Järkyttävää. Lapsia haukkuu ja painostaa heidän äitinsä puolella olevat henkilöt. Miksi? Miksei Anneli sano että turpa kiinni, mun lapsia ei sorreta? Siksi että hän nauttii siitä. Siksi että hän nauttii siitä kun lapsia sanotaan valehtelijoiksi ja siitä että hänen tyttärensä puolustaa häntä saamatta siitä mitään takaisin. Anneli heittäisi lapset vanhinta myöten järveen jos hänen mukaansa tilanne sitä vaatisi. Jos lapsi kysyisi miksi niin Anneli vastaisi että siksi ja painaisi pään veden alle. Sitä hän nimittäin on koko ajan tehnyt lapsille henkisesti.
Minä puolustelin ja auttelin äitiäni kolmekymppiseksi asti vaikka hän oli tehnyt sen tuhannen paskaa temppua. Sitten tajusin erään kerran että laitan omat lapset samaan jamaan jos jatkan yhteydenpitoa ja lopetin. Kulma tuli siinä kun hän sanoi lapselleni joka kinasteli kansssani että "sä olet tyhmä" ja naureskeli siinä samalla vittumaisesti alle 10 -vuotiasta silmiin katsoen, viiskymppinen mummu...kun lapset lähtivät huoneesta niin kysyessäni asiasta hän sanoi ettei ollut kutsunut lasta tyhmäksi, että mä kuvittelin kaiken. Vaikka siis olin vieressä kun hän sanoi niin. Ymmärrän miltä Annelin lapsista tuntuu, senkin että totuus ja taru eroavat toisistaan hatarasti ja sen että aina on vielä toivo kaikesta huolimatta siitä että äiti hyväksyy sinut ja halaa sanoen että olet rakas...se päivä ei valkene koskaan näille lapsille. Ikävä tosiasia jota on vaikea hyväksyä.
Lasten kertomukset
Re: Lasten kertomukset
"jos on pakko tehdä jotain epäsuosittua sen voi saman tien tehdä täydestä sydämestä"
Re: Lasten kertomukset
On kaksi asiaa valehdella ja tehdä vääriä tulkintoja. Joskus voi olla vaikea lapsen kertomuksesta hahmottaa mikä on faktaa ja mikä tulkintaa.
Oletetaanpa vaikka, että Anneli ja Jukka vihasivat syvästi toisiaan, mutta tämä viha hyvin harvoin kärjistyi äänekkääksi riitelyksi. Oletetaan sitten vielä, että murhaa edeltävänä iltana Anneli ja Jukka riitelivät poikkeuksellisesti hyvinkin kovaan ääneen ja sitten murhailtana. Jos lapsi ei ole tottunut siihen, että vanhemmat riitelevät hän voi vetää asiasta hyvin erilaisen johtopäätöksen kuin sellainen lapsi, joka on tottunut vanhempien riitelyyn. Kun lapsi on sitten esim. kertonut, että äiti harjoitteli murhaa isän kanssa edellisenä iltana, niin tässä täytyy olla tosi skarppina, että osaa selvittää mistä oikein oli kysymys - ei suinkaan murhan harjoittelemisesta vaan siitä että edellisen illan riita oli jatkunut seuraavana iltana.
Eli siis yritän sanoa, että minusta yksittäisillä kertomuksen osilla ei pitäisi lähteä kaatamaan/tukemaan lapsen kertomusta ilman, että konteksti on selvillä. Lapsi voi vetää erikoiselta tuntuvia yhteyksiä asioiden väliin ja tehdän aikuisen näkövinkkelistä outoja johtopäätöksiä, mutta kyse ei ole valehtelusta ei valemuistoista. Vaan siitä, että lapsella ei ole vielä riittävästi tieto asioiden ymmärtämiseen oikealla tavalla. On sitten vaan yritettävä löytää ne havainnot sieltä puheesta ja erottaa ne lapsen tekemistä omista tulkinnoista ja johtopäätöksistä. Tätä teen ainakin minä aina silloin kun joudun selvittelemään lasteni kahnauksia. Aika paljon pitää kysellä lisää ja tarkentaa asioita, jotta pääsee selville mitä oikeasti on tapahtunut.
Oletetaanpa vaikka, että Anneli ja Jukka vihasivat syvästi toisiaan, mutta tämä viha hyvin harvoin kärjistyi äänekkääksi riitelyksi. Oletetaan sitten vielä, että murhaa edeltävänä iltana Anneli ja Jukka riitelivät poikkeuksellisesti hyvinkin kovaan ääneen ja sitten murhailtana. Jos lapsi ei ole tottunut siihen, että vanhemmat riitelevät hän voi vetää asiasta hyvin erilaisen johtopäätöksen kuin sellainen lapsi, joka on tottunut vanhempien riitelyyn. Kun lapsi on sitten esim. kertonut, että äiti harjoitteli murhaa isän kanssa edellisenä iltana, niin tässä täytyy olla tosi skarppina, että osaa selvittää mistä oikein oli kysymys - ei suinkaan murhan harjoittelemisesta vaan siitä että edellisen illan riita oli jatkunut seuraavana iltana.
Eli siis yritän sanoa, että minusta yksittäisillä kertomuksen osilla ei pitäisi lähteä kaatamaan/tukemaan lapsen kertomusta ilman, että konteksti on selvillä. Lapsi voi vetää erikoiselta tuntuvia yhteyksiä asioiden väliin ja tehdän aikuisen näkövinkkelistä outoja johtopäätöksiä, mutta kyse ei ole valehtelusta ei valemuistoista. Vaan siitä, että lapsella ei ole vielä riittävästi tieto asioiden ymmärtämiseen oikealla tavalla. On sitten vaan yritettävä löytää ne havainnot sieltä puheesta ja erottaa ne lapsen tekemistä omista tulkinnoista ja johtopäätöksistä. Tätä teen ainakin minä aina silloin kun joudun selvittelemään lasteni kahnauksia. Aika paljon pitää kysellä lisää ja tarkentaa asioita, jotta pääsee selville mitä oikeasti on tapahtunut.
-
rantakoski
- Andy Sipowich NYPD
- Viestit: 1479
- Liittynyt: La Touko 12, 2012 5:39 pm
Re: Lasten kertomukset
HS 11.9. Auerin lapset harjoittelivat kertomuksiaan
Anneli Auerin lapset käyttivät muistilappuja sijaisvanhempien videoimissa haastatteluissa
http://www.hs.fi/kotimaa/a1378789738847
HS:n haltuunsa saaman aineiston mukaan Auerin lasten sijaisvanhemmat tuskin vaikuttivat lasten kertomuksiin. Psykologien mukaan kertomuksissa on paljon epärealistisia piirteitä, mutta osa voi silti olla totta.
Anneli Auerin lasten uusia kertomuksia harjoiteltiin useaan otteeseen. Tämä käy ilmi HS:n haltuunsa saamasta aineistosta. Siinä on mukana kolmen nuorimman lapsen sijaisvanhempien tekemien videohaastatteluiden litterointeja.
Lapset paljastivat uudet tietonsa Jukka S. Lahden surmasta kesällä 2011, yli neljä vuotta surmatyön jälkeen. He olivat veneilemässä sijaisvanhempiensa kanssa, kun nuorin lapsi ilmoitti tietävänsä, että Auer tappoi Lahden. Tämän jälkeen kaksi vanhempaa lasta ryhtyi puhumaan surmateosta.
Sijaisvanhemmat videoivat lasten kertomuksia viikon ajan, ensin veneellään ja sitten kotonaan. Tämän jälkeen he ottivat yhteyttä syyttäjään.
Psykologian professori Pekka Santtilan ja psykologian tohtori Katarina Finnilän viimevuotisen lausunnon mukaan videoista huomaa, että kertomuksia on käyty läpi useita kertoja. Santtila ja Finnilä toimivat puolustuksen asiantuntijoina. Toisen asiantuntijalausunnon mukaan lapset ovat todennäköisesti puhuneet kertomuksista keskenään, sillä he käyttävät samanlaisia sanavalintoja.
Lapset käyttivät videokertomustensa tukena muistilappuja. Lapuille kirjattiin kertomusten pääkohdat. Sijaisvanhempien mukaan laput olivat lasten kirjoittamia.
Kaikki videoihin tutustuneet asiantuntijat ovat sitä mieltä, etteivät sijaisvanhemmat vaikuttaneet tahallaan kertomuksiin. Santtila ja Finnilä toteavat lausunnossaan, että lapsen halu miellyttää ja tarve saada huomiota heikentävät kuitenkin kertomuksen luotettavuutta. Heidän mukaansa lasten kertomukset laajenevat ja yksityiskohtia tulee lisää jokaisella videointikerralla. Lopulta videoissa käydään läpi kaikki surmayön kannalta olennaiset tiedot.
Auer muutti lapsineen surman jälkeen Turkuun. Yksi lapsista kertoo videolla, miten Auer suunnitteli Turussa läheistensä surmaamista. Toinen lapsi taas sanoo videolla äitinsä harkinneen tuhopolttoa. Poliisi salakuunteli tuohon aikaan Turun asuntoa, eikä kuuntelussa käynyt ilmi mitään tällaisia suunnitelmia.
Lapset puhuvat myös Turun asunnossa tehdyistä saatananpalvontarituaaleista, joissa tapettiin kymmeniä hiiriä, useita lintuja ja kolme kissaa.
Poliisitutkinnassa selvisi, että lähistön eläinkaupoista ei ostettu 2007–2009 poikkeuksellisia määriä kyseisiä eläimiä.
Lasten lausuntoja analysoineet psykologit toteavat, että niissä on runsaasti epärealistisia piirteitä. Heidän mukaansa paikoittainen epärealistisuus ei merkitse sitä, että mitään osaa kertomuksesta ei voisi pitää luotettavana.
Satakunnan käräjäoikeus punnitsee lasten oikeuspsykologisten haastatteluiden luotettavuutta kuulemalla useita psykologeja. Sijaisvanhempien videoita käsitellään kahden viikon kuluttua.
Anneli Auerin lapset käyttivät muistilappuja sijaisvanhempien videoimissa haastatteluissa
http://www.hs.fi/kotimaa/a1378789738847
HS:n haltuunsa saaman aineiston mukaan Auerin lasten sijaisvanhemmat tuskin vaikuttivat lasten kertomuksiin. Psykologien mukaan kertomuksissa on paljon epärealistisia piirteitä, mutta osa voi silti olla totta.
Anneli Auerin lasten uusia kertomuksia harjoiteltiin useaan otteeseen. Tämä käy ilmi HS:n haltuunsa saamasta aineistosta. Siinä on mukana kolmen nuorimman lapsen sijaisvanhempien tekemien videohaastatteluiden litterointeja.
Lapset paljastivat uudet tietonsa Jukka S. Lahden surmasta kesällä 2011, yli neljä vuotta surmatyön jälkeen. He olivat veneilemässä sijaisvanhempiensa kanssa, kun nuorin lapsi ilmoitti tietävänsä, että Auer tappoi Lahden. Tämän jälkeen kaksi vanhempaa lasta ryhtyi puhumaan surmateosta.
Sijaisvanhemmat videoivat lasten kertomuksia viikon ajan, ensin veneellään ja sitten kotonaan. Tämän jälkeen he ottivat yhteyttä syyttäjään.
Psykologian professori Pekka Santtilan ja psykologian tohtori Katarina Finnilän viimevuotisen lausunnon mukaan videoista huomaa, että kertomuksia on käyty läpi useita kertoja. Santtila ja Finnilä toimivat puolustuksen asiantuntijoina. Toisen asiantuntijalausunnon mukaan lapset ovat todennäköisesti puhuneet kertomuksista keskenään, sillä he käyttävät samanlaisia sanavalintoja.
Lapset käyttivät videokertomustensa tukena muistilappuja. Lapuille kirjattiin kertomusten pääkohdat. Sijaisvanhempien mukaan laput olivat lasten kirjoittamia.
Kaikki videoihin tutustuneet asiantuntijat ovat sitä mieltä, etteivät sijaisvanhemmat vaikuttaneet tahallaan kertomuksiin. Santtila ja Finnilä toteavat lausunnossaan, että lapsen halu miellyttää ja tarve saada huomiota heikentävät kuitenkin kertomuksen luotettavuutta. Heidän mukaansa lasten kertomukset laajenevat ja yksityiskohtia tulee lisää jokaisella videointikerralla. Lopulta videoissa käydään läpi kaikki surmayön kannalta olennaiset tiedot.
Auer muutti lapsineen surman jälkeen Turkuun. Yksi lapsista kertoo videolla, miten Auer suunnitteli Turussa läheistensä surmaamista. Toinen lapsi taas sanoo videolla äitinsä harkinneen tuhopolttoa. Poliisi salakuunteli tuohon aikaan Turun asuntoa, eikä kuuntelussa käynyt ilmi mitään tällaisia suunnitelmia.
Lapset puhuvat myös Turun asunnossa tehdyistä saatananpalvontarituaaleista, joissa tapettiin kymmeniä hiiriä, useita lintuja ja kolme kissaa.
Poliisitutkinnassa selvisi, että lähistön eläinkaupoista ei ostettu 2007–2009 poikkeuksellisia määriä kyseisiä eläimiä.
Lasten lausuntoja analysoineet psykologit toteavat, että niissä on runsaasti epärealistisia piirteitä. Heidän mukaansa paikoittainen epärealistisuus ei merkitse sitä, että mitään osaa kertomuksesta ei voisi pitää luotettavana.
Satakunnan käräjäoikeus punnitsee lasten oikeuspsykologisten haastatteluiden luotettavuutta kuulemalla useita psykologeja. Sijaisvanhempien videoita käsitellään kahden viikon kuluttua.
Re: Lasten kertomukset
Pakko kysyä, että mistä on peräisin tuo tietosi "johdattelun sietämisen" mediaanista? Eli jotta kykenet sanomaan hänen pystyvän vastustamaan johdattelua enemmän kuin muut...turumurre kirjoitti: Höpöhöpö. Sanoisin että tämä tyttö on pystynyt/pystyy vastustamaan johdatteluita normaalia enemmän. *snip*
Re: Lasten kertomukset
No kun poliisit johdattelevat ja laittavat sanoja suuhun niin se on johdattelua ja kun äiti johdattelee ja laittaa sanoja suuhun niin se ei ole johdattelua vaan lapsi osaa vastustaa johdattelua.kuolema kirjoitti:Pakko kysyä, että mistä on peräisin tuo tietosi "johdattelun sietämisen" mediaanista? Eli jotta kykenet sanomaan hänen pystyvän vastustamaan johdattelua enemmän kuin muut...turumurre kirjoitti: Höpöhöpö. Sanoisin että tämä tyttö on pystynyt/pystyy vastustamaan johdatteluita normaalia enemmän. *snip*
Oikeastaan jos kuulemisia ei voi hyväksyä koska ne ovat johdattelevia, niin tarinaa huppumiehestäkään ei voi hyväksyä koska äidillä on ollut motiivi johdatella tyttöä, esim lähtiks se mies jo, tääl on tappaja, en tiedä mikä tyyppi, tuli tuost ikkunasta sisää ja aikoo tappaa mun mieheni, mustat vaatteet, äiti sano että kapeet huulet jne...
Fool me once, shame on you, fool me twice, shame on me.
-
alpo holisti
- Andy Sipowich NYPD
- Viestit: 1401
- Liittynyt: La Tammi 09, 2010 1:06 am
Re: Lasten kertomukset
Nyt kun lehdistä tihkuu "salaista aineistoa", niin onpa tämä muuttumassa vieläkin mielikuvituksellisemmaksi kuin olen osannut arvata.
Luonnonvoimia uhmaava mr. HUPPU on saanut rinnalleen hiirilauman ja verisen kasettisoittimen. MIhin pitäisi uskoa? Ompa varsinainen tarjotin, josta osapuolet voivat helposti poimia parhaita herkkupalojaan.
Ihme sanoja osaavat lapset näemmä käyttää.
AA:
..."Se oli palvelus ihmiskunnalle"
..."me ei saada kertoa psykologille mitään" ok, vaikkei siellä käyty kuin pari kertaa!
...sit kuulu parkasu ja sit se tuli hiljasempanna mut ihan sama ääni...
ja sitten ne eläinuhrit... ei mee ihan helposti multa läpi..eli mikähän tää juttu oikeesti on?
MKSEI näitä kuultu tilakuntelussa. Kuinka paljon, kuinka tiivisti ja mikä aikajakso?
Luonnonvoimia uhmaava mr. HUPPU on saanut rinnalleen hiirilauman ja verisen kasettisoittimen. MIhin pitäisi uskoa? Ompa varsinainen tarjotin, josta osapuolet voivat helposti poimia parhaita herkkupalojaan.
Ihme sanoja osaavat lapset näemmä käyttää.
AA:
..."Se oli palvelus ihmiskunnalle"
..."me ei saada kertoa psykologille mitään" ok, vaikkei siellä käyty kuin pari kertaa!
...sit kuulu parkasu ja sit se tuli hiljasempanna mut ihan sama ääni...
ja sitten ne eläinuhrit... ei mee ihan helposti multa läpi..eli mikähän tää juttu oikeesti on?
MKSEI näitä kuultu tilakuntelussa. Kuinka paljon, kuinka tiivisti ja mikä aikajakso?
-
peikonlehti
- Roger Murtaugh
- Viestit: 854
- Liittynyt: To Touko 30, 2013 3:11 pm
Re: Lasten kertomukset
Eiköhän tuo AA ole ollut aika ratkaisevassa asemassa tuomittuna (LSH-juttu) ja syylliseksi epäiltynä (henkirikos) sen suhteen, että asiaa ylipäätään käsitellään. Harva meistä on lapsena joutunut kuultavaksi tai todistamaan tilanteessa, jossa mutsi ensin hoiteli faijan ja alkoi sitten styylailla lapsien kannalta melko karmean kundin kanssa.Pardon kirjoitti:En ymmärrä, miten tämäkin asia on äidin vika. Nämä lasten uudet kertomukset ovat syyttäjän uutta aineistoa. Ne eivät ole mitään raakamateriaalia, vaan syyttäjä on päätynyt siihen, että tässä tulee uutta tietoa. Voi hyvin olla, että näissä stooreissa ei ole mitään olennaista uutta tietoa eli lapsia on riepoteltu turhaan. Onko tämä siis AA:n syy?
Ilmaisua raakamateriaali en ymmärrä tässä yhteydessä käytettynä. Kai nyt syyttäjällä on omat perustelunsa tallenteiden esittämiselle. Ei siellä Porissa elokuvissa olla.
Mitä julkisuuteen on vuotanut, osoittaa että olennaista uutta kerrottua varsin rajua asiaa on ollut viranomaisten tiedossa LSH-prosessin alkumetreiltä. Mistään "noitavainosta" ei tosiaankaan ole kyse.
-
ulkosuomalainen
- Michael Knight
- Viestit: 4021
- Liittynyt: Su Huhti 25, 2010 3:08 pm
Re: Lasten kertomukset
Ma laitoin tan ekaksi vaaraan ketjuun niin siirran nyt tanne.
Ihan yleisella tasolla: ihmisen muistia ja muistojen syntymekanismeja on tutkittu erittain paljon viimeisten parin vuosikymmenen aikana, ei vahiten naiden paikallisten paivakotiskandaalien/ vuosikymmenien jalkeen terapeuttien ystavallisella avustuksella muistista kaivettujen lsh-muistojen vuoksi.
Monet muistitutkijat ovat paatyneet siihen, ettei vale- tai pseudomuistoja voi millaan erottaa oikeasti tapahtuneesta, jollei ole sita tukevaa, ulkopuolista ja riippumatonta todistusaineistoa. Ihmisen muisti kun on erinomaisen elastinen ja helposti tahallisesti ja tahattomasti muokattavissa. Siksi on oikeastaan ihan sama mita esim. lasten lausuntoja analysoivat niista paattelevat, jollei niita tukevaa muuta nayttoa loydy. Jos ihminen itse uskoo muistikuvaansa, kuinka kukaan ulkopuolinen voi millaan tietaa varmasti onko se oikea vai vaara? Fantasiaelementit on helppo tunnistaa, mutta loppu onkin sitten vaikeaa, jollei mahdotonta.
Q: What happens to memory when you're more excited and in an upsetting situation?
LOFTUS: One of the things that we know about memory for very upsetting experiences, traumatic experiences, is that the memory does not work like a videotape recorder. You don't just record the event and play it back later the way a videotape player would work. The process is much more complicated, and actually what's happening is you're storing bits and pieces of the experience. Later, when you try to tell somebody what happened, you are in some sense reconstructing that experience, you're piecing it together and essentially telling a story about your experience.
http://www.pbs.org/wgbh/pages/frontline ... oftus.html
Samasta syysta on saali, etta normaalisti suljettujen seinien sisalla kaytavaa todistelua koko kansa tuntemien lasten (Kukan asianajajan sanoja lainatakseni) kertomuksista kaydaan nyt loopeissa ja keskustelupalstoilla. Silloinkin kun on kysymys syytetyn oikeusturvasta ja oikeusvaltiolle elintarkeasta vapaasta tiedonvalityksesta. Vahintaankin pitaa todeta, etta kontekstistaan poimitut yksittaiset mediaseksikkaat asiat eivat valttamatta kerro koko totuutta, vaan johtavat taas kerran (kuten niiden saatanapalvontavaittedien osalta) lahinna itseaan ruokkivaan mediarumbaan. Nyanssit haviavat ja lapset menevat kuraveden mukana.
Some keskustelijat ovat puolestaan paitsi lyhytpinnaisia niin yleensa sen varmempia mielipiteistaan mita vahemman itse asiasta tietavat tai ymmartavat. Mikas siina jos puhutaan jonkun salarakkaasta mutta lasten pitaisi olla eri asia. Mutta nareet on nain vain meille jeesustelijoille.
Ihan yleisella tasolla: ihmisen muistia ja muistojen syntymekanismeja on tutkittu erittain paljon viimeisten parin vuosikymmenen aikana, ei vahiten naiden paikallisten paivakotiskandaalien/ vuosikymmenien jalkeen terapeuttien ystavallisella avustuksella muistista kaivettujen lsh-muistojen vuoksi.
Monet muistitutkijat ovat paatyneet siihen, ettei vale- tai pseudomuistoja voi millaan erottaa oikeasti tapahtuneesta, jollei ole sita tukevaa, ulkopuolista ja riippumatonta todistusaineistoa. Ihmisen muisti kun on erinomaisen elastinen ja helposti tahallisesti ja tahattomasti muokattavissa. Siksi on oikeastaan ihan sama mita esim. lasten lausuntoja analysoivat niista paattelevat, jollei niita tukevaa muuta nayttoa loydy. Jos ihminen itse uskoo muistikuvaansa, kuinka kukaan ulkopuolinen voi millaan tietaa varmasti onko se oikea vai vaara? Fantasiaelementit on helppo tunnistaa, mutta loppu onkin sitten vaikeaa, jollei mahdotonta.
Q: What happens to memory when you're more excited and in an upsetting situation?
LOFTUS: One of the things that we know about memory for very upsetting experiences, traumatic experiences, is that the memory does not work like a videotape recorder. You don't just record the event and play it back later the way a videotape player would work. The process is much more complicated, and actually what's happening is you're storing bits and pieces of the experience. Later, when you try to tell somebody what happened, you are in some sense reconstructing that experience, you're piecing it together and essentially telling a story about your experience.
http://www.pbs.org/wgbh/pages/frontline ... oftus.html
Samasta syysta on saali, etta normaalisti suljettujen seinien sisalla kaytavaa todistelua koko kansa tuntemien lasten (Kukan asianajajan sanoja lainatakseni) kertomuksista kaydaan nyt loopeissa ja keskustelupalstoilla. Silloinkin kun on kysymys syytetyn oikeusturvasta ja oikeusvaltiolle elintarkeasta vapaasta tiedonvalityksesta. Vahintaankin pitaa todeta, etta kontekstistaan poimitut yksittaiset mediaseksikkaat asiat eivat valttamatta kerro koko totuutta, vaan johtavat taas kerran (kuten niiden saatanapalvontavaittedien osalta) lahinna itseaan ruokkivaan mediarumbaan. Nyanssit haviavat ja lapset menevat kuraveden mukana.
Some keskustelijat ovat puolestaan paitsi lyhytpinnaisia niin yleensa sen varmempia mielipiteistaan mita vahemman itse asiasta tietavat tai ymmartavat. Mikas siina jos puhutaan jonkun salarakkaasta mutta lasten pitaisi olla eri asia. Mutta nareet on nain vain meille jeesustelijoille.
Nothing sways the stupid more than arguments they can't understand.
Cardinal de Retz, Memoires (1781)
When a wise man points at the moon, the imbecile examines the finger.
Confucius
Cardinal de Retz, Memoires (1781)
When a wise man points at the moon, the imbecile examines the finger.
Confucius
Re: Lasten kertomukset
Alkaa olla perin kiharaisia nämä todistuksetkin tämän asian ympärillä. Sääliksi käy lapsia, oli sitten kyseessä keksityt tai todet tapahtumat sillä heidän koko maailmansa on pahasti järkkynyt ja sen näkee ja kuulee kaikista lausunnoistakin joita ovat antaneet.
Käyköhän lapset terapiassa? Tällaisen tapahtuman jälkeen, oli äiti murhaaja tahi ei, terapia olisi ehdottoman tärkeää sillä tapahtuman jälkiä kannetaan mukana koko loppuelämä.
En osaa oikein edes hahmottaa että onko lasten kertomat totta vai ei, jotenkin niin korkealentoisia nämä todistukset ovat.
Käyköhän lapset terapiassa? Tällaisen tapahtuman jälkeen, oli äiti murhaaja tahi ei, terapia olisi ehdottoman tärkeää sillä tapahtuman jälkiä kannetaan mukana koko loppuelämä.
En osaa oikein edes hahmottaa että onko lasten kertomat totta vai ei, jotenkin niin korkealentoisia nämä todistukset ovat.
"Sinä olet aivan liian tyhmä analysoimaan mitään, joten jätä se suosiolla älykkäämmille ihmisille."
Re: Lasten kertomukset
Miksi muuten Anneli Auer halusi heti surman jälkeen mahdollisimman nopeasti lapsensa pois terapiasta?
Re: Lasten kertomukset
Rantakoski:
pitää tyytyä luontokappaleisiin, kun ihmisiä ei ole saatavilla.
Tutkittiinko löytyikö eläinten karvoja tai eläinpölyä?
Toinen asia. Lasten kertomuksissa ei ole sanaakaan että AA olisi harmitellut kuinka Jukalle kävikin noin ikävästi, eikä sanaakaan varotteluista, että varokaa lapset tuntemattomia setiä.
Äkkiäkös ne elukat taksilla tulee, Helsinki Taxidriver. SarjamurhaajanLapset puhuvat myös Turun asunnossa tehdyistä saatananpalvontarituaaleista, joissa tapettiin kymmeniä hiiriä, useita lintuja ja kolme kissaa.
Poliisitutkinnassa selvisi, että lähistön eläinkaupoista ei ostettu 2007–2009 poikkeuksellisia määriä kyseisiä eläimiä.
pitää tyytyä luontokappaleisiin, kun ihmisiä ei ole saatavilla.Tutkittiinko löytyikö eläinten karvoja tai eläinpölyä?
Toinen asia. Lasten kertomuksissa ei ole sanaakaan että AA olisi harmitellut kuinka Jukalle kävikin noin ikävästi, eikä sanaakaan varotteluista, että varokaa lapset tuntemattomia setiä.
Re: Lasten kertomukset
Totta. Anneli ei juuri ole säälinyt tai varjellut lapsiaan miltään, edes ennen epäilyksi tuloaan.
Jos poika on väritellyt totuutta niin sen tekee tytär myös. Mun mielestä se, että tyttö kertoo tapahtumia joita ei ole voinut tapahtua on jo osoitus siitä että hänelle on annettu ohjeita. Anneli vaan ei ole voinut tytölle sanoa että kerro että he oikeastaan riitelivät Jukan kanssa koska ei tiennyt kuinka langettava tieto tytön suusta olisi eri tilanteissa. Tyttö ei uskalla muuttaa kerran opittua kertomusta senttiäkään, voihan olla että poliisisetä huijaa ja äidin tunnustus riidasta on lavastus. Poliisinhan ei tartte kato kaikkee tietää...
Jos poika on väritellyt totuutta niin sen tekee tytär myös. Mun mielestä se, että tyttö kertoo tapahtumia joita ei ole voinut tapahtua on jo osoitus siitä että hänelle on annettu ohjeita. Anneli vaan ei ole voinut tytölle sanoa että kerro että he oikeastaan riitelivät Jukan kanssa koska ei tiennyt kuinka langettava tieto tytön suusta olisi eri tilanteissa. Tyttö ei uskalla muuttaa kerran opittua kertomusta senttiäkään, voihan olla että poliisisetä huijaa ja äidin tunnustus riidasta on lavastus. Poliisinhan ei tartte kato kaikkee tietää...
"jos on pakko tehdä jotain epäsuosittua sen voi saman tien tehdä täydestä sydämestä"
Re: Lasten kertomukset
Tämä jos jokin on totta. Ja jo se, että äiti toivoo lapsien lopettavan mahdollisimman pian terapiassa käymisen tällaisen tapahtuman jälkeen. Luulisi, että jokainen vanhempi olisi hyvinkin "herkillä" lastensa hyvinvoinnin suhteen kun jotain tällaista on tapahtunut mutta ei Anneli.
"Sinä olet aivan liian tyhmä analysoimaan mitään, joten jätä se suosiolla älykkäämmille ihmisille."
-
harjoittelija
- Roger Murtaugh
- Viestit: 883
- Liittynyt: Pe Syys 30, 2011 9:17 pm
Re: Lasten kertomukset
Iltasanomien mukaan poika olisi nähnyt äidillä C-kasetin, jossa oli verisiä sormenjälkiä (Iltasanomat, paperiversio 11.9).
Tara laittoi tänne aikoinaan tietoa, mitä Anneli oli kuulusteluissa kertonut heillä Ulvilassa olleista nauhoitusvälineistä. Taran viesti löytyy http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic. ... 30#p511816
Noiden sanelukone – epäilyjen osalta mielenkiintoista on (lainaus Taran viestistä
Tuo Annelin lausuma, ettei Jukan vanha rikkinäinen sanelukone tullut muuton mukana Turkuun, on erikoinen, koska Annelihan ei itse pakannut tavaroita, eikä näin ollut myöskään heittämässä tarpeettomia pois. Miten Anneli heti osasi sanoa, ettei sitä ole tullut Turkuun? Miksi Anneli olisi sitä erityisesti Turussa kaivannut, jos ei ole itse sitä koskaan käyttänyt ja se on vanha ja rikkinäinen?Meilläkin on vanha sanelukone, mutta en tosiaankaan tiedä missä se mahtaa olla
C-kasetista poikkeankin sitten tuohon vanhan videokameran VHS -kasettiin, ja oikeaan elämään. Meidän 13-vuotias tuossa keväällä törmäsi kasaan niitä pieniä, adapterin kautta katsottavia kasetteja. Ensimmäinen kysymys oli, missä näitä voi soittaa, mankassako? Siispä nämä nykyajan nuoret voivat hyvinkin sekoittaa pienet VHS- ja C –kasetit toisiinsa, onhan ne itse eläneet lähinnä CD, DVD, muistikortti, muistitikku, iPod, kännykkä, playstation, tietokone, skype, jne. aikaa.
Taran viestistä
Joku puhui tuolla tietokoneella äänittämisestä, kun se tietokoneen mikrofonikin löytyi. Joo, oli siellä se tytön 'Jukan vanha' kannettava, johon sen mikrofonin voi varmasti helposti työntää.
Tara laittoi tänne aikoinaan tietoa, mitä Anneli oli kuulusteluissa kertonut heillä Ulvilassa olleista nauhoitusvälineistä. Taran viesti löytyy http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic. ... 30#p511816
Noiden sanelukone – epäilyjen osalta mielenkiintoista on (lainaus Taran viestistä
Suurimmassa osassa sanelukoneita käytetään mikro C-kasettia, mutta jos tuota Jukan vanhaa ei ole löytynyt, on tietenkin mahdollista, että siinä olisikin ollut käytössä C-kasetti.Jukalla on ollut myös joku vanha sanelukone, mutta tämä taisi olla jo rikki Ulvilassa. Ei muista laitteen merkkiä enää. Auer ei ole sitä käyttänyt koskaan. Muut laitteet paitsi tämä Jukan vanha rikkinäinen, ovat tuleet muuton mukana Turkuun, mahdollisesti.
Tuo Annelin lausuma, ettei Jukan vanha rikkinäinen sanelukone tullut muuton mukana Turkuun, on erikoinen, koska Annelihan ei itse pakannut tavaroita, eikä näin ollut myöskään heittämässä tarpeettomia pois. Miten Anneli heti osasi sanoa, ettei sitä ole tullut Turkuun? Miksi Anneli olisi sitä erityisesti Turussa kaivannut, jos ei ole itse sitä koskaan käyttänyt ja se on vanha ja rikkinäinen?Meilläkin on vanha sanelukone, mutta en tosiaankaan tiedä missä se mahtaa olla
C-kasetista poikkeankin sitten tuohon vanhan videokameran VHS -kasettiin, ja oikeaan elämään. Meidän 13-vuotias tuossa keväällä törmäsi kasaan niitä pieniä, adapterin kautta katsottavia kasetteja. Ensimmäinen kysymys oli, missä näitä voi soittaa, mankassako? Siispä nämä nykyajan nuoret voivat hyvinkin sekoittaa pienet VHS- ja C –kasetit toisiinsa, onhan ne itse eläneet lähinnä CD, DVD, muistikortti, muistitikku, iPod, kännykkä, playstation, tietokone, skype, jne. aikaa.
Taran viestistä
Kerrottakoon vielä, että jo tuon pienen kasetin laittaminen adapteriin aiheuttaa napin painamisäänen, kannen painamisäänen ja kelausäänen, kun pikkukasetti menee paikoilleen. Mutta helppohan se on, yhtään ainutta johtoa ei tarvita, mitään ohjelmia tai välikappaleita ei tarvita, siitä vaan video päälle.Jukalla oli vanha videokamera, jolla pystyi ottamaan videoita HVS-kasetille. Tätä Auer kertoo käytetyn viimeksi Raisiossa, koska se oli hieman hankala käytettävä. Kamerassa oli pieniä kasetteja, johon se tallensi ja katselu täytyi toteuttaa tietyn kotelon kautta, johon tämä pieni kasetti laitettiin.
Joku puhui tuolla tietokoneella äänittämisestä, kun se tietokoneen mikrofonikin löytyi. Joo, oli siellä se tytön 'Jukan vanha' kannettava, johon sen mikrofonin voi varmasti helposti työntää.
-
rantakoski
- Andy Sipowich NYPD
- Viestit: 1479
- Liittynyt: La Touko 12, 2012 5:39 pm
Re: Lasten kertomukset
En pidä sitä ollenkaan mahdottomana, etteikö AA olisi esimerkiksi hankkinut undulaattia ja vääntänyt sen niskan - näin uhkaillen lapsia pitämään suut kiinni.
Lapset voivat ymmärtää myöskin asioita väärin, ja puhuvat eri termistöllä. Esimerkiksi se on saattanut olla vaikka kaupasta saatavaa sian/naudan verta, jota AA on väittänyt JL:n vereksi, ja sillä olisi 'leikitty' - AA:n taas viestittäen uhkaustaan.
Ukkovainaata on säilytetty vaatekomerossa. Ovatko lapset AA:n pakottamana 'leikkineet' JL:n tuhkan kanssa, vai onko AA hankkinut hiiltä ja väittänyt sitä JL:n tuhkaksi - ei voida tietää.
Kaikesta kuitenkin välittyy selkeä AA:n toiminta ja pyrkimys: lasten uhkailu ja pelottelu.
Jostain lasten kertomukset kumpuavat. Ja ainakin ne kumpuavat siitä, että AA on pyrkinyt sekoittamaan lasten päät useissa asioissa todellisuuden ja epätodellisuuden rajamaille - olihan hänellä suuri pelko ja työ pitää lapset hiljaisina, kun ei ne meinanneet pysyä hiljaa. Eikä pysyneetkään. Ehkä jos AA olisi koittanut jotain toisia lähestymistapoja, niin tulos olisi toinen.
Mutta vaikka kuinka suunnittelee, ei se tarkoita että Anneli saisi täydellisyyttä aikaan.
Ei saanut aikaan lastensa vaientamisessa.
Ei saanut aikaan myöskään lavastuksissa -> puuttuvat jäjet.
Eikä saanut aikaan myöskään häke-nauhassa -> puuttuvat äänet.
Palataan hetkeksi lasten, ja erityisesti pojan kertomuksiin. Jo alusta lähtien ensimmäisissä pojan kuulemisissa poika kertoi:
- naksu-painallus äänistä
- pakastimen avaamisäänestä
- ja siitä että murhan, tapahtumaketjun, äänet kuuluivat kahteen kertaan, että tapahtumaäänet toistuivat
Pojan aiemmin kertomat tiedot korreloivat yllättävän hyvin hänen uusiin tarkentuneisiin todistuksiinsa.
Tällaisia seikkoja ei voida ohittaa arvioidessa pojan(lasten) uusien todistuksien (psykologista) luotettavuutta.
Lapset voivat ymmärtää myöskin asioita väärin, ja puhuvat eri termistöllä. Esimerkiksi se on saattanut olla vaikka kaupasta saatavaa sian/naudan verta, jota AA on väittänyt JL:n vereksi, ja sillä olisi 'leikitty' - AA:n taas viestittäen uhkaustaan.
Ukkovainaata on säilytetty vaatekomerossa. Ovatko lapset AA:n pakottamana 'leikkineet' JL:n tuhkan kanssa, vai onko AA hankkinut hiiltä ja väittänyt sitä JL:n tuhkaksi - ei voida tietää.
Kaikesta kuitenkin välittyy selkeä AA:n toiminta ja pyrkimys: lasten uhkailu ja pelottelu.
Jostain lasten kertomukset kumpuavat. Ja ainakin ne kumpuavat siitä, että AA on pyrkinyt sekoittamaan lasten päät useissa asioissa todellisuuden ja epätodellisuuden rajamaille - olihan hänellä suuri pelko ja työ pitää lapset hiljaisina, kun ei ne meinanneet pysyä hiljaa. Eikä pysyneetkään. Ehkä jos AA olisi koittanut jotain toisia lähestymistapoja, niin tulos olisi toinen.
Mutta vaikka kuinka suunnittelee, ei se tarkoita että Anneli saisi täydellisyyttä aikaan.
Ei saanut aikaan lastensa vaientamisessa.
Ei saanut aikaan myöskään lavastuksissa -> puuttuvat jäjet.
Eikä saanut aikaan myöskään häke-nauhassa -> puuttuvat äänet.
Palataan hetkeksi lasten, ja erityisesti pojan kertomuksiin. Jo alusta lähtien ensimmäisissä pojan kuulemisissa poika kertoi:
- naksu-painallus äänistä
- pakastimen avaamisäänestä
- ja siitä että murhan, tapahtumaketjun, äänet kuuluivat kahteen kertaan, että tapahtumaäänet toistuivat
Pojan aiemmin kertomat tiedot korreloivat yllättävän hyvin hänen uusiin tarkentuneisiin todistuksiinsa.
Tällaisia seikkoja ei voida ohittaa arvioidessa pojan(lasten) uusien todistuksien (psykologista) luotettavuutta.