Maahanmuutto repii (kansaa kahtia)

[Mman]

Viittasin DL:iin. Tuomitsen kivityksiä kuoliaaksi happohyökkäyksiä lasten käsien hajoittamista (sic). Niitä ei tietenkään pidä kopioida tänne, duh.

No eipä juuri näy missä tuomitset (pois suomalaisten) rasistiset teot..

[PaxCow]

Juuh, racism is bad, m'kay. - Noin, se tuli selväksi.

Olisi aika erikoista, jos pitäisi erikseen käydä jokaisessa ketjussa tuomitsemassa rikokset ja rasismi. Duh.

[Arlene]

Brittipankki haluaa katkaista somalialaisille elintärkeät rahalähetykset

Brittipankki Barclays on viikon päästä sulkemassa tilit rahalähetyksiä Somaliaan hoitavilta yrityksiltä, kertoo yhdysvaltalainen New York Times. Päätös on järkyttänyt avustusjärjestöjä, poliitikkoja ja somaleja itseään.

Barclays ilmoitti suunnitelmistaan kesäkuussa. Toimenpiteellä on tarkoitus estää siirtolaisten perheillensä lähettämiä rahoja päätymästä rahanpesijöille ja terroristeille. Brittilehti The Guardianin mukaan lähes 250:tä tiliä uhkaa sulkeminen.

Barclays perustelee päätöstään yritysten huonolla kontrollilla, jonka takia rahojen alkuperä ja määränpää jäävät monesti selvittämättä.

Somaliaan suuntaa YK:n kehitysohjelman mukaan vuodessa noin 1,6 miljardia dollaria (noin 1,2 miljardia euroa) ulkomailla asuvilta somaleilta. Avustusjärjestöt kiinnittävät huomiota siihen, että rahalähetykset ovat elintärkeitä noin 40 prosentille somalialaisista. Niillä rahoitetaan muun muassa lasten koulukäyntiä ja maksetaan terveyspalveluita.

Barclaysin päätös vaikuttaisi myös Bangladeshiin, Nigeriaan ja Haitiin. Somalia on kuitenkin kaikista haavoittuvin, koska maassa ei ole toimivaa pankkijärjestelmää vuosikymmeniä jatkuneiden väkivaltaisuuksien takia.

"Kaikki asiasta perillä olevat ymmärtävät, että Barclays pyörittää bisnestä. Tämä on kuitenkin miljoonille somalialaisille kysymys elämästä ja kuolemasta", brittiläinen yleisurheilutähti Mo Farah sanoo New York Timesin lainaamassa lausunnossa.

Somalialaistaustainen Farah on käyttänyt julkkisasemaansa hyväkseen puhuessaan somalialaisten puolesta. Hän toivoo pankin vähintään myöntävän vuoden verran lisäaikaa ennen suunnitelman toteutumista.

Rahalähetyksiä hoitavista yrityksistä suurin, Suomessakin toimiva Dahabshiil, ylläpitää lähes kolmeasataa toimipistettä Somaliassa. Dahabshiil on pankin johdon mukaan toiminut Barclaysin kanssa ongelmitta jo 15 vuoden ajan ja tilien sulkeminen olisi kova pettymys.

"Emme ole ikinä rikkoneet sääntöjä tai auttaneet terroristijärjestöjä", pankin johtaja Abdirashid Duale sanoo New York Timesille.

Lehden haastattelemien asiantuntijoiden mukaan päätöksellä ei ratkaista ongelmaa. Rahalähetykset jatkuvat todennäköisesti laittomasti, minkä takia terroristeille päätyviä rahoja on yhä vaikeampi jäljittää.

Barclays on suurista brittipankeista viimeinen, joka mahdollistaa rahalähetykset Somaliaan. Tämän takia asiasta on noussut suurempi kohu kuin muiden pankkien kohdalla.

Yleisradioyhtiö BBC:n lainaamien Oxfamin tilastojen mukaan noin kuudesosa lähetyksistä tulee Britanniasta.

Ainoastaan Yhdysvalloissa asuvat somalit toimittavat enemmän rahaa sukulaisilleen Somaliaan. Useat amerikkalaispankit ovat jo lopettaneet yhteistyön somalialaisten rahalähetyksiä hoitavien yritysten kanssa, kertoo New York Times.

Kansainväliset pankit ovat yleisesti ottaen tiukentaneet sääntöjään tavoitteenaan kitkeä rahanpesua ja terroristiryhmien rahoitusta.

[Doctor Lecter]

Suomesta hakenut turvapaikkaa kymmenkunta turvapaikanhakijaa, jotka saattavat olla sotarikollisia
(...)
Suomessa saattaa oleskella lisää vakaviin kansainvälisiin rikoksiin syyllistyneitä turvapaikanhakijoita. Maahanmuuttoviraston turvapaikka-asioista vastaavan johtajan, Esko Revon mukaan Suomesta on hakenut turvapaikka viime vuosina kymmenkunta ihmistä, joista virastolla on perusteltu epäily, että he olisivat syyllistyneet jopa sotarikoksiin. Heillä on vuosittain uusittavat tilapäiset oleskeluluvat, koska heitä ei saa palauttaa esimerkiksi kidutuksen, vainon tai jopa kuolemanvaaran takia. Suomea sitovat kansainväliset sopimukset sekä oman maan ulkomaalaislaki.

Maahanmuuttoviraston johtajan mukaan he ovat tulleet Suomeen muun muassa Irakista, Venäjältä, Afganistanista ja Somaliasta. Niistä maista, joista yleensäkin Suomesta haetaan turvapaikkaa.
- Näiden kymmenen joukossa on näistä valtioista tulleita. Laki lähtee siitä, että turvapaikkaperusteet tutkitaan, ja jos vihjeitä tulee, tutkitaan onko henkilö syyllistynyt sotarikoksiin, rikokseen rauhaa vastaan, rikokseen ihmiskuntaa vastaan. On vihjeitä siihen suuntaan, että henkilö olisi ollut jossain sissitoiminnassa, jossa on tehty väkivallan tekoja. On ollut ehkä valtion organisaatiossa turvallisuusjoukoissa. Yksityiskohtaista tilastoa teoista ei ole, sanoo Repo.

Repo olettaa heidän olevan vielä Suomessa

Kun taustalla on törkeä rikos, turvapaikanhakija saa ainoastaan tilapäisen oleskeluluvan, mikä uusitaan vuosittain. Repo sanoo, että varmuutta ei ole, ovatko nämä kymmenkunta henkilöä vielä Suomessa mutta olettaa heidän olevan. Oleskeluluvan saanut voi vapaasti matkustaa Suomesta, eikä Maahanmuuttovirasto seuraa heidän liikkeitään.

Repo kertoo, että Maahanmuuttoviraston epäilyistä on mennyt tieto poliisille. Poliisi on myös mukana alkuvaiheen tutkinnassa, kun henkilön taustoja, tietoja ja maahantuloreittiä selvitetään. Repo ei halua arvioida, miksi rikostutkintaa näissä tapauksissa ei ole aloitettu tai miten tutkintakynnykset ylittyvät, koska se kuuluu poliisin toimivaltaan.

Repo painottaa, että selvitystyö on joka tapauksessa hankalaa ja näytön saaminen vaikeaa, koska kaikki perustuu yleensä maahantulevan omiin kertomuksiin. Teot ovat saattaneet myös tapahtua hyvin kauan aikaa sitten. Vaikeutta lisää, että noin 80 prosenttia turvapaikanhakijoista tulee ilman asiakirjoja, jotka olisivat kunnossa.
(...)
12.8.2013 klo 6:12
http://yle.fi/uutiset/suomesta_hakenut_ ... ia/6770083

Periaatteessa siis kannattaa tehdä rikos, josta tuomitaan kuolemaan rikoksentekomaassa, paeta Suomeen ja välttää kuolemantuomio. Suorittaa muutaman vuoden tuomio, johon kuuluu ilmainen asunto, ilmaiset sapuskat, ilmainen terveydenhoito, suomen kielen opiskelu... Karkotusta ei voida tuomion jälkeen panna täytäntöön, sillä ne ihmisoikeudet. Murhaaja saattaa joutua ikävyyksiin kotimaassaan. Upeaa!!
- Tai ne mitään ilmaisia ole. Verorahoista ne maksetaan.

Mutta eihän meillä näin tapahdu, sillä tännehän on valikoitunut ja saapunut vain paras aines. Ne joissa on potentiaalia sekä voimavaroja että mahdollisuuksia.

Sisäministeri vastaa: Räsänen mahdollisista sotarikollisista Suomessa: "Henkilöt saatettava vastuuseen"

Löperö maahanmuuttopolitiikka johtaa moisiin tapauksiin. Mutta on toki muistettava, että ruandalaisen joukkomurhaajan oikeudenkäynti tuotti Suomeen uuden mijanäärin; syytettyä puolustava lakimies teki kunnon tilin. Verorahoilla. Hienoa!

[E Mörkö]

Eilen katsoin uutisia ja ihmettelin spekulointia, että miksi näiden mahdollisten tapausten käsittely kestää niin kauan. Ennemmin kannattaisi spekuloida asiaa, miksi tällaisia rikoksen tekijöitä yleensäkään otetaan Suomeen? Missä mättää?

[Marokon Kauhu]

Eilen katsoin uutisia ja ihmettelin spekulointia, että miksi näiden mahdollisten tapausten käsittely kestää niin kauan. Ennemmin kannattaisi spekuloida asiaa, miksi tällaisia rikoksen tekijöitä yleensäkään otetaan Suomeen? Missä mättää?

Teoriassahan tuossa ei mätä mikään: Ihminen on anonut turvapaikkaa kansainvälisen pakolaissopimuksen mukaisesti ja se käsitellään toivon mukaan Dublin 1 ja 2 kaksi säännösten mukaan.

Käytännössä: Tätä ei moni tiedä, mutta tavallista sotaa pakeneminen EI OIKEUTA pakoilaisstatukseen, vaan näille henkilöille annetaan oleskelulupa ns. toissijaisen suojelun perusteella johon ei mikään kansainvälinen sopimus Suomea velvoita.
Tällöin puhutaan tästä paljon parjatusta "humanitäärisestä maahanmuutosta".
Tätä porsaanreikää sitten ovat käyttäneen kaikki kynnelle kykenevät, mukaanlukien epäillyt ja tuomitut sotarikolliset.

[PaxCow]

Käytännössä: Tätä ei moni tiedä, mutta tavallista sotaa pakeneminen EI OIKEUTA pakoilaisstatukseen, vaan näille henkilöille annetaan oleskelulupa ns. toissijaisen suojelun perusteella johon ei mikään kansainvälinen sopimus Suomea velvoita.
Tällöin puhutaan tästä paljon parjatusta "humanitäärisestä maahanmuutosta".
Tätä porsaanreikää sitten ovat käyttäneen kaikki kynnelle kykenevät, mukaanlukien epäillyt ja tuomitut sotarikolliset.

Humanitaarinen suojelu on erillinen oleskeluluvan myöntämisen syy, toissijainen suojelu on erikseen. EU:n direktiivi on antanut toissijaiseen suojeluun kriteerit, joita jäsenmaiden on noudatettava. Myös Euroopan ihmisoikeussopimus ja kidutuksen vastainen sopimus säätelevät osaltaan näitä asioita.

[Wincentius]

Tämä lienee nyt valitettavasti OT:ta, mutta väärät luulot on syytä korjata.

Black Cobra muuten lopetti Ruotsissa.

Kyseessä oli muuten uutisankka. Lue lisää.

Ruotsin valtion budjetti vuosittain on n. 1 200 miljardia kruunua ja taloudessahan taitaa kaiken kaikkiaan mennä ihan hyvin, budjetti on ollut viime vuosina ylijäämäinen.

Tämä "n." on kyllä aika isolla haarukalla ilmaistu (30 %), sillä Ruotsin budjettiarvio vuodelle 2013 oli seuraava:

Tulot: 829,6 mdkr
Menot: 837,2 mdkr
Yhteensä: 1666,8 mdkr

Ero: -7,6 mdkr -> budjettiarvio alijäämäinen vuonna 2013.

Ruotsin valtiovarainministeriö (Finansdepartementet) on huhtikuussa 2013 arvioinut, että vuoden 2013 alijäämäksi tulee 59 mdkr.

Offentliga finanserna

Underskottet i den offentliga sektorns finansiella sparande blev 25 mdkr 2012, vilket motsvarar -0,7 procent av BNP. För 2013 beräknas underskottet bli större och uppgå till 59 mdkr, vilket motsvarar -1,6 procent av BNP.

Samassa yhteenvedossa ennustetaan vuodeksi 2014 mm. työttomyyden kasvua, palkkojen ja valtiovelan pysymistä samalla tasolla, mutta bruttokansantuotteen ja tuottavuuden lievää kasvua. Vasta vuoden 2015 jälkeen tilanne olisi paranemassa. Kannattaa huomioida se, että vuoden 2014 syksyllä Ruotsissa on vaalit, joten nykyisen oikeistoallianssin on syytäkin esittää positiivisia lukuja vaalien jälkeisistä vuosista.


Ruotsin BNP:n arvioitu kehitys lähivuosina

Lähde ja lähde

Viime vuosien toteutuneiden budjettien ali/ylijäämät:

• Vuonna 2012 25 mdkr alijäämäinen

• Vuonna 2011 68 mdkr ylijäämäinen

• vuonna 2010 1 mdkr alijäämäinen

• Vuonna 2009 176 mdkr (!) alijäämäinen

• Vuonna 2008 135 mdkr ylijäämäinen (tämä siis ennen laamaa ...)

Lähde

Kun tutkii tarkemmin ministeriön raporttia, jossa arvioidaan vuosien 2012 - 2017 menoja, löytää etsivä sieltä mielenkiintoisia (?) seikkoja:

• Vuoden 2017 menoarvio on 858 mdkr

• Maahanmuuttoon varatut varat kasvavat 8,3 mdkr - > 13,1 mdkr (4,8 mdkr, 58 %)

• Integraation ja tasa-arvon tukemiseen varatut varat kasvavat 6,7 mdkr - > 15,9 mdkr (9,2 mdkr, 137 %)

• Ikäihmisten taloudelliselle turvalle varatut varat laskevat 41,3 mdkr - > 36,0 mdkr (5,3 mdkr, 13 %)

• Työmarkkinoille varatut varat laskevat 66,6 mdkr - > 62,8 mdkr (3,8 mdkr, 6 %)

Kuriositeettina vielä tuloarvio vuodeksi 2017 on 974 mdkr, siis peräti 116 mdkr ylijäämäinen, ja valtion budjetti muuttuisi ylijäämäiseksi heti vaalivuoden jälkeen vuonna 2015. Uskoisikohan tuota?

No, eipä SDP:n varjobudjettikaan vuosille 2013 -2016 olisi kovin ruusuinen ruotsalaisille puolueen logosta huolimatta ollut. SDP esitti budjetissaan menojen lisäämistä (siis verotuksen kiristämistä, koska varjobudjetissa ei esitetty lisälainan ottoa) yli 30 mdkr:lla.



Lähde

[PaxCow]

Ok, kiitos lisävalaisusta.

Lainauksesi on helmikuulta pienestä huomautuksesta, jonka tein vastineeksi Doctor Lecterille, joka arveli valtion jossain vaiheessa romahtavan - ja vain, jotta "neekereille, arabeille ja muille" saataisiin parempi elämä. Oikeasti en siis hyvin pikaisen guugletuksen lisäksi perehtynyt Ruotsin budjetteihin, vaan pointtina oli kyseenalaistaa tuo absurdi väite.

Toit esille kasvavat integraatio- ja maahanmuuttoon varatut varat. Ne kertovat palasen maahanmuuttoon liittyvistä taloudellisista seikoista. Toisaalta Ruotsi hyötyy maahanmuutosta summalla, joka vastaa 0,2 prosenttia bkt:sta.

[Wincentius]

Toit esille kasvavat integraatio- ja maahanmuuttoon varatut varat. Ne kertovat palasen maahanmuuttoon liittyvistä taloudellisista seikoista. Toisaalta Ruotsi hyötyy maahanmuutosta summalla, joka vastaa 0,2 prosenttia bkt:sta.

Mikä tahansa taloudellinen toiminta saadaan näyttämään voitolliselta, jos mukaan ei oteta kaikkia kustannuksia.

Jostain, minulle niin tuntemattomasta ja selittämättömästä, syystä näin on käynyt tämän kyseisen OECD:n julkaiseman raportin, International Migration Outlook 2013, kanssa. Tai oikeammin, eihän itse raportissa mitään vikaa tai epäselvää ole. Sieltä löytyy mm. kaksi eri taulukkoa, joissa esitetään maahanmuuton taloudellisia vaikutuksia eri maiden julkisiin sektoreihin.

Ruotsin osalta tämä paljon mainostettu tulos; 0,2 % bruttokansantuotteesta on saatu laskelmilla, joissa on otettu huomioon vain noin 60 % valtion kaikista menoista. Kyseisen taulukon tulos on ainoa, mikä keskusteluissa tuodaan esille.

Kuitenkin saman OECD:n raportin sivulla 161 esitellään taulukko 3.7, johon on otettu mukaan laajemmin muita valtion menoja. Sen mukaan, maahanmuuton aiheuttama taloudellinen kokonaisvaikutus onkin -0,57 % BKT:sta, mikä konkreettisena rahana vuositasolla on suuruusluokkaa 20 mdkr. Suomenkin osalta mennään pakkaselle tuloksella -0,12 % BKT:sta.



Kyseinen raportti, kuten taulukostakin näkyy, käsittelee vuosia 2007 - 2009. Kenelläkään ei liene epäselvää, että tämän päivän tilanne on oleellisesti erilainen/huonompi sekä taloudellisen tilanteen heikennettyä että myös tuottamattoman maahanmuuton voimakkaasta kasvusta johtuen.

Vuonna 2009 julkaistiin Ruotsin valtiovarainministeriön (Finansdepartementet) tilaama raportti Invandringen och de offentliga finanserna - Rapport till Expertgruppen för studier i offentlig ekonomi 2009:3. Sen tekijänä oli Växjössä toimivan Linné-yliopiston professori Jan Ekberg.

116-sivuinen raportti perustui vuoden 2006 tietoihin, siis tämäkin ennen tätä nykyistä laamaa. Raportin suurin "skuuppi" oli se, että myytti maahanmuuton positiivisesta vaikutuksesta valtion julkiseen talouteen murrettiin.

Päinvastoin, professori Ekberg päätyi laskelmissaan siihen, että maahanmuutto aiheuttaa julkisen sektorin alijäämää 1,5 % - 2,0 % BKT:sta, joka konkreettisena rahana liikkuu haarukassa 50 - 70 mdkr. Tätä voi verrata edellisessä postauksessa esitettyihin lukuihin.

Den årliga nettointäkten tycks ha kulminerat i början av 1970-talet då den uppgick till cirka 1 procent av bruttonationalprodukten (BNP). I takt med att invandrarnas sysselsättningsläge försämrades minskade den årliga intäkten för att nå ett noll-läge i mitten/slutet av 1980-talet. Under 1990-talet övergick nettointäkten till en nettokostnad, dvs. en inkomstomfördelning från infödda till invandrare. Vid mitten/slutet av 1990-talet uppgick årskostnaden för infödda netto till 1,5 till 2 procent av BNP.

Beräkningen i denna rapport visar på en årlig omfördelning från infödda till nvandrarbefolkningen motsvarande 1,5 till 2 procent av BNP för år 2006.

Och samma på engelska, jos ruotsi ei taivu:

Annual net revenue seems to have culminated at the beginning of the 1970s, when it amounted to about 1 percent of the gross domestic product (GDP). As the employment situation for immigrants deteriorated, annual revenue decreased and reached a
zero-point in the mid to late 1980s. During the 1990s, the net revenue became a net cost, i.e. income was redistributed from native-born individuals to migrants. In the mid to late 1990s, the net annual costs for native-born individuals amounted to 1.5 to 2 percent of GDP.

The calculation in this report shows an annual redistribution from native-born individuals to the migrant population of 1.5 to 2 percent of GDP for 2006.

Eli joskus 1980-luvun puolenvälin jälkeen maahanmuutto alkoi maksamaan valtiolle, ja 1990-luvun lopulta lähtien nettotappio on koko ajan ollut samoissa lukemissa (1,5 % ja 2,0 % tienoilla).

Tilanne ei ole mitenkään uniikki vain Ruotsin osalta, sillä Ekberg on kertonut örebrolaisen Nerikes Allehanda-lehden haastattelussa, että:

– Enligt mina beräkningar skapar invandringen till Sverige ett underskott i de offentliga finanserna som motsvarar ungefär 1,5-2 procent av BNP. Eskil Wadensjö, professor på Stockholms universitet, har visat på liknande resultat i Danmark.

Ts. myös Tanskan osalta ollaan päädytty vastaavaan tulokseen Tukholman yliopiston professori Eskil Wadensjö'n tutkimuksissa, joista yksi vuonna 2000 julkaistu on tässä (englanniksi).

Entäpä sitten Norja? Kyllä kai rikas öljyvaltio nyt sentään pääsee voitolle tässä kisailussa maahanmuuton tuottavuudessa?

Onneksi meidän amatöörien ei tarvitse väitellä asiasta, sillä Norjan tilastokeskus (SSB, Statistisk sentralbyrå) on julkaissut vuonna 2012 raportin Makroøkonomi og offentlige finanser i ulike scenarioer for innvandring, jossa asiaa on tutkittu, sanoisinko jopa perusteellisesti. Raportin ovat koonneet tilastokeskuksen vanhempi tutkija/tutkimusjohtaja Erling Holmøy ja vanhempi neuvonantaja Birger Strøm.

Forskningen fra SSB viser at innvandrere fra lavinntektsland innebærer høyere kostnader enn inntekter både på kort og lang sikt.

• Tilastokeskuksen tutkimus osoittaa, että kehityismaista (länsimaiden ja EU-maiden ulkopuolelta) tulevista maahanmuuttajista aiheutuu sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä enemmän kuluja kuin tuloja.

På kort sikt bidrar riktignok innvandrere fra Vesten og Øst-Europa positivt.

Toki länsimaista ja itäisistä EU-maista tulevat maahanmuuttajat ovat lyhyellä aikavälillä maalle tuottavia, sillä he pääsevät (ainakin työikäinen aikuisväestö) suhteellisen nopeasti ( < 5 v) työelämään kiinni.

Raportti on kokonaisuudessa erittäin mielenkiintoinen ja vaikuttava, mutta tuskinpa sitä minun lisäkseni kukaan muu täällä jaksaa lukaista läpi, osittain tietysti pelkästään jo kielenkin takia. Lyhyen yhteenvedon voin kuitenkin siitä tehdä. Raportissa siis on yritetty selvittää, miten maahanmuutto eri tilanteissa pitkällä aikavälillä (2015 - 2100) vaikuttaa Norjan julkisen sektorin talouteen.

Väestö jaetaan neljään ryhmään, joissa tapahtuvia muutoksia tutkitaan, ja ennen kaikkea muutosten vaikutuksia maan talouteen. Nämä neljä ryhmää ovat:

• R0: Norjassa syntyneet, tai ainakin toinen vanhemmista on syntynyt Norjassa

• R1: Länsimaiset maahanmuuttajat

• R2: Itäisistä EU-maista muuttaneet

• R3: Muista maista muuttaneet

Länsimaihin lasketaan Länsi-Eurooppa, Pohjois-Amerikka, Australia ja Uusi-Seelanti. Pääasiassa siis käsitellään ryhmiä R1, R2 ja R3.

Kuten edellä sanoin, 130-sivuinen raportti on laaja ja yksityiskohtainen eikä sitä voi tässä kovin systemaattisesti käydä läpi. Siinä kuitenkin esitellään kaksi eri laskelmaa sen mukaan, tuleeko maahan kertaluonteinen 5000 asukkaan maahanmuuttajoukko (vuonna 2015) vai tuleeko maahan vuosittain tuo sama määrä maahanmuuttajia. Kummassakin tapauksessa selvitetään, miten eri ryhmistä koostuva maahanmuuttajaväestö vaikuttaa maan talouteen.

Molemmat vaihtoehdot ovat siis todellisuudessa erittäin keinotekoisia ja epätodennäköisiä, mutta niiden avulla kyetään kuitenkin laskemaan/ennustamaan, miten ko. lisäys vaikuttaa julkisen sektorin talouteen. Laskelmien lähtökohtana on käytetty vuoden 2006 tietoja.

Muutamia kuvaavia taulukoita voidaan kuitenkin esitellä.

Lähtökohta, johon vertailuja tullaan tekemään:


Taulukossa siis arvioidaan valtion budjettia vuosien 2006 ja 2100 välillä. Jo ilman (ylimääräisen) maahanmuuton vaikutusta menee budjetti alijäämäiseksi vuoden 2030 tietämillä.



Tässä esitetään, miten eri väestöryhmät tienaavat.



Sama ikäryhmittäin vuoden 2020 osalta.



Taulukko esittää, mitkä ryhmän R3 tulot ovat ja miten maassa vietetty aika niihin vaikuttaa. Katkoviiva esittää koko ryhmän R3 keskimääräiset tulot.



Taulukko esittää, miten ryhmä R0 (alkuasukkaat) rasittaa valtion taloutta. Laskelmassa on otettu huomioon sekä välittömät että välilliset verot sekä tulonsiirrot.



Sama tilanne ryhmän R3 osalta. Siis taulukon tulkinta on se, että ryhmä R3 ei omalla työllään tuota valtiolle tuloja, mutta omalla kuluttamisellaan luo kuitenkin talouteen lisäarvoa.

Sitten päästään näihin kahteen eri vaihtoehtoon ja niiden vaikutuksiin. Ensimmäisenä kertaluonteinen (vuonna 2015) R1-ryhmään kuuluvan 5000 henkilön panos:



Eli muiden tekijöiden pysyessä ennallaan panos on viiden vuoden kuluttua positiivinen ja jatkuu sellaisena seuraavat 30 vuotta.



Ryhmän R3 osalta vastaava panos ei ole missään vaiheessa valtion taloutta parantava.

Yksi syy tähän on yksinkertaisesti väestöryhmien erilainen lisääntyvyys, mitä kuvaa seuraava kuvaaja:



Ryhmän R3 väestö lisääntyy alkuperäisestä 5000:sta noin 6500:een, kun taas muiden ryhmien osalta väestö puolittuu 2500:een vuoteen 2100 mennessä.

Yhteenvetona miten eri ryhmien kertaluonteinen 5000 maahanmuuttajan ylimääräinen väestö vaikuttaa esimerkin budjettiin:



Sitten se mielenkiintoisempi eli vuosittainen 5000 maahanmuuttajan vaikutus maan talouteen:



Taulukossa mukana paitsi BKT, niin myös DRI (Disponibel realinntekt, Disposable income, kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot). Luvut per asukas tuhansina kruunuina.

On lisäksi huomioitava, että näissä laskelmissa ei ole otettu huomioon ollenkaan sitä, miten lähiomaisten tulo vaikuttaisi maan talouteen.



Tässä taulukossa mukana myös tämä omaismuutto, merkinnällä F. Lukemat muuttuvat yhä synkemmäksi.

Raportin lopussa tekijät vetävät tulokset yhteen.

Ingen av de endringene i innvandring vi ser på endrer vesentlig på at veksten i
offentlige utgifter er systematisk sterkere enn veksten i offentlige inntektskilder
etter 2020.

• Mikään tutkimistamme maahanmuuton vaikutuksista ei muuttanut sitä tosiasiaa, että julkisen sektorin menot kasvavat tuloja enemmän vuoden 2020 jälkeen.

ja

For eksempel viser den at noen innvandrergrupper innebærer
større netto utgifter for fellesskapet enn andre innvandrergrupper og ikke-innvandrere.

• Raportti näyttää esimerkiksi sen, että jotkut maahanmuuttajaryhmät aiheuttavat suurempia julkisen sektorin nettokuluja kuin toiset ryhmät tai alkuasukkaat.

Eli konkreettisesti jokainen ei-länsimaalainen maahanmuuttaja aiheuttaa Norjan valtiolle nettokuluja 4 100 000 kruunun edestä.

Når én ikke-vestlig innvandrer kommer, påtar den norske stat seg en fremtidig netto kostnadsforpliktelse som SSB beregner til 4,1 millioner 2012-kroner. Tallene knuser dermed myten om at innvandring er lønnsom, skriver Finansavisen.

- Tallet inneholder alle skatteinntekter, fratrukket alle offentlige utgifter, sier seniorforsker i SSB, Erlend Holmøy, til avisen.

Viime vuoden 15 400 ei-länsimaisista maahanmuuttajista aiheutui näin ollen Norjan valtiolle nettokuluja runsaat 63 mdkr.

Lähde

Maahanmuutto kokonaisuudessan ei ole valtiotalouden tai julkisen sektorin kannalta taloudellisesti kovinkaan kannattavaa toimintaa; ei Ruotsissa, ei Tanskassa, ei Norjassa, tuskin Suomessakaan. Valikoiva maahanmuutto voisi sitä ollakkin, mikä myös antaisi paremmat taloudelliset edellytykset harjoittaa humanitääristä maahanmuuttoa (todelliset pakolaiset, turvapaikan hakijat ja näiden omaismuutto).

[PaxCow]

Mikä tahansa taloudellinen toiminta saadaan näyttämään voitolliselta, jos mukaan ei oteta kaikkia kustannuksia.

Tämä on toki totta. Pakolaisten vastaanottamista tosin harva pitää taloudellisena toimintana, mutta työlupien myöntäminen sitä voi julkisen talouden kannalta olla.

Ruotsin osalta tämä paljon mainostettu tulos; 0,2 % bruttokansantuotteesta on saatu laskelmilla, joissa on otettu huomioon vain noin 60 % valtion kaikista menoista. Kyseisen taulukon tulos on ainoa, mikä keskusteluissa tuodaan esille.

Kuitenkin saman OECD:n raportin sivulla 161 esitellään taulukko 3.7, johon on otettu mukaan laajemmin muita valtion menoja. Sen mukaan, maahanmuuton aiheuttama taloudellinen kokonaisvaikutus onkin -0,57 % BKT:sta, mikä konkreettisena rahana vuositasolla on suuruusluokkaa 20 mdkr. Suomenkin osalta mennään pakkaselle tuloksella -0,12 % BKT:sta.

Erittäin hyvä pointti, en ollut lukenut raporttia läheskään kokonaan.

Koska menot ja tulot per asukas on todella vaikea laskea todenmukaisesti, tuohon taulukon viimeiseen lukuun on tosiaan otettu mukaan mm. valtion korkomenot, yleiset julkisen terveydenhuollon menot (siis esim. infrastruktuuriin liittyvät), yritysten tekemät voitot jne. ja jaettu ne asukaskohtaisesti. Puolustusmenot on jätetty pois, vaikka ne lienevät ihan kohtalaisen suuret. Koska valtioiden alijäämät ovat voineet kehittyä vuosien saatossa ja näin maahan viime vuosina tulleilla ei ole juurikaan tekemistä useita vuosia sitten alkaneiden korkojen maksujen kanssa, menee homma mutkikkaaksi.

Tekstissä todetaankin näin:
Considering that most countries had a fiscal deficit, the overall impact of immigrants, on the basis of an accounting of current contributions and expenditures, thus seems to be on average broadly at par with the native-born.

Oikeastaan tutkimuksen johtopäätösosion tulokset vaikuttavat suurin piirtein olevan sitä, mitä varmaan moni on arvellutkin: maat, joissa on paljon vierastyöläisiä, hyötyvät maahanmuutosta, mutta maissa, joissa maahanmuuttajat eivät yhtä suurissa määrin ole työmarkkinoilla, tilanne on erilainen. Toisaalta vahvistuu käsitys siitä, etteivät taloudelliset hyödyt tai haitat ole järisyttävän suuria.

Tutkimuksen Suomi-osuudessa on muuten mielenkiintoinen huomio maahanmuuttajien työllisyystilanteesta ja sen paranemisesta:


(Hups, tohon kuvaan jäi hiiren kuvake... ei jaksa korjata... )

Eli ulkomailla syntyneiden miesten työttömyysaste pienentyi vuodesta 2000 vuoteen 2011 56 prosentilla. Myös naisten kohdalla tilanne on parantunut huomattavasti ja työllisyysaste noussut ihan kunnolla.

___________________________________________________________
Perusteellista tekstiä sulla Norjan tilanteesta, hyvä!
Valitettavasti nyt puskee työt ja sen jälkeen mökkeily päälle, joten ihan heti ei ehdi Norjan tilanteeseen perehtyä.

[Wincentius]

Tämä on toki totta. Pakolaisten vastaanottamista tosin harva pitää taloudellisena toimintana, mutta työlupien myöntäminen sitä voi julkisen talouden kannalta olla.

Taloudellinen toiminta ei toki ole sidoksissa pelkästään kaupallisiin markkinoihin tai yksityiskulutukseen. Kansantalous muodostuu mitä suurimmassa määrin taloudellisista toiminnoista ja aktiviteeteista, kuluista ja menoista. Yhteiskunta tuottaa aineellisia ja aineettomia hyödykkeitä ja palveluita, jotka rahoitetaan verokertymällä. Valtiohan saa tuloja pääasiassa verojen muodossa; muu tulorahoitus tulee mahdollisella pääoman korkotuotoilla, yritystoiminnalla ja vieraalla pääomalla (lainat).

Tulonsiirroilla (avustukset, tuet ja korvaukset) autetaan kansalaisia tai muuten Suomessa oleskelevia henkilöitä selviytymään perustarpeistaan (asuminen, ravinto, terveydenhoito) sikäli, kun nämä eivät siihen itse kykene. Jossain määrin näillä tulonsiirroilla vaikutetaan myös välillisesti yksityiskulutuksen kautta bruttokansantuotteeseen, mikä siis osaltaan tuo valtiolle – ajattelin sanoa lisätuloja, mutta samaa rahaahan siinä kierrätetään – tulonsiirrot osittain takaisin hyödykkeiden ja palveluiden sekä niiden tarjoajien verotuksen (siis sekä alv- että palkkatuloverotus) muodossa.

Näin muistelee kansantaloustieteen alemman akateemisen oppikokonaisuuden suorittaja. Voihan muistini toki pettää, ja olenkin väärässä, mutta elämä on.

Humanitaarinen(kin) maahanmuutto on osa tätä kaikkea. Sivistyneellä hyvinvointivaltiolla pitää olla resursseja huolehtia humanitaarisesta maahanmuutosta (vai kutsuisinko sitä pakkomuutoksi?), mutta kenekään ei pidä kuvitella, että siitä ei aiheutuisi yhteiskunnalle selkeästi mitattavia kustannuksia, sillä mikään ei ole ilmaista.

Pelkkä turvapaikkahakemuksen käsittely lopputuloksesta riippumatta aiheuttaa yhteiskunnalle kustannuksia. Maahanmuuttoviraston ilmoittaman tiedon mukaan, turvapaikkahakemuksen käsittely on vuonna 2013 normaalikäsittelyssä kestänyt keskimäärin 280 vrk. Vuonna 2012 turvapaikkahakemusten käsittelyaika oli keskimäärin 254 vrk, ja oleskelulupahakemusten 166,5 vrk. Jälkimmäinen ryhmä tosin muodostuu vajaasta 30:stä alaryhmästä, joiden välillä on suuri ero käsittelyajoissa; 20 vrk (opiskelijat) - 674 vrk (omaismuutto).

Turvapaikanhakijoille tarjotaan vastaanottopalveluina (keskimäärin siis 254 vuorokauden aikana vuonna 2012):

• • tilapäinen majoitus turvapaikkaprosessin ajaksi

• • akuutti sairaanhoito

• • sosiaalipalveluja sisältäen vastaanottorahan

• • tulkkipalveluja

• • lainopillinen neuvonta

• • työ-ja opintotoimintaa

• • perusopetusikäisille lapsille peruskouluopetus

Vastaanottotoiminnan tlastoista vuoden 2012 osalta löytyy taloudellisia tunnuslukuja oheisen taulukon mukaisesti:



Ja seuraava kuva kertoo suhteen vastaanottokeskuksiin ja yksityisesti majoittuvien välillä (jostain syystä otsikoksi on laitettu 2013, kyseessä lienee kuitenkin virhe):



Näistä siis yhteensä keskimäärin pelkästään majoitukseen liittyvät kustannukset on vajaat 35 000 000 EUR. Koska viime vuonna kielteisen turvapaikkapäätöksen sai 1738 hakijaa (runsaat puolet hakijoista), myös tavallaan koko vuoden 2012 osalta turvapaikkahakemusten käsittelyn aiheuttamista (majoitukseen liittyvät) kustannuksista oli turhaa luokkaa 17 000 000 EUR.

Vastaanoton kokonaiskustannukset olivat vuonna 2012 69 000 000 EUR, joista siis samassa suhteessa kielteisen turvapaikkapäätöksen kautta "turhia" kustannuksia yli 35 000 000 EUR.

Turvapaikan saaneiden osalta eivät yhteiskunnalle lankeavat kustannukset luonnollisesti tähän jää, sillä nythän vasta varsinainen kotuttaminen alkaa.

Kiintiöpakolaiset (734 vuonna 2012) eivät myöskään ole mukana näissä laskelmissa.

Oleskelulupia myönnettiin runsaat 17 000 kpl vuonna 2012.



Työperusteisia näistä siis vain vaajaat 5000 kpl (29%), eli hieman karrikoiden voisi sanoa, että kaksi kolmasosaa näistäkin maahanmuuttajista tulevat pikemminkin kuluttamaan yhteiskunnan yhteisiä resursseja kuin lisäämään niitä (muuta kuin yksityskulutuksen kautta). Koska arvaan seuraavan vastaväitteen koskien omaismuuton (perhesidehakemuksen) perusteella maahan tulevien työllistymistä, ohessa tulijoiden jakauma kansallisuuden mukaan:



Jokainen voi itse esittää valistuneita arvioita siitä, kuinka nopealla aikataululla nämä tulijat a) kotoutuvat ja b) työllistyvät perhesiteestä huolimatta. Kohtuullinen osa tulijoista on sitä paitsi lapsia:



Eli tulijoista on 3181 (runsaat 55 %) lasta, mikä omalta osaltaan luonnollisesti tulee rasittamaan sosiaali-, terveys- ja koulutussektoreita, kuten oletettavasti tosin myös aikuisväestökin.

Lähde

Ns. huoltosuhde (kuinka monta ei-työllistettyä (lapset, opiskelijat, työttömät ja eläkeläiset) on suhteessa työllistettyihin) kuvaa tilannetta aika hyvin:



Jokaista työssäkäyvää suomalaista kohden on 1,29 suomalaista, joiden ylläpidon työssäkäyvä kustantaa. Kannattaa huomioida se, että kantaväestöön lasketaan tuossa mukaan myös Suomen kansalaisuuden saaneet, joten voidaan kenties olettaa, että "puhtaan" suomalaisväestön huoltosuhde voisi olla jossain määrin parempi, sillä eihän Suomen kansalaisuuden saaminen sinällään merkitse sitä, että kansalainen on työllinen.

Törmäsin sattumalta Joonas Räsäsen Oulun yliopistolle keväällä 2013 tekemään Pro Gradu-tutkielmaan Kutsumattomia vieraita - Humanitaaristen maahanmuuttajien työllisyys, työvoiman ulkopuolisuus ja taloudellinen huoltosuhde.

Gradun johtopäätökset eivät kaikkia miellyttäne.

Tutkielmani tulosten mukaan humanitaarinen maahanmuutto on vastaanottavalle yhteiskunnalle kansantaloudellisesti haitallista. Tämä johtuu humanitaaristen maahanmuuttajien alhaisesta työllisyydestä ja työvoiman ulkopuolisten korkeasta määrästä.

Lisää väitteitä:

Väitän myös, että maahanmuuttotutkimus on tosiasioita salailevaa ja tutkijat sekä heitä siteeravat toimittajat antavat tutkimustuloksista liian myönteisen kuvan.
...
Väitän silti, että viranomaistahot ja poliittiset instanssit pyrkivät vaientamaan maahanmuutosta tehtäviä tutkimuksia ja niiden pohjalta käytävää keskustelua ja toteuttavat ja uusintavat siten omaa ideologista valtaansa.

Muita otteita:

Mitä etnisesti ja kulttuurisesti monimuotoisempaa yhteiskunnassa on, sitä vähemmän luottamusta näiden ryhmien välillä – ja sisällä – on (Putnam 2007). Altruismi, solidaarisuus, toisten auttaminen ja ihmisten välinen yhteistyö ovat heikointa etnisesti monimuotoisilla alueilla, toteaa aihetta tutkinut sosiologi Robert D. Putnam (2007: 137).

Mikäli maahanmuuttajat eivät koe kuuluvansa suomalaisiin tai heillä ei ole yhteenkuuluvutta suomalaisten kanssa, voi se vaikuttaa myös työhalukkuuteen.

Tämä moraalipsykologinen seikka, jonka mukaan vieraiden taskusta on helpompi ottaa rahaa kuin omien, voi osittain selittää sitä, miksi niin pieni osa tietyistä humanitaarisista maahanmuuttajista elättää itsensä omalla työpanoksellaan.

Kaikilla tutkielmassani käsiteltävillä maahanmuuttajaryhmillä huoltosuhde oli kantaväestön huoltosuhdetta heikompaa. Hultosuhteen kannalta maahanmuutto näistä maista on siten kansantaloutta kuormittavaa.

Vaikka maahanmuuttajien työllisyys paranisikin, kuten joissain muissa tutkimuksissa on esitetty, on se yhdentekevää, mikäli maahanmuuttomäärät vain jatkavat kasvuaan. Humanitaarisen maahanmuuton kansantaloudellinen kokonaistilanne menee huonompaan suuntaan, jos maahan tulee nopeammin työtöntä väestöä, kuin mitä maassa jo olevaa väestöä saadaan töihin.

Ja lopuksi:

Mikäli yhteiskunnallisena tavoitteena on parantaa taloudellista huoltosuhdetta, on humanitaarinen maahanmuutto siihen huono keino, sillä maahanmuuttajista suuri osa on työvoiman ulkopuolisia ja työvoimaan kuuluvatkin työllistyvät heikosti. Näin esimerkiksi humanitaarinen maahanmuutto ei toimi ratkaisuna työvoimapulaan.

Lähde

Erittäin hyvä pointti, en ollut lukenut raporttia läheskään kokonaan.

Ei se mitään, olet hyvässä seurassa. Kovin harva (onkohan kukaan?) edes ammattitoimittajista, hesari mukaanlukien, on viitsinyt asiaan perehtyä.

Koska menot ja tulot per asukas on todella vaikea laskea todenmukaisesti,
...
ja jaettu ne asukaskohtaisesti.
...
menee homma mutkikkaaksi.

Ilman muuta kustannuksien allokointi on ns. haastavaa, mutta ei se mahdotonta ole. Lähinnä kyse on vaan halusta selvittää asiat riittävällä tarkkuudella, tai toisinaan kyse on vaan laiskuudesta. Esitit juuri yllä kaavan laskentaan eli kyllähän kyseessä on periaatteen tasolla ainoastaan siitä, että selvitetään jonkin kuluerän (esim. terveydenhuolto) aiheuttamat vuosittaiset kustannukset ja jaetaan se koko väestön asukasmäärällä; siitä osa on kantaväestöä ja osa maahanmuuttajia.

Kulunut vastaväite on tietysti tässä vaiheessa se, että eihän maahanmuuttajien takia ole rakennettu esim. olemassa olevaa infrastruktuuria uudestaan, joten ei niitä kuluja pitäisi ottaa laskelmiin ollenkaan mukaan.

Tehdäänpä kuitenkin seuraava ajatusleikki:

Suomen luonnollinen väestölisäys olisi vuodessa vaikka 5000 henkilöä, joten koko väestö kasvaa tuolla määrällä. Tämä luonnollisen (suomalaisen) väestölisäyksen aiheuttama rasitus yhteiskunnan eri sektoreihin lasketaan automaattisesti mukaan eri laskelmiin, kuten pitääkin, eikä sitä kai kukaan kyseenalaista. 5000 lasta ilmestyy olemassaolevaan (vaikkakaan ei ehkä valmiiseen tai täydelliseen, mutta se on eri asia) yhteiskuntaan.

Jos samansuuruinen joukko vuosittainen muuttaa Suomeen, niin samalla tavalla koko ryhmä tulee yhteiskuntaan, jakamaan ja käyttämään sen resursseja. Ei tämä ryhmä voi olla vaikuttamatta pelkästään omalla läsnäolollaan yhteiskuntaan siinä kuin kantaväestökin. Samoja resursseja kaikki käyttävät, eivät maahanmuuttajat esim. levitoi ilmassa liikkuessaan, yövy metsissä paljaan taivaan alla tai hoida terveyttään pelkästään omatoimisesti. Miksi pitäisi siis jättää laskematta, miten tämä 5000 hengen ryhmä omalta osaltaan yhteisiä resursseja käyttää?

Heitän lisäksi aivan mutuna, että ko. ryhmän aikaansaama tulojen (välillinen tai välitön) lisäys BKT:een lienee laskettu mukaan, miksei siis myös laskettaisi saman ryhmän kokonaisuudessaan aiheuttamat menot. Viisaammat korjatkoon väärän luulon.

Toki voidaan keskustella siitä, millä tarkkuudella kustannuksia voidaan tai on syytä laskea, osittain juuri esittämästäsi syystä l. kuka missäkin vaiheessa tulee osalliseksi kustannuksista. Tosin tähänkin on suhteellisen helppo ratkaisu; lyhennetään tarkasteluväliä tai otetaan mukaan huoltosuhde; hyödylliset vs. hyödyttömät. Tosin sama kohdistamisongelma on jossain mielessä myös luonnollisen väestökasvun yhteydessä, ja silti sen osalta kyetään laskemaan hyväksyttävällä tavalla syntyvät kustannukset, mikseipä siis myös maahanmuuton yhteydessä.

Oikeastaan tutkimuksen johtopäätösosion tulokset vaikuttavat suurin piirtein olevan sitä, mitä varmaan moni on arvellutkin: maat, joissa on paljon vierastyöläisiä, hyötyvät maahanmuutosta, mutta maissa, joissa maahanmuuttajat eivät yhtä suurissa määrin ole työmarkkinoilla, tilanne on erilainen. Toisaalta vahvistuu käsitys siitä, etteivät taloudelliset hyödyt tai haitat ole järisyttävän suuria.

Juuri näin. Tietysti kannattaa pitää erillään pienet prosentuaaliset muutokset bruttokansantuotteessa vs. sama muutos absoluuttisena rahana, joka kuitenkin tulee vaikuttamaan suoraan valtionbudjettiin, varsinkin jos muutos on negatiivinen. Monissa (kaikissa?) laskelmissa kun esitetään vaikutuksia BKT:een, joka siis normaalitilanteessa on valtiobudjettia suurempi, mutta kustannukset (ja tulot) lankeavat kuitenkin juuri budjettiin. Esim. tuon Ruotsin alijäämä rahana 20 mdkr on siis 0,57 % BKT:sta, mutta menobudjetista se on jo 2,5 %. Ekbergin luvuilla vastaava arvo on 6 % - 9 %, eli kyseessä on näin laskien todella suuret osuudet.

• Olen toki tietoinen, että esittämäni laskelma ei ehkä ole aivan validi, sillä siinä vertaillaan hieman eri asioita, mutta periaatteessa tuosta saisi yhteismitallisen arvon, jota voisi käyttää vertailuun eri maiden välillä. Tällöin itse keskinäinen vertailu olisi kuitenkin oikea, kunhan vertailuluku muodostetaan aina samoin.

Tutkimuksen Suomi-osuudessa on muuten mielenkiintoinen huomio maahanmuuttajien työllisyystilanteesta ja sen paranemisesta:
...
Eli ulkomailla syntyneiden miesten työttömyysaste pienentyi vuodesta 2000 vuoteen 2011 56 prosentilla. Myös naisten kohdalla tilanne on parantunut huomattavasti ja työllisyysaste noussut ihan kunnolla.

Hieno tieto. Ekbergin raportin mukaan työllisyysaste, jossa maahanmuutto (Ruotsissa) muuttuu kannattavaksi on luokkaa 72 %, eli siihen tähdäten.

Enkä tuo tähän nyt mukaan spekulointia siitä, mikä osa työllistymisestä on itse maahanmuuttotoimintaan sidottua.

Perusteellista tekstiä sulla Norjan tilanteesta, hyvä!

Kiitos. Vielä tarkennuksena viimeisenä esittämääni lukuun ei-länsimaisesta maahanmuuttajasta aiheutuvaan kuluun. Kyseinen tulos, 4 100 000 NOK, on siis arvio siitä, mitä maahanmuuttaja Norjassa oleskelun/asumisen/elinaikana kokonaisuudessaan tulee valtiolla maksamaan. Kyseessä ei siis ole mikään vuosittainen menoerä.

Koska ko. tutkimus on laaja, voinen vinkata myös norjalaisen talouslehden, Finansavisenin artikkelista, joissa samat asiat on käyty läpi hieman lyhyemmin (viisi sivua, edelleen norjaksi).

Artikkeli on sivuttain tässä:

Sivu 1, sivu 2, sivu 3, sivu 4 ja sivu 5

Tuossa kuitenkin yhteenveto siitä, miten eri maahanmuuttajaryhmät rasittavat Norjan taloutta, ryhmäjako siis edellisen postauksen mukainen:



Ryhmä R3 on lisäksi vuoteen 2050 mennessä suurin maahanmuuttajaryhmä:



Vielä pari sanaa Tanskasta, kun törmäsin Aarhusin yliopiston valtiotieteen professorin Peter Nannestad'in vuonna 2004 European Journal of Political Economy- lehden numerossa Vol. 20 (2004) 755–767 julkaisemaan artikkeliin Immigration as a challenge to the Danish welfare state?

Otteita englanninkielisestä artikkelista:

As can be seen, the average net transfer from nonwestern immigrants and descendants to the Danish public sector is negative for all years included in the analysis. During the 1990s, immigrants from nonwestern countries and their descendants as a group were net beneficiaries of the welfare state, while native Danes were net contributors.
...
Total net transfers from the public sector to immigrants from nonwestern countries and their descendants varied between 0.54% and 0.91% of GDP (Wadensjo ̈ and Orrje, 2002, p. 75).

Siis vuonna 2002 maahanmuuton aiheuttamat kustannukset olivat vajaat 1 % BKT:sta. Ekebergihän on tänä vuonna ilmoittanut, että Tanskan kulut ovat samaa suuruusluokkaa Ruotsin vastaavien kanssa, eli 1,5 % - 2 %.

There was thus a sizeable redistribution from native Danes to nonwestern immigrants and their descendants in all the years analyzed.
...
Typically, immigrants from nonwestern countries are still net beneficiaries of the welfare state even after more than 10 years of stay in the country.
...
At present, immigrants and descendants from nonwestern countries as a group are an
economic liability on the Danish welfare state and have been so for more than a decade at
least.
...
Thus, due not least to the redistributive welfare state, immigration from nonwestern
countries to Denmark has so far not been advantageous to the native Danish population
from an economic point of view, and there is not much to suggest that this picture is going to change in the foreseeable future.

Tarvinneeko näitä suomentaa? Ei-länsimaista tulevat kuluttavat yhteiskunnan resursseja vielä yli kymmenen vuoden maassa oleskelun aikana enemmän kuin niitä tuottavat. Näiden maahanmuutto ei Nannestad'in mukaan ole Tanskalle taloudellisesti kannattavaa, eikä näköpiiriissä ole, että tilanne muuttuisi mitenkään parempaan suuntaan.

Kannattaa tässäkin ottaa huomioon, että artikkeli on julkaistu lähes kymmenen vuotta sitten vuonna 2004, jolloin "kaikki" oli vielä hyvin.

Lopuksi itseäni lainaten (kirotusvihreineen):

Maahanmuutto kokonaisuudessan ei ole valtiotalouden tai julkisen sektorin kannalta taloudellisesti kovinkaan kannattavaa toimintaa; ei Ruotsissa, ei Tanskassa, ei Norjassa, tuskin Suomessakaan.

Quod Erat Demonstrandum.

[PaxCow]

Tulonsiirroilla (avustukset, tuet ja korvaukset) autetaan kansalaisia tai muuten Suomessa oleskelevia henkilöitä selviytymään perustarpeistaan (asuminen, ravinto, terveydenhoito) sikäli, kun nämä eivät siihen itse kykene. Jossain määrin näillä tulonsiirroilla vaikutetaan myös välillisesti yksityiskulutuksen kautta bruttokansantuotteeseen, mikä siis osaltaan tuo valtiolle – ajattelin sanoa lisätuloja, mutta samaa rahaahan siinä kierrätetään – tulonsiirrot osittain takaisin hyödykkeiden ja palveluiden sekä niiden tarjoajien verotuksen (siis sekä alv- että palkkatuloverotus) muodossa.

Näinhän se yksinkertaisesti esitettynä menee. Tämän jälkeen esitit turvapaikkaprosessiin liittyviä kuluja. Niistä varoistahan käytännössä hyvin suuri osa jää Suomeen kiertämään eli se vähentää kuluista tulevaa todellista rasitetta kansantaloudelle. Silti: hyvää tietoa prosessista ja sen kuluista.

Työperusteisia näistä siis vain vaajaat 5000 kpl (29%), eli hieman karrikoiden voisi sanoa, että kaksi kolmasosaa näistäkin maahanmuuttajista tulevat pikemminkin kuluttamaan yhteiskunnan yhteisiä resursseja kuin lisäämään niitä (muuta kuin yksityskulutuksen kautta).

Kyseessä on oleskeluluvan myöntämisen syy, joka ei suoraan ennakoi tulevaa työllistymistä. Toki voidaan arvailla, että opiskelun perusteella maahan tulevat eivät välttämättä jää tänne työskentelemään.

Toisaalta taas ne henkilöt, jotka ovat saaneet oleskeluluvan opiskelun perusteella, eivät kuluta valtion resursseja samassa mittakaavassa kuin vaikkapa turvapaikanhakijat; hehän eivät esim. kuulu Suomen sosiaaliturvan piiriin.

Mun pitäisi kyllä perehtyä asiaan enemmän, mutta mutu-tuntumalla työn perusteella tulevienkin voisi arvioida olevan valtion tulojen kannalta kaksipiippuinen juttu. Toisaalta he ovat työssä täällä ja kiihdyttävät osaltaan taloudellista toimeliaisuutta, toisaalta he saattavat maksaa veronsa muualle ja kuka tietää, vaikka samalla työpaikalla olisi löytynyt suomalaistakin osaamista.

Ns. huoltosuhde (kuinka monta ei-työllistettyä (lapset, opiskelijat, työttömät ja eläkeläiset) on suhteessa työllistettyihin) kuvaa tilannetta aika hyvin:

Jokaista työssäkäyvää suomalaista kohden on 1,29 suomalaista, joiden ylläpidon työssäkäyvä kustantaa. Kannattaa huomioida se, että kantaväestöön lasketaan tuossa mukaan myös Suomen kansalaisuuden saaneet, joten voidaan kenties olettaa, että "puhtaan" suomalaisväestön huoltosuhde voisi olla jossain määrin parempi, sillä eihän Suomen kansalaisuuden saaminen sinällään merkitse sitä, että kansalainen on työllinen.

Kääntäen voisi kenties olettaa, että myös eri väestöryhmien huoltosuhde olisi parempi, jos siihen laskettaisiin kansalaisuuden saaneet. Esim. somaliaa äidinkielenään puhuvia Suomen kansalaisia oli viime vuonna n. 9 000. Osa tilastossa olevasta on tullut Suomeen vasta aivan viime aikoina, joten on todennäköistä, että ne jotka ovat olleet jo kauemmin täällä ja saaneet kansalaisuuden, ovat suuremmalla osuudella työelämässä. Aiemminhan on uutisoitu, että heikoimman lähtötilanteen ryhmän työllisyysaste on noussut vuosien saatossa. Tässä tosin on muistettava, että ensimmäisenä maahan esim. Somaliasta tullut väestö oli eri arvioiden mukaan paremmin koulutettua kuin myöhemmin saapuneet, joten voi olla, ettei työllisyysaste 2000-luvulla saapuneiden kanssa parane yhtä nopeasti. Yhtä kaikki, tuo OECD:n raportissakin mainittu parannus maahanmuuttajien työllisyydessä näyttää yleisesti kuitenkin hyvältä.

On huomattava, että kaikissa ryhmissä on eläkeläisiä huomattavasti vähemmän kuin suomalaisissa. Esim. kongolaisista huomattava osa on 0-14-vuotiaita, joten tämä väkisinkin vaikuttaa tilastoihin.

Räsänen on muuten itse asiassa perehtynyt myös äidinkielen perusteella tehtyihin tilastoihin. Sieltä tilanne erottuu selkeämmin. Somaleilla ja burmalaisilla tilanne on erityisen huono, mutta reilusti suurimmalla tilastossa mukana olevalla ryhmällä eli venäläisistä työllisiä on prosentuaalisesti melkein yhtä paljon kuin suomalaisista. Somalialaisten osalta Räsänen toteaa, että he tekeväntenemmän määräaikaistöitä kuin muut ryhmät ja jos työsuhteet ovat katkolla vuodenvaihteessa, tämä selittää tilastojen huonoa työllisyysastetta.

Gradun johtopäätökset eivät kaikkia miellyttäne.

Tutkielmani tulosten mukaan humanitaarinen maahanmuutto on vastaanottavalle yhteiskunnalle kansantaloudellisesti haitallista. Tämä johtuu humanitaaristen maahanmuuttajien alhaisesta työllisyydestä ja työvoiman ulkopuolisten korkeasta määrästä.

En usko, että humanitaarisen maahanmuuton osalta tämä on varsinainen yllätys.

Luin tuon Räsäsen pro gradun päällisin puolin.

Yksi huomio tutkielmasta:

• Toissijaisen suojelun perusteella myönnettyjen oleskelulupien käsittely on vähintäänkin suppeaa. Toki tällöin virallinen pakolaissopimuksen mukainen pakolaisasema ei täyty, mutta kuitenkin näitäkin henkilöitä koskevaa lainsäädäntöä on olemassa eikä ole perusteltua vähätellä sitä, että myös heillä on todettu olevan jokin syy, jonka takia heille myönnetään oleskelulupa. Kuten aiemmin totesin, esim. EU-direktiivi määrittelee heidän asemaansa. Lisäksi on huomattava, että osittain kyse on vain maiden välisistä käytännöistä: joissain EU-maassa myönnetään turvapaikkoja paljon Suomea helpommin ja käytännössä ns. toissijaista suojelua ei juurikaan käytetä. Suomessa siis voidaan evätä turvapaikka sellaisilta, joille sen katsotaan muissa maissa kuuluvan – ja vaikka maita sitovat samat sopimukset. Tämä on mielestäni oleellista sen vuoksi, että Räsänen esittää ”epäilyn, että osa heistä tulee länsimaihin vain paremman elämän perässä. Tavoite, jota ei sinällään voi pitää tuomittavana, mutta joka muuttuu kyseenalaiseksi, jos se tapahtuu suomalaisen yhteiskunnan kustannuksella, ilman todellista mahdollisuutta – tai edes tavoitetta – yhteiskuntaan sopeutumisesta.”
  
  (Viimeinen väite on muuten lisäksi hyvin asenteellinen eikä sen tueksi tarjota mitään tietoa.)

Kirjoittaja heittelee myös ohimennen väitteitä, joiden ympärille sopisi laittaa jonkinlaista tutkimustietoa tai perusteita… ihmettelen, miten nämä jutut sopivat maantieteen opiskelijan opinnäytteeseen… kai ne sitten sopivat:

Kaikesta siihen kohdistetusta kritiikistä huolimatta nationalismi on luonut yhteenkuuluvuuden tunnetta eri aikakausina ja erilaisissa tilanteissa – ja luo sitä vielä tänäkin päivänä.

En ole varma siitä, huijaako Forsander tahallaan lukijoita vai vahingossa itseään, mutta näyttäisi siltä, että Forsanderin lausuntoja ohjaavat lähinnä hänen toiveensa ja unelmansa, eivät niinkään saadut tutkimustulokset.

[S]uomalaisia puolestaan saatetaan pitää kollektiivisesti vastuussa maahanmuuttajiin kohdistuvasta rasismista.

[M]aahanmuuttajat saattavat vedota kulttuurisiin tai uskonnollisiin sääntöihin ja perinteisiin kertoessaan, miksi eivät voi tehdä tiettyjä asioita ikään kuin abstrakti kulttuuri hallitsisi ja määräisi heidän tekojaan ja tekemättä jättämisiään.

Osaan näistä ei tarjota mitään lähteitä, ne siis jäävät lähinnä mieleen kirjoittajan asenteina.

Lähteinä muihin juttuihin käytetään Hännikäistä, Hankamäkeä jne., ehkä se heijastelee kirjoittajankin aatemaailmaa jollain tavalla...? Tässä ei tietenkään ole mitään väärää, kunhan pohdiskelen.

Mikäli yhteiskunnallisena tavoitteena on parantaa taloudellista huoltosuhdetta, on humanitaarinen maahanmuutto siihen huono keino, sillä maahanmuuttajista suuri osa on työvoiman ulkopuolisia ja työvoimaan kuuluvatkin työllistyvät heikosti.

Siinä mielessä olen Räsäsen kanssa samaa mieltä, ettei humanitaarisen maahanmuuton tavoitteena tulisi olla taloudellisen huoltosuhteen paraneminen, mutta toisaalta hän ei esittele faktoja, miksei näin voisi pitkällä aikavälillä olla.

Räsänen itse muuten kirjoitti h-foorumilla näin:

Gradua moitittiin maantieteellisen viitekehyksen puutteesta, aineiston vajaavaisuudesta, jonka takia vastaukset jäivät hyvin yleiselle tasolle ja kielenkäytöstä. Arvioijien mielestä kirjoitustyylini oli "paikoin yliampuvaa, osittain puhekieltä ja asenteellisen negatiivista".

Gradu arvioitiin arvosanalla tyydyttävä, 2/5.

En ihmettele.

Tietysti kannattaa pitää erillään pienet prosentuaaliset muutokset bruttokansantuotteessa vs. sama muutos absoluuttisena rahana, joka kuitenkin tulee vaikuttamaan suoraan valtionbudjettiin, varsinkin jos muutos on negatiivinen. Monissa (kaikissa?) laskelmissa kun esitetään vaikutuksia BKT:een, joka siis normaalitilanteessa on valtiobudjettia suurempi, mutta kustannukset (ja tulot) lankeavat kuitenkin juuri budjettiin. Esim. tuon Ruotsin alijäämä rahana 20 mdkr on siis 0,57 % BKT:sta, mutta menobudjetista se on jo 2,5 %. Ekbergin luvuilla vastaava arvo on 6 % - 9 %, eli kyseessä on näin laskien todella suuret osuudet.

No joo, mutta kyllähän BKT:n suuruus vaikuttaa valtion budjettiin eli se kertoo osaltaan siitä, miten paljon valtio saa tuloja.

Tarvinneeko näitä suomentaa? Ei-länsimaista tulevat kuluttavat yhteiskunnan resursseja vielä yli kymmenen vuoden maassa oleskelun aikana enemmän kuin niitä tuottavat.

Tämä ei ole lainkaan yllättävää. Pohdittavan arvoista kuitenkin on, mihin vedämme rajan: onko kymmenen vuotta hyvä aikaväli asian tarkastelemiselle ja kuinka suuret menot humanitaarinen maahanmuutto ”saa” valtiolle aiheuttaa, jotta sitä haluttaisiin säädellä eri lailla?

Maahanmuutto kokonaisuudessan ei ole valtiotalouden tai julkisen sektorin kannalta taloudellisesti kovinkaan kannattavaa toimintaa; ei Ruotsissa, ei Tanskassa, ei Norjassa, tuskin Suomessakaan.

Quod Erat Demonstrandum.

Suomessa maahanmuuton historia on lyhyt, joten ei asiaa ole vielä lopullisesti todistettu, mutta toki olet esittänyt tämän hetkisen tilanteen osalta vakuuttavat tiedot.

[Wincentius]

Niistä varoistahan käytännössä hyvin suuri osa jää Suomeen kiertämään eli se vähentää kuluista tulevaa todellista rasitetta kansantaloudelle.

Kuten todennäköisesti valtaosa myös muista valtiotalouden kulueristä; eipä esim. neuvolatoiminta taida juuri kohdistua muuhun kuin kotimaahan mahdollisesti pl. laitteisto- ja lääkehankinnat.

Kaivoin huvikseni esille myös muita kustannuksia, joita humanitaarisesta maahanmuutosta aiheutuu. Luvut löytyvät suoraan valtionbudjetista (arvio 2013).

Pakolaisten ja paluumuuttajien vastaanottoon varatut korvaukset (Työ- ja elinkeinoministeriö):

• 30. Valtion korvaukset kunnille (arviomääräraha)
  Momentille myönnetään 95 129 000 euroa.

• 03. Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen (siirtomääräraha 2 v)
  Momentille myönnetään 661 000 euroa.
  
  Määrärahaa saa käyttää:
  
  1) kotoutumisen edistämisestä annetun lain 7 §:n mukaisen perustiedon suomalaisesta yhteiskunnasta antamisesta maahanmuuttajille aiheutuviin kustannuksiin
  
  2) rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäisemiseen ja niiden vastaiseen tiedottamiseen, koulutukseen sekä -seurantaan ja eri väestöryhmien välisen vuorovaikutuksen edistämiseen sekä järjestöille myönnettäviin avustuksiin
  
  3) maahanmuuttajajärjestöjen toteuttamaan hanketoiminnan tukemiseen
  
  4) kotoutumista edistävien hankkeiden toteuttamiseen, EU:n rahoittamien kotoutumista edistävien hankkeiden kansalliseen vastinrahoitukseen sekä kotouttamista edistävään tiedottamiseen
  
  5) ihmiskaupan uhrien tunnistamiseen tähtäävään niin sanottuun etsivään työhön ja neuvontatyöhön
  
  6) kotoutumisen edistämisestä annetun lain 22 §:n mukaiseen omaehtoiseen opiskeluun ja muihin yksilöllisesti sovittuihin kotouttamista edistäviin toimenpiteisiin osallistuvien tapaturmakorvausten ja ryhmävastuuvakuutuksen maksamiseen sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen.

Lähde

Samasta valtionbudjetista (2013). Työttömyysturva / Kotoutumistuet. (Sosiaali- ja terveysministeriö):

• 52. Valtionosuus työmarkkinatuesta (arviomääräraha)
  Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 247 500 000 euroa.
  
  Maahanmuuttajalla on oikeus työmarkkinatukeen kotoutumistukena edellyttäen, että hänellä on voimassa oleva kotoutumissuunnitelma. Kotoutumistuki muodostetaan työmarkkinatuesta ja toimeentulotuesta.

Josta siis kotoutumistukien osuus 124 000 000 EUR.

Mikähän tähänastinen kokonaiskustannus olisi? Lasketaanpa:

- Vastaanoton kokonaiskustannukset (2012): 69 000 000 EUR (toteutunut)
- Kotouttaminen (2013): 95 790 000 (arvio)
- Kotoutumistuet (2013): 124 000 000 EUR (arvio)

Yhteensä: 288 790 000 EUR. Mutta eihän tuo siis eurolleen pidä paikkaansa, kun se muodostuu eri vuosista ja myös arvioista, mutta suuruusluokka lienee lähellä oikeaa.

Kannattaa myös huomioda tämä:

Kunnat ja valtio rahoittavat puoliksi työttömyyden perusteella vähintään 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden henkilöiden työttömyysaikaisen työmarkkinatuen. Muun työmarkkinatuen valtio rahoittaa kokonaan. Lisäksi valtio huolehtii Kansaneläkelaitoksen maksuvalmiudesta työmarkkinatuen osalta (maksuvalmiussuoritus).

Kaipa tämä koskee myös kotoutumistukien osalta, sillä sehän muodostuu osaltaan työmarkkinatuesta.

Kuinka moni muuten tiesi (minä en), että vuosien 2003 ja 2011 maksettiin maahanmuuttajille erityistukea?

Maahanmuuttajan erityistuki on uusi taloudellinen tukimuoto, jolla turvataan täysimääräisen kansaneläkkeen tasoinen toimeentulo vanhuuden ja työkyvyttömyyden ajalta sellaiselle Suomessa asuvalle maahanmuuttajalle, joka muutoin olisi pitkäaikaisesti toimeentulotuen tarpeessa.

Erityistuki on luonteeltaan tarveharkintainen sosiaaliavustus.

Tuen saamisen edellytyksenä on vähintään 65 vuoden ikä tai työkyvyttömyys. Lisäksi edellytetään, että tuen saaja on asunut Suomessa vähintään viiden vuoden yhdenjaksoisen ajan ennen erityistuen alkamista. Tuen saaminen ei edellytä Suomen kansalaisuutta.
Erityistukimenot maksetaan kokonaisuudessaan valtion varoista. Erityistuki on saajalleen verovapaa etuus.

Erityistuen saaja voi saada myös muita Kelan maksamia etuuksia kuten eläkkeensaajien asumistukea tai hoitotukea. Erityistuen saaminen ei kuitenkaan ole toimeentulotuen saannin este, mikäli edellytykset toimeentulotuen saamiseksi ovat olemassa.

Lähde

Tästä siis tuli vuonna 2012 118 000 000 euron kustannus veronmaksajille, eli nyt huidellaan tähänastisissa kokonaiskustannuksissa suuruusluokassa 400 000 000 EUR.

Jostain syystä tämä maahanmuuttajan erityistuki lopetettiin omana momenttina budjetissa, ja se leivottiin takuueläkkeen sisälle.

Maahanmuuttajan erityistuki lakkaa 1.3.2011

Maahanmuuttajan erityistuki lakkautetaan maaliskuusta alkaen. Kela maksaa sen saajille takuueläkkeen. Nykyisin maahanmuuttajan erityistuen saajia on noin 6 000. Heille takuueläke maksetaan ilman eri hakemusta. Takuueläkettä voi saada 65 vuotta täyttänyt tai työkyvytön maahanmuuttaja asuttuaan Suomessa vähintään kolme vuotta. Eläkkeen määrä ei riipu perhesuhteista ja se on verotettavaa tuloa.

Korvauksen suuruus kasvoi, sen saa nyt helpommin (viiden vuoden sijaan riittää kolmen vuoden maassa oleskelu) ja se muuttui verolliseksi.

Epäilevä Tuomas voisi ajatella että, oliko muutoksen taustalla ollut erityistuen upottaminen/piilottaminen suuremman takuueläke-kokonaisuuden alle, mutta eihän valtiovalta nyt niin toimi.

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kyseessä on oleskeluluvan myöntämisen syy, joka ei suoraan ennakoi tulevaa työllistymistä. Toki voidaan arvailla, että opiskelun perusteella maahan tulevat eivät välttämättä jää tänne työskentelemään.

Eipä onneksi tarvitse tätäkään arvailla, sillä asiaa on tutkittu (Faktaa Express 4/2012):

Kun Suomi antaa opiskelijoille ilmaiseksi korkeakoulututkinnon, olisi mielekästä tarjota heille myös mahdollisuuksia jäädä Suomeen käyttämään osaamistaan työelämässä.
...
Tilastokeskuksen aineistosta selviää, että kohtalaisen moni ulkomaalainen opiskelija jää Suomeen valmistumisen jälkeen: 67 % vuonna 2007 korkeakoulututkinnon suorittaneista oli Suomessa vielä vuoden kuluttua valmistumisestaan.

Toisaalta taas ne henkilöt, jotka ovat saaneet oleskeluluvan opiskelun perusteella, eivät kuluta valtion resursseja samassa mittakaavassa kuin vaikkapa turvapaikanhakijat; hehän eivät esim. kuulu Suomen sosiaaliturvan piiriin.

Eivät kuulu ei, mutta "ilmaisen" korkeakoulupaikan kautta ja muuta infraa, esim. "ilmaista" terveydenhuoltoa (YTHS) käyttämällä heistä(kin) aiheutuu taloudelle mitattava kuluerä. Lainausmerkit sanan ilmainen ympärillä siis siksi, että vaikka palvelu tai hyödyke olisikin sen vastaanottajalle ilmainen, se ei todellakaan tarkoita sitä, että palvelun tai hyödykkeen tuottaminen olisi yhteiskunnalle ilmaista; verovaroistahan ne rahoitetaan.

Mutta työperusteella oleskeluluvan saaneiden osalta(kin) kai peruslähtökohta on se, että he tulevat Suomeen töihin, eli ainakin toimeentuloedellytys täyttyy:

Oleskeluluvan myöntäminen edellyttää, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu, jollei laissa toisin säädetä.

Toimeentulo katsotaan turvatuksi, jos oleskelu kustannetaan tavanomaisilla tuloilla siten, että ei voida olettaa jouduttavan toimeentulotuen tai vastaavan etuuden tarpeeseen - tällaisena ei pidetä kustannuksia korvaavia sosiaaliturvaetuuksia, kuten lapsilisä ja asumistuki.

Tavanomainen tulo = palkka, yritystulo, varallisuudesta saatavat tulot, eläkkeen tai muun vastaavan perusteella riittävät varat hakijan itsensä ja hänen perheensä toimeentuloa varten.

Toisaalta he ovat työssä täällä ja kiihdyttävät osaltaan taloudellista toimeliaisuutta, toisaalta he saattavat maksaa veronsa muualle ja kuka tietää, vaikka samalla työpaikalla olisi löytynyt suomalaistakin osaamista.

Fiksu huomio. Osan ulkomaisten vuokratyöntekijöiden osalta tilanne on juuri tämä.

4 Menettelyohjeet ulkomaiselle vuokratyöntekijälle
4.1 Rajoitetusti verovelvollisen vuokratyöntekijän verotus

Jos henkilö oleskelee Suomessa enintään kuusi kuukautta, häntä pidetään rajoitetusti verovelvollisena. Verotustapa on erilainen kuin yleisesti verovelvollisella.
...
4.2 Yli kuusi kuukautta Suomessa oleskelevan työntekijän verotus

Ulkomaisen yrityksen Suomessa oleva työntekijä voi tulla Suomessa yleisesti verovelvolliseksi, jos hänellä on Suomessa varsinainen asunto ja koti tai jos hän jatkuvasti oleskelee Suomessa yli kuuden kuukauden ajan. Näissä tilanteissa henkilöä pidetään Suomessa yleisesti verovelvollisena ja hänen tulonsa verotetaan progressiivisena tuloverotuksena verotusmenettelylain mukaisessa järjestyksessä.
...
Rajoitetusti verovelvollisen vuokratyöntekijän verotus toimitetaan menettelyllisesti samalla tavalla ja samassa aikataulussa kuin yleisesti verovelvollisten verotus. Verotus kuitenkin toimitetaan kiinteällä 35 prosentin lähdeverokannalla. Tuloista tehdään työskentelyajalta vähennys 17 euroa päivältä. Muita vähennyksiä ei tehdä.

Eli alle kuusi kuukautta Suomessa työskentelevät maksavat veronsa varsinaiseen asuinmaahansa, ei Suomeen.

Lähde

Kannattaa myös huomioida seuraava asia:

Ulkomaalaisen työntekijän sosiaaliturva

Yleensä Kansaneläkelaitoksen Kelan tarjoamaa sosiaaliturvaa saa hakija, joka on muuttanut Suomeen vakinaisesti. Hän on esimerkiksi tullut Suomeen vakinaiseen työhön tai vähintään kahden vuoden työsopimuksen perusteella.

Lyhyeksi määräajaksi tulevan ei katsota asuvan täällä vakinaisesti. Joitakin sosiaaliturvaetuuksia voi kuitenkin saada henkilö, joka on Suomessa työssä vähintään neljä kuukautta.

Lähde

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Esim. somaliaa äidinkielenään puhuvia Suomen kansalaisia oli viime vuonna n. 9 000. Osa tilastossa olevasta on tullut Suomeen vasta aivan viime aikoina, joten on todennäköistä, että ne jotka ovat olleet jo kauemmin täällä ja saaneet kansalaisuuden, ovat suuremmalla osuudella työelämässä.
...
Tässä tosin on muistettava, että ensimmäisenä maahan esim. Somaliasta tullut väestö oli eri arvioiden mukaan paremmin koulutettua kuin myöhemmin saapuneet, joten voi olla, ettei työllisyysaste 2000-luvulla saapuneiden kanssa parane yhtä nopeasti.

Näin asia todennäköisesti on.

Sattumoisin englantilainen, varsin tunnettu ja kenties jopa arvostettukin, sanomalehti The Economist kirjoitti juurikin somalien vaikeasta (työllistymis)tilanteesta Englannissa pari päivää sitten otsikolla Britain’s Somalis - The road is long - Somalis fare much worse than other immigrants; what holds them back?

Vuonna 2011 Englanissa ja Walesissa oli runsaat 101 000 Somaliassa syntynyttä asukasta. Heidän suurin ongelmansa on köyhyys. Vain kolmasosa ikäluokasta saa koulussa hyväksyttävät arvosanat. Vain yksi kymmenestä työskentelee täysipäiväisesti.

Otteita artikkelista (en näitä nyt käännä ylläolevaa enemmän):

The 2011 census identified 101,370 people in England and Wales who were born in Somalia.
...
Poverty is their first problem.
...
More than 50% of British Somalis rent from local councils, the highest proportion of any foreign-born population
...
In 2010-11 around 33% of Somali children got five good GCSEs, the exams taken at 16.

This helps to explain the pitiful employment rates among Britain’s Somalis (see second chart). Just one in ten is in full-time work.
...
Without work, Somali men while away their days chewing khat, a mild stimulative leaf.
...
But religion unites young Somalis with other young Muslims, says Ismail Einashe, a journalist.
...
This cocktail of poverty and unemployment dogs Somalis elsewhere too. In 2009 they were the least-employed group in Denmark. The Norwegian government is so worried about its Somali community it wants research done on their plight.

Lopuksi mainitaan, että somaleilla on vastaanlainen tilanne esim. Tanskassa ja Norjassa. Suomen tilannehan meillä jo onkin tiedossa.

On huomattava, että kaikissa ryhmissä on eläkeläisiä huomattavasti vähemmän kuin suomalaisissa. Esim. kongolaisista huomattava osa on 0-14-vuotiaita, joten tämä väkisinkin vaikuttaa tilastoihin.

Niin, tämähän tarkoittaa vain sitä, että vähäisen eläkeläisväestön omaavien maahanmuuttajaryhmien huoltosuhde on epätodellisen korkea (hyvä). Tulevaisuudessa näidenkin ryhmien eläköityminen tulee huonontamaan huoltosuhdetta.

Tottakai vastaavasti jonkin väestöryhmän suuri lapsisyntyvyys vaikuttaa huoltosuhteeseen negatiivisesti. Heitän jälleen ihan mutuna sellaisen ajatuksen, että jostain kolmannesta maailmasta tuleva maahanmuuttaja saattaa yllättyä siitä, että lapsikuolleisuus on Suomessa omaa kotimaataan pienempi. Kun vanhassa kotimaassa piti varmistaa lapsien määrällä se, että joku heistä kasvaa aikuiseksi asti ja näin kykenevän huolehtimaan vanhemmistaan. Suomessa ei tarvitsi näin toimia, mutta oma kulttuuritausta saattaa estää tällaisen rationaalisen ajattelun uudessa ympäristössä.

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Räsänen esittää ”epäilyn, että osa heistä tulee länsimaihin vain paremman elämän perässä. Tavoite, jota ei sinällään voi pitää tuomittavana, mutta joka muuttuu kyseenalaiseksi, jos se tapahtuu suomalaisen yhteiskunnan kustannuksella, ilman todellista mahdollisuutta – tai edes tavoitetta – yhteiskuntaan sopeutumisesta.”

(Viimeinen väite on muuten lisäksi hyvin asenteellinen eikä sen tueksi tarjota mitään tietoa.)

Niin, en valitettavasti ole tutustunut niin tarkkaan Suomen tilanteeseen, mutta Ruotsin osalta on täysin selvää se, että osa turvapaikanhakijoista on tullut monen EU-maan kautta nimenomaan Ruotsiin hakemaan turvapaikkaa juurikin taloudellisten etujen takia. Osalla hakijoista on sitä paitsi jo myönnetty turvapaikka jo jossakin muussa EU-maassa, mutta niissä on huonompi sosiaaliturva, joten henkilö kadottaa sopivasti asiakirjansa ja suuntaa pohjoiseen. Tämä siis huolimatta voimassa olevasta Dublin-asetuksesta.

Asiasta ovat Ruotsissa vuosikausia puhuneet maahanmuuttoviraston työntekijät.

On vaikea olla kuvittelematta, etteikö samaa tapahtuisi muissa pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa.

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kirjoittaja heittelee myös ohimennen väitteitä, joiden ympärille sopisi laittaa jonkinlaista tutkimustietoa tai perusteita… ihmettelen, miten nämä jutut sopivat maantieteen opiskelijan opinnäytteeseen… kai ne sitten sopivat:

Osaan näistä ei tarjota mitään lähteitä, ne siis jäävät lähinnä mieleen kirjoittajan asenteina.

Aiheen sopimista maantieteen tutkielmaksi myös itse ihmettelin. Palaan tähän myöhemmin. Toisinaan on kuitenkin aivan käytännöllisistä syistä mahdotonta tai työlästä esittää lähteitä jokaiselle esittämälleen tiedolle. Luettavuuskin kärsii sellaisesta aika nopeasti. Toki varsinaisille pääväitteille tai tuloksille pitäisi löytyä vedenpitävät perustelut lähdemainintoineen.

Lähteinä muihin juttuihin käytetään Hännikäistä, Hankamäkeä jne., ehkä se heijastelee kirjoittajankin aatemaailmaa jollain tavalla...? Tässä ei tietenkään ole mitään väärää, kunhan pohdiskelen.

Tai sitten se liittyy itse tutkielman aihemaailmaan. En tiedä, ovatko vastaavien tutkielmien kokoamisperusteet viime vuosina kovasti muuttuneet, mutta jos tutkielman aihe käsittelee esim. pitsinnypläystä, niin on todennäköistä (kenties jopa pakollista), että tutkielmassa viitataan ko. alan muualla olemassa olevaan aineistoon, tutkijoihin, kannanottoihin ja ajankohtaisiin keskusteluihin huolimatta tutkielman tekijän omista henkilökohtaisista sympatioista tai mahdollisesti niiden puutteista pitsinnypläykseen.

Sorruit itse pohdiskeluissasi kahteen sellaiseen perisyntiin, jotka kummatkin vaikuttaisivat ratkaisevasti esim. gradun arvosteluun tai jopa sen hylkäämiseen. Ensinnäkin, kävit läpi lähdeluettelon tai koko gradun silmämääräisesti, ja teit siitä sen johtopäätöksen, mitä aatemailmaa tutkielman tekijä kannattaa. Toiseksi, annoit lähdeluottelossa esiintyvien henkilöiden nimien sokaista pohdiskelujasi ilman, että pystyit näkemään heidän tuotoksistaan muuta kuin maahanmuuttokriittisiä mielipiteitä, joihin ei Räsäsen tutkielmassa edes viitattu.

Koska Räsäsen gradua ei kuitenkaan kukaan muu täällä lukene, niin pieni tarkennus em. väitteeseen/pohdiskeluun lienee paikallaan.

• a) Hankamäki
  • Hankamäkeen viitataan kuudesti (liitteiden ulkopuolella), joista neljä kertaa samassa kappaleessa sivulla 31, eikä yksikään niistä liity maahanmuuttoon tai sen kustannuksiin, ainoastaan väitteiden totuusarvoihin ja niistä keskustelemiseen. Sivun 20 viittaus liittyy ajatuksen vapauteen ja rajojen rikkomiseen tieteessä, ts. pyritään pois siitä neliskanttisesta, kulmikkaasta ajattelusta kohti enemmän poikkitieteelliseen ajatteluun. Pieninkin siemen saattaa olla uuden ilmiön alku.
    
    Kuudes viittaus Hankamäkeen on sitaati (s. 25):
    ”Ensin viranomainen pani jääkaapin lukkoon ja vaati sitten muita osoittamaan, ettei sisällä pala valo.” – Filosofi Jukka Hankamäki (Sananvapaus)
    
    En tätäkään saa millään liitettyä suoranaisesti maahanmuuton arvosteluun, eli kaikki viittaukset Hankamäkeen Räsäsnen gradussa on tehty tämän roolissa filosofina, ei kriittisesti maahanmuuttoon tai sen kustannuksiin suhtautuvana henkilönä.
    
    En edes yritä väittää, että millään tavalla tai tasolla ymmärtäisin Hankamäen filosofisia ajatuksia tai teorioita, vaikka omiin akateemisiin opintoihin kuuluikin filosofian (ja sosiologian) perusopintoja, mutta ehkä tradionaalisen (ellei peräti vanhoilliskonservatiivisen) elämän (ja arvot?) omaavana tuottaa minulle jossain määrin sulatusvaikeuksia miehen tavasta tuoda joka asiassa esiin sukupuolinen suuntautuminen ja siihen liittyvä (todellinen tai oletettu) syrjintä. Toisaalta, olen hänen kanssaan pitkälle samaa mieltä maahanmuutosta, islamisoitumisesta ja talouden tilasta.
  b) Hännikäinen
  • Hännikäiseen viitataan peräti kaksi (2) kertaa; sivulla 25, jossa tuodaan esille (Hännikäisen ja muiden) mielipide, että maahanmuutosta ei ole saanut keskustella tai arvostella sitä. Toinen viittaus liittyy sivulla 36 siihen, että Hännikäinen toteaa nationalismin (ja kansallisvaltion) olevan yksi yhteiskunnan parhaista keksinnöistä. Suomen omasta historiastahan löytyy takavuosilta samanhenkisiä ajattelijoita (kansallisvaltiosta ja omasta kotoperäisestä kulttuurista), esim. Snellman, Runeberg ja Lönrot.

Myös Hankamäki on lausunut kansallisvaltioista seuraavaa:

Kansallisvaltioiden järjestelmä takaa parhaiten rauhan, vapauden ja ihmisoikeudet maailmassa. Kansallisvaltioiden kautta on saatu toteutumaan sekä liberalismi, demokratia että valistusihanteet, ja siksi kansallisvaltiot ovat puolustamisen arvoisia.

Eipä tuohon voi kai kukaan väittää vastaan, jos muistellaan esim. entisten Jugoslavian, Tsekkoslavian ja Nevostoliiton hajoamisia, mikä ei siis tietenkään tarkoita sitä, etteikö näiden sijaan muodostuneissa maissa olisi omat vähemmistöihin ja eri väestöryhmiin liittyvät ongelmansa, kenties vaan pienemmässä mittakaavassa.

Hännikäisen ammatillisen toiminnan pääpaino on kyllä ihan muilla alueilla kuin maahanmuuttokriitiikissä. Sama pätenee myös Hankamäkeen, sillä eihän se, että jollakulla on kriittisiä (tai ylinpäänsä) mielipiteitä aiheesta X, tarkoita sitä, että ko. henkilön koko elämä pyörii saman asian ympärillä. Jos mielipide on pk-poliittisesti vähemmän korrekti, voidaan(ko?) sillä leimata henkilön kaikki muut teot tai ajatukset.

Onko yksi arvelu (tai viittaus) siihen, että maahanmuutosta ei saa keskustella tai sitä arvostella, sellainen, joka antaa siis vapauden pohdiskella Räsäsen aatemaailmaa? Popperiin viitataan lähdeluettelon ulkopuolella 10 kertaa, kuvaako se tekijänsä aatemailmaa? Myös Helsingin maahanmuuttoasioiden johtajaan, Annika Forsanderiin, viitatataan 10 kertaa, mitä se kertoo Räsäsen aatemaailmasta?

En ihmettele.

Mitä tulee itse gradun arvosteluun ja sen saamaan arvosanaan, en minäkään sitä ihmettele. Jos itse olisin arvostellut sen, tuskin olisin siitä myöskään parempaa arvosanaa antanut. Graduissa on valitettavasti yhä edelleen kyse traditioista ja muodosta, mutta kai myös sisällöstä. Kyseessähän on opinnäyte, kypsyyskoe.

Viitekehyksen puute (siis kytkös maantieteen laitokseen/opintosuuntaan/opintoihin?) on sellainen, että itse pudottaisin siitä lievimmillään yhden arvosanan, mahdollisesti hylkäisin koko gradun. Tässä tapauksessa virhe on kuitenkin tapahtunut jo aikaisemmin, kun aihe on hyväksytty gradun aiheeksi. En valitettavasti tunne maantieteen laitoksen käytäntöjä, mutta aiheen hyväksyjän/ohjaajan olisi pitänyt kyetä haarukoimaan, miten aiheesta löydetään tarvittava viitekehys. Viitekekykseksi ei riitä niin banaali asia kuin, että maahanmuuttajat tulevat vieraista maista …

Toinen selkeästi arvosanaa laskeva piirre oli valittu kertomistapa, jota Räsänen gradunsa alussa perustelikin, siis oman persoonansa ja äänensä kuulumisen tärkeyden. Tutkielmilla, tutkimuksilla ja raporteilla vaan on tiedemaailmassa oma vakiintunut formaalinen muotonsa, johon on syynsä. Siitä poikkeaminen on aina riskialtista, vaikka itse sisältö, johtopäätökset, huomiot tai tulos eivät muuksi muuttuisikaan.

Tämä yhdistettynä hieman ylimalkaiseen oikolukuun (löysin ainakin viisi kirjoitusvirhettä ja lisäksi ketä-muodon moninkertaista väärinkäyttöä) luovutetussa (?) gradussa, pudottaa arvosanaa kevyesti ainakin yhdellä. Siihen vielä negatiivisuuden korostuminen päälle.

Tärkeää on kuitenkin huomata se, että Räsäsen gradun johtopäätöksiä ei kiistetty tai pidetty virheellisinä, "vain" negatiivisena asenteena. Traditionaalisemmalla kerronnalla ja viitekehyksen ankkuroinnilla/löytymisellä, se olisi ehkä arvioitu arvosanaan 3-4/5. Jossain muussa laitoksessa viitekehys olisi ollut helpommin kohdennettavissa.

Just my two cents, ei sen enempää.

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kun nyt Hännikäisestä tuli puhe, niin lainataanpa häntä:

Valtiolla ei voi tällaisessa sosiaalisessa kaaoksessa olla juuri muuta kuin järjestyksenvalvojan ja rahanjakelijan rooli. Se ei kuitenkaan tarkoita, että valtion puuttuminen tavallisen ihmisen asioihin vähenisi, pikemminkin päinvastoin. Estääkseen atomisoituneita yksilöitä tuottamasta toisilleen vahinkoa on säädettävä yhä yksityiskohtaisempia syrjinnän estäviä säädöksiä, kiristettävä aselakeja, vaiennettava “vihapuhe”… Moniarvoisuuden edetessä riittävän pitkälle todellisesta vapaudesta jää vain kuoret jäljelle.

ja

…edellä erittelemäni liberaalille vapauskäsitykselle perustuva moniarvoinen yhteiskunta on umpikuja. Se sisältää oman romahduksensa ainekset, eikä sen merkittävä ja pysyvä uudistaminen ole pidemmän päälle mahdollista. Sen ajautuessa yhä perinpohjaisempaan hajaannukseen on turha märehtiä nykytilaa – mielkkäämpi vaihtoehto on pohtia selviytymisen ja uuden alun strategioita.

tai

Korjauskeinoihin kuuluvat etniset ja sukupuolikiintiöt, koulu- ja opiskelusuoritusten mittaaminen, yhä yksityiskohtaisemmat “syrjinnän” vastaiset lait… Viime kädessä tällaiset toimenpiteet tarkoittavat kyvyttömien ja ansiottomien suosimista kyvykkäiden ja ansioituneiden kustannuksella – siis sortoa ja epäoikeudenmukaisuutta.

ja jatkaa

Tasa-arvon nimissä pyritään myös valvomaan ja säätelemään ihmisten sosiaalista käyttäytymistä ja jopa kielenkäyttöä. “Vihapuhe” yritetään kriminalisoida ja rasistiset motiivit ovat koventamisperuste rikostuomioissa. On helppo huomata, kuinka ristiriitainen Ranskan vallankumouksen (ja koko modernin maailman) iskulause “vapaus, veljeys ja tasa-arvo” on. Vapaus ja tasa-arvo syövät toisiaan aina, yhdessä ne eivät koskaan toteudu täysimääräisinä.
...
Harvemmin puhutaan siitä, kuinka paljon valtion rahoittamat tasa-arvobyrokraatit, syrjinnän vastaiset kampanjat, monikulttuurisuusasiantuntijat ja rasismitutkijat nielevät varoja lääketieteeltä, terveydenhuollolta, vanhustenhuollolta, kulttuurilta ja taiteelta, ylipäätään kaikelta mikä lisää todellista hyvinvointia ja elämän mielekkyyttä.
...
Viime kädessä koko elämän mielekkyys riippuu arvojärjestyksistä. Kykymme nauttia vaikkapa ruoasta tai taiteesta perustuu kyvylle erottaa hyvin valmistettu ateria kehnosti valmistetusta, mestariteos tusinatuotoksesta.
...
Jos asetamme klassisen sinfonian ja kolmen soinnun popkappaleen samalle viivalle, ymmärryksemme musiikista ei ole kovin syvällinen, vaikka molemmat voivat toki olla nautittavia omassa kategoriassaan.
...
Lisäksi monietninen ja monikulttuurinen yhteiskunta, joka on egalitarismin tuotos, sisältää kulttuurisen romahduksen ainekset. Niissä on tunnetusti korkeat rikostilastot ja matala sisäinen luottamus. Sellaisten yhteiskuntien jäsenet joutuvat usein suojautumaan toisiltaan aitaamalla kotinsa, asentamalla niihin hälytyslaitteita ja ostamalla yksityisten vartiointifirmojen palveluita. Myös heidän henkinen liikkumavaransa vähenee, kun sananvapautta jatkuvasti rajoitetaan etnisten ryhmien välisten konfliktien ehkäisemiseksi.
...
Näin egalitaristisen politiikan seuraukset syövät aineellisen hyvinvoinnin, turvallisuuden ja yhteiskunnallisen avoimuuden.

Mikä leima näille ja Hännikäiselle nyt lyötäisiin; maahanmuuttoikritiikkiä, vihapuhetta, yhteiskuntakritiikkiä vai jotain muuta?

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

...onko kymmenen vuotta hyvä aikaväli asian tarkastelemiselle ja kuinka suuret menot humanitaarinen maahanmuutto ”saa” valtiolle aiheuttaa, jotta sitä haluttaisiin säädellä eri lailla?

Tässä ei nyt ollut kyse pelkästään humanitaarisesta maahanmuutosta. Sen osalta olen jo aikaisemmin ilmoittanut modernin hyvinvointivaltion velvollisuus olevan auttaa huonompiosaisia, sen aiheuttamista kustannuksista huolimatta.

Kyllähän Norjan tilastokeskuksen raportti antaa vahvoja viitteitä siitä, ettei maahanmuutto kokonaisuudessaan millään aikavälillä ole kannattavaa. Varmuuden vuoksi vielä pikakertaus raportin sisältöstä; vain yksi maahanmuuttoryhmä (R1, länsimaiset) on Norjalle tuottava, mutta maahanmuuttajaryhmä R2, itäiset EU-maat, aiheuttaa yhtä suuren tappion kuin ryhmän R1:n tulot ovat. Näin koko maahanmuuton saldoksi jää maahanmuuttajaryhmän R3 tulos; siis -4 100 000 NOK / henkilö.

On kovin vaikeaa kuvitella, että pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden olosuhteet poikkeaisivat toisistaan mitenkään merkittävästi.

Suomessa maahanmuuton historia on lyhyt, joten ei asiaa ole vielä lopullisesti todistettu, mutta toki olet esittänyt tämän hetkisen tilanteen osalta vakuuttavat tiedot.

Suomen maahanmuuton historia on tosiaan suhteellisen lyhyt; ehkä juuri ja juuri parisenkymmentä vuotta. Kaikkea ei tarvitse kuitenkaan itse kokea, jotta voisi ilmiöstä oppia muilta.

Palaan Jan Ekbergin raporttiin koskien maahanmuuton aiheuttamia kustannuksia Ruotsissa. Jopa Ruotsissa maahanmuutto muuttui nettokustannukseksi 1980-luvun puolen välin jälkeen. Sitä ennen työperäisen maahanmuuton voimalla tilanne oli ollut toinen.

Suomen osalta on täysin puuttunut tämä merkittävä työperäinen maahanmuutto. Näin ollen, on helppo ennustaa muiden Pohjoismaiden esimerkeillä, että niin kauan kuin maahanmuuttoväestö ei työllisty vähintään samassa suhteessa kuin kantaväestö, maahanmuutto Suomeen, myöskään työperäinen, ei ole kansantalouden kannalta kannattavaa.

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Koska en usko, että itselläni on enää mitään varsinaista uutta annettavaa tähän keskusteluun, päätän sen osaltani nyt tähän. Tällaiseen pitkähköön postaukseen jää todennäköisesti korjattavaa ja kirjoitusvihreitä. Pahoitteluni niistä.

Kuten PaxCow aivan oikein aikaisemmin jo kertoikin, maahanmuuton (prosentuaaliset) kokonaiskustannukset bruttokansantuotteesta ovat (nykytilanteessa) parhaimmillaankin (pahimmillaankin?) vähäisiä; toki ne ovat aina jostain muusta pois.

Minusta suomalaisten kannattaisi suunnata mielenkiintonsa ja energiansa paljon suurempaan ongelmaan, joka tulee väistämättä vaikuttamaan kaikkiin (pl. tietysti hyvätuloiset) kansalaisiin negatiivisesti. Sen rinnalla maahanmuuton aiheuttamat kustannukset ovat todella pieni ongelma.

Suomen valtiovelka on ihan oikeasti hälyttävällä tasolla. Karun kuvan tilanteesta saa lukaisemalla ajatuksella läpi tohtorinkin kehuman Pauli Vahteran tuoreinta bloggausta Suomen valtion tasekupla.

Käytännössä velaton Suomen valtio omisti 25 vuotta sitten koko Imatran Voiman, Nesteen, Postipankin, Outokummun, Valmetin, Kemiran, Rautaruukin, Soklin kaivokset, Finnairin, Veitsiluodon ja paljon muuta. Nyt nuo kaikki on pistetty sileäksi. Vain hippusia on jäljellä. Olemme siis myyneet edellisten sukupolvien säästöt, tuhlanneet rahat ja ottaneet valtiolle ja kunnille yli sata miljardia euroa uutta velkaa. Kaikki on tuhlattu. On eletty yli varojen. Rahaa ja velkasitoumuksia on jaettu kehitysapuun, maahanmuuttoon, Kreikkaan, Kyprokselle, kaikkialle. Karkesti laskien kehitysapu ja humanitäärinen maahanmuutto on maksanut 20 vuoden aikana Suomelle 30 miljardia, joten pelkästään ne selittävät kolmanneksen valtion velasta. Jos velkaantuminen halutaan aidosti katkaista, on näihin menoihin uskallettava puuttua.

Varsin hälyttävä oli mielestäni seuraava tieto:

Valtion konsernitase kertoisi enemmän, missä jamassa me olemme. Ensimmäinen harjoitelma asiassa osoitti, että Suomen nettovelka on 50 miljardia euroa suurempi kuin tilastot osoittavat. Tämä johtuu mm. siitä, että valtion yhtiöillä on omaa velkaa, joka tilastoidaan yksityissektorin velanotoksi.

Lisäksi Talouselämässä napattua:

Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajan Tuomas Pöystin mukaan Suomen tilinpitojärjestelmät ja budjettiasiakirjat antavat puutteellisen kuvan valtion todellisista vastuista ja varallisuudesta. Kehysmenettely sinänsä toimii, mutta se ei kata koko julkista taloutta eikä siten riitä hillitsemään julkisten menojen kasvua.

Artikkelin otsikkona on:

Suomi käyttää Kreikan taloustemppuja

Velkakellokin se vaan jaksaa raksuttaa ...

[PaxCow]

Sorruit itse pohdiskeluissasi kahteen sellaiseen perisyntiin, jotka kummatkin vaikuttaisivat ratkaisevasti esim. gradun arvosteluun tai jopa sen hylkäämiseen. Ensinnäkin, kävit läpi lähdeluettelon tai koko gradun silmämääräisesti, ja teit siitä sen johtopäätöksen, mitä aatemailmaa tutkielman tekijä kannattaa. Toiseksi, annoit lähdeluottelossa esiintyvien henkilöiden nimien sokaista pohdiskelujasi ilman, että pystyit näkemään heidän tuotoksistaan muuta kuin maahanmuuttokriittisiä mielipiteitä, joihin ei Räsäsen tutkielmassa edes viitattu.

Tarkoitukseni ei tietenkään ollut kirjoittaa tieteellisesti pätevää tekstiä. Luin ja kirjoitin työpäivän aikana tauoilla, joten on selvää, että en voinut panostaa samalla lailla kuin graduntekijä. Toisesta väitteestä olen eri mieltä. En mielestäni "sokaistunut" noista nimistä, vaan luin kyllä tutkielmaa ihan avoimin mielin. Miten voisinkaan sokaistua niin, että Tilastokeskuksen tilastot eivät kelpaisi? Hankamäki jäi itselleni mieleen lähinnä siksi, että olen jättänyt yhden hänen kirjansa (Filosofia räjähti, tulevaisuus palaa) lukemisen kesken. Hänen maahanmuuttotekstejään en ole juurikaan lukenut. Hännikäinen on ollut mulla tapetilla nationalistisen Sarastus-nettilehden yhtenä perustajana ja konservatismin puolestapuhujana. Mulle nämä nimet pomppasivat esille näiden asioiden takia, mutta en väittänyt tietäväni, mitä aatemaailmaa Räsänen edustaa.

Onko yksi arvelu (tai viittaus) siihen, että maahanmuutosta ei saa keskustella tai sitä arvostella, sellainen, joka antaa siis vapauden pohdiskella Räsäsen aatemaailmaa?

???
Räsäsen ajatuksista toin kyllä esille lainauksia ja kiinnitin erityistä huomiota väitteeseen, että osalla maahanmuuttajista ei ole edes tavoitetta sopeutua. Mutta ei se Räsäsen aatemaailma kyllä mua erityisesti kiinnosta.

En jaksa tässä sen enempää kirjoittaa tuosta gradusta; allekirjoitan pointtisi siitä, ettei lainattujen henkilöiden perusteella kannattaisi tehdä mitään johtopäätöksiä, olivat ne Poppereita, Hännikäisiä tai ketä vain.

Lisäksi monietninen ja monikulttuurinen yhteiskunta, joka on egalitarismin tuotos, sisältää kulttuurisen romahduksen ainekset. Niissä on tunnetusti korkeat rikostilastot ja matala sisäinen luottamus. Sellaisten yhteiskuntien jäsenet joutuvat usein suojautumaan toisiltaan aitaamalla kotinsa, asentamalla niihin hälytyslaitteita ja ostamalla yksityisten vartiointifirmojen palveluita.

Sen enempää puuttumatta Hännikäisen kirjoituksiin, niin tämä pisti silmään. On ristiriitaista, että Hännikäinen hyökkää tasa-arvoa vastaan ja toteaa monietnisissä ja monikulttuurisissa yhteiskunnissa olevan korkeat rikostilastot. Todellisuudessahan juuri tasa-arvoisissa yhteiskunnissa sosiaaliset ongelmat ovat vähäisempiä. Eli asia on varmaan monimutkaisempi kuin mitä hän antaa ymmärtää, yhteiskuntien onnistumisessa on kyse paljon muustakin kuin etnisyydestä (ja tokihan hänkin sen tietää ja yksinkertaistaa varmaankin sanoman tehon parantamiseksi, mutta puutuin silti tähän ).



-----------------------------------------------------------------------------------------------
Muokkaus:

Tässä ei nyt ollut kyse pelkästään humanitaarisesta maahanmuutosta. Sen osalta olen jo aikaisemmin ilmoittanut modernin hyvinvointivaltion velvollisuus olevan auttaa huonompiosaisia, sen aiheuttamista kustannuksista huolimatta.

Samoilla linjoilla siis mennään.

-----------------------------------------------------------------------------------------------
Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että talouskeskustelu on tärkeämpi kuin vääntäminen maahanmuutosta. Talouskeskustelu on toki monelle paljon vaikeampi aihe, sillä se on niin monimutkainen kokonaisuus, että asioista on vaikea saada selkoa.

Suomen valtiovelka on ihan oikeasti hälyttävällä tasolla.

Olemme siis myyneet edellisten sukupolvien säästöt, tuhlanneet rahat ja ottaneet valtiolle ja kunnille yli sata miljardia euroa uutta velkaa. Kaikki on tuhlattu.

Vahtera on väärässä - tai hän katsoo asiaa vain yhdeltä kantilta.

Suomen bruttovelka oli 53 prosenttia bruttokansantuotteesta. Nettovelka taas oli -50 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Suomen valtiolla on siis saatavia noin bruttokansantuotteen verran enemmän kuin sillä on maksettavaa velkaa.

Vertailun vuoksi Saksan nettovelka samana vuonna oli vajaa 82 prosenttia – siis reilusti kovempi kuin Suomella.

– Haasteistaan huolimatta Suomella on turvatyyny, jota monilla muilla mailla ei ole.

Lähteenä Taloussanomat.