Gustafssonin vammat (ketju 2)

[Misri]

^ Se tiedetään, että näihin kondyylin nivelnastanmurtumiin liittyy verenvuotoa korvasta. Ja NGllä on todettu pienen luun murtuma korvakäytävässä. Mutta sitä tietoa meillä ei ole käytettävissä mitä hoitoa hän on siihen saanut? Se ei ilmene NGn vammat tutkineiden lääkäreiden lausunnoista, enkä ole siitä löytänyt mainintaa myöskään puolustuksen lääkäritodistajan lausunnosta. Näillä asiantuntijoilla on ollut kuitenkin käytössään korvaklinikan potilasta koskeneet tiedot. Kuitenkaan heistä kukaan ei ole viitannut kys. tietoon. Joten jäämme odottamaan tarkempia tietoja korvakäytävän luunmurtuman hoidosta..


Korvakäytävä

Korvakäytävän iho on sisäosiltaan ohut ja herkkätuntoinen. Korvakäytävään ei tulekaan työntää mitään esinettä aivan korvakäytävän suuta pidemmälle, koska muutoin aiheutetaan herkästi korvakäytävän tai tärykalvon vaurioituminen. Korvakäytävän ihon vaurioitumisesta on herkimmin merkkinä verenvuoto, joka ei yleensä kestä pitkään. Lääkärin suorittama korvan tarkastus on vaurion laajuuden arvioimiseksi on aiheellinen, mikäli korvakäytävään kohdistuneen vamman jälkeen korvasta tulee verta. Ainoastaan silloin, jos verenvuoto on lyhytaikaista, kuulossa ei ole häiriötä eikä korvasta ole ilmavuotoa, tarkistus ei ole tarpeen.

[Matlock]

Pointtihan on siinä, että juuri tuo verenvuoto saattoi aiheuttaa painetta tasapainoelimeen, mikä täsmäisi hyvin NG:n kuvaamaan kiertävään huimaukseen sairaalassa. Ja kun tuo paine poistuu, ongelmakin häviää kun sitä on täällä ihmetelty.

[Misri]

^ Kyllä minä tuon mainitsemasi mahdollisen "saattoi pointin" voinen ymmärtää. Mutta Xerxes puhui jostain leikkauksesta, siitä haluaisin tarkempia tietoa?

[Matlock]

Kolmen viikon osastohoito viittaisi leikkaukseen vaikka on toki mahdollinen ilmankin sitä. Molemmat tiedot olisi hyvä tarkistaa, mutta voi olla vaikeaa näin pitkän ajan kuluttua.

[Misri]

^ Tarkistus on hyvä aina tehdä tässäkin asiassa. Kuitenkin vaikuttaa siltä, että kun kukaan näistä lääkäreistä ei kys. asiasta ole meteliä nostanut, niin en oikein usko, että kyse voisi olla kovin merkittävästä asiasta. Tietysti tuollaiset verenvuodot on syytä hoitaa pois, ettei sinne korvaan pääse pesiytymään pahoja tulehduksia jotka voisivat vaikuttaa vaikkapa kuuloon.

[Misri]

^ Diffuusi = epätarkkarajainen, hajanainen, jäsentymätön, epäselvä, epätarkka. DAI eli diffuusi aksonivaurio on aivokudoksen aksonitason vamma, jossa ei ole sillä tavoin selkeää vauriokohtaa kuin esim. aivoruhjeessa, joka on diagnostisesti eri vamma.

DAI voi esiintyä aivoruhjeen tai aivotärähdyksen kanssa tai ilman niitä.

Elikkä kun katsotaan näiden asiantuntijalääkäreiden sanomiasia. Niin Tenovuo totesi, ettei veretön aivoselkäydinneste osoita merkittävää aivovamma. Ja hän perusteli näkemystään näillä diffutason aivovammoilla. Joka on siis diagnostisesti eri vamma kuin aivoruje. Joka aivoruhje siis on selkeästi määriteltävissä. Ylipäätään näitä solutason vaurioita on vaikea todeta. Ne voivat ollaa yksittäisen solun aksonin vaurioita tai laajalaisempia dai-tyyppisiä vaurioita. Ja nämä solutason vauriot ei näy aivoselkäydin näytteeissä, ellei ole konkreettista aivorujetta. Niinpä niillä oli turvallista kikkailla. Tosiasia kuitenkin on, ettei NGllä ole kyseistä minkääntasoista diffuusi soluvaurioita koskaan todettu. Sen sijaan Öhman perusti nimen omaan oman näkemyksensä tähän verettömään aivoselkäydinnäytteeseen ja totesi, että on hyvin epätodennäköistä, että näin vakavassa aivovammassa näyte olisi puhdas, vertön. Eli tämä veretön näyte antoi niin vahvan lääketieteellisen varmuuden siitä, ettei NGllä ole ollut sitä aivoruhjetasoista aivovamma. Eikä siitä aivoruhjeesta löytynyt myöskään mitään vanhaa jälkeä edes näissä uusissa mangeettikuvauksissa. Joten näkisin, että lääketieteellinen varmuus siitä saatiin 99,99% varmuudella.

[Matlock]

Tosiasia kuitenkin on, ettei NGllä ole kyseistä minkääntasoista diffuusi soluvaurioita koskaan todettu. .

Miten se olisi aikoinaan tai myöhemmin todettu?

[Xerxes]

LEIKKAUS KORVAAN

Olen kyllä nähnyt jossakin sen tiedon, että Hirvensalo oli havainnut G:n vasemmassa korvassa leikkausarven. Juuri nyt en sitä kohtaa ole löytänyt, mutta Palon kirjassa "Nils Gustafsson ja Bodomin Varjo" on toisen osapuolen kuvausta kyseisestä leikkauksesta. Huomaan kyllä, että Palo on vahvasti sillä omalla puolellaan aitaa, mutta selvää faktatietoa hän sentään ei kehtaa keksiä omasta päästään, eli leikkausta korvaan. Se varmaan pitää paikkaansa.:

" ..... Pian Nilsille tuli kutsu saapua hoitoon korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikalle. Vasenta korvaa särki, ja se vuoti yhä verta. Tasapaino oli huono ..... ..... ..... vanhemmat eivät uskaltaneet jättää häntä päiväksi yksin kotiin, vaan lähettivät hänet asumaan Espoon Mankkaalle isän sisaren luokse. Tädillä oli siellä maatila. Kuukauden Mankkaalla oleskelun jälkeen alkoi uusi sairaalakierros, kun korva leikattiin ja siitä poistettiin iskujen aiheuttama luupiikki. Hoito vei kolme viikkoa, mutta siihen verenvuoto loppui. Vasemman korvan kuulo jäi kuitenkin oikeaa huonommaksi, eivätkä lääkärit saaneet sitä koskaan normaaliksi. ..... ..... ..... ".

Pitänee paikkansa. Huomataan, että täysin oireettomaksi paraneminen kesti kauan - tai se ei tapahtunut koskaan täysin. Ei ollut niin kuin eräät kirjoittajat täällä ovat olettaneet. Pienempiä oireita jäi loppuelämäksi. Kyllä tässä asiassa voitaneen luottaa neurologi Paloon, olihan hän sentään ansiokkaan uran tehnyt lääkäri ja alan ammattilainen. Itse pidän Paloa rehellisenä miehenä, joskin olen eri mieltä siinä, että oliko Assmann se päärikollinen tässä rikoksessa. En pidä Assmannia todennäköisenä päätekijänä - tosin epäilen, että hän kyllä tiesi tästä rikoksesta jotakin, mutta ei kerro. Palolla oli hyvin voimakas tunne ja mielipide siitä, että syyllinen oli nimenomaan Assmann. Minä en ole siitä lainkaan varma. Myös Palo oli vain erehtyväinen ihminen niinkuin muutkin, mutta valehtelijaksi en häntä usko. Hän vaikuttaa erittäin loogiselta ja rehelliseltä muutoin olemukseltaan.

[Xerxes]

"Diffuusi aivovaurio" ei ole kuitankaan aivotärähdys. Itse epäilen, että se lasketaan kuuluvaksi "aivoruhjeisiin" - tosin en ole alan ammattilainen, enkä tunne terminologiaa. Että onko sellainen todettu? Voi hyvin olla niinkin, että hoitava lääkäri on sen todennut oireiden perusteella. Kuvauksissa se ei näy, eikä taida näkyä nykyäänkään, joten oireiden mukaan tehtäneen sen diagnoosit enimmäkseen edelleen. Onhan mahdollista, että se oli juuri diffuusi aivovaurio, mutta lääkäri kirjoitti diagnoosiksi tavallisen "aivoruhje", hoito osuu silloin oikeaan. Hoitohan lienee pääosin lepäämistä ja vamma paranee hiljakseen "lepäämällä". Onhan G:lla havaittu hitaan toiminnan alue päässä vasemmalla puolella, mutta siihen ei ole merkattu, missä ja milloin se on tullut. Vanhojen vammojen vähäiset jäljet on huono tunnistaa mistä ne ovat aiheutuneet. Ne eivät kelpaa todisteiksi osoittamaan aivoruhjetta tiettynä vuonna tiettynä aikana, vaikka sellaisia päästä löytyisikin. Palutetaan sekin mieleen, että eräässä seurantatutkimuksessa havaittu aivoruhje katosi jäljettömiin. Siitä ei näkynyt mitään jälkeä myöhemmin.

[Misri]

^ Niin arpi kyllä voi aiheutua herkkään korvakäytävän seinämään, myös itse tästä pienen luun murtumasta. Ei se välttämättä ole leikkausarpi. Kaikki kunnia Palolle, mutta hänellä oli oma traumansa Bodomista. Joten se voi viedä harkintakykyä hänen kirjallisesta Bodom-tuotannostaan.. Mielenkiintoista olisi kyllä tietää, mitä siellä korvaklinikalla oikein tehtiin sinne NGn korvakäytävään. Se on vaan niin kumma, kun siitä ole mainintaa missään virallisessa lähteessä.

[Misri]

^ Xerxes kirjoitti: "Diffuusi aivovaurio" ei ole kuitankaan aivotärähdys. Itse epäilen, että se lasketaan kuuluvaksi "aivoruhjeisiin" - tosin en ole alan ammattilainen, enkä tunne terminologiaa. Että onko sellainen todettu? Voi hyvin olla niinkin, että hoitava lääkäri on sen todennut oireiden perusteella. Kuvauksissa se ei näy, eikä taida näkyä nykyäänkään, joten oireiden mukaan tehtäneen sen diagnoosit enimmäkseen edelleen. Onhan mahdollista, että se oli juuri diffuusi aivovaurio, mutta lääkäri kirjoitti diagnoosiksi tavallisen "aivoruhje", hoito osuu silloin oikeaan. Hoitohan lienee pääosin lepäämistä ja vamma paranee hiljakseen "lepäämällä". Onhan G:lla havaittu hitaan toiminnan alue päässä vasemmalla puolella, mutta siihen ei ole merkattu, missä ja milloin se on tullut. Vanhojen vammojen vähäiset jäljet on huono tunnistaa mistä ne ovat aiheutuneet. Ne eivät kelpaa todisteiksi osoittamaan aivoruhjetta tiettynä vuonna tiettynä aikana, vaikka sellaisia päästä löytyisikin. Palutetaan sekin mieleen, että eräässä seurantatutkimuksessa havaittu aivoruhje katosi jäljettömiin. Siitä ei näkynyt mitään jälkeä myöhemmin.



Vuonna-60 ei ollut sellaisia kuvauslaitteita vielä käytössä jolla oltaisiin voitu todentaa näitä solutason aivovaurioita eläviltä potilailta.. Kuolleitten aivoista sellaisia on ainoastaan todettu. Diagnoosi voidaan kirjoittaa oireiden mukaankin, vaikka ei löytyisikään kliinisiä todisteta aivovammasta. Kuten kotiuttamispaperistakin käy ilmi. "Potilas toipunut hyvin vammoistaan, ainoastaan muistamattomuus on totaali".

Tenovuo käytti näitä Diffuusi-tason soluvauriota omassa todistelussaan kun hän puhui kikkaillen aivovammasta.. Kyllä näissä diffuusitason vammoissa on omat luokitukset lievistä vakaviin. Niitä voi olla yksittäsinä aksoni vaurioina ja dai-tyypisinä laajempialaisina vauriona. Eli merkitystä on sillä missä nämä vauriot ovat, jos ne ovat jonkun hermon pääharassa ihmisen tärkeiden toimintojen kannalta sragedisella alueella, niin silloin niiden haitta-asteet ja oireet ovat myöskin vakavempia. Eli sijainti ratkaisee niissäkin onko ne esim. jossain keskeisellä rautatieasemalla josta junia lähtee ja tulee solkenaan, vai onko ne jossain vähemmän tärkeässä paikassa vaikkapa jossain varikon sivuraiteilla.

Tuo hitaan toiminnan alue täytynee olla jokin tutkimusvirhe, koska aivovamma tulee aina vastakkaiselle puolelle päätä, missä varsinaiset iskukohdat sijaitsevat.

[Xerxes]

^ Xerxes kirjoitti: "Diffuusi aivovaurio" ei ole kuitankaan aivotärähdys. Itse epäilen, että se lasketaan kuuluvaksi "aivoruhjeisiin" - tosin en ole alan ammattilainen, enkä tunne terminologiaa. Että onko sellainen todettu? Voi hyvin olla niinkin, että hoitava lääkäri on sen todennut oireiden perusteella. Kuvauksissa se ei näy, eikä taida näkyä nykyäänkään, joten oireiden mukaan tehtäneen sen diagnoosit enimmäkseen edelleen. Onhan mahdollista, että se oli juuri diffuusi aivovaurio, mutta lääkäri kirjoitti diagnoosiksi tavallisen "aivoruhje", hoito osuu silloin oikeaan. Hoitohan lienee pääosin lepäämistä ja vamma paranee hiljakseen "lepäämällä". Onhan G:lla havaittu hitaan toiminnan alue päässä vasemmalla puolella, mutta siihen ei ole merkattu, missä ja milloin se on tullut. Vanhojen vammojen vähäiset jäljet on huono tunnistaa mistä ne ovat aiheutuneet. Ne eivät kelpaa todisteiksi osoittamaan aivoruhjetta tiettynä vuonna tiettynä aikana, vaikka sellaisia päästä löytyisikin. Palutetaan sekin mieleen, että eräässä seurantatutkimuksessa havaittu aivoruhje katosi jäljettömiin. Siitä ei näkynyt mitään jälkeä myöhemmin.



Vuonna-60 ei ollut sellaisia kuvauslaitteita vielä käytössä jolla oltaisiin voitu todentaa näitä solutason aivovaurioita eläviltä potilailta.. Kuolleitten aivoista sellaisia on ainoastaan todettu. Diagnoosi voidaan kirjoittaa oireiden mukaankin, vaikka ei löytyisikään kliinisiä todisteta aivovammasta. Kuten kotiuttamispaperistakin käy ilmi. "Potilas toipunut hyvin vammoistaan, ainoastaan muistamattomuus on totaali".

Tenovuo käytti näitä Diffuusi-tason soluvauriota omassa todistelussaan kun hän puhui kikkaillen aivovammasta.. Kyllä näissä diffuusitason vammoissa on omat luokitukset lievistä vakaviin. Niitä voi olla yksittäsinä aksoni vaurioina ja dai-tyypisinä laajempialaisina vauriona. Eli merkitystä on sillä missä nämä vauriot ovat, jos ne ovat jonkun hermon pääharassa ihmisen tärkeiden toimintojen kannalta sragedisella alueella, niin silloin niiden haitta-asteet ja oireet ovat myöskin vakavempia. Eli sijainti ratkaisee niissäkin onko ne esim. jossain keskeisellä rautatieasemalla josta junia lähtee ja tulee solkenaan, vai onko ne jossain vähemmän tärkeässä paikassa vaikkapa jossain varikon sivuraiteilla.

Tuo hitaan toiminnan alue täytynee olla jokin tutkimusvirhe, koska aivovamma tulee aina vastakkaiselle puolelle päätä, missä varsinaiset iskukohdat sijaitsevat.

Niinpä! Tuskin oli tutkimusvirhe. Sensijaan se voi olla totta, että tuollainen löydös ei kerro milloin se on tullut ja mistä se on aiheutunut. Niinpä vanhat vähäiset jäljet aivoissa eivät osoita esim. että siinä on ollut aivoruhje, vaan sitä, että joku on aiheuttanut tuollaisen vähäisen jäljen aivoihin, mutta ei tiedetä mikä ja milloin. V. 2004 kuvaukset eivät ole enää kovin todistusvoimaisia, koska on totta, että myös aivoruhje voi kadota jäljettömiin, ja jos joku vänha jälki näkyykin, niin siinä ei ole päivämäärää, eikä kuvausta mistä se on aiheutunut. Oikeudessa ei enää oltu kovin kiinnostuneita mitä tapahtui korvaklinikalla viikkoja myöhemmin. Totuus on, että hoitotoimia jatkettiin sekä hammasklinikalla, että korvaklinikalla. Jompi kumpi jatkui aina helmikuulle 1961 saakka. Se on varma, että paraneminen oireettomaksi ei tapahtunut suinkaan sairaalasta poistumispäivään mennessä, vaikka oli todettu, että vain muistiaukko on totaali. Kyllä muutakin vaivaa on ollut sen jälkeenkin ja hoitoa on saatu mm. noissa kahdessa hoitopaikassa 1) Yliopiston hammasklinikassa ja 2) Yliopiston korvaklinikassa useiden kuukausien ajan. Myös leikkaus korvaan on mielestäni todistettu, sillä että on vaikea uskoa, että Palo valehtelisi suoraan näinkin olennaisessa asiassa. Se ei ole todennäköistä. Jos Misri on sitä mieltä, että leikkausta korvaan ei ole suoritettu, niin hän samalla syyttää Paloa valehtelemisesta. Minä en ole samaa mieltä kuin Misri tässä asiassa.

[Misri]

^ Niin nämä korvan ja purennan ongelmat eivät liity varsinaisesti aivovammaan. Vaan ne aiheutuivat näistä leukakulman ja kondyylin nivelnastan murtumista. Jotka ongelmat ovat typillisiä näille murtumatyypeille. Jos saat voimakkaan iskun vasemmalle puolen päätäsi, niin mahdollinen aivokudosvaurio syntyy oikelle puolelle päätäsi. Aivoruhjepaise jättää aina jäljen aivokudokseen, sillä se alue aivoissa on osittain menetetty kokonaan. Eli ellei aivoissa näy magneettikuvissa hemosideriiniä, siellä ei koskaan ole ollut kys. ruhjetta, tämä on fakta. En ole syyttänyt ketään valehtelijaksi, totesin vain, että pakkomielle, trauma voi heikentää objektiivisyyttä.

[Xerxes]

^ Niin nämä korvan ja purennan ongelmat eivät liity varsinaisesti aivovammaan. Vaan ne aiheutuivat näistä leukakulman ja kondyylin nivelnastan murtumista. Jotka ongelmat ovat typillisiä näille murtumatyypeille. Jos saat voimakkaan iskun vasemmalle puolen päätäsi, niin mahdollinen aivokudosvaurio syntyy oikelle puolelle päätäsi. Aivoruhjepaise jättää aina jäljen aivokudokseen, sillä se alue aivoissa on osittain menetetty kokonaan. Eli ellei aivoissa näy magneettikuvissa hemosideriiniä, siellä ei koskaan ole ollut kys. ruhjetta, tämä on fakta. En ole syyttänyt ketään valehtelijaksi, totesin vain, että pakkomielle, trauma voi heikentää objektiivisyyttä.

Unohdat sen tutkimuksen, jossa seurattiin nimenomaan aivoruhjeita kuvaamalla jatkuvasti kahdella eri kuvausmenetelmällä. Siinä yksi aivoruhje katosi jäljettömiin, mitään jälkeä ei jäänyt. Siinä tutkimuksessa tapausmäärä oli melko pieni. Mutta kyllä siitä sen johtopäätöksen saattoi tehdä, että myös aivoruhje voi joskus parantua ja kadota jälkiä jättämättä. Kadota olemattomiin. Siis todetaan yksinkertaisesti: Myös aivoruhje voi joskus kadota ajan kanssa jäljettömiin. Tämä on fakta, jos uskomme tuota seurantatutkimusta..

[Misri]

^ Miltä vuosikymmeneltä se kys. tukimus olikaan? Mielenkiintoista näitä on pohtia ja aina oppii uutta. Mutta nyt on kohta jo "unipaise" päässä jos en lopeta tältä illalta.