Gustafssonin vammat (ketju 2)

[Misri]

^Xerxes kirjoitti^: "Tuo ilmaus "ei kovin todennäköisenä" tarkoittaa juuri sitä, että se on kuitenkin mahdollista lausujan mielestä".

Näinhän se Hirvensalo nimenomaan totesi: *Mahdollisuudet* saada jonkinasteinen aivovamma, kuvatun kaltaisilla vammoilla mitä oli NGllä on suomalaistutkimuksen mukaan 1-2% luokkaa. Huom! Jonkinasteinen aivovamma.

[Xerxes]

^Xerxes kirjoitti^: "Tuo ilmaus "ei kovin todennäköisenä" tarkoittaa juuri sitä, että se on kuitenkin mahdollista lausujan mielestä".

Näinhän se Hirvensalo nimenomaan totesi: *Mahdollisuudet* saada jonkinasteinen aivovamma, kuvatun kaltaisilla vammoilla mitä oli NGllä on suomalaistutkimuksen mukaan 1-2% luokkaa. Huom! Jonkinasteinen aivovamma.

Nyt Misri ei ole ymmärtävinään!

Hirvensalo on myös todennut, "merkittävän aivovamman mahdollisuutta ei voida täysin sulkea pois". Tuo ilmaus koski juuri tätä tapausta. Tuo "merkittävä aivovamma" tarkoittaa muuta kuin aivotärähdystä. Älä sekoita Kontion arvioita tähän. Hän on hammaslääkäri-leukakirurgi ja se on hänen alaansa. Hirvensalo on ortopedi, Öhman neurokirurgi, ja Tenovuo neurologi ja varmasti tämän joukon tunnetuin aivovammaspesialisti. Luulenpa, että Kontion arviota ei edes käräjäoikeus ottanut kovin vakavasti. Hän on tosiaan hammaslääkäri-leukakirurgi. Se on hänen alaansa.

[Matlock]

Sinänsähän tämä vammakeskustelu on ihan turhaa ja älytöntä. Millään muulla ei ole merkitystä kuin sillä, oliko NG kykenevä hakemaan apua ja/tai piilottamaan tavarat.

Jos joku onnistuu vakuuttamaan minut siitä, että NG oli varmasti tai äärimmäisen todennäköisesti kyvytön liikkumaan teltalta, suljen pois mahdollisuuden, että hän olisi yksin ilman apuria tehnyt surmat. Silloin ei ole mitään merkitystä vaikka hän olisi tanssinut ripaskaa ambulanssissa.

Vastaavasti jos joku onnistuu vakuuttamaan minut siitä, että NG olisi varmasti tai äärimmäisen todennäköisesti pystynyt hakemaan apua, pidän juttua selvitettynä vaikka hänet olisi sairaalassa julistettu kuolleeksi.

Pointit on siinä, ettei SYYLLÄ, miksi hän on ollut toimintakykyinen tai toimintakyvytön ole sinänsä mitään väliä. Toimintakyky tai - kyvyttömyys on ihan yhtä tärkeää johtui se alkoholista tai selvyydestä, vammoista tai terveydestä, shokista tai rauhallisuudesta.

Rtakaisevaa on siis liikuntakyky noina muutamana aamun tunteina, ei sinänsä se, oliko hänellä aivoruhje vai ei ja miten paha.

[Misri]

^ Aivan, toimintakyky on se villakoiran ydin tässä jutussa. Ja sitähän asiantuntijoiden toimesta yritettiin todistella näillä vammoilla puolesta ja vastaan. Ja sama se on täälläkin, ei sitä toimintakykyä voi perustella ilman, että käytäsiin näitä NGn vammoja ja vammatietoja lävitse. Se syykin nyt vain tuli ilmeseksi, koska NGlläkin oli päänaluella näitä vammoja. Ja kun tätä alkoholimääritystäkään ei aikoinaan hänelle tehty, niin nämä vammat saivat sen pääroolin tarkastellessa toimintakykyä. Nämä vammat olisi pitänyt tutkia jo 60-luvulla. Mutta sitä ei tehty. Tietysti ymmärrän, että tämä vammakeskustelu käy sellaisten kirjoittajien hermoille jotka eivät tästä ole niin kiinnostuneita. Ja tunnustan, etten minäkään tätä niin kaipaa. Mutta tämä on siinä mielessä tarpeellinen, koska se kuuluu olennaisesti tähän juttuun. Näitä Bodomin-surmia ei voi kokonaisvalaisesti tarkastella jos jättää siitä jonkin teeman paitsioon. Eikä silloin myöskään löydä niille perusteluilleen katetta jos ei perehdy näihinkin vammatietoihin perusteellisesti.

[Nätti_Jussi]

Misri en edellenkään ymmärrä, miten olet voinut varmuudella sulkea ulkopuolisen murhaajan mahdollisuuden pois. Painottaen sanaa varmuus. Tässä Bodomin jutussa on hyvin vähän varmaa. Bodom on keskellä luontoa, joten hyvin todennäköisesti paikalla on ollut ulkopuolinen. Murhapaikalta poistuminen on ollut kätevää ja nopeaa. Kyseessä ei ole mikään Ulvilan murhatalo, jossa "huppumies" poistuu rikotusta ikkunasta.

[Misri]

^Xerxes kirjoitti^: "Tuo ilmaus "ei kovin todennäköisenä" tarkoittaa juuri sitä, että se on kuitenkin mahdollista lausujan mielestä".

Näinhän se Hirvensalo nimenomaan totesi: *Mahdollisuudet* saada jonkinasteinen aivovamma, kuvatun kaltaisilla vammoilla mitä oli NGllä on suomalaistutkimuksen mukaan 1-2% luokkaa. Huom! Jonkinasteinen aivovamma.

Nyt Misri ei ole ymmärtävinään!

Hirvensalo on myös todennut, "merkittävän aivovamman mahdollisuutta ei voida täysin sulkea pois". Tuo ilmaus koski juuri tätä tapausta. Tuo "merkittävä aivovamma" tarkoittaa muuta kuin aivotärähdystä. Älä sekoita Kontion arvioita tähän. Hän on hammaslääkäri-leukakirurgi ja se on hänen alaansa. Hirvensalo on ortopedi, Öhman neurokirurgi, ja Tenovuo neurologi ja varmasti tämän joukon tunnetuin aivovammaspesialisti. Luulenpa, että Kontion arviota ei edes käräjäoikeus ottanut kovin vakavasti. Hän on tosiaan hammaslääkäri-leukakirurgi. Se on hänen alaansa.

Xerxes, ei nyt itse edes haluaa ymmärtää. Olkoon tuo tutkimuslausunto matalaenergisistä vammoista Kontion alunalkaen lanseeraama, mutta Hirvensalo käytti sitä myös itse. Mikä onkin luonnollista ja tulee hyvin esiin Hirvensalon lausunnosta joka on etp:stä. Koska Hirvensalo toimi ryhmän kokoajana, joten hän delekoi näiden muiden kanssa, ja kaikki ryhmän jäsenet olivat oman alansa erikoislääkäreitä. Niin on luonnollista, että hän omassa lausunnoissaan toi esiin myös näiden ryhmän kahden muun lääkärin näkemyksiä. Ja kun lukee tuon kys. lausunnon tuomiosta kokonaan, josta sinä olet jostain syystä ehkä tarkoituksellisestikin lainannut vain sen alun. Niin ymmärtää sen koko kokonaisuuden, jossa Hirvensalo perustelee kantaansa todennäköisyyksillä katsottuna. Eli hän kumoaa ne mahdollisuudet todennäköisyyksillä joita hän siinä luettelee. Ja ne eivät ole milläänlailla ristiriidassa hänen muiden lausuntojensa ja sanomisiensa kanssa. Eli tämä on nyt ihan ikoma Xerxesin päiväunikuvitelma, jolle ei löydy mitään perustetta. Tuo mitä mainitsit, ettei "käräjäoikeus ottanut muka vakavasti leukakirurgi R. Kontion asiantuntijatodistaja lausuntoa". On törkeä herja! Kontio on arvostettu lääkäri, ja on saanut tunnustusta työstään myöskin ulkomailta.

[Misri]

Misri en edellenkään ymmärrä, miten olet voinut varmuudella sulkea ulkopuolisen murhaajan mahdollisuuden pois. Painottaen sanaa varmuus. Tässä Bodomin jutussa on hyvin vähän varmaa. Bodom on keskellä luontoa, joten hyvin todennäköisesti paikalla on ollut ulkopuolinen. Murhapaikalta poistuminen on ollut kätevää ja nopeaa. Kyseessä ei ole mikään Ulvilan murhatalo, jossa "huppumies" poistuu rikotusta ikkunasta.

Eli kokonaisuutena arvioiden NGn vammoja ei voi pitää erityisen vaikeina, näyttöä merkittävästä aivoruhjeesta ei ole olemassa ( tämä on lääketieteelinen fakta). Näin se vain kaikkien todennäköisyyksien mukaan on.

Aivoruhje (contusio cerbri) Aivoruje on aina merkittävän tasoinen aivovamma, aivoruhje syntyy kun päähän kohdistunut ulkoinen voima on niin voimakas, että aivokudokseen syntyy ruhjepesäke. Jos päähän kohdistunut isku aiheuttaa ruhjepesäkkeen aivokudokseen, kys. aivoalue on osittain menetetty. Iskun aiheuttama vamma aivossa on pysyvä. - Tämän asian varmistivat myös nämä uudet kuvaukset mitä NGlle tehtiin, niissä ei näkynyt mitään merkkejä, viitteitä vanhasta aivoruhjeesta.

[Xerxes]

Lääkärien mielipiteitä käräjäoikeuden tuomioin mukaan:

Ortopedi Eero Hirvensalon vahva osaamisalue on tietysti ortopedia, ei esim. aivovammat. Käräjäoikeuden tuomion mukaan ortopedi Hirvensalo on siis todennut: Näin ollen ei voida pitää kovin todennäköisenä, että Gustafssonilla olisi ollut merkittävä aivovamma, mutta missään tapauksessa sitä ei voida täysin poissulkea. Tietysti tämä tarkoittaa sitä, että hän ei pidä merkittävän aivovamman mahdollisuutta kovin todennäköisenä, mutta kylläkin mahdollisena. Ei tuota voi muuten tulkita. Kai mies on sanojensa takana, niin ainakin käräjäoikeus ja lukijat ovat tulkinneet ja tulkitsevat jatkuvasti. Ei sitä voi muuten selittää. Selvä tapaus.

Edelleen käräjäoikeuden tuomion mukaan neurokirurgi Öhman on todennut: On mahdollista, että Gustafssonilla on ollut aivovamma ja että Gustafsson on ollut vammat saatuaan tajuton ja liikuntakyvytön, mutta sellainen aivovamma, josta Gustafssonille olisi aiheutunut 3-5 vuorokauden pituinen muistiaukko ei ole ollut todennäköinen. Kysymykseen kuinka pitkä muistiaukko olisi voinut olla Öhman ei ole ottanut kantaa. Kukaan ei ole nähnyt, onko G ollut tajuton ja kuinka kauan mahdollinen tajuttomuus on kestänyt. Sitä ei varmuudella tiedetä. Huomaa Misri! Öhman myöntää mahdolliseksi, että G on ollut tajuton ja liikuntakyvytön. Öhmanin mielestä muistiaukko on vain muuhun verrattuna liian pitkä. Käyttää kuitenkin sanaa "todennäköinen" ei siis tyrmää edes noin pitkää muistiaukkoa täydellisesti. On mahdollista, että todellinen muistiaukko onkin lyhyempi, oleskelu sairaalassa lääketokkurassa, on voinut pidentää muistiaukkoa oman mielen mukaan. Torstaina G on kuitenkin yrittänyt ylös sängystä ja kaatunut lattialle, josta hoitajat nostivat hänet takaisin, ja hänet sidottiin sänkyyn, jotta hän ei pääsisi siitä pois. Lehtitiedon mukaan potilas sai poistua sängystä omin avuin vasta 14. kesäkuuta, eli 9. päivää sairaalan tulon jälkeen. Vammautunut korva aiheutti todennäköisesti tasapainovaikeuksia. Korva leikattiin myöhemmin. Olisi ollut mielenkiintoista kuulla, mikä olisi ollut Öhmanin mielipide siihen, onko G voinut viedä tavarat piiloon ja kuljettaa kengät niinkin kauas. Minusta näyttää melko varmalta, että kenkiä ei kuljetellut G. Siihen toimenpiteeseen sopisivat paremmin esim. lintupojat.

Edelleen käräjäoikeuden tuomion mukaan neurologi Olli Tenovuo on esittänyt: Kun voimat ovat riittäviä aiheuttamaan murtumia kasvojen keski ja yläosaan myös merkittävän aivovamman syntyminen on odotettavissa. Aivovamman olemassaoloa tukeva objektiivinen tieto on myös aivosähköfilmissä 16.6.1960 todettu laaja-alainen diffuusirajainen hitaan toiminnan alue vasemmassa aivopuoliskossa. Aivoselkäydinnesteen verettömyys ei osoita mitään aivovamman olemassaolosta. Tuosta ilmenee sellainenkin seikka, että selkäydinnesteen verettömyys ei kerro sitä, että ei ole aivovammaa, vaikka Misri sitä joka väliin tuputtaa. Myös tämä "matalaenerginen ja korkeaenerginen" on sanoilla kikkailua, sillä tiedetään esim. sellainen seikka, että voi olla aivovamma, vaikka missään ei havaita päällepäin mitään vammaa. Vamma voi olla myös pelkästään aivoissa. Esim. nyrkkeilyssä raju tyrmäys ei välttämättä aiheuta mitään ulkoisia vammoja, mutta voi silti aiheuttaa aivovamman. Ei ole sellaista suoraa riippuvuutta, niinkuin täällä on esitetty, että tietyillä ulkoisilla vammoilla aiheutuu tietyn tasoinen aivovamma. Aivovamma voi syntyä myös ilman mitään ulkoisia vammoja, ja joskus melkoiset ulkoiset vammat eivät aiheuta mitään aivovammaa. Ulkoiset vammat eivät eivät suoraan kerro mahdollisen aivovamman vakavuusastetta. Ja selvästi sanottuna: Ulkoisista vammoista ei voi suoraan päätellä mahdollisen aivovamman vaikeusastetta. Yksittäiseen tapaukseen ei tilastotieto auta. Sanotaan VALHE - EMÄVALHE - TILASTO , tätä kaavaa taisi Kontio käyttää, mutta se ei mennyt perille käräjäoikeuden jäseniin. Painavimpia olivat tietysti aivovammojen spesialistien Tenovuon ja Öhmanin arviot.

[Misri]

^ Xerxes, tietosi aivovammoista ovat puuttelliset. Vammaenergialla on merkitystä vammoja arvioitaessa tämä on fakta. NGn vammat olivat kiistatta matalaenergisen voiman tuottamia. Ja sellaiseksi ne on NGn vammat tutkineen lääkärin toimesta myöskin todettu. Ja sellaisilla vammoilla suomalaisen tutkimuksen mukaan mad. saada jonkunasteinen aivovamma on 1-2% luokkaa. "Leukaluun keskialueen murtuma on tyypillinen iskuvamman seuraus. Näitä vammoja nähdään erityisesti nyrkiniskujen ja potkujen aiheuttaminnäin näin on todennut NGn vammat tutkinut leukakirurgi R. Kontio lausunnossaan joka on luettavissa kokonaisuudessaan etp:stä. Eli nämä ovat niitä tyypillisiä leukaluun murtumakohtia näissä ns. snagari vammoissa. Ne on tuotettu pelkästään fyysistä voimaa käyttäen, siksi asiantuntijat käyttävät niistä sanontaa matalaenergisen voiman tuottamia vammoja Jos NG olisi saanut kys. vammansa esim. liikenneonnettomuudessa joka aiheuttaa korkeaenergisiä vammoja. Niin silloin vastaavaavat vammat olisivat aiheuttaneet myöskin suurienergisiä vammoja.

Jokainen jolla on halua, ymmärrystä, ymmärtää sen, että NGn vammat tutkittiin tarkoin, mitään piilovammoja ei ollut. Nämä vammat olivat tyypillisiä pahoinpitelyvammoja ja on erittäin harvinaista saada tämäntasoisilla vammoilla merkittävä aivovamma, johon kuuluisi pidempikestoinen tajuttomuus ja siten täydellinen toimintakyvyn menetys. Sairaskertomusmerkintöjen ( aikalaismerkintä) mukaan, potilas on toipunut vammoistaan verraten nopeasti lukuunottamatta muistamattomuutta. Eli potilaan vammaprofiili ei todellakaan vastannut sitä hengenvaarallista vammautumisen kuvaa, mitä julkisuudessa on ennen tätä uutta tutkimusta annettu.

Eli kokonaisuutena arvioiden NGn vammoja ei voi pitää erityisen vaikeina, näyttöä merkittävästä aivoruhjeesta ei ole olemassa ( tämä on lääketieteelinen fakta). Näin se vain kaikkien todennäköisyyksien mukaan on.

Aivoruhje (contusio cerbri) Aivoruje on aina merkittävän tasoinen aivovamma, aivoruhje syntyy kun päähän kohdistunut ulkoinen voima on niin voimakas, että aivokudokseen syntyy ruhjepesäke. Jos päähän kohdistunut isku aiheuttaa ruhjepesäkkeen aivokudokseen, kys. aivoalue on osittain menetetty. Iskun aiheuttama vamma aivossa on pysyvä. - Tämän asian varmistivat myös nämä uudet kuvaukset mitä NGlle tehtiin, niissä ei näkynyt mitään merkkejä, viitteitä vanhasta aivoruhjeesta.

Tämä , että lainaat tuomiosta tänne noita tynkälausuntoja ja se, että vielä teet niissä olevista asiantuntijoiden sanomisista omat versiosi. On paheksuttavaa, eikä sitä saisi sallia keskustelussa. Asiantuntijalausunnot, vaikka niissä ei lukisikaan, että niitä saa lainata vain kokonaan. Tulisi asiallisen keskustelutavan mukaan pyrkiä lainamaan kokonaan, tai ainakin mainita se, että lainaus on osittainen..

[Matlock]

Misri päättelee jotenkin niin, että liian pitkä muistiaukko jotenkin todistaisi vakavan aivovamman mahdottomuuden. Tuon logiikan mukaan vaikkapa polvessa ei voi olla nivelrikkoa, koska huimaus, muistikatko tai jokin muu vakava oire ei sovi siihen. Aivan omituista logiikkaa.

Kuka tahansa pystyy asiantuntijalääkäreiden lausunnoista lukemaan, että vakavakin aivovamma on mahdollinen joskin ei todennäköinen. Vaikka misri vänkäisi loputtomiin, se ei siitä miksikään muutu. Sinänsä en tiedä, onko koko kysymys edes kovin oleellinen, jos ja kun NG on saattanut olla nuo muutamat aamun tunnit toimintakyvytön ilman vakavaa aivovammaakin.

Ja vielä kerran:Vanhat aivovammat näkyvät magneetissa huonosti. Sitäpaitsi Tenovuo havaitsi pientä varjostumaa aivoissa.

[Misri]

^ Nämä tarkat kuvaukset aivojen tietokonetomografia ja magneettikuvaukset, ovat nykyisin niin tarkkoja, että jos aivokudoksessa on joskus ollut aivoruhjepesäke, niin se vanha jälki näkyy kyllä näissä kuvauksissa jos siellä sellainen olisi ollut.. Näitä kys, olevia kuvia tulkitsi kaksi radiologia joista toinen oli nimenomaan erikoistunut neuroradiologiaan. Muistiaukko voi olla pitkä, mutta jos se olisi elimillisestä syystä johtuva, sen tueksi pitäisi aina löytyä jokin neurologinen muutos. Jos sellaista ei löydy sille muistiaukolle on haettava jokin muu selittäjä kuin merkittäväntasoinen aivovamma.

- Matlock, tulkitsiojoita on moneen ja se taas riippuu tulkitsijan omista tarkoistuperistä.

[Xerxes]

Näin ollen ei voida pitää kovin todennäköisenä, että Gustafssonilla olisi ollut merkittävä aivovamma, mutta missään tapauksessa sitä ei voida täysin poissulkea.

Tuo Hirvensalon lause on käräjäoikeuden tuomiossa juuri tuollaisena, ja se sisältää kokonaisen ehyen ajatuksen. Tuosta näkee juuri sen tärkeän asian, että myös Hirvensalo pitää merkittävää aivovammaa mahdollisena, joskaan ei hänen mielestään todennäköisenä. Se on sanasta sanaan juuri noin. Sivukaupalla lainaamalla ja tulkitsemalla tuo pääasia uppoutuu turhaan massaan.

[Misri]

^ Xerxes, lainaa nyt Hirvensalon sanomiset sieltä tuomiosta kokonaan tänne. Vai onko siinä jokin vaikeus? Hirvensalo siinä nimeomaan kumosi todennäköisyyksillä katsottuna mahdollisen merkittävän tasoisen aivovamman.

Tässä vielä niitä todennäköisyyksiä joilla Hirvensalo perusteli näkemyksiään käräoikeudessa.
Hirvensalon mukaan vanhat asiakirjat kertovat Gustafssonin tajunnan tilan olleen alentuneen 4-5 päivää. Gustafssonia oli kuvattu uneliaaksi.
Tajuttomuus poikkeuksellisen pitkä

- Tajuttomuuden kesto on poikkeuksellisen pitkä, mutta mitään jälkiseuraamuksia ei ole kuitenkaan ollut. Tajuttomuusaika viittaa erittäin vaikeaan aivovammaan, mutta kaikki muu viittaa lievempään vammaan. Hirvensalon mukaan tajuttomuuden keston perusteella ei voi tehdä tässä tapauksessa päätelmiä vamman vakavuudesta.

- Tutkimusten mukaan hyvin harvoilla pahoinpitelyn uhreilla on aivovamma.

Hirvensalon mukaan Gustafssonilla sairaalassa kello 14 kuvatusta yninästä ja heikosta reagoinnista voi tehdä kaksi johtopäätöstä.

- Joko tajunnantaso on alentunut tai sitten henkilö ei halua vastata. Jos tajunnantaso olisi vielä noin monta tuntia tapahtuman jälkeen alentunut, niin kyseessä pitäisi olla vakava aivovamma.

- Tässä on ristiriita. Jos tajunnantaso on alentunut vielä iltapäivällä, se edellyttäisi syvää tajuttomuustilaa tapahtuma-aikaan".

Xerxesillä on ilmiömäinen kyky lukea lausuntoja omalla tavallaan. Ja ilmiömäinen kyky sekoittaa mahdollisuudet ja todennäköisyydet keskenään. Sekä ilmiömäinen kyky vääristellä asiantuntija todistajien lausuntoja.

[Matlock]

Hirvensalon diagnoosi on misrin tapaan tulkiten täysin järjetön: Vakavaa aivovamma ei ole, koska siitä ei ole merkkejä ja vakavaan aivovammaan viittaavien oireiden täytyy olla teeskenneltyjä, koska vakavaa aivovammaa ei ole. Kumminkin vakava aivovamma on mahdollinen .

[Misri]

^ Matlock, NÄINHÄN SE Hirvensalo sanoi oikeudessa. Tuon viimeisen lauseen mahdollisen hän kumosi tonnenäköisyyksillä.

Laitan tähän vielä näiden NGn vammoja tutkineiden asiantutijatodistajien lausuntoja.

" Bodom-oikeudenkäynnnissä syyttäjät marssittivat perjantaina käräjille lääkäreitä, joiden johtopäätökset Nils Gustafssonin vammoista sotivat toden teolla tämän kertomusten kanssa.

Eero Hirvensalo ja Juha Öhman kyseenalaistivat Gustafssonin kertomukset tajuttomuudesta ja muistinmenetyksestä. Hirvensalon erikoisalaa on ortopedia ja traumatologia, Öhmanin neurokirurgia.

- Useiden tuntien tajuttomuuden ja erittäin pitkän muistikatkoksen perusteella olisi pitänyt olla erittäin vaikea aivovamma, Hirvensalo sanoi.

Myös Öhmanista Gustafssonin vuorokausia pitkä "totaalinen blackout" tuntuu erikoiselta.

- Yleensä ihmisille jää muistisaarekkeita, hän totesi.

Lääkärit ovat käyneet läpi vanhat potilastiedot Krp:n pyynnöstä. Paha aivovamma olisi heidän mukaansa todennäköisesti jättänyt jälkensä.

Gustafsson ei kuitenkaan tarvinnut jälkihoitoa tai kuntoutusta, eikä viimevuotisessa magneettikuvauksessa löytynyt kuin tavallisia ikääntymisen merkkejä.

Öhmanin mukaan muistinmenetystä voi teeskennellä".