Jens Kukan sisko kirjoittaa Vauva-lehden av-palstalla:
"Hei, olen Jensin sisko ja edellämainitun blogin kirjoittaja.
En kirjoita blogeihin mitään mikä ei pitäisi paikkaansa (toinen blogini on englanniksi). Olen seurannut tilannetta hyvin läheltä ja minulla on luonnollisesti tiedossani tarkempaa ja totuudenmukaisempaa tietoa, kuin mitä julkisuudessa on kerrottu.
Vastaan aloittajalle oikoakseni hänen väärinymmärryksiään. En ole Anneli Auerin lapsille sukua, enkä ole heitä koskaan tavannut. Valokuvia olen nähnyt kyllä. He näyttävät kaikki ihanilta ja reippailta lapsilta. Käsitykseni siitä miten näitä lapsia suojellaan, eroaa siitä miten on toimittu lasten suhteen heidän äitinsä jouduttua syyttömänä vankilaan lasten isän murhan jälkeen.
On valitettavaa ja surullista miten lapsille on käynyt. Kolme nuorinta pelkäävät äitiään, se on asia, jota ei pysty kukaan kieltämään. Miten sosiaaliviranomaiset ovat antaneet tilanteen karata käsistä tilanteeseen, jossa lasten pelot ovat ottaneet ylivallan, sitä en ymmärrä enkä hyväksy. Heidän työhönsä kuuluu ylläpitää lasten ja heidän äitinsä suhteet kunnossa.
Onko lastensuojelua antaa julkisuudessa sellainen kuva, että heitä on pahoinpidelty ja raiskattu? Että heistä olisi löytynyt viiltoarpia? (Näistä ei ole Jensiä syytetty). Anneli Auer tuomittiin arvista, joita ei paljain silmin iholta näe. Onko sellainen havainto todellakin arpi tai edes naarmu? Mistään puukolla silpomisesta ei ole kyse, sellaiset arvet jäisivät näkyviin.
Ajatellaan vaikkapa kissan raapaisua, joita minulla on ollut monia. Kaikki ovat parantuneet niin, ettei niistä ole paljain silmin mitään nähtävissä. Puhtaan siis pintanaarmuista, ei arvista.
Anneli Auerin ja veljeni oikeusturvan kannalta on todella väärin, että ihmisten annetaan ymmärtää asioita väärin. Minäkin olisin kauhuissani, jos joku olisi Annelin lapsia raiskannut ja puukolla silponut. En puolustaisi Annelia tai veljeäni, jos olisi pystytty osoittamaan sellaista tapahtuneen.
Ihmisten on annettu ymmärtää väärin myös se seikka, että kaikki asantuntijat olisivat olleet lääketieteellisestä näytöstä ja lasten kertomusten luotettavuuden arvioinnista samaa mieltä. Se ei pidä paikkaansa alkuunkaan, ja siitä tulen kirjoittamaan lisää blogeissa.
Ymmärrän ihmisten alkureaktion näin tunteita herättävässä aiheessa, kuin mitä lapsille on väitetty tapahtuneen. Voin vain sanoa, että ne tarinat eivät pidä paikkaansa. Joillekkin ihmisille kuullostaa pahalle sanoa, että lapset valehtelisivat. Totuus on se, että lapset valehtelevat siinä missä aikuisetkin, kutsutaan lasten tarinoiden kertomista vaikka sitten pehmeämmällä termillä satuiluksi. Lasten tarinoiden syntyhistoria on avainasemassa tarinoiden luotettavuutta arvioidessa. Minä tunnen tunnen tuon historian ja meinaan siitä kirjoittaa blogeissa.
Veljeni koneelta en minä ole etsinyt mitään kuvia, vaan poliisi. Ne 42 kuvaa, joiden lehdissä väitettiin olevan lapsipornoa ja sitovan Auerin juttuun, aivan kuin muka löydetty lapsipornomateriaali olisi koskenut Annelin lapsia, oli sekin kaikkea muuta kuin Annelin lasten suojelua. Minkäänlaisia lapsipornokuvia ei ole koskaan veljeni koneella ollut, sillä veljeni ei ole pedofiili.
Puolustan Annelia ja Jensiä perättömiltä syytteiltä ja oikeusmurhalta. Siihen minulla on oikeus, aivan kuten jokaisella muullakin. Tarkoituksenani on oikoa julkisuudessa esiintyneitä useita vääriä tietoja. Puolustamalla Annelia puolustan myös kaikkia hänen lapsiaan.
Susku, Jensin sisko"
Linkki keskusteluun:
http://www.vauva.fi/keskustelu/3833058/ ... _tallaista
Ja linkki siskon ylläpitämään blogiin:
http://anneliauer.com/author/susku/All is pretty.
- Andy Warhol
....ei ole saanut roikkua koneella yötä myöden ja koulukin on alkanut maistua. Todella sääli lapselle. 
Jos (kun) ne arvet nyt on ihan tosi asia niin ei ne vahingossa ole syntyneet ja jos Anneli ei osaa niille mitään selitystä tarjota mutta lapset osaavat niin kas kummaa jos uskotaan lapsia.