HÄKE 'nauha' (ketju 2)

[turumurre]

Esim. Turunmurrelle tiedoksi:

Häke-tallennetta seulottuani olen päätynyt johtopäätökseen, että ulkopuolisen tekijän poistuminen on tapahtunut ajassa 2:35 – 2.43.

Itse asia zem, esität että poistuminen on tapahtunut (kun tyttö on nähnyt murhaajan kiipeämässä ikkunasta) ajassa < 2:38:

2:27 Uhri: (Se jäi). Mikä osoittaa, että UHRIN ääni?
Lapsi: Nii tulkaa äkkii, mun iskä (Rauuuh + voimakas isku) voi huonosti, jooko. (Kolme kolahdusta: "Tum tu-tum") (Uhrin valituksia) (En kuule valituksia tässä.)

Eli voimakas isku ja sitten poistuminen:

2:36 Häke: Voisko äiti puhuu? + Kopsahdus
2:37,70 tuntematon miesääni: "Tule".
2:38 Lapsi: äiti 2:38.30 Kopsahdus tuu.
2:39 (kolahdus)= 2:39,30 "Tasajalka-alastulo"? (Yhteydessä aiempaan kolahdukseen.)
2:39 Lapsi: Nyt siel puhutaa (kolahdus) taas.

http://www.nbl.fi/~nbl3145/ulvilatallenne.htm

Tuolloin n2:38 - 2:39.2 tyttö sanoo "Äiti tuu". Vielä tämän jälkeen tyttö sanoo puhelimeen (n2:40-2:41.3) "Nyt siel puhutaan taas". Zemin mukaan murhaaja on siis poistunut silloin kun tyttö puhuu puhelimeen.

Hätäkeskustallenteen tarkka kuunteleminen ei viittaa millään tavalla siihen että tyttö tuolloin (<2:38) olisi nähnyt murhaajan poistumisen. Tarkka kuunteleminen päinvastoin antaa käsityksen siitä ettei tyttö tuolloin näe mitään 'ylimääräistä', vaan selkeästi keskittyy äidin tuloon takaisin puhelimeen ja luurin antamiseen äidilleen.

Tyttö kuulusteluissaan on kertonut olleensa 'keittiössä', eli kuulustelujen pohjalta ei liene epäselvää missä tämä paikka on, se on siinä puhelimen vieressä.
Edes puhelimen kierrejohtoa äärimmelleen venytettynä ei päästä kuin siihen tuulikaapin nurkalle, tällöin tuskin puhelinkoje pysyisi liikkumattomana kapealla tasollaan. Todennäköisesti se 'löytyisi' lattialta (sitä kojettahan ei siihen tasoon ole naulattu, kuten täällä monesti ollaan perusteltu).

Nyt sitten zem esittää että tyttö luuri kädessä olisi ollut jopa lähellä olohuoneen keskustaa, tämä kait siksi koska tyttö on (12h surmasta) kertonut olleensa keskellä olkkaria nähdessään murhaajan poistumisen.

Zemin esittämä yhtälö ei toteudu millään tavalla kun otetaan tosiseikat huomioon, lisäksihän on niin ettei puhelimen vieressä ollessa siitä ei näe terassin ovelle, ovi jää huomattavasti kulman taakse pimentoon:

http://i3.aijaa.com/b/00094/12291407.jpg
(kannattaa myös kuvitella tuohon selkeään kuvaan se todellinen pimeys mikä suurimmaksi osaksi siellä surmatalossa oli)

Zem esittää ajassa 2:36,3 - 2:39,3 olleita kopsahduksia erilaisilla askeleista muodostuneilla äänillä: Askel lattiaan, askel muovituolille, hyppy tasajaloin terassille. Nämä kaikki äänet ovat kuitenkin hyvin samankaltaisia eivätkä ne siten voi olla zemin esittämiä ääniä joista kaikista muodostuisi erilainen ääni.

Lisäksi törmätään taas siihen käsitteeseen: AIKA. Zem esittää että:

Siis ajassa 2:36 askelen kopsahdus lattiaan, sen jälkeinen ei askel ei kuulu, kun astuu housuille ikkunan vieressä, sen jälkeen askel (kopsahdus) muovituolille - sitten "tasajalka-alastulo" molemmille jaloille sekuntia myöhemmin.
http://www.nbl.fi/~nbl3145/ulvilatallenne.htm

2:36,3 olisi siis askel th lattiaan (tämän perään kuulumaton askel vaatekasaan), 2:37,6 olisikin jo askel ulkona olevalle muovituolille... Täysin mahdotonta Zem; arkun viereen muodostuneesta askeläänestä on vain reilu sekunti askelääneen muovituolille!

Ja kuten sanoin, kyseiset äänet ovat selkeitä kopsahduksia jostain, ei askelääniä.

Kuten edeltä havaitaan, on lukuisia asioita mistä tapahtumien kulkua voidaan päätellä. Yksistään ei siis olla tytön oman todistusten varassa. Tytön oma todistelu on toki kaiken a ja o, se on lähtökohta.

Jos nyt joku haluaa lähteä 'sille tielle' että mitätöi tytön todistelun, niin tämä tosipelissä tarkottaisi myös sitä että hänen muutkin sanomansa tapahtumista ja näkemänsä murhaajan poistumisen, voisi asettaa kyseenalaiseksi.

Minä en usko sellaiseen että joka ainutta asiaa selitellään traumaperäisellä muistinmentyksellä, minä uskon tytön kertomukseen.

Katson siis että sisotalon esittämä ajatus: tyttö näki murhaajan poistuvan <2:38, ei voi pitää millään tavalla paikkaansa. Tämä sisotalon ajatushan ei perustu hänen omiin tutkimuksiin, vaan lähtökohtaisesti erääseen v2010 tehtyyn animaatioon ja Zemin löytämiin 'sopiviin ääniin'.

Noihin muihin litteromiisi havaintoihin palataan tarkemmin syyspuolella. Tässä vaiheessa lyhyt mielipide niistä: Siellä oli hyviä havaintoja, mutta kaikkia en suinkaan allekirjoita; monet löytämistäsi iskuäänistä (alkupuolella tallennetta) olivat selkeitä ääniä siitä kun luuriin repliikin loppuun hönkäistään voimallisesti, puhallusääniä siis....

Kaikenkaikkiaan katson ettei tallenteelta edes tarvitse löytyä niitä askellusääniä ja yksilöitäviä iskuääniä, onhan se nyt todistettu sen järjestelmän tallennusominaisuus ihan oikeulaitoksia myöten.

Ja lopuksi: kun nyt olet tarkkaan seulonnut tallenteen ääniä alkupuolelta nauhaa, niin olisi kai 'oikeus ja kohtuus' että seuloisit myös tallenteen loppupuolen ylimääräiset äänet (sen jälkeiset kun Auer palaa puhelimeen). Niitähän siellä on, vaikka paljon ääniä peittyykin tiukan sanavaidon alle.

[Kuolemannaakka]

Joo, en minäkään kyllä tajua, mikä järki on väittää tytön nähneen murhaajan poistumisen silloin kun hän on vielä puhelimessa Kun:
1. Puhelimesta ei näe terassinovea
2. Mikään tytön käytöksessä ei viittaa siihen, että hän olisi tuossa vaiheessa nähnyt murhaajan poistumisen
3. Annelikin olisi varmaan paremmin nähnyt poistumisen, koska lienee ollut jossain eteisessä tuolloin (tosin mahdollisesti selkä päin olohuoneeseen)
4. Tyttö kertoi olleensa "jossain keskellä olohuonetta" murhaajan poistuessa.

Kyllä näitä ratkaisuja pitäisi vähän loogisemmin etsiä...

Se on kyllä ihan hyvä pointti, että lapsi uskaltaa mennä takkahuoneeseen katsomaan, koska tietää murhaajan jo lähteneen, mutta enpä usko 9v tytön ajatusmaailmaan mahtuvan minkään murhaamisen tai ajatuksen, että rosvo hänen kimppuunsa voisi käydäkään. Ja eihän se tyttökään sinne huoneeseen mennyt, vaan kurkkasi vain olohuoneesta.

[Valhalla]

Varmaan parhaan kuvan hupparin poistumisajankohdasta saa kun summaa näitä lausuntoja ilman, että turre todistaa silminäkijänä. "Joo se lähti jo" ennen piti lähteä mutta huppari oli myös kadoksissa - ehkä kylppärissä ( jossa vainajan sijan mukaan ei voinut lähtiessään olla ). Myös vainaja makasi keskellä huonetta jossakin vaiheessa. Ja Annelin mukaan mäiskettä kuuluu jopa vielä poliisien soittaessa ja toisaalta "nyt hiljeni" häkepuhelun aikana. Lisäksi kaikki lapset ovat puhuneet asiasta nyt uudelleen sisällöllä jota emme tunne.

Keskenään äärimäisen ristiriitaiset lausunnot on siis täysin uudelleen käsitelty.

[turumurre]

Laitanpa tähän samaan syssyyn kommenttia erilaisista kuulokuvista:

Mitäkö? Vittikö?
Hälytyskeskustallenteen kohta ajassa 01.56,5 todistaa siitä, että talossa on ulkopuolinen sekä siitä, että uhrin telomiseen käytetty väline ei ole Auerin kädessä:
Tuija Niemen litteroimana kohta näyttää seuraavalta:

1:51 Epäilty: Lähtisekse jo? (kuuluu hiljempana kuin uhrin ääni)
1:52 Uhri: Tu(l)e auttaa.
1:54 Epäilty:
(Sanoo joko "mitäkö" tai "pitääkö") (huutaa raivokkaasti)
1:55 Uhri: Yöh (yökkäilee, ähkäisy)
1:55 Epäilty: Vittikö
(juoksuaskelia, oven aukaisu).
2:00 Uhri: Aagh (valittaa)

Kohdassa n. 01:53 Lahti huutaa ilmeisesti näköpiiriin tulleelle Auerille ”Lähe auttaa!”, ei ”Tu(l)e auttaa”. Sitä seuraa kauhistunut ”Mitäkö!”
Seuraava Auerin repliikki on tulkittu eri tavoilla, litteroinnissa ”Epäilty 1:55 Vittikö” (`Epäilty´ viittaa Aueriin, koska kyseessä on syyttäjäpuolen litterointi.)
Kuitenkin kun kohtaa 01:56,53 – 0:57,20 ensin vahvistaa n. 6 db:ä ja sen jälkeen lasketaan sävelkorkeutta esim. viisi puolisävelaskelta sekä lopuksi hidastetaan tempoa 60% , kuullaan että Auer sanoo kohdassa yksiselitteisesti ”Veitsetkö?”

http://www.nbl.fi/~nbl3145/ulvilatallenne.htm

Tuossa zemin kopsaamassa, Niemen litteroinnin edellä oli vielä uhrin sanomaksi esitetty "Kylhä nous".
Muualta zemin tekstistä olin havaitsevani että mm zem hyväksyy tämän tulkinnan. Tämä oli myös alpo holistin mielipide. Tallenteelta on helppo havaita että tämä repliikki saa jatkoa hetken perästä (välissä Auerin "Lähtikse jo") uhrin "Tu(l) auttaa" -repliikillä.

Täytyyhän tässä olla jotain järkeä näissä repliikeissä. Miten jollain vieraalla murteella sanottu 'kylhä nous' sopii jatkorepliikkiin, ei mitenkään. Tästä muistaakseni KN jo vuosia sitten kertoi pelkän litteroinnin pohjalta.

Oikeasti tallenteelta kuuluu seuraavaa:
Jukka: (r)Annnuuu ...
Anneli: Lähtikse jo
Jukka: ... tu(l)e auttamaa ..
Selkeästi Jukalla on tuossa verta suussa...(ja ne purukalut jo siinä terassin oven ja sängyn päädyn välissä lattialla, oletettavasti).

Annelin huuto on MITÄTÖN ja sekin sopii ihan passelisti murhaajalle huudettuna.
Annelin pelästynyt VITTIKÖ on myös juuri noin (en kyllä tajua miten zem saa tästä 'Veitsetkö').
Miten tämä veistä ilmaiseva huudahdus nyt liittyisi mitenkään siihen tilanteseen.

Itse en hidastele ja manipuloi kuunneltavana olevaa nauhaa. Analysoin kuuntelemalla ...
Oisko ollu nimim. kuolema kun täällä hyvin totesi että niistä äänistä saa mitä tahansa kun vähän hidastelee sun muuta...

[Valhalla]

Edellä kuvaillussa on se lähtökohtainen vika, että omaksutaan joku lähtökohta ja olettama ja koitetaan ymmärtää nauhalta kuultua sen pohjalta. Ja näihän ei tule toimia.

Jos nauhalta kuuluu epäloogisuuksia tai äänimaailma ei sovi silminnäkijälausuntoihin ( vieläpä keskenään ristiriitaisiin ) niin sitten ei sovi. Silloin pitää analysoida, että miksi ei sovi. Nauha on kuitenkin niitä vähiä autenttisia todisteita joita murhasta on - kiitos, koska tallentui rikospaikkaHutkinnasta huolimatta.

[turumurre]

Edellä kuvaillussa on se lähtökohtainen vika, että omaksutaan joku lähtökohta ja olettama ja koitetaan ymmärtää nauhalta kuultua sen pohjalta. Ja näihän ei tule toimia.

Jos nauhalta kuuluu epäloogisuuksia tai äänimaailma ei sovi silminnäkijälausuntoihin ( vieläpä keskenään ristiriitaisiin ) niin sitten ei sovi. Silloin pitää analysoida, että miksi ei sovi. Nauha on kuitenkin niitä vähiä autenttisia todisteita joita murhasta on - kiitos, koska tallentui rikospaikkaHutkinnasta huolimatta.

Oikeasti tilanne omalta kohdaltani oli se, kun en vielä ollut kuunnellut kyseistä tallennetta, niin en odottanut sieltä kuuluvan yhtään sen enempää mitä täällä Niemen 2009 litteroinnin pohjalta parivuotta keskusteltiin.

Yllätys olikin melkoinen kahdessa asiassa:
-Ensinnäkin se Annelin ja tytön todellinen hätä mikä ilmeni hätäkeskustallenteessa.
-Toiseksi se, että sieltä taustalta kuuluu erittän paljon erilaisia ääniä mitä Niemen 2009 litterointiin ei oltu kirjattu.

Loppupäätelmäksi jää siis se, että kuunneltu tallenne vahvistaa sitä käsitystä mikä on muodostunut kevään 2010 jälkeen.

[Valhalla]

turre edellä: Yllätys olikin melkoinen kahdessa asiassa:
-Ensinnäkin se Annelin ja tytön todellinen hätä mikä ilmeni hätäkeskustallenteessa.
-Toiseksi se, että sieltä taustalta kuuluu erittän paljon erilaisia ääniä mitä Niemen 2009 litterointiin ei oltu kirjattu.

Jo litterointi antoi ymmärtää repliikkien varsin suuren ristiriidan annettuun tapahtumaoletukseen. Itselläni mm "tappaja" termi särähtää korvaa vielä enemmän kuin litteroinnissa monen muun irvokkaan ristiriidan lisäksi - kuten täysi huolettomuus omasta saati lasten puolesta.

Hätähän sielä nauhalta kieltämättä välittyy - mutta ei lainkaan hupparin tuottamaan uhkaan kohdistuen vaan johonkin ihan muuhun. Puhe ei indikoi ollenkaan sitä miten sivullinen tai uhri on tutkitustikin käyttäytyvä saati miten sen kokee näin tavallinen sitä vuoropuheluna tulkitseva. Jopa häkevirkailija tuntuu olevan täysin ulkona eikä kokeneena hädän kuuntelijana miellä puhujan hätää todelliseksi.

Ja mitä litterointiin tulee, niin tuomarit eivät toimi litteroinnin varassa niin kuin täällä oli alkuun asian laita turrellakin. Turre myös jälleen unohtaa, että etpk ja sen litterointiliite palvelevat lähinnä syyteharkintaa ja itse oikeudenistunnot on eri asia. krp:kin joutui suullisesti esittämään asiansa. Näin ollen analyysi täällä on pitkälti syyteharkintamateriaalin pohjalta ei oikeuden pöytäkirjojen.

Litterointi mahdollisesti täydensi nauhaa ja toi esiin syyttäjän näkökannan. Puolustus teki oman tutkimuksensa ja analyysinsä nauhasta mm Tampereella, finvoxissa ja mitä niitä unitutkijoita nyt olikaan. Ja luonnollisesti käsitteli krp:n litterointiakin mutta pääpainotus oikeudessa oli alkuperäisellä nauhalla ihan päätöksissäkin kirjattuna. Työkopiot ja litteroinnit ovat lähinnä asiantuntijoiden näkökantojen esittelyyn. Ihan niin kuin musiikkistudionkin puolustuksen tilaama oma analyysi.

On myös huomioitava, että Annelia pidettiin ensin uhrina ja tyttöä tarinaa tukevana silminnäkijänä. Syyttäjä, tutkijat ja oikeus sittemmin pohtivat onko puolustuksen esittämä tapahtuma ylipäätään mahdollinen. Tukeeko nauha annettua tapahtumakuvausta olkookin, ettei nauhan kaikkia ääniä pysty tyhjentävästi selittämään. Mutta onko siinä ne äänet joita puolustuksen kertomus edellyttäisi.

Kuuleminen on kuitenkin johonkin mittaan subjektiivista joten krp haki mm vertailevan mielipiteen fbi:lta. Nyttemin tapahtumaoletuksiin on tullut kosolti lisää vaihtoehtoja joten nämä uudet näkökannat ovat meille vielä tuntemattomat.

[zem]

Vähän improvisoitua vastausta Turrelle

Tuolloin n2:38 - 2:39.2 tyttö sanoo "Äiti tuu". Vielä tämän jälkeen tyttö sanoo puhelimeen (n2:40-2:41.3) "Nyt siel puhutaan taas". Zemin mukaan murhaaja on siis poistunut silloin kun tyttö puhuu puhelimeen.

Ensinnäkin on selvää, että jos Auer on tullut tuulikaapin suunnasta ja tyttö liikkunut puhelinta ojentaessaan (ja puhuessaan) siihen suuntaan, tämä on avannut mahdollisuuden nähdä takkahuoneen terassinovelle (selvästi paremmin kuin puhelinpöydän kohdalta).

Tytön huomio on saattanut suuntautua kahtaalle – äitiin sekä olohuoneeseen päin. Varsinkin jos otetaan huomioon suunnasta kuuluneet äänet, joita Auer välttämättä vielä tuulikaappiin ei voinut rekisteröidä.

Tytön täytyy keskittyä ilmaisussa yhteen asiaan, puhelimen välittämisen äidille,
– mahdollisesti kuvitellen, että äiti näkee saman kuin hän: poistumisen.

Tyttö kuulusteluissaan on kertonut olleensa 'keittiössä', eli kuulustelujen pohjalta ei liene epäselvää missä tämä paikka on, se on siinä puhelimen vieressä.

Ei epäselvää. - Tuulikaapin ja olohuoneen ja keittiön raja kuitenkin lienee hämärä – keittiöstä tuulikaapin suuntaan tuleva otaksuu olevansa keittiössä.

Zem esittää ajassa 2:36,3 - 2:39,3 olleita kopsahduksia erilaisilla askeleista muodostuneilla äänillä: Askel lattiaan, askel muovituolille, hyppy tasajaloin terassille. Nämä kaikki äänet ovat kuitenkin hyvin samankaltaisia eivätkä ne siten voi olla zemin esittämiä ääniä joista kaikista muodostuisi erilainen ääni.

On kuitenkin niin, että ajassa kuuluu merkittävä määrä erilaisia ääniä, toisin kuin ajassa 3:30,
mihin Turre ajoittaa poistumisen. Takkahuoneen ikkunasta ei mielestäni poistuta yhdellä ”tömähdyksellä”. Tässä täytyy yhtyä siihen mitä Rantakoski ja syyttäjä jankkaa: ”(Muita)ääniä ei yksinkertaisesti (tuossa kohdassa) kuulu.”

Jos nyt joku haluaa lähteä 'sille tielle' että mitätöi tytön todistelun, niin tämä tosipelissä tarkoittaisi myös sitä että hänen muutkin sanomansa tapahtumista ja näkemänsä murhaajan poistumisen, voisi asettaa kyseenalaiseksi.

Tilanteen kiistattomasta traumaattisuudesta huolimatta juuri tärkeimmät asiat syöpyvät mieleen: isä verissään lattialla sekä tekijän poistuminen. Muu jää kuvassa sivummalle – erityisesti ajoitukset.

Täytyyhän tässä olla jotain järkeä näissä repliikeissä. Miten jollain vieraalla murteella sanottu 'kylhä nous' sopii jatkorepliikkiin, ei mitenkään. Tästä muistaakseni KN jo vuosia sitten kertoi pelkän litteroinnin pohjalta.

Oli järkeä tai ei kuulen saman repliikin jo aikaisemmin tallenteella, mikä kyllä ihmetyttää
(ei tue ”nauhoitusteoriaa”, koska sanotaan eri sävyyn ja äänenkorkeudella):

1:43,30 Uhri taustalla: "Kylhän nous".

1:50,80 Uhri: Kylhä nous (keskellä sanaa kuuluu napsahdus)

Ja mielestäni äänenkorkeuden laskeminen ja tempon hidastaminen auttaa erittelemään
tallenteen sisältöä, eikä niistä pysyvää vanhinkoa koidu. Elementit ja niiden keskinäiset suhteet pysyvät samoina. Ei sen kummempaa kuin volyymin nostaminen.

Arvasin, että Turre ei päästä helpolla - syvennytään tahollamme .

[zem]

Turunmurre:

Noihin muihin litteromiisi havaintoihin palataan tarkemmin syyspuolella. Tässä vaiheessa lyhyt mielipide niistä: Siellä oli hyviä havaintoja, mutta kaikkia en suinkaan allekirjoita; monet löytämistäsi iskuäänistä (alkupuolella tallennetta) olivat selkeitä ääniä siitä kun luuriin repliikin loppuun hönkäistään voimallisesti, puhallusääniä siis....

Jos talossa on ulkopuolinen Auerin kertomalla tavalla "työstämässä" veitsellä
ja astalolla tämän miestä puhelun aikana, on selvää, että tämän tulee kuulua
(uhrin valituksen lisäksi) Häke-tallenteella.

Alustavasti tekemäni (ja puutteellisella välineistöllä so. miniläppäri, johon kytketty
Sonyn mikrofoni) kokeen perusteella omassa olohuoneessa veitsen kahvalla (tässä lisää puutteellisuutta) tyynyyn tehdyt iskut tallentuvat keittiössä monen mutkan takana olevan
mikrofonin kautta laitteeseen (jossa huono äänikortti).

Mukaan tulee tietysti paljon kohinaa ja jännitteen hurinaa
(mikä panee koetukselle "nauhoitusteorian" mahdollisuuden - edellyttäisi
paljon osaavaa työstämistä saada vähänkään "luonnolliseksi").

Aaltomuoto on luonnollisesti "pyöreämpi" kuin veitsellä "kovaan" kehoon
lyötäessä. Mutta pääasia: ääni rekisteröityy varsin selkeästi.

Siis eivät välttämättä "hönkäyksiä" (mitä mahdollisuutta tietysti pohdin).
Lisäksi nämä "hönkäykset" suurelta osin katoavat tallenteen loppupuolella.

Eli jos astalointi on käynnissä, sen toki tulee kuulua ja myös kuuluu.
Missä - vaatii tarkempaa tutkiskelua, siinä TM & Valhalla & Alpo oikeassa.

[Veristi]

Näin kesällä, kun ikkunat ja ovet ovat usein auki, huomaa selvästi, miten ulkoa tulevat äänet ja humina vaikuttavat sisällä tuotettujen äänten kuuluvuuteen. Taustanauhateorian kannalta huomionarvoista olisikin pohtia kuviota, jossa äänitysvaiheessa lasiovi-ikkuna olisi vielä kiinni (ehkä jokin särö sisimmässä lasissa) ja häkepuhelun aikana taas ovi-ikkuna olisi jo avonainen. Öiseen aikaan ulkoa ei toki kovin paljoa ääniä tulisi, mutta jonkinlaista talvista huminaa voisi olettaa ikkunan kautta tulevan äänimaailmaa sekoittamaan. Osa ääniaalloista karkaa siis ulos.

[Kuolemannaakka]

Ilmoittaudun Turren kanssa eri leiriin tuon Mitättömän kohdalla. Miksi ihmeessä AA huutelisi murhaajalle jotain tuollaista?? Ei vaikuta oikein haukkumasanalta, jonka ensimmäiseksi kiljuisin rotevalle miehelle, joka puukottaa lähiomaistani.

Ennemmin sen sitten huutelisi itse murhaamalleen Jukalle, ja kun en usko AA:n Jukkaa puukotelleen, pysyn edelleen kannassani, että huuto on joku muu, ja Auerin kertomusta vapaasti tulkiten ("jotain mitä sä teet"), sekä hänen taipumustaan jättää sanat puolitiehen, sekä voimakasta pelästymistä huutohetkellä mietiskellen oletan, että kyse on kesken jääneestä Mitä(sä teet), josta huppiksen pystyynnousun vuoksi tulee jotain MitäÖh -tyylistä, eli lopussa ajatus sekoaa ja voimakas hengenveto ja pelästyksen aiheuttama huuto aiheuttaa kuullun äänen.

Vittikö on kiroilua: vitti-sanaa käytetään (keski-ikäisten) naisten toimesta varsinaisen kirjoitustavan välttävänä kirosanana. Tästä minulla on useampi empiirinen kokemus, ihan kirjoitetussa tekstissäkin. Löytynee googlettamallakin jotain. Tässäkin se kö-pääte on "ylimääräistä" ääntä tai sitten suomeksi vinkaisu on "Vittu, kun..." Vittikö on myös huomattavan pelästynyt huudahdus, paremminkin vinkaisu, ja siitä puuttuu kokonaan ensimmäisen huudon alun raivo. AA kääntyy ympäri 180 astetta, melkein kompastuu ja juoksee ulos.

[Kuolemannaakka]

Näin kesällä, kun ikkunat ja ovet ovat usein auki, huomaa selvästi, miten ulkoa tulevat äänet ja humina vaikuttavat sisällä tuotettujen äänten kuuluvuuteen. Taustanauhateorian kannalta huomionarvoista olisikin pohtia kuviota, jossa äänitysvaiheessa lasiovi-ikkuna olisi vielä kiinni (ehkä jokin särö sisimmässä lasissa) ja häkepuhelun aikana taas ovi-ikkuna olisi jo avonainen. Öiseen aikaan ulkoa ei toki kovin paljoa ääniä tulisi, mutta jonkinlaista talvista huminaa voisi olettaa ikkunan kautta tulevan äänimaailmaa sekoittamaan. Osa ääniaalloista karkaa siis ulos.

Ainakin kaikuun voisi vaikuttaa. Ehkä tietyt taajuudet takkahuoneesta eivät kuulu niin hyvin, koska eivät heijastu terassin oven ikkunasta olohuoneeseen, vaan pääsevät ulos? Ehkä vaikuttaa äänimaailmaa latistavasti. No, en ole ääniekspertti, noin niinkuin teknisessä mielessä. Muussa mielessä tietysti olen=)

[turumurre]

Ilmoittaudun Turren kanssa eri leiriin tuon Mitättömän kohdalla. Miksi ihmeessä AA huutelisi murhaajalle jotain tuollaista?? Ei vaikuta oikein haukkumasanalta, jonka ensimmäiseksi kiljuisin rotevalle miehelle, joka puukottaa ...

No piristäväähän se vain on että meissäkin eroja löytyy... Mutta pysyn kyllä kannassani. Mielestäni sopii ihan hyvin Annelin suuhun tuollainen vihainen huudahdus ulkopuoliselle. Jukalle huuteluun se ei taas sovi siksi että juuri ennen oli erisävyinen repliikki Jukalle: "Lähtikse jo".

Katteellas kuvajaista. Siinä on sana jossa on tavut xx-xx-xxx, ihan selkeästi niin että viimeisessä on kolme. Tallenteelta kuuluu loppuun N.

Niemi on ehdottanut MI TÄ KÖ tai PI TÄÄ KÖ. Vaikka kumpikin on lähellä, niin 'mi tä kö' .ssä viimeinen tavu olisi liian lyhyt ja 'pi tää kö' .ssä taas keskimmäinen liian pitkä:



Tuo kyseinen sana ei lopu vielä tuohon kuvassa olevaan punaiseen pystyviivaan, vaan sen jälkeen on se laskeva N:
MI TÄ TÖN.

[alpo holisti]

K ja T konsonattia voi olla vaikea erottaa toisistaan, koska ääni on tuossa kohdassa ruvella.
Ainakin kovaääniskuuntelu viittaisi vahvasti siihen, että sana on MITÄTÖN.

Tuo viimeinen N on kuulokuvan lisäksi hyvin perusteltu edellisessä kirjoituksessa.

[Man]

"MITÄTÖN" vähättelee ja uhkaa kohdetta, kertoo pettymyksestä ja vallasta. Kaksi tilannetta:

Kuulostaa pelottavan lopulliselta, jos nainen sylkee MITÄTÖN kuolevalle miehelleen. Viestittikö A viimeisinä sanoinaan J:lle jotain tyyliin "munaton nahjus, täältä pesee! Thump"?

HypoteettiHuppikselle kohdistettuna MITÄTÖN ei yksin riitä. Tilanteessa odottaa olevan mukana huppikseen kohdistunutta raivoa, fyysistä puolustautumista ja hyökkäystä, huitomista, potkimista. Tilanteen lauettua hengästyminen ja huoli varsinaisesta uhrista, lasinsiruista välittämättä. Tapahtuneen lopullisuuden ymmärtäminen ja sitten lamaantumiseltaan ihminen ei pysty toimimaan mitenkään järjellisesti minuutteihin.
Näinhän tilanne ei tainnut kulkea.