Gustafssonin vammat (ketju 2)

Nimi kertonee kaiken. Muista hyvä (huono) maku!
Avatar
Xerxes
Axel Foley
Viestit: 2214
Liittynyt: Ma Huhti 15, 2013 12:11 am

Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Xerxes »

Misri kirjoitti:..... Aivoruje luokitellaan kuuluvaksi korkeaenergisiin aivovammoihin.
Hymyilyttää tämä lukijaa! Ei sille mahda mitään! Siinähän Misri murjaisi kuolemattoman totuuden.

Nämä muutamat lääkäritodistajat olivat syyttäjän hankkimia, ja heidän todistuksensa värittyy siihen suuntaan. Puhuvat sentään todennäköisyyksistä, eivätkä kiellä merkittävän aivovamman mahdollisuutta, kuten Hirvensalo selväsanaisesti toteaakin. Todistajista Tenovuo arveli aivovammaa keskivaikeaksi. Tottakai tiedän, että aivovamma on yleisnimitys, joka sisältää kaikentasoiset aivovammat, mutta diagnoosi sulkee pois aivotärähdyksen, eli diagnoosin kirjoittaneen lääkärin mielestä aivovamma on ollut vakava, eikä siis ole aivotärähdys, vaan aivoruhje. Ja se on voimassa. Diagnoosia ei ole kumottu. Määrä ei korvannut laatua. Puolustuksen puolella oli vain yksi lääkäri, joka helposti nujersi nuo syyttäjäpuolen lääkärien vihjailut aivovamman lievyydestä. Käytin sanaa vihjailut, koska kukaan ei ehdottomasti kieltänyt merkittävän aivovamman mahdollisuutta. Niillä tiedoilla se olisi ollut paha virhe - siihen ei ollut eväitä. Tuo syyttäjän idea useista lääkäreistä ei toiminut - koska faktatiedot olivat sellaista vastaan. Niin ne ovat täälläkin. Ei ole eväitä kumota aikanaan tehtyä diagnoosia. Merkittävä aivovamma - aivoruhje - on diagnoosi ja pysyy. Sitä ei ole kumottu. Ei voitu kumota oikeudessa, eikä voida kumota täällä. Tietysti tämä on vakava asia, ja minä pidän sitä vakavana. Mutta tämä on totuus. Hymyilyttää nuo parin vastaväittäjän kommentit. Niillehän saa hymyillä. Itse asia on vakava. Lisätään vielä ortopedi Hirvensalon toteamus.

Käräjäoikeuden tuomion mukaan ortopedi Eero Hirvensalo on todennut mm.:

"...Näin ollen ei voida pitää kovin todennäköisenä, että Gustafssonilla olisi ollut merkittävä aivovamma, mutta missään tapauksessa sitä ei voida täysin poissulkea..."

Siis Hirvensalon mielestä merkittävä aivovamma on ollut mahdollinen.
Misri
Jessica Fletcher
Viestit: 3450
Liittynyt: La Marras 22, 2008 11:05 am

Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Misri »

^ Tuomio ei ole mikään ensisijainen lainaus-kohde kun luetaan lääkärinlausuntoja. Tuo lainaukseni oli Hirvensalon sanomaa, käräjäoikeudessa. Jotain rajaa näihin aivovamma-kikkailuihisi.
awa
Angus MacGyver
Viestit: 6796
Liittynyt: Su Huhti 08, 2007 10:53 pm

Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja awa »

Xerxes kirjoitti: Tottakai tiedän, että aivovamma on yleisnimitys, joka sisältää kaikentasoiset aivovammat, mutta diagnoosi sulkee pois aivotärähdyksen, eli diagnoosin kirjoittaneen lääkärin mielestä aivovamma on ollut vakava, eikä siis ole aivotärähdys, vaan aivoruhje. Ja se on voimassa. Diagnoosia ei ole kumottu.
Kerrotko sen, miten aikalaislääkäri erotti commotion contusiosta?

Voit Xerxes toki kertoa senkin, että miten nykylääkäri tuon aikaisilla välineillä erottaisi commotion contusiosta? Minä olen kouluni käynyt, ehkä sinä Xerxes voit antaa vastauksen kysymykseeni? Vai oletko tietämätön?



Xerxes kirjoitti: Ei ole eväitä kumota aikanaan tehtyä diagnoosia. Merkittävä aivovamma - aivoruhje - on diagnoosi ja pysyy. Sitä ei ole kumottu. Ei voitu kumota oikeudessa, eikä voida kumota täällä. Tietysti tämä on vakava asia, ja minä pidän sitä vakavana. Mutta tämä on totuus.
No - ehkä sinä Xerxes voit kertoa senkin, mikä tuolloin 1960 erotti aivoruhjeen aivotärähdyksestä. Ehkä se ylenpalttinen vakavuus siinä tiedon myötä hieman laantuu.

Jäämme mielenkiinnolla odottamaan vastausta.

*alleviivaukset lisätty lainaukseen
Avatar
Xerxes
Axel Foley
Viestit: 2214
Liittynyt: Ma Huhti 15, 2013 12:11 am

Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Xerxes »

Awan huomautuksiin olen kommentoinut tuonne väliin lyhyesti!
awa kirjoitti:
Xerxes kirjoitti: Tottakai tiedän, että aivovamma on yleisnimitys, joka sisältää kaikentasoiset aivovammat, mutta diagnoosi sulkee pois aivotärähdyksen, eli diagnoosin kirjoittaneen lääkärin mielestä aivovamma on ollut vakava, eikä siis ole aivotärähdys, vaan aivoruhje. Ja se on voimassa. Diagnoosia ei ole kumottu.
Kerrotko sen, miten aikalaislääkäri erotti commotion contusiosta?

Kyseinen lääkäri oli oman aikansa hyvin tunnettu ja arvostettu ekspertti tällä alueella, neurokirurgi, myöhemmin Sotavammasairaalan ylilääkäri. Kyllä hänellä on ollut omat perustelunsa ja olisi hassua, jos minä ryhtyisin niitä kuvailemaan ikäänkuin tietäisin hänen ajatuksensa. Kyllä hänellä on ollut omat perustelunsa ja ilmeisesti hyvin pätevät. Vain sen voin sanoa, että en lähde väittämään hänen diagnoosiansa vääräksi. Kyllä hän varmaan erotti "commotion" "contusiosta"

Voit Xerxes toki kertoa senkin, että miten nykylääkäri tuon aikaisilla välineillä erottaisi commotion contusiosta? Minä olen kouluni käynyt, ehkä sinä Xerxes voit antaa vastauksen kysymykseeni? Vai oletko tietämätön?

Kyllä alalle erikoistuneella lääkärillä oli jo tuohon aikaan välineet ja kyky erottaa nuo kaksi vammalajia toisistaan. Ilman alan erityiskoulutusta, kohtuullisen hyvän muun koulutuksen saaneena, voin vain arvailla, miten se on tapahtunut. Yksi alue on varmaan potilaan oireiden tarkka seuranta. Diagnoosin kirjoittanut lääkäri ei varmaankaan ole kirjoittanut yksityiskohtaista tarkkaa luetteloa siitä, mihin hänen diagnoosinsa perustuu. Varmaan sillä on vahvat perusteet, ja ne tietää vain tuo vastaava lääkäri, joka diagnoosin antoi. Minun ei tarvitse niitä tietää, eikä minulla ole mitään mahdollisuuksia niitä tietää. Minun tietämykseni niistä ei merkitse mitään itse asian kannalta. Merkittävää on se, mitä tiesi tuon diagnoosin kirjoittanut lääkäri.

Xerxes kirjoitti: Ei ole eväitä kumota aikanaan tehtyä diagnoosia. Merkittävä aivovamma - aivoruhje - on diagnoosi ja pysyy. Sitä ei ole kumottu. Ei voitu kumota oikeudessa, eikä voida kumota täällä. Tietysti tämä on vakava asia, ja minä pidän sitä vakavana. Mutta tämä on totuus.
No - ehkä sinä Xerxes voit kertoa senkin, mikä tuolloin 1960 erotti aivoruhjeen aivotärähdyksestä. Ehkä se ylenpalttinen vakavuus siinä tiedon myötä hieman laantuu.

Että minun pitäisi tarkkaan kuvailla, mikä erotti v.1960 aivoruhjeen ja aivotärähdyksen?! Kyllä ne olivat sen ajan asiaan perehtyneet spesialistit, jotka voisivat vastata tuohon tarkasti. Ei minulla ole mahdollisuuksiakaan tietää sitä asiaa tarkasti. Tiedän vain sen, että aivotärähdys on lievempi muoto, ja sekin voidaan laskea aivovammoihin kuuluvaksi. Aivoruhje on jo vakavampi vamma, eikä sitä enää lasketa aivotärähdykseksi. Se on ollut diagnoosi tässä tapauksessa. Diagnoosista "aivoruhje" voidaan kai jo sanoa, että se on "merkittävä aivovamma". Tosin tämä jälkimmäinen termi on hieman häilyvä, sen määrittely saattaa riippua määrittelijästä. Luotan tuohon eksperttiin, joka on kirjoittanut diagnoosin. Se on ollut "aivoruhje". En lähde sitä kumoamaan vähäisillä tiedoilla. Eivät sitä voineet kumota syyttäjän haalimat lääkäritkään, jotka tosin "koulunsa käyneinä" puhuivatkin vain todennäköisyyksistä, siis ottivat huomioon myös sen mahdollisuuden, että diagnoosi on aivan oikea, niinkuin ilmeisesti onkin. Aina ei toteudu se todennäköisin vaihtoehto. Usein toteutuu myös se epätodennäköisempi vaihtoehto käytännössä. Uskon, että diagnoosi on aivan oikea. Ja se on voimassa.

Jäämme mielenkiinnolla odottamaan vastausta.

*alleviivaukset lisätty lainaukseen
awa
Angus MacGyver
Viestit: 6796
Liittynyt: Su Huhti 08, 2007 10:53 pm

Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja awa »

Eli et tiedä. Olet siis tietämätön. Luulet ja arvailet vain. Valitettavasti.

Minä taas tiedän. Vastaus noihin esittämiini kysymyksiin on -ei mitenkään !
Matlock
Christopher Lorenzo
Viestit: 1515
Liittynyt: Pe Marras 02, 2007 5:18 pm
Paikkakunta: Helsinki

Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Matlock »

awa kirjoitti: Vastaus noihin esittämiini kysymyksiin on -ei mitenkään !
Erilaisia kliinisiä neurologisia testejä on ja on jo tuolloin ollut suuri määrä ja eiköhän Karikoski ole ne osannut. Toki ne eivät ole satavarmoja erottamaan aivotärähdys aivoruhjeesta, mutta kokeneen testaajan käyttäminä varsin luotettavia.
Pasilan mies.
Misri
Jessica Fletcher
Viestit: 3450
Liittynyt: La Marras 22, 2008 11:05 am

Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Misri »

^ Ja nämä "testit", eli tutkimukset miten niitä viitteitä mahd. aivovauriosta=aikalaistermi aikoinaan etsittiin. On kyllä kirjattu aikoinaan kirjoihin ja kansiin. Mutta kun niitä viitteitä merkittävästä aivovammasta ei vain yksikertaisesti löytynyt. Potilas oli toipunut hyvin vammoistaan, ja kunto senkun vaan oli nousujohteinen. Ainostaan muistamattomuus oli totaali. Ehkä tämä Xerxesin nimeämä "legenda", ei kyennyt näkemään sitä arkista tosiasiaa, että muistamatonta voi myöskin esittää. Oikein työhönsä sitoutuneilla lääkäreillä voi joskus esiintyä ns. ammatti sokeutta. Tuohon, että siellä olisi harjoitettu jotain salaista oireiden tutkintaa ja tehty peräti salaisia lääketieteellisiä kokeita, se on kyllä täysin Xerxesin liian vilkkaan mielikuvituksen tuotosta.

Ja tähän lopuksi vielä aikalais-kerrontaa potilaan nopeasta toipumisesta. Siellä se potilas kolme päivää tapahtumasta "ehkä" jopa keskusteli muiden potilaiden kanssa. Milloinkas mahtoi muuten poltella siitä naapuripedin miehen tarjoamaa tupakkaa ? :roll: Ei siis mitään viiveellä tapahtunutta tajunnantason laskun merkkejä näkyvissä.

HS 9.6.1960

Valoisia ajatuksia jo Gustafssonin perheessä

Gustafssonien talossa Hämeenkylän Askelassa alkaa elämä jo näyttää jonkin verran valoisammalta. Valoisia ja toivehikkaita olivat rouva Helga Gustafssonin ajatukset poikansa tulevaisuudesta ja kohtalosta eilen illalla hänen kertoessaan aamuisesta käynnistään SPR:n sairaalassa.

Nils makasi aamulla klo 9 aikaan jo toisten potilaitten kanssa ja kolmen päivän aikana hänen vointinsa on parantunut nopeasti, kertoo rouva Gustafsson.
Matlock
Christopher Lorenzo
Viestit: 1515
Liittynyt: Pe Marras 02, 2007 5:18 pm
Paikkakunta: Helsinki

Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Matlock »

Misri kirjoitti:Ehkä tämä Xerxesin nimeämä "legenda", ei kyennyt näkemään sitä arkista tosiasiaa, että muistamatonta voi myöskin esittää.
.
Olen jo sata kertaa todennut, että erilaisia muistiaukkoja syntyy traumaattisista psykologisista syistä äläkä ala taas viisastella, että vain murhaajille. Kyllä niitä väkivallan uhrit, kuten lähisukulaisenikin on kokenut, saavat.
Pasilan mies.
rootbeer
Harjunpää
Viestit: 292
Liittynyt: Pe Helmi 24, 2012 7:22 am

Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja rootbeer »

Esim. sotahistoria on täynnä muistinmenetyksiä ilman fyysisiä vammoja.Teeskenneltyäkö,tuskin?Samoin vakavat onnettomuudet,jopa vain vakavilta vaikuttavat onnettomuudet,ovat aiheuttaneet uhreille ja jopa sivullisille muistinmenetyksiä.
Misri
Jessica Fletcher
Viestit: 3450
Liittynyt: La Marras 22, 2008 11:05 am

Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Misri »

^Joo tietenkin voi syntyä psyykkisistä syistä, sitä en kiistä. Sanoihan Lauermakin oikeudessa, seuraavaa;

" Lauerma piti hyvin epätodennäköisenä sitä, että Gustafssonilla olisi ollut molemmat muistikatkokset, etenkin kun elimellinen katkos on ollut poikkeuksellisen pitkä. Lauerman mukaan myös traumaattisen tilanteen torjuminen voi aiheuttaa psykogeenisen muistikatkoksen.

Syyttäjä kysyi Lauermalta myös, voiko muistikatkosta teeskennellä.

- Kyllä. Syynä on yleensä se, että sen avulla voi saavuttaa jotain etua, tämä vastasi"

Eli asiantuntijat Lauerma ja Juha Öhman olivat samaa mieltä tästä elimillisestä muistikatkosta. Öhman perusteli vielä lisäksi omaa kantaansa verettömällä aivoselkäydin näytteellä.

Elimillinen muistikatkos vaati aina aina tuekseen jonkun neurologisen muutoksen, viitteen aivovammasta. Sellaista ei löytynyt ja kuten Öhman lausunnossaan totesi selkäydinnäyte oli veretön.
Avatar
Xerxes
Axel Foley
Viestit: 2214
Liittynyt: Ma Huhti 15, 2013 12:11 am

Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Xerxes »

Kommentoin tuonne väliin Misrin arvioita:
Misri kirjoitti:^Joo tietenkin voi syntyä psyykkisistä syistä, sitä en kiistä. Sanoihan Lauermakin oikeudessa, seuraavaa;

" Lauerma piti hyvin epätodennäköisenä sitä, että Gustafssonilla olisi ollut molemmat muistikatkokset, etenkin kun elimellinen katkos on ollut poikkeuksellisen pitkä. Lauerman mukaan myös traumaattisen tilanteen torjuminen voi aiheuttaa psykogeenisen muistikatkoksen.

Nimenomaan traumaattinen tilanne voi aiheuttaa psykogeenisen muistikatkoksen. Esim. tässä tapauksessa hyökkäyksen kohteeksi joutuminen ahtaassa teltassa, josta ei voinut paeta.

Syyttäjä kysyi Lauermalta myös, voiko muistikatkosta teeskennellä.

- Kyllä. Syynä on yleensä se, että sen avulla voi saavuttaa jotain etua, tämä vastasi"

Totta kai voi teeskennellä. Tässä kyseisessä tapauksessa ei ole varmaa tietoa, oliko muistiaukko todellinen vai teeskennelty. Siitä ei ole näyttöä.


Eli asiantuntijat Lauerma ja Juha Öhman olivat samaa mieltä tästä elimillisestä muistikatkosta. Öhman perusteli vielä lisäksi omaa kantaansa verettömällä aivoselkäydin näytteellä.

Mutta Tenovuo omassa esityksessään osoitti, että veretön selkäydinnäyte ei takaa sitä, että potilaalla ei voisi olla aivovammaa. Joissakin aivovamman lajeissa verta selkäydinnesteessä voi olla, toisissa ei. Sillä siis ei voi testata onko aivovammaa vai ei. Tämän on myöntänyt myös Öhman.

Elimillinen muistikatkos vaati aina aina tuekseen jonkun neurologisen muutoksen, viitteen aivovammasta. Sellaista ei löytynyt ja kuten Öhman lausunnossaan totesi selkäydinnäyte oli veretön.

Mutta Öhman lausui myös, että ns. diffuusissa aivovammassa kuvauksissa ei aina näy mitään, vaikka aivovamma on olemassa. Elimellinen muutos voi olla olemassa vaikka sitä ei havaita. Myös tavanomainen aivoruhje voi kadota ajan kanssa näkymättömiin. Täällä esitettiin tutkimus, jossa seurattiin potilaita, joilla oli useita aivoruhjeita. Tilannetta seurattiin kahdella eri kuvantamismenetelmällä. Yksi aivoruhje katosi ajan myötä molempien kuvaustapojen näkökentästä. Sitä ei enää ollut. Tuo tutkimus oli englannin kielinen, mutta satun ymmärtämään englantia sen verran, että luin tuon tukimuksen perusteellisesti. Niin siinä kävi, vaikka tutkimuksen tänne lähettänyt väitti vastaan. Mutta niin siinä tutkimuksessa kerrottiin.
awa
Angus MacGyver
Viestit: 6796
Liittynyt: Su Huhti 08, 2007 10:53 pm

Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja awa »

Xerxes kirjoitti:Nimenomaan traumaattinen tilanne voi aiheuttaa psykogeenisen muistikatkoksen. Esim. tässä tapauksessa hyökkäyksen kohteeksi joutuminen ahtaassa teltassa, josta ei voinut paeta.
Kestääkö se muistikatkos kolme viikkoa? Gustafsson kertoi, että ei kolmeen viikkoon tiennyt mitä oli tapahtunut.
Xerxes kirjoitti: Mutta Tenovuo omassa esityksessään osoitti, että veretön selkäydinnäyte ei takaa sitä, että potilaalla ei voisi olla aivovammaa. Joissakin aivovamman lajeissa verta selkäydinnesteessä voi olla, toisissa ei. Sillä siis ei voi testata onko aivovammaa vai ei. Tämän on myöntänyt myös Öhman.
Kyllä Tenovuo oli oikeassa. Aivotärähdyksessä ei verta selkäydinnesteeseen erity. No - Tenovuo kikkaili tällä aivovamma -termillä jopa niin taitavasti, että laamanni joukkoineen kuvitteli, että aivotärähdys ei ole aivovamma ollenkaan. Taitavasti harhautettu.

Xerxes kirjoitti:Täällä esitettiin tutkimus, jossa seurattiin potilaita, joilla oli useita aivoruhjeita. Tilannetta seurattiin kahdella eri kuvantamismenetelmällä. Yksi aivoruhje katosi ajan myötä molempien kuvaustapojen näkökentästä. Sitä ei enää ollut. Tuo tutkimus oli englannin kielinen, mutta satun ymmärtämään englantia sen verran, että luin tuon tukimuksen perusteellisesti. Niin siinä kävi, vaikka tutkimuksen tänne lähettänyt väitti vastaan. Mutta niin siinä tutkimuksessa kerrottiin.
Jostakin voisi löytyä heprean kielinen tarina kolmipäisestä lampaasta. Voisikohan sitä jotenkin käyttää tässä Gustafssonin tapauksessa aivovamman todennäköisyyttä osoittavana tekijänä?

Niin - ei kannata keräillä yksittäisiä liirum laarun tutkimuksia maailmalta, kun meillä on kotisuomessakin vastaavia esimerkkejä tuhansia. Siis kasvomurtumia ja niistä seuranneita aivoruhjeita. Lisäksi tuon kaltaisiin yksittäisiin tapauksiin liittyy enemmän kuin todennäköisesti tutkinnallinen virhe.

Xerxes, yksittäinen englanninkielinen "tapaus" lähinnä naurattaa.
Misri
Jessica Fletcher
Viestit: 3450
Liittynyt: La Marras 22, 2008 11:05 am

Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Misri »

^ Joo ei yhteen päähän oikein mahdu kahta muistiaukkoa yhtäaikaa. kyllä traumaattinen kokemus voi aiheuttaa lyhytkestoisen muistiaukon, se on psyyken torjuntakeino suojata ihmisen mieltä. Että ihminen ehtii sulatelle järkyttävää asiaa. Sen sijaan Trauman vakavampi muoto, joka on jo psykiatrinen häiriötila. Sellaista en usko NGllä olleen. Koska se on siitä pirullinen kun se jää niinkuin päälle laahaamaan. Ihminen elää sitä traumaansa kellon ympäri. Sellainen tila uuvutta ihmisen nopeasti ja saattaa jopa johtaa itsetuhoon. Silloin kun NG pidätettiin, niin telkkarissa yksi psykologi nainen arvio sitä miten mies on jaksanut elää niin raskaan asian kanssa. Tämä psykologi esitti, että ihmisen psyyke kykenee luomaan toisen persoona todellisuuden jonka kanssa kykenee elämään sovussa mieleterveyden järkkymättä. Nämä sivupersoonat on kyllä tunnettu asia psykologiassa.

Niin aivovammojen sijainnilla on tietenkin merkitystä, mihin kohtaan, aivokudoksessa aivoruhja syntyy. sijoittuuko ruhje jollekin stratekiselle alueelle/tärkeitä elintoimintoja säätelevään keskukseen, vaiko vähemmän tärkeällä alueelle. Sama juttu on myöskin näissä Diffuusi vammoissa. Eli näkisin, että lievät aivoruhjeet ja yksittäiset soluvauriot voivat kyllä hävitä jälkiä jättämättä.
Avatar
Xerxes
Axel Foley
Viestit: 2214
Liittynyt: Ma Huhti 15, 2013 12:11 am

Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Xerxes »

Kommentoin tuonne väliin:
Misri kirjoitti:^ Joo ei yhteen päähän oikein mahdu kahta muistiaukkoa yhtäaikaa. kyllä traumaattinen kokemus voi aiheuttaa lyhytkestoisen muistiaukon, se on psyyken torjuntakeino suojata ihmisen mieltä.

Kyllä muistiaukkoa voi olla samanaikaisesti kahtakin tyyppiä, ei mikään sitä estä. Muuten tuo Misrin toteamus on hyvä.


Että ihminen ehtii sulatelle järkyttävää asiaa. Sen sijaan Trauman vakavampi muoto, joka on jo psykiatrinen häiriötila. Sellaista en usko NGllä olleen. Koska se on siitä pirullinen kun se jää niinkuin päälle laahaamaan. Ihminen elää sitä traumaansa kellon ympäri. Sellainen tila uuvutta ihmisen nopeasti ja saattaa jopa johtaa itsetuhoon. Silloin kun NG pidätettiin, niin telkkarissa yksi psykologi nainen arvio sitä miten mies on jaksanut elää niin raskaan asian kanssa. Tämä psykologi esitti, että ihmisen psyyke kykenee luomaan toisen persoona todellisuuden jonka kanssa kykenee elämään sovussa mieleterveyden järkkymättä. Nämä sivupersoonat on kyllä tunnettu asia psykologiassa.

Jotkut kykenevät elämään melkein minkä kanssa tahansa, mutta tässä tapauksessa hyvin saattaa olla myös tilanne, että henkilö tuntee itsensä täysin syyttömäksi ja tästä syystä on mieli rauhallinen ja hyvä omatunto.


Niin aivovammojen sijainnilla on tietenkin merkitystä, mihin kohtaan, aivokudoksessa aivoruhja syntyy. sijoittuuko ruhje jollekin stratekiselle alueelle/tärkeitä elintoimintoja säätelevään keskukseen, vaiko vähemmän tärkeällä alueelle. Sama juttu on myöskin näissä Diffuusi vammoissa. Eli näkisin, että lievät aivoruhjeet ja yksittäiset soluvauriot voivat kyllä hävitä jälkiä jättämättä.

Erittäin hyvä Misri! Juuri noin. Selkäydinnesteen verettömyys ei johdu siitä onko kysymyksessä aivoruhje vai aivotärähdys vaan siitä, missä osassa aivoja viallinen kohta on ja minkä tyyppinen vamma (Huom! awa). Voi olla myös aivoruhje. Näinhän spesialisti oikeudessa todisti. Tuokin on hyvä havainto ja totta, että ainakin lievät aivoruhjeet voivat myös kadota, kuten se pätevä tutkimus osoitti. Jos jossakin vaikkapa 40 vuoden jälkeen näkyy "hitaan toiminnan aluetta" niin ei voida päätellä varmuudella, mistä se on aiheutunut. Tällainen alue on löytynyt myös kyseisen potilaan päästä, mutta se ei enää todista mitään varmaa. Lisäksi voidaan mainita ortopedi Hirvensalon todenneen, että kysymyksessä voi olla aivotärähdys TAI lievä aivoruhje. Lieneekö awa tämän lukenut? Siis myös Hirvensalo piti aivoruhjetta mahdollisena - päinvastoin kuin awa. Näyttää siltä, että tässä asiassa Misri on perehtynyt lähteisiin paremmin kuin awa. Vaikka käräjäoikeuden tuomio ei suoraan sanoisi, mikä vamma oli kysymyksessä, niin rivien välistä arvioiden se on pitänyt Tenovuon kantaa oikeana, ja samoin diagnoosin kirjoittajan kantaa ainakin hyvin todennäköisesti oikeana, vaikka ei sitä suoraan kerro. Ainakin diagnoosi jäi kumoamatta.

Matlock
Christopher Lorenzo
Viestit: 1515
Liittynyt: Pe Marras 02, 2007 5:18 pm
Paikkakunta: Helsinki

Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Matlock »

Misri kirjoitti:^ Niin aivovammojen sijainnilla on tietenkin merkitystä, mihin kohtaan, aivokudoksessa aivoruhja syntyy. sijoittuuko ruhje jollekin stratekiselle alueelle/tärkeitä elintoimintoja säätelevään keskukseen, vaiko vähemmän tärkeällä alueelle. Sama juttu on myöskin näissä Diffuusi vammoissa. Eli näkisin, että lievät aivoruhjeet ja yksittäiset soluvauriot voivat kyllä hävitä jälkiä jättämättä.
Tässä tosiaan asiaa. Kysyin nimittäin tätä asiaa aikoinaan työpaikkani erittäin kokeneelta ja ansioituneelta radiologilta ja painotti juuri tuota sijaintia. Totesi vanhojen aivoruhjeiden näkyvän magneetissa huonosti ja sijainnin vaikuttavan tuohon näkymiseenkin.
Pasilan mies.
Vastaa Viestiin