Esittämäsi pätee suurimpaan osaan tapauksia ja vanhoina aikoina vieläkin paremmin. Mutta ihmisten liikkumismahdollisuuksien parantuesa kiinnittäisin kyllä enemmän huomiota uhrien samanlaisuuteen ja tekotapojen samanlaisuuteen, laajemmallakin alueella sattuneiden vaikeasti selvitettävien murhien yhteydessä. Jos olet lukenut tyypistä, jonka nimi on Tommy Lynn Sells, hän tappoi käytännössä koko usan alueella, joka omalta osaltaan vaikeutti sen käsittämistä että teot on tehnyt yksi ja sama sarjamurhaaja. Jos nämä "valtatie 25 tapaukset" olisi sattuneet 2000 luvun alun jälkeen (uusia teitä avattu paljon, jolloin tekijän liikkuminen nopeampaa) niin vieläkin enemmän olisin innokas tutkimaan versiota, jonka mukaan näitä on tehnyt yksi ja sama tekijä.Tarantula kirjoitti:Niin. Rikosten tapahtumapaikkoja voidaan käyttää määrittääkseen tekijän sijainti. Jos tekijä asuisi jonkun kehätien varrella niin siitä voitaisiin laskea todennäköisyys tekijän asuinalueelle. En nyt valitettavasti ehdi kaivaa esiin metodin nimeä.
Mä en jaksa käydä nyt etsimään varmoja tietoja, mutta mieleni on jäänyt hyvin voimakas mielikuva siitä että, järvenpäään/hikiän/hausjärven juttujen tekijän asuinpaika on määritelty melko lähelle järvenpään kaupunkia jos nyt ei ihan kaupungissa asu. Itä - länsi suunnassa muistan kirjoitetun akselista askola - riihimäki.Tarantula kirjoitti:^ Kyseessähän oli siis maantieteellinen profilointi. Jos olisi olemassa sarjamurhaaja tietyllä alueella, voitaisiin laskea todennäköisyys murhaajan asuinalueelle. Onkohan tämä tehty huomioiden vaikkapa ne Järvenpään murhaajan uhrien löytöpaikat ja uhrien asuinpaikat?
On mielestäni jännittävää että vaikka liikkumismahdollisuus on parantunut, edelleen näyttäisi siltä että maantieteellinen profilointi on hyödyllinen työkalu. Jostain syystä rikokset tehdään edelleen jonkinlaisen mukavuusalueen sisällä. Poikkeuksia tietenkin on, mutta suurimmalti näin.
Ei sen välttämättä tarvi sitä mitenkään muuttaa. Silloin jos tekoja on useampi, katsottaisiin tekojen tapahtuma-alueen maantieteellinen keskus. Tällöin on huomioitava sekin mahdollisuus, että tekijä on jossain paljon liikkumista sisälltävässä työssä. Tällöin on myös selviö, että tekojen ja uhrien samanlaisudelle tulee antaa enemmän painoarvoa profiloinnissa. Tieverkoston parantuessa ja töissäkäyntimatkojen yms matkojen pidentyessä, on maantieteellinen profilointi muutoinkin entis aikoja vähäisemmässä merkityksessä. Onhan joissakin pimeänä pysyneissä jutuissa (ainakin tällä foorumilla) nostettu esiin se, että tekijän ei välttämättä tarvi asua tekopaikkakunnalla, mutta joku paikkojen riittävään tuntemiseen tarvittava kytkös alueeseen hänellä on. Tällöin yksi arvioinnin kohde on se, kuinka hyvin/huonosti tekijä on uhrin piilotamisessa onnistunut, vaikka kysessä onkin enemmän tekijän persoonakysymys.Tarantula kirjoitti:^ Juu, kyllä tämä todennäköisesti on tehty. Entäpä jos surmaaja on tappanut muualla? Miten tämä muuttaisi tekijän todennäköistä asuinaluetta? Vai vaikuttaisiko tämä sitten siten että maantieteellisen profiloinnin oikeellisuuden todennäköisyyskerroin pienenisi?
Minä nyt ainakin oletan, että mahdollisen sarjamurhaepäilyn herättyä, on käyty läpi kuolleet, kadonneet ja poismuuttaneet. Se, ettei mitään ole selvinnyt/ kuulunut, antaa edelleen oikeuden olettaa ettei muita kuin nämä kolme (jos edes saman tekemiä onkaan) tapausta ole. Olkoon ihminen kuinka surkea rupusakkia tahansa, niin aina häntä joku kaipaa, jos ei muuten niin virkansa puolesta.Tarantula kirjoitti:^ Siis pakkohan sen on laajentaa mahdollista, kaavan mukaan laskettavaa asuinaluetta jos olen ymmärtänyt periaatteen oikein. Eihän tuo maantieteellinen profilointi siis mikään Jumalan sana ole, mutta yksi työkalu muiden joukossa.
Kiinnostava ajatus silti että Järvenpään tapauksiin linkittyisi muitakin surmia eikä mielestäni ajatuksena ollenkaan mahdoton. Tällöin voitaisiin puhua sarjamurhaajasta potentiaalisen sellaisen sijaan.
Ymmärsin ja insuliinimurhat esiin nostamalla sait minut käsittämään, että tuo mun olis kuulunut ymmärtää itsekin.Tarantula kirjoitti:^ Sen verran pakko kommentoida että normaalisti kun joku kuolee vaikka sairaalassa niin ei siinä paljon mitään näytteitä oteta. Tämähän on mahdollistanut insuliinisurmatkin. Kun joku kuolee vaikka kotona niin kuolinsyy tutkitaan mutta ei kuolinsyyn tutkimiseen kuulu mitään DNA-vertailua avoimiin rikostapauksiin. Käsittääkseni ei edes silloin tehdä mitään vertailua rekisteriin jos on kuollut rikoksen uhrina vaikkakin tällöin tietenkin DNA kerätään ihan siksi että vainajan jättämät näytteet voidaan erotella mahdollisen tekijän jättämistä näytteistä. Viimeisessä saatan olla väärässä, mutta näin olen käsittänyt. Ymmärtääkseni vertailu tehdään vain jos on syytä epäillä jotakuta rikoksesta. Vainajaa ei lähtökohtaisesti epäillä rikoksista eikä Suomessa kuollutta voi edes tuomita vaan tapaus jäisi selvittämättömäksi henkirikokseksi.
Saikohan tuosta nyt mitään tolkkua?