Alpo kysymyksistä oheiseen kuvaan liityen:

Spekri siis viittaa siihen, että kohdassa 1.58,6 – 1:59,0 kuuluisi ihmisääntä. Kuuntelemalla en sellaista kysymysmerkeillä osoitetuista kohdista löydä. Alpon tytön ääneksi "II" merkkaama kuulostaa korviini kauhistuneelta sisäänhengitykseltä (tai keuhovaurioisen hengitysääneltä?)
Mutta, kuten oheisesta aaltomuotokaappauksesta näkyy, Alpon kysymysmerkeillä osoittamaa kohtaa edeltää "jotakin" - samoin tytön "II" -ääneksi merkittyä kohtaa.

Alpo ei noteeraa näitä, kylläkin huomattavasti heikommin sekä graafisesti että kuulemalla erottuvat äänet ("??? " ja "II"). Mutta selvästi kohdissa jotakin on - voidaan sitten spekuloida mitä (eli kuvakaappauksen teksteihin voisi lisää kysymysmerkit...).
Samoin luulisi esim. "taustanauhateoreetikoita" kiinnostavan naisäänen leikillinen "Kuka se siellä on?" ajassa 2:24,7 – 2:26,4.
Olen vihjannut aikaisemmin, että tämä tulee hyvin kuultavaksi, kun merkkaa kohdan kursorilla ja nostaa volyymia säröytymisestä piittaamatta n. 10 db. Mutta kun sen on kuullut, se kuuluu (osittain) muutenkin.
Jos on todettu, että Auer ei ole voinut surmaa tehdä, tilassa on tuolloin täytynyt olla ulkopuolinen. Tällöin on vastuutonta jättää tutkimatta Häke-tallenteen vihjeet, ja sivuuttaa viittaus niihin esimerkiksi Kuoleman kommentilla "menee niin oudoksi".
Erityisesti vastuu lankeaa niille, joilla on hyvät ohjelmat ja Senheisserit korvilla.
Mutta olen todennut, että Aueria syyllisenä pitävät vaikuttavat immuuneilta sekä järkeilytodisteille että havainnoille, jotka viittaavat ulkopuolisen läsnäoloon.
Jäljelle jää tahtotila ja voimankäyttö kuulusteluissa, kuulemisissa, todistajalausunnoissa. Sekä keskustelupalstoilla viestien lukumäärä, joilla pyritään "tahdon riemuvoittoon" järkeiltävissä ja aistittavissa olevista asiantiloista.
Kuitenkin länsimaisen oikeusjärjestelmän koko viime kätinen tarkoitus on estää mielivalta
– se pyrkii takaamaan heikommalle osapuolelle yhtäläiset mahdollisuudet kuin vahvalle ja erilaisilla resursseilla varustetulle osapuolelle totuuden selvittämisessä ja oikeuden jaossa.
En odota vastakaikua -- kunhan rauhoittelen omaatuntoani (en vain pyöritellyt peukaloitani).
(Menipä juhlalliseksi -- no, on joskus muutkin olleet... )