoutumisen edistämisestä ja myöhemmin annettava laki kansainvälistä suojelua hakevan ja tilapäistä suojelua saavan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin auttamisesta.
Eduskunnan hallintovaliokunta esittää, että maahanmuuttajien kotouttamiseen lisätään ensi vuoden budjettiin puoli miljoonaa euroa. Lisäksi hallintovaliokunta esittää, että kiintiöpakolaisten vastaanotosta kunnille maksettavia korvauksia nostetaan 40 prosenttia eli seitsemän miljoonaa euroa seuraavien kahden vuoden aikana.
Kunnille pakolaisten vastaanotosta maksettavat korvaukset ovat pitkään laahanneet jäljessä yleisestä kustannuskehityksestä. Ennen tänä vuonna tehtyä kymmenen prosentin korotusta kotikuntakorvauksia nostettiin viimeksi vuonna 1993.
Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors uskoo, että Suomi voi välttää Saksan kohtalon maahanmuuton suhteen. Saksan liittokansleri Angela Merkel ilmoitti lauantaina, että monikulttuurisen Saksan rakentaminen on ”epäonnistunut täysin”. Epäonnistumisesta Merkel syytti sekä Saksaa että sopeutumishaluttomia maahanmuuttajia.
Thors kommentoi Merkelin ulostuloa ohimennen esitellessään tiistaina hallituksen esitystä uudeksi kotoutumislaiksi eduskunnalle. ”Mutta pätevätkö Saksan johtopäätökset meillä”, Thors kysyi ja vastasi perään:
–Ei ainakaan tämän hallituksen esityksen jälkeen, sillä me olemme havainneet kotoutuksen kipupisteet, hän kehui.
Kipupisteillä Thors tarkoittaa uuteen lakiin johtaneita havaintoja siitä, että kaikki maahanmuuttajat voivat tarvita apua päästäkseen sisään yhteiskuntaan ja että etenkin naisten kotouttamiseen täytyy kiinnittää erityistä huomiota. Kotiäiteinä toimivat maahanmuuttajanaiset jäävät usein täysin muun yhteiskunnan ulkopuolelle ja vaille suomalaisia kontakteja.
–Suomella on hyvät mahdollisuudet onnistua kotouttamisessa Saksaa paremmin. Ensinnäkin olemme huomioineet tässä esityksessä koko perheen ja erityisesti naiset ryhmänä, joka tarvitsee selkeää ohjausta kotoutumiseen. Toiseksi Suomi on tasa-arvoinen ja ei-hierarkinen maa, jossa kaikilla on mahdollisuus onnistua ja tulla osaksi yhteiskuntaa sekä edetä elämässään, perusteli ministeri Thors
Uusi Suomi
Uutisessa puhutaan Saksasta, mutta viimeakaisten uutisten valossa näyttää siltä, että Ruotsissakin on tyritty.
Jos halutaan, että naiset kotoutuvat, niin silloin on parempi, että tälläiset pelleilyt kaapu päässä "kotoutumiskursseilla" ja vaatimukset "perheidenyhdistämisistä", jätetään pois.
