Lasten kertomukset

[turumurre]

Päivän anniksi voi kiteyttää tämän Aamulehdessä olleen sanoman:

Urhoollinen tytär: Poliisit eivät ehtineet ajoissa
Anneli Auerin vanhimman lapsen ensimmäinen videokuulustelu vuodelta 2006 on edelleen raastavaa ja tunteisiin vetoavaa katsottavaa, vaikka se esitettiin oikeudessa jo 2010.

Isänsä menettänyt itkevä lapsi yrittää urhoollisesti kertoa mahdollisimman tarkoin kaiken tietämänsä. Hänen turvanaan kuulustelussa on jonkinlainen pehmolelu, josta hän pitää koko ajan tiukasti kiinni.
lähde: Aamulehti

Oikeudessa käsiteltiin tyttären oman kuulemisen lisäksi myös hänen vuoden alun 2007 kuulemisia, tietojen mukaan (mm. Hovi-2011) niiden sanoma oli sama kuin muissakin kuulusteluissa: Hän näki ulkopuolisen poistuvan rikotusta ikkunasta.
Nämä v2007-alun kuulemiskerrat olivat niitä jotka tutkinnanjohto-2009 jätti pois esitutkintamateriaalista, ja jotka puolustus sai vasta Hovi-oikeuden käsittelyyn.
Mikä tuo syy poisjättämiseen sitten oli, niin sitä ei liene vaikeaa arvailla...

Vuoden 2009 neljästä kuulustelusta kuunneltiin/katseltiin kaksi ensimmäistä. Nämä olivat niitä joissa tytärtä itketeltiin, painostettiin/johdateltiin ja epäiltiin totta puhumisesta. Tytär ei kuitenkaan muuttanut kertomustaan. Ensimmäisiin näistä kuulusteluista sairas tytär jopa kaapattiin 'peite-Seppo'-operaatiossa.

Laitan tähän näistä neljästä kuulustelusta jokaiseta otteet joista selviää mikä oli 'pelin henki'.
Viimeisimmässä kuulustelussa (oikeudessa kuultavana huomenna) lasta vielä yritetään muuttamaan kertomusta. Tämä kuulustelu tehtiin sen jälkeen kun tytär oli tavannut äitinsä ja äiti oli kertonut että koska poliisit on kertoneet tiettyjä asioita, hän on kai se joka iskän tappoi. Mutta tytärpä ei tälläisiä valheita niellyt vaan pysyi edelleen näkemässään (järjetöntä muuten, että tätä tytärtä väitetään äitinsä johdateltavissa olevaksi...).

[ulkosuomalainen]

(järjetöntä muuten, että tätä tytärtä väitetään äitinsä johdateltavissa olevaksi...).

Jarjetonta vaittaa, etteiko aidin kanssa keskustelu kuuluisi jo ihka ensimmaisessa 12 tuntia murhan jalkeen tehdyssa kuulemisessa. Tytto viittaa siina suoraan aidin kertomaan, useassa kohtaa.

Tytarta ei ole itsea asiassa kuultu yhtaan ainoaa kertaa ennenkuin tama oli jo nahnyt aitinsa ja kuullut taman version tapahtuneesta. Sairaalassa oli lisaksi puhelin, jota Anneli kaytti jo kuudesta samana aamuna, kertoakseen sukulaisilleen mita oli tapahtunut. Paljonko lapsi kuuli esim. sukulaisten keskusteluja ennen ekaa poliisikuulustelua on taysin tuntematon suure.

Muutenkin vaite, etteiko alle kymmenvuotias lapsi olisi aitinsa johdateltavissa on lievasti sanottuna pohko. Monet meista -- varsinkin miespuolisista-- ovat viela aikuisinakin herkkauskoisia ja helposti johdateltavissa. Sen varaanhan tuo Turrekin yleensa laskee...vahan savua ja peileja ja suolaa suolaa, enemman suolaa...

[turumurre]

Tytarta ei ole itsea asiassa kuultu yhtaan ainoaa kertaa ennenkuin tama oli jo nahnyt aitinsa ja kuullut taman version tapahtuneesta. Sairaalassa oli lisaksi puhelin, jota Anneli kaytti jo kuudesta samana aamuna, kertoakseen sukulaisilleen mita oli tapahtunut. Paljonko lapsi kuuli esim. sukulaisten keskusteluja ennen ekaa poliisikuulustelua on taysin tuntematon suure.

Höpöhöpö. Sanoisin että tämä tyttö on pystynyt/pystyy vastustamaan johdatteluita normaalia enemmän. Siinähän juuri laitoin kuulustelupätkiä jotka olivat silkkaa johdattelua ja painostamista. Silti vaan tyttö pysyi kannassaan...

Tähänhän päätyi ainoa tähän mennessä oleva oikeuslaitos jossa kaikki (?) kuulemiset olivat käytössä. Eli mielipiteesi ei saa vastakaikua ammattilaisarvioijilta.

Hovi:

Vaikkakin Anneli Auerilla on ollut mahdollisuus vaikuttaa A:han ennen tämän ensimmäistä puhuttelua, tuo aika on ollut hyvin lyhyt, vain joitakin minuutteja tai kymmeniä minuutteja. A on mainitussa puhuttelussa kertonut tapahtumista oma-aloitteisesti, omin sanoin ja johdonmukaisesti. Hän on avoimesti kertonut, että hän ei ole muistanut joitakin yksityiskohtia. Kun poliisi on erilaisia yksityiskohtia ehdottanut, A ei ole pyrkinyt keksimään tai täydentämään muistikuviaan. Hänen kertomuksensa ei ole myöskään sisältänyt selvästi mielikuvitukseen perustuvia kuvauksia. A:n muistikuvat ovat olleet melko vähäiset. ZI:n kertomuksesta ilmenevä selvitys huomioon ottaen on kuitenkin uskottavaa, että muistikuvat ovat jääneet vähäisiksi tilanteen yllätyksellisyyden, lyhyen keston ja järkyttävyyden sekä puhuttelussa käytetyn haastattelutyylin vuoksi. A:n kertomukset ovat jokaisessa puhuttelussa pysyneet keskeisiltä osin yhdenmukaisina. Vaikka häntä on jo ensimmäisestä puhuttelusta lähtien johdateltu ja vaikka puhuttelija on vuoden 2009 puhutteluissa poliisin suorittamista tutkimuksista ilmeneviä seikkoja ehdottomana totuutena painottaen antanut hänen ymmärtää, ettei hänen kertomuksensa voi pitää paikkaansa, hän ei ole millään tavalla horjunut kertomuksessaan. A on pysynyt omissa havainnoissaan siinäkin tilanteessa, kun Anneli Auer on jäljempänä mainitussa yhteydessä kertonut hänelle uskovansa, ettei talossa ole ollut ulkopuolista tekijää ja että teon isälle oli tehnyt äiti.

http://www.oikeus.fi/55277.htm.

Viimeinen lause kannattaa lukea syvällisesti.

Tuosta linkistä lukijat voipi päivittää myös koko tapauksen seikat...

[ulkosuomalainen]

Hopohopo itsellesi. Nuo ekat 2006 kuulemiset eivat olleet millaan lailla painostavia. 2009 kuulemisten aikaan tytto oli kolme vuotta vanhempi. Tuossa iassa kolme vuotta tekee hurjan ison eron lapsen kehityksessa.

Hovin paatos on menneen talven lumia nyt kun KKO lahetti jutun takaisin karajille. Ihan turha vedota vanhoihin virheisiin nyt. Osaavat ne tuomarit varmaan tehda uusiakin. Siina hovin paatoksessa on joka tapauksessa jarjeton kommentti, etta Annelilla oli ollut ennen ekaa kuulemista aikaa vaikuttaa tyttoon vain "minuutteja" vai oliko sittenkin "kymmenia" minuutteja. Sen lisaksi hovi jatti taysin ottamatta huomioon, etta tytto oli hereilla, kuulolla ja Annelin vieressa koko Hake-puhelun ajan. Talloin han oli jo kuullut aitinsa puhuvan Hakelle minuuttikaupalla paikalla olevasta ulkopuolisesta -- olipa itse asiassa kaynyt jo katsomassa oliko tunkeutuja viela paikalla. Ei ollut.

Koko yo aikaa miettia ja kuvitella asioita, ynna aidin selitykset seuraavana paivana. Tasta ei muka synny kuvitelmaa hupun paikalalolosta, oli tama paikalla tai ei? Pitaako mun laittaa linkkeja tutkimuksiin kuinka valemuistot syntyvat? Lahetanko naille "asiantuntijoillekin", jos tosissaan vaittavat, ettei tytto ole voinut tuossa tilanteessa yksinkertaisesti kuvitella nahneensa hamarassa huoneessa jonkun ikkunalla?

2009 kuulusteluihin mennessa Annelilla oli puolestaan ollut kolme vuotta aikaa vahvistaa alkuperaisia valemuistoja. Jannasti samat ihmiset, jotka toitottavat muiden lasten valemuistoista ovat taysin vakuuttuneita siita, etta tyton muistot ovat tosia.

Katariina Finnila-Tuohimaa ei ollut ekaan KO:hon mennessa edes katsonut tyton kuulusteluvideoita vaan teki kaikki paatelmansa litteroinneista. Tuskin oli sitten Hake -puheluakaan kuunnellut tai tajunnut tyton olleen koko ajan paikalla. Sen jalkeen ei enaa olekaan voinut muuttaa mielipidettaan kun oli jo sen verran siihen mainettaan investoinut. Tietaako vaitoksensa lasten seksuaalisen hyvaksikayton tutkimisesta Suomessa tehnyt tohtori valttamatta myos muistimekanismeista akillisissa traumaattisissa tilanteissa yleensa?

Toivottavasti syyttaja on nyt varautunut paremmin kuin aiemmissa oikeusasteissa kyseenalaistamaan tohtoreiden omat johtopaatokset.

Tassa pari uudempaa tutkimusta mm. hetkessa traumaattisessa tilaneessa syntyneista valemuistoista. Finnila-Tuohimaa vaitti lausunnossaan, etta edes 12 tuntia ei olisi ollut tarpeeksi niiden kehittamiseen.

http://www.sciencedirect.com/science/ar ... 1812001448

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16483115

Miten muuten sattuikaan, etta puolustuksen asiantuntijaksi tyton kuulusteluista valikoitui jo 2010 (ennenkuin lsh- jutusta oli minkaanmaailman hajuakaan) nimenomaan seksuaalisen hyvaskikayton tutkimisesta itsensa tohtoriksi vaitellyt? Uskotaanko me sattumaan? Vai onko kyseessa salaliitto?

[Evil Lindros]

Mistähän se poika tiesi, että äiti harjoitteli murhaa? Miten se teki sen tulkinnan? Leikkeli kurkkua? Kilisteli veitsiä? Tappoi jonkun lempilelun? Tämäkö menee sitten täydestä murhaharjoituksena ja täällä on porukka riemuissaan? Siitä, että oli veitsi kädessä ja leikkasi sillä jotakin? Poika kuunteli murhaa oven takaa, poika salakuunteli sohvan takana murhatunnustuksia. Kuulostaa hyvin mielikuvitukselliselta. Taitaa pojalla mielikuvitus ainakin laukata kovaa ja niin laukkaisi varmasti mullakin, jos tietäisin, että isäni on murhattu ja että äitiäni epäillään. Viiltelyt ja muut hurjat jutut, jotka kummasti muistuttaa niitä tutkittuja valejuttuja eikä mitkään fyysiset todisteet mätsää juttujen kanssa, vaikka sanotaankin, ettei voida sulkea pois. Ei myöskään voida sanoa, että olisivat totta, ja kun jutut ovat tuota luokkaa, niin outo todellakin luulisi, että edes jotain merkkejä jäisi ja olisi olemassa. Niin on kaikissa muissakin jutuissa ollut, mutta tässä on pelkät hurjat tarinat. Ja en sano edes mitään siitä väitetystä C-kasetista... paitsi sen, että jos AA:lla kerran oli kuitenkin tietokone ja käytti sitä, niin miksi se suunnittelisi murhaa puoli vuotta etukäteen ja käyttäisi C-kasettia, joka napsuu? Puoli vuotta suunnitteli murhaa ja lavasti niin onettomasti? Mutta uppoaa näemmä nämä enemmistöön, koska syyllisestä ollaan niin varma, että sitä levitellään joka viestissä ja suhtaudutaan jokaiseen uuteen väittämään niin kuin ne olisi jotenkin järkeviä vaikka on täysin järjettömiä.

Varokaa vaan, ettei yhtä mielikuvituksellisia syytöksiä jonakin päivänä esitetä teitäkin vastaan. Alkaa silloin hymy hyytyä.

[ulkosuomalainen]

Mika porukka on riemuissaan?
Mika porukka ottaa kaiken lehdille vuodetun sellaisenaan?
Mika porukka uskoo kaiken kirjaimellisesti?
Kuka siihen enemmistoon kuuluu, joka suhtautuu jokaiseen uuteen jarjettomaan vaittamaan kuin olisivat jarkevia?

Musta tuntuu, etta se on pikemminkin tama Annelisti-porukka, joka riemuitsee jokaisesta saatananpalvontavaitteen uudesta tulemisesta ja lehdille vuodetusta yksipuolisesta jutusta.

[Valhalla]

UusiSuomi:
Osittain julkistetuissa lasten kuulustelupöytäkirjoissa on uusia tietoja ja väitteitä Ulvilan surmasta. Oikeuden arvioitavaksi jää, ovatko lasten kertomukset käypää todistusaineistoa. Osa asiantuntijoista pitää kertomuksia epärealistisina.

Ilta-Sanomien ja Aamulehden mukaan Anneli Auerin toiseksi vanhin lapsi on kertonut kuulleensa sohvan takaa, kuinka hänen äitinsä puhuu täydellisestä rikoksesta surmayön jälkeen: ”...et se oli ihan täydellinen rikos, että poliisit jäi nuolemaan näppejään”.

Lapsen mukaan Auer olisi myös ennen surmayötä sanonut miehelleen Jukka S. Lahdelle, että tämä kuolee pian, ja jopa harjoitellut väitettyä murhaa.

Perheen vanhin lapsi sen sijaan on kertonut ulkopuolisen henkilön surmanneen isänsä. Anneli Auer kiistää murhasyytteen.

Lasten kuulustelupöytäkirjojen sisällöstä kertoi ensin Helsingin Sanomat.

Onhan se selvää, ettei lapset ole kaikessa johtopäätöksissään osanneet päätellä oikein tai että ne tulevat väritetyiksi. Mutta oleellista oikeuden onkin punnita havainnot ja yksityiskohdat joiden kertomisessa lapsi on ihan aikuisen veroinen - joskus parempikin.

Varsin merkittävä rooli on myös surman jälkeisen ajan havainnot. Miten Anneli käyttäytyi ja kertoi asioista.

Eihän lasten kertomana varmastikaan surmayön tapahtumat selviä tyhjentävästi, mutta syyllisyyskysymys selviää kyllä. Ja se riittää.

[Man]

... Poika kuunteli murhaa oven takaa, poika salakuunteli sohvan takana murhatunnustuksia. Kuulostaa hyvin mielikuvitukselliselta. Taitaa pojalla mielikuvitus ainakin laukata kovaa ja niin laukkaisi varmasti mullakin, jos tietäisin, että isäni on murhattu ja että äitiäni epäillään...

Kuvaat pojan elämää 7 vuotiaasta 14 vuotiaaksi: isä murhattu, äiti omiin kokemuksiin pohjautuen murhaaja, sisar mukana tapahtumissa, useampia muuttoja, äidin ja tämän suharipoikaystävän seksuaalista hyväksikäyttöä, Sepon ilmestyminen ja häipyminen, poliisin kuulemisia, äidin vankeustuomio...
Mielikuvituksellisimmat jutut on tulleet muualta ja poika on ne joutunut vaan kohtaamaan. Ainoa tapa selvitä näistä muistoista on uskoa kokemaansa ja kuulemaansa - ja hakea oikeutta elämänsä vääryyteen. Toivottavasti pojalla on vielä jäljellä tämän jälkeen kykyä vapaaseen mielikuvitukseen.
Auerin veljen perheen toiminta pojan ja lasten kanssa lienee turvallisinta, vakainta ja aikuismaisinta mitä he ovat kokeneet vuosiiin.

C-kasetti ja mankka vaan ovat olleet mobiileinta äänilähdettä mitä 2006 on ollut tarjota. Lavastusäänet hurisevan pönttökoneen muovipurkkikaiuttimista eivät edes kuulostaisi uskottavilta.

[peikonlehti]

EL:lle: Toivottavasti moiseen hornanpesään ei tässä elämässä ainakaan joudu sinäkään.

Eiköhän tuota jokainen täällä kirjoittava tajua suhteuttaa lasten kertomukset näiden ikään ja kehitystasoon. Jos ip-lehdet repivät otsikoita ja tarinaa niin siellä tehdään myyviä juttuja yksityiskohtia esiin nostamalla ja alleviivaamalla niitä. Jokainen järjellään asioita pohtiva jättää ne omaan arvoonsa.

En kyllä ole huomannut kenenkään täällä tai livenä olleen riemuissaan eikä sellaiseen ole pienintäkään aihetta. Todella masentavaa, että todisteluun ylipäätään tarvitaan alaikäiset lapset mukaan. Säälimätöntä toimintaa myös äidiltä, jolle lapset vaikuttavat entistä enemmän olevan välineitä omien tavoitteiden toteuttamista varten

[fränkkä]

Joo o. Minäkin päätin, etten lähde puntaroimaan, musta tuntuu juttuja, lasten osalta, sen tehkööt muut. Jokatapauksessa tästä jää huono maku. Jännä nähdä se mitä tämä saa aikaan sitten tulevaisuudessa suomen maassa. Aika rankka kokemus kaikenkaikkiaan varmasti lapsille. Erikoisen tästä tekee sekin, miten paljon parempi asema aikuisella on, ei tuolla psykologit arvioi muiden puheita, tuskin epäilevät edes. Lähtökohtana todistajat puhuu totta, sitten kuitenkin saavat penkissä vastailla näillä, mahdollisesti, ehkä, en muista. Lapsella ei tälläistä oikeutta näytä olevan tai se on mielikuvituksen tuotetta, se pitää asiantuntijan arvioida...Ajatelkaapa nyt, esimerkiksi: syytetty on tunnustanut teon, mutta ei se merkitse mitään...tälläisellä lasten höykkyyttämisellä ja on suurempi merkitys...asiantuntija arvioilla, joissa lähtö kohtana on tehdä arvio siitä, mikä on mielikuvitusta. *aatana. Koko keissi pitäisi ratkaista sillai, että lapsia ei kuunnella lainkaan todistajana. Minulta menee järki, kun tässä pitää arvoida kohta koko oikeustalon munapäät, jos tämä näin jatkuu tulevaisuudessa. Markkinoidaanko tässä nyt psykolokeja vai mitä tämä on...?

Nii, ja vielä tämä Joutsenlahti. Myöntää itsekkin, että varmasti on virheitä tehty...kaikki sopii minuun hyvin, mutta en muista kuitenkaan...Ketkä siellä nyt on aikuisija ja ketkä lapsia??? Jos lapsi puhuis tuollasia, niin se katsottaisiin vähintääkin sairaaksi...pyörittelen päätäni.

[Pardon]

Eiköhän tuota jokainen täällä kirjoittava tajua suhteuttaa lasten kertomukset näiden ikään ja kehitystasoon. Jos ip-lehdet repivät otsikoita ja tarinaa niin siellä tehdään myyviä juttuja yksityiskohtia esiin nostamalla ja alleviivaamalla niitä. Jokainen järjellään asioita pohtiva jättää ne omaan arvoonsa.

En kyllä ole huomannut kenenkään täällä tai livenä olleen riemuissaan eikä sellaiseen ole pienintäkään aihetta. Todella masentavaa, että todisteluun ylipäätään tarvitaan alaikäiset lapset mukaan. Säälimätöntä toimintaa myös äidiltä, jolle lapset vaikuttavat entistä enemmän olevan välineitä omien tavoitteiden toteuttamista varten

Minusta iltapäivälehdet ovat kirjoittaneet asiallisesti tästä jutusta. Kuten Hesarikin, nyt kun vihdoin on tarttunut kunnolla aiheeseen. Paitsi itse juttu eli surma, niin myös tämän jutun tiimoilta on tullut kosolti pohdittavaa.

Minusta lapsia riepotellaan paljon enemmän täällä ja muissa nettikeskusteluissa kuin lehdissä. Mutta niin riepotellaan aikuisiakin.

En ymmärrä, miten tämäkin asia on äidin vika. Nämä lasten uudet kertomukset ovat syyttäjän uutta aineistoa. Ne eivät ole mitään raakamateriaalia, vaan syyttäjä on päätynyt siihen, että tässä tulee uutta tietoa. Voi hyvin olla, että näissä stooreissa ei ole mitään olennaista uutta tietoa eli lapsia on riepoteltu turhaan. Onko tämä siis AA:n syy?

Olen kyseenalaistanut ja kyseenalaistan syyttäjän toiminnan viimeisten parin vuoden ajalta. Sensaatiomaisia väitteitä, heikot todisteet. Syyttäjä on minusta lähtenyt kaivamaan totuutta jostain missä se ei ole. Minusta syyttäjällä oli ihan fiksu käsitys tapahtumien kulusta aiemmissa oikeudenkäynneissä, mutta ei ilmeisesti kykyä toimia niin että tuomioon päästäisiin (varsinkaan hovissa). Kaikki asialliset uudet tiedot, vaikkapa Joutsenlahden lisävalaisu, olisi pitänyt tuoda esille ajat sitten. Emme kai unohda, että jo silloin jutun käsittely oli pitkittynyt, ei vasta nyt.

Ja Joutsenlahdesta vielä: kun tämä tällä viikolla taas todisti, lehden mukaan syyttäjällä ei ollut hänelle yhtään kysymystä. Toimittaja tuntui ihmettelevän.

[salamaseepravalas]

C-kasetti ja mankka vaan ovat olleet mobiileinta äänilähdettä mitä 2006 on ollut tarjota. Lavastusäänet hurisevan pönttökoneen muovipurkkikaiuttimista eivät edes kuulostaisi uskottavilta.

Ei ihan pidä paikkaansa. Sanelimia sun muuta - vaikkapa tallentava nallekarhu - on ollut jo 2006, ehkä jopa aiemminkin markkinoilla.

[Valhalla]

Kun tämä lasten kuuleminen on juurikin samaa aineistoa kuin mitä oikeus ja asiantutntijat arvioivat lasten seksuaalisten hyväksikäyttötuomioiden yhteydessä niin pakkohan tuolle analyysille on laittaa painoa. Lasten kertomukset oli luetettavat ikä huomioiden.

Miksi siis samojen kuulemisten osuus joka koskee heidän isänsä murhaa olisi epäuskottava niiltä kohdin kuin lapset yksityiskohtia osaavat kuvailla. Ihan yhtä validia havaintoa heiltä on saatu tältäkin osin. Eikä lasten kertomukset ole ainoa näyttö. Suoraa ja välillistä näyttöä on vaikka kuinka syytetyn taakaksi mutta hupparista ei enää mitää. Yhtään mitään.

Onko tämä näyttö sitten riittävä - sitä oikeus pohtii ja sen suhteen korkein oikeus jo katsoi syytekynnyksen ylitetyn.

[AlexKrycek]

C-kasetti ja mankka vaan ovat olleet mobiileinta äänilähdettä mitä 2006 on ollut tarjota. Lavastusäänet hurisevan pönttökoneen muovipurkkikaiuttimista eivät edes kuulostaisi uskottavilta.

Ei ihan pidä paikkaansa. Sanelimia sun muuta - vaikkapa tallentava nallekarhu - on ollut jo 2006, ehkä jopa aiemminkin markkinoilla.

Eiköhän tässä ollut pointtina se, että jos alat jostain tietokoneen kaiuttimita, sanelukoneesta tai kännykästä puskeen sitä nauhoitusta pihalle, niin eihän se kuulosta mitenkään uskottavalta, koska äänentoistosta puuttuu matalat äänet. Henk.koht en silti taida uskoa nauhoituksiin laisinkaan..

[Valhalla]

Täälläkin lsh-syytteiden tultua julki alkoi Annelin kampanja aina HarryPottereista muihin satuihin. Tukholmalaisblogisti pervoili lasten nimillä, sisotalo hoki täällä valemuistoista niin, että ei itsekään tiennyt mistä muistaa tai mistä valehdella. Hymy/Alibi alitti säädyllisyyden riman. NB blogi aloitti kampanjansa ilmoittautuen Annelin äänitorveksi aina oikeudenkäynti"vastineita" myöden. Näiden hörhöjen joukkoon liittyivät kuolemannaakat, turret ( joka tosin järkyttyneenä veti lsh:n jälkeen henkeä muutaman kuukauden ), zemit, Jensin siskot ja muut hörhöt.

Mikään valemuisto tai harrypotter-kampanja ei kuitenkaan tepsinut oikeuteen jolla oli kaikki aineisto käytettävissä. Tuloksena oli vain rovio jolle lapset heitettiin.

Ja nyt sama paska jatkuu ja samat hörhöt ilmoittautuu mukaan. Lapset sitä ja poika tätä. Pervot ja hörhöt kuorossa taas toitottamassa kuinka lasten kertomukset on satua, epätosia, kostoa ja vaikka mitä. Kyse on kuitenkin samoista kuulemisista joita lsh:n myötä useampi tuomioaste on jo punninnut. Silminnäkijälausunnoista joita sitten ei tulisi noteerata kun kerran ovat lasten tekemiä? Samalle porukalle näiden lasten havainnot kylläkin kelpasivat ennen lsh-syytteitä.