Mitä kengät kertovat?

[Xerxes]

No niin! Oikeudessa todettiin, että kengät eivät kerro sitä, kuka oli murhaaja? Se on fakta.

[Chili]

Kengistä varmaan löytyi viimeisen käyttäjän DNA.

Se, että kamoja katosi on mielenkiintoista:

Jos Nisse lähti surmatyön tehtyään "karkuun Ruotsiin" päin, niin hän olisi varmaan kännissä sekavana saattanutkin keräilläkin kamoja kassiin. Hoiperrellassaan kännissä ja silmä turvoksissa, leuka kipeää saaneena, kassiin meni kaverinkin kamoja. Ehkä väärät kengätkin. Eikä omia sitten löytynytkään yllättäen. Ja palaili myöhemmin takaisin ilman kassia. Vai murtuiko leuka vasta sillä reissulla?

Jos murhaaja oli Björklundin isäpuoli - 30 -vuotias Hannu, olisiko hän kerännyt kamoja kassiin ja piilotellut kenkiä? Noh, ehkä samallalailla päättömässä psykoosissa tai kännissä olisi voinutkin. Mutta miksi olisi?

[awa]

Kengistä varmaan löytyi viimeisen käyttäjän DNA.

Käyttäjä dna:ta voi olla hieman vaikea hakea 40 vuoden päästä? En tiedä, mutta mitään vierasta käyttäjän dna:ta niistä Gustafssonin kengistä ei ole tainnut löytyä? Kengät kuuluivat Nils Gustafssonille.

Se, että kamoja katosi on mielenkiintoista:

Jos Nisse lähti surmatyön tehtyään "karkuun Ruotsiin" päin, niin hän olisi varmaan kännissä sekavana saattanutkin keräilläkin kamoja kassiin.

Keräilikö kamoja kassiin vai ottiko vain kassinsa ja lähti litomaan? Mielenkiintoistahan oli sekin, että murhaaja otti juuri Gustafssonin kassin kuin omansa ja lähti.

Muistelen niin, että Nils Gustfssonillakin oli puukko kateissa murhien jälkeen, mutta se sitten löytikin kotoa. Selitys lienee se, että ei ollut mukana ollutkaan?! Kotiin se oli joka tapauksessa päätynyt tai jäänyt.

Mukana oli vain Sepon puukko - joka katosi.

Hoiperrellassaan kännissä ja silmä turvoksissa, leuka kipeää saaneena, kassiin meni kaverinkin kamoja. Ehkä väärät kengätkin. Eikä omia sitten löytynytkään yllättäen. Ja palaili myöhemmin takaisin ilman kassia. Vai murtuiko leuka vasta sillä reissulla?

Turpiinsa saaneena voi kännipäissään liikuskella ihan vapaasti. Mikään ei estä liikkumista. Tätä myös Gustafssonilta kuulusteluissa kysyttiin, että mikä häntä esti liikkumasta? Vastaus oli, että toinen puoli päätä oli kuulemma tohjona. Valhettahan tuo oli, kuten kaikki muutkin Gustafssonin muistamiset vammoistaan.

[Wagner]

DNA:ta on löydetty jopa jurakauden hirmusiskoista ja -liskoista.
Siten ei liene ongelmaa etsiä DNA:ta B3M murhattujen luista, joka jo on tehtykin.
Faktaa on, että tyynyliinasta ja teltasta on löydetty DNA:ta, joka ei kuulunut telttaporukalle.
Faktaa on, että sitä on verrattu lähes kaikkiin muihn ehdokkaisiin kuin Arskaan, joka kaiketi
isänsä suopeudella asiaa tutkivaan polisiorganisaatioon jätettiin ja on jätetty tutkimatta.

Koko poliisiorganisaatiotahan ei joutunut lahjomaan, päätöksentekijät riittivät, kuten aina.

[awa]

Ulvilan murhatutkinnassa halosta löytyi mystinen vieras dna. Halko olitiin siirretty tutkittavaksi asianmukaisin suojauksin, tai näin ainakin oletan tapahtuneen. Tuota halkoa varjeltiin saastumiselta ainakin jollakin tavoin, siitä huolimatta siihen oli siirtynyt tutkijan vieras dna.

Nuorten teltta mikä oli murha-alttarina Bodomilla, lojui krp:n pölyisessä varastossa mitenkään suojattuna neljäkymmentä vuotta, ja sitten kummastellaan jos siitä sattuisikin löytymään jokin vieras dna. Ei kai sentään?

[Misri]

^ ViestiKirjoittaja Xerxes » Ti Syys 03, 2013 6:38 am

Misri kirjoitti:^ Ei tuo tutkijan lausahdus näy vieläkään olevan itsestään selvyys kaikille. Joten tässä täytyy vielä tehdä kovasti töitä asian tiimoilta. Tuhrujälki on tuhrujälki ja sellaisena pysyy. Kaiketi tämä sekoitusverinen tuhrujälki on tullut kengän kantaosaan siitä kun murhaaja on asetellut kenkiä piiloihinsa verisillä käsillään. Kenkien sisäpuolelta ei todettu mikroskooppisessa tarkastelussa veriroiskeita. Vaikka näitä pieniä koko 1mm ja erittäin pieniä koko 0,5mm, roiskeita oli runsaasti molempien jalan jalkineiden päällä runsaasti, jatkuen aina kenkien suuaukolle saakka.



MISRI: Kaiketi tämä sekoitusverinen tuhrujälki on tullut kengän kantaosaan siitä kun murhaaja on asetellut kenkiä piiloihinsa verisillä käsillään.

* Tuo on Misrin oma arvio. Ei vaikuta todennäköiseltä. Kengät on asetettu kaikesta päätellen löydettäviksi. Siksi niiden tuoja lienee tarkoin varonut jättämästä jälkiään kengän sisälle, jossa kuitenkin on todettu verta tutkimuksissa tuhrujäljessä, ja se veri viittaa lähinnä Mäkeen, mutta ei esim. Gustafssoniin tutkimuksissa.

MISRI: Vaikka näitä pieniä koko 1mm ja erittäin pieniä koko 0,5mm, roiskeita oli runsaasti molempien jalan jalkineiden päällä runsaasti, jatkuen aina kenkien suuaukolle saakka...

* Nuo Misrin mainitsemat kokoluokat 1mm ja 0,5mm kuuluvat molemmat kokoluokkaan "pieniä veripisaroita". Kenkien päälle sensijaan on lentänyt myös "keskisuuria veripisaroita" kooltaan 1-4 mm, eikä suinkaan sanota, että kaikki olisivat olleet vain 1 mm ja sitä pienempiä, vaan myös "keskisuuria" tarkemmin määrittelemättä. Se tarkoittaa nimenomaan 1-4 mm. Misri muotoilee totuutta - ei vaikuta hyvältä. Itse asiassa lähellä on ajatus, että kengän sisälle on kyllä lentänyt Mäen verta, mutta kenkien kuljettaja on pyyhkäissyt veren huolellisesti pois esim. pyyheliinalla. Onhan kadoksissa yksi pyyheliina. Kuljettaja lienee tarkoin varonut jättämästä jälkiään kenkiin. Kannattaa muistaa myös, että VOID-kuvio ei ole kengän muotoinen, vaan epämääräisen neliön muotoinen, jossa kulmat ovat pyöristyneet - ei muistuta kenkää.

^ Xerxes, vastaan viestiisi täällä kengät kertovat ketjissa, koska kaiketi se tänne kuuluu. Muistaakseni sen tuhrujäljen DNA - viittasi sekoitusverenä kaikkin neljään. Mielestäni arvioni tuhrujäljen synnystä on varsin järkeen käypä. Se on kuitenkin kengässä se loogisin kosketuskohta.

Näistä kenkien roiskeiden koosta ja mihin koko luokkaan ne kuuluvat. Niistä on mustaa valkoisella riittävästi, keskinkertaisenluokan pisarakoot ovat vieläkin ne samat, eli 1-4 mm. Ellei sitten just' tänään olisi niihin tullut joku uusi direktiivi. Kyllä sille pyyheliinalle on varmasti ollut muutakin käyttöä tapahtumien kulussa. Ajattele nyt vähän, jos niitä roiskeita murhaaja olisi tuusannut jollain pyyhkeellä kenkien sisäpuolelta, niin siitä se vasta tuhru - sotku olisi syntynyt. Niin tarkkaan niitä ei kukaan olisi kyennyt pyyhkimään, etteikö niitä verjäämiä sieltä kenkien sisältä olisi tarkoissa tutkimuksissa löytynyt.

Xerxes onko jossain oikein lailla määrätty kuinka ne roiskeet asettuvat void-kuvion sivuilla ja alareunassa? Kenkä-sabluunan niistä saa vain tekemällä. Veretönalue on tutkimuksessa mitattu, JA NGn kenkä istuu hyvin kokonsa puolesta kuvioon. Voidin yläreunassa olevat Mäen päästä lentäneet roiskeet vastaavat tiheydeltään ( tämä roiskeiden tiheys laskettu yksitellen ja roiskeet on vielä ympäröity erikseen tehdyssä tutkimuksessa) - Siis tiheys, roiskeiden koko, roiskeiden muoto, tulosuunta ( lähtöpisteestä) sekä roiskeiden tulokulma NGn oikeanjalan kenkään on vastavuudeltaan täysin identtinen.

[Misri]

^ Void-jälki voi olla myöskin kiilamainen muodoltaan. Veriroiskeiden keskittymä alueelle oli myöskin verettömät kiilamaiset jäljet, "jotka ovat voineet syntyä esim. lyöntivälineen muodosta, mutta se voi olla myöskin jonkin esteen aiheuttama". Ja sehän tiedetään näistä kenkien tutkimuksesta, että NGn vasemmanjalan kenkä on ollut roiskeiden perusteella vielä lähempänä roiskeiden lähtöpistettä eli sitä kohdetta mistä roiskeet ovat lähtöisin. ( kohde=A. Mäki). Eli näinollen on hyvinkin mahdollista, että myöskin vasemman puoleinen jalkine on jättänyt oman kiilamaisen void-jälkensä teltan pintaan. Ja todennäköistä siksi, että teltan päälle hypänneellä murhaajalla on kaiketi olla ollut kaksi jalkaa joissa on ollut kengät.

[Xerxes]

^Void-jälki voi olla myöskin kiilamainen muodoltaan. Veriroiskeiden keskittymä alueelle oli myöskin verettömät kiilamaiset jäljet, "jotka ovat voineet syntyä esim. lyöntivälineen muodosta, mutta se voi olla myöskin jonkin esteen aiheuttama". Ja sehän tiedetään näistä kenkien tutkimuksesta, että NGn vasemmanjalan kenkä on ollut roiskeiden perusteella vielä lähempänä roiskeiden lähtöpistettä eli sitä kohdetta mistä roiskeet ovat lähtöisin. ( kohde=A. Mäki). Eli näinollen on hyvinkin mahdollista, että myöskin vasemman puoleinen jalkine on jättänyt oman kiilamaisen void-jälkensä teltan pintaan. Ja todennäköistä siksi, että teltan päälle hypänneellä murhaajalla on kaiketi olla ollut kaksi jalkaa joissa on ollut kengät.

Tuo kyseinen void-jälki ei ollut kiilamainen, vaan lähellä neliön muotoa, jossa kulmat ovat pyöristyneet. Tätä faktaa Misri kiertää kuin kissa kuumaa puuroa. Se on mahdollista, että kaksi aivan vierekkäin olevaa kenkää telttakankaan päällä voisi aiheuttaa suunnilleen samanlaisen void-kuvion, mutta ei yksi kenkä. Jos kengät olivat olleet aivan vierekkäin ja telttakankaan päällä, niin se tilanne on hyvin epätodennäköinen. Iskujen antaja tuskin seisoi asennossa kengät vieri vieressä ja kaiken lisäksi telttakankaan päällä. Ei ole realismia ajatella näin olleen. Kengät lienevät olleet kyllä vierekkäin (ei kenenkään jalassa) mutta teltan vieressä maassa. Void-kuvion teltan kankaaseen on voinut aiheuttaa joku muu este. Misri puhuu roiskeperheestä, mutta se on liioittelua. Telttakankaan pinnalla ja kengän pinnalla olevat roiskeet voivat olla hyvin samanlaisia vaikka kengät ovat olleet esim. vähän ulompana. Roiskeperheellä perustelu ei tässä vaikuta luotettavalta. Iskuja on ollut enemmän kuin yksi ja lentäneet roiskeet ovat voineet olla hyvin samantapaisia eri iskuissa, mikään ei sitä estä. Aivan oikein käräjäoikeus ei uskonut noin huteria perusteluja.

Misri vain uskoo tuollaisiin hömpötyksiin, ei tuollaiset perustelut mene läpi oikeudessa. Misri: VOID KUVIO ON LÄHELLÄ NELIKULMION MUOTOA, ja se lähellä neliön muotoa jossa nurkat ovat hieman pyöristyneet. Se ei muistuta kengän muotoa.

[Misri]

^ Minä puhuin kyllä siitä kiilamaisesta void- jäljestä, joka on lähtöpistealueella ollut lähinnä A. Mäen päätä. Jopa niin lähellä, että Anja Mäen pää on ollut se tutkijoiden mainitsema este, joka on estänyt pieniä roiskeita lentämästämästä vasemmanjalkineen päkiäosan päälle niin laajasti kuin ne oli lentäneet oikeanjalan kenkien päälle.

Nyt puhutaan siitä voi-jäljestä joka on teltan kakkosivulla sen kakkososiossa josta on matkaa veriroikeiden keskittymäalueelle / lähtöpistealueelle teltan pystyssä olessa noin 25cm. Ja tähän sijoittuu NGn oikeanjalan kenkä, siis yksi kenkä, eikä kahta. Xekes, en ymmärrä miksi sinä jumitut tähän muoto kysymykseen. Kuten olen jo aiemmin todennut, että kenkä sabluunaa siitä ei saa kuin tekemällä. Eihän ne A. Mäen päästä lentäneet roiskeet suihkuverenä voineet roiskua joka suunnasta NGn kenkien ympärille. Älytöntä edes ajatella niin. Void-kuvio on tutkimuksessa mitattu, ja NGn kenkä sopi kokonsa puolesta siihen verettömään kuvioon. Sehän on tutkimuksen jatkon kannalta ajateltuna kaiken, A ja O. Jos se kenkä ei olisi edes sopinut siihen kuvioon, niin tutkimus olisi jäänyt siltäosin tekemättä. Katsoppas piruuttasi joskus niitä suurennuskuvia, jotka on otettu voidin yläkulmasta, jossa ne keskittymäalueen roiskeet rajautuu verettömään kohtaan kuvion yläosan reunassa. Siinä on selkeästi nähtävissä kengän kärkiosan muotoa. Tärkeintä tässä void-kuviossa on tämä rajatumiskohta. Muutoin yhtenäisinä jatkuvissa verijäljissä tulee katkeamiskohta - siinä on silloin ollut jokin este- jA NGn oikeanjalan kengän roiskeet sopivat niihin rajautuneisiin katkeamiskohdan roiskeisiin identtisesti. Roiskeiden laskennallinen tieheys, sama - roiskeiden koko, sama - roiskeiden tulosuunta sama lähtöpisteestään, roiskeiden tulokulmat samoin vastaavat. Anja Mäen päästä lentäinetä pieniä roiskeita oli kuvion yläpuolisessa osassa runsaasti, kuvion sivuilla ja alareunassa roiskeet harvenivat ja niiden alareunan roiskeiden asettumisella ei ole merkitystä. Paitsi jos joku haluaa spekuloida niistä pelkästään trollaus-mielessä

[Xerxes]

Jos on kamppailutilanne, ja henkilö on lyömässä kovapintaisella esineellä toista henkilöä päähän, niin jalat (ja kengät) eivät suinkaan ole vierekkäin, vaan ilmeisesti aika etäällä toisistaan. Oikeaan kenkään on tullut enemmän roiskeita - se on ollut lähempänä lähdettä. Vähän kauempana on ollut vasen kenkä. Mieleen tulee vasenkätinen henkilö, jos kengät olivat jalassa. Tai kengät olivat vierekkäin maassa ja roiskeiden lähde oli enemmän oikean kengän puolella. Tämä jälkimmäinen vaikuttaa todennäköiseltä. Siinä kengät ovat olleet melko lähekkäin, koska roiskeita molempiin on tullut. Kengille esitettiin jo alunperin useampaa paikkaa tutkinnassa. Mitään varmaa paikkaa ei ollut, eikä voitu osoittaa. Minä vedän sellaisen johtopäätöksen, että veritutkimukset tässäkin asiassa viittaavat siihen, että kengät eivät olleet iskijän jalassa, kun nuo iskut annettiin. Se on ainakin mahdollista ja jopa todennäköistä.

[Xerxes]

Poliisin tutkimuksissa kenkäpiilon paikka on tarkoin merkitty piirrettyyn karttaan ja kyseinen karttapiirros on ETP: liitteenä. Tässä tuo paikka on merkitty nykykartalle. Siitä voi mitata etäisyyden. Se on noin 650 m linnuntietä ja polkuja pitkin vesilaitos kiertäen on matkaa noin 800-850m aivan kuten puolustus oli esittänyt. Ei siis kovin lähellä. Tässä linkki:

http://i687.photobucket.com/albums/vv23 ... Xkenka.jpg

[Misri]

^ Kamppailutilanteesta, ei tässä uhri ja tappaja asetelmassa oikein voi puhua. Teltan viiltoaukoaukosta ulos pyrkivä uhri on selvästi ollut altavastaajan asemassa. Kuka on väittänyt, että jalat, kengät ovat olleet hyökkääjällä vierekkäin? En minä ainakaan, koska tutkijatkaan eivät sellaista olettaneet. Yritätkö nyt sekoittaa koko pakkaa? Lausunnossa todetaan oikean jalan jalkineen olleen sellainen este, joka on estänyt veriroiskeiden putoamisen teltan pintaan, sen toisen sivun ns. void-alueelle jossa verijäljet puuttuvat muutoin yhtenäisenä jatkuvissa verijäljissä. Eli tästä oikean jalan jalkineen sijainnista on turha edes kiistellä. Oikea jalka on sijoittunut void-kuvioon. Vasen jalka jalkineineen taas on ollut hyvin lähellä uhrin päätä. Vasenkätisyyden voit samantein unohtaa. Kenkien roiskeet tulosuuntineen ja tulokulmineen vesittävät vasuri-teoriasi. Puolustus nyt heitteli niitä sijaintimahdollisuuksia sinne ja tänne omaksi edukseen. Lähtöpistealue roiskeille on tiedossa - roiskeiden lentosuunnat on tiedossa roiskeiden tulokulmat kenkiin on tiedossa - ja roiskeiden koko veriroiskeiden keskittymäalueella on tiedossa. NGn kenkien roiskeiden koot on tiedossa - tulosuunnat niihin on tiedossa - tulokulmat kenkiin on tiedossa.. Nämä kaikki tiedossa olevat asiat rajaa kenkien sijoittumista minne tahansa. Ainostaan yhdessä kohtaa sijoittuneisuus toteutui ehdoitta. Eli teltan kakkosivun, sen kakkososiossa olevaan verettömään void-kuvioon.

[Misri]

Poliisin tutkimuksissa kenkäpiilon paikka on tarkoin merkitty piirrettyyn karttaan ja kyseinen karttapiirros on ETP: liitteenä. Tässä tuo paikka on merkitty nykykartalle. Siitä voi mitata etäisyyden. Se on noin 650 m linnuntietä ja polkuja pitkin vesilaitos kiertäen on matkaa noin 800-850m aivan kuten puolustus oli esittänyt. Ei siis kovin lähellä. Tässä linkki:

http://i687.photobucket.com/albums/vv23 ... Xkenka.jpg

^ Tämä karttapiirros ei ole minulle uusi asia. Ja se se ei tuo sinällään mitään muutosta/varmuutta tietoihini, siihen mitä olen aiemmin täällä todennut ja mihin mainitsemiini lähteisiin olen tietoni niistä pituuksista perustanut..

[Xerxes]

Kenkien kuljettaja tuskin kulki suoraan suuren aukion yli vesilaitoksen oikealta puolelta, josta meni oikopolku, vaan kiersi todennäköisesti vesilaitoksen vasemmalta puolelta, josta matkaa tosiaan tulee lähemmäs kilometri. Kivilahti kyllä kuvasi kävelijän, joka meni siitä aukion yli oikopolun kautta, mutta sillä klo 6:n kulkijalla ei näyttänyt olevan kantamuksia. Käveli kyllä erittäin ripeästi, niinkuin kiire olisi. Tuo polku kenkäpiilon kohdalla on kulkenut samaa linjaa kuin nykyään siinä oleva vesilaitokselle menevä kunnon maantie. Sitä peltoaukion reunaa pitkin, joten on helppo sijoittaa kenkäpiilo oikein nykyiselle kartalla. Tuo peltoaukion kulma on aivan sama nykyään - siitä on helppo ottaa suunta kenkäpiilolle. Hessu täällä oli juossut sukkasillaan ja avojaloin aivan väärälle kenkäpiilolle, joka oli paljon lähempänä. Se koe ei todista mitään. Poliisi on kyllä tutkinut jo v. 1960 G:n sukat, jotka olivat hänellä jalassa, eikä niissä ollut metsässä juoksemisen merkkejä. Ei liioin jaloissa. Hessun väite, että tuolloin oli tavallista, että aikuiset ja lapset juoksentelivat paljain jaloin - ei pidä paikkaansa. Paljon retkeilleenä tiedän, että tuollaisessa paikassa teltalta veteen meno paljain jaloin jo on hankalaa - pitää sijoitella askeliaan tarkasti. Käpyjen ja pikkukivien päälle astuminen tuottaa ilkeitä tuntemuksia ja kipuja jalkapohjissa. On kokeiltu retkeillessä. En usko, että kenkien kuljettaja kulki avojaloin tai vain sukat jalassa omiin havaintoihini perustuen. Se on mahdollista, mutta "tuskallista", ja jälkiä, pieniä tai suuria jää sukkiin tai jalkapohjiin noinkin pitkällä matkalla. Kyllä v.1960 tällainen asia on tutkittu varmasti, vaikka sitä ei erityisesti mainittaisi. Gustafsson ei ole käynyt viemässä kenkiä piilopaikkoihinsa kävellen avojaloin tai sukat jalassa. Se vaikuttaa varmalta. Eivät tutkijat v.1960 niin toheloita olleet. Silloin ei DNA:ta tunnettu ja tällaiset seikat olivat tutkimuksissa tärkeitä. Sukat ja housut luovutettiin G:n vanhemmille varmasti tutkimisen jälkeen. Se on luonnollista. Bodomin Mysteerio toteaa, että tutkittiin myös sitä mahdollisuutta, että tekijä olisi G, mutta silloin arvioitiin, että se ei näytä mahdolliselta. Tuo lienee ollut aivan oikea arvio.

Tietysti oli virhe luovuttaa housut ja sukat pois. Ne olisi pitänyt säilyttää todisteina - myös puolustuksen näkökulmasta. Housuissa olisi saattanut löytyä tarkoissa tutkimuksissa veripisaroita, joita ei niin tarkkaan tutkittu kuin nykyään, kun näytteistä voidaan ottaa DNA.
Noiden todisteiden luovuttaminen oli virhe - näin jälkikäteen ajatellen. Varsinkin verijälkien osalta tutkimusten alkuvaiheessa oli virheitä. Asusteet olisi pitänyt säilyttää todisteina.

[Misri]

^ Noh, tämä, että kulkiko NG omilla kengillään kenkäpiilotus meno matkansa, vaiko sukkasillaan meno ja palumatkansa vaiko peräti paljainjaloin. Lähinnä tämä on huvittavaa siltä osin, että se kulkeminen kuivassa maastossa olisi täytynyt jotenkin näkyä sukissa jollain erityisellä tavalla. Enkä näe mitään syytä siihenkään, että polisit olisivat uhrin sukkia syynänneet sillä tarkemmalla silmällä "josko sittenkin mahdollista?". Ei näin, NGtä pidettiin silloin vielä täysin yhtenä murhaajan uhrina. Vaatteet palautettiin vanhemmille, ja niiden sanottiin olevan päällisinpuolin kunnossa. Mitä niissä on ollut likaa tai luonnollista kulumaa ja rispaantumista, eihän sellaista pidetä kummallisena, kuka sitä nyt pyhäpuvussa redulle lähtisi. Näkyihän uhrikuvassa Sepon peukalovarpaan kohdalla reikä sukassa, eikä sitäkään oltu raportoitu erikseen. Eli järki käteen tässäkin hommassa, vaatteet olivat kunnossa tarkoitti sitä, ettei niistä voinut nähdä sellaisia vaurioita, jotka olisivat voineet syntyä murhaajan toimesta, kuten esim. puukonisku viillot ja suuret repeytymät. Verisyyttähän ei kukaan varmaankaan olisi pitänyt outona. Sensijaan vaatteiden vähäveririsyys, olisi saattanut herättää kummastusta. No myöhemmin se, ehkä sitä herättäkin. Se vaatteiden ja tavaroiden luovutus omaisille, oli todisteiden hävitystä. Mutta se oli sen ajan tapa. Uskoisin, että NGn housunlahkeista ja sukanvarsista, olisi saatu vielä lisäinformaatiota verijälkitutkimukseen.

Mitä tulee tähän kenkien piilotus matkan pituuteen, niin se on hyvin kiistanalainen eri kirjoittajien kesken. Hessulla on oma näkemyksensä, ja monella muulla taas omanlaisensa näkemys. Koska täysin ehdotonta, tarkkaa tietoa, ei enää ole olemassa kenkäpiilojen oikeasta paikasta. Ainoastaan aikalaistutkijoiden muistelmiin perustuvaa tietoa on käytössä. Joka muistinvarainen tieto kenkäpiilojen sijainti, on merkitty ruksilla laittamaasi, karttakuvaankin.