Vuonna 1946 pikkukaupungin idylli murtui täysin. Texarkana pääsi otsikoihin, hirtehistä kyllä, mitä epätodennäköisimmäksi kuvitellulla tavalla. Näyttämölle astui tuolloin mielipuolinen sarjamurhaaja, joka toimi helmikuun ja toukokuun välisenä aikana tappaen varmuudella viisi ihmistä. Murhaajan toimintatapoihin kuului iskeä uhriensa kimppuun öisin ja hän peitti kasvonsa valkoisen naamion taakse. Vastoin huhuja, murhaaja ei kuitenkaan toiminut täysikuun aikaan. Paikallinen lehdistö antoi tekijälle nimen "Aavemurhaaja (Phantom Killer)".
Uhrit
Jimmy Hollis ja Mary Jeanne Larey - selvisivät murhaajan kynsistä
Ensimmäinen Aavemurhaajan hyökkäys tapahtui perjantaiyönä 22. helmikuuta 1946. Jimmy Hollis, 24, ja hänen tyttöystävänsä Mary Jeanne Larey, 19, olivat pysäköineet autonsa syrjäiselle hiekkatielle, kuten nuorilla rakastavaisilla on tapana omaa rauhaa hakiessaan. Puolenyön tietämillä nuoret olivat havainneet jonkun lähestyvän heidän autoaan taskulampun kanssa. Hollis kuvitteli kulkijan olevan poliisi, mutta näkikin pian ikkunassa valkoisella hupulla päänsä peittäneen miehen. Huppumies vaati nuoria tulemaan ulos autosta sanoen: "En satuta teitä jos teette niin kuin käsken". Mies käski Hollisin riisua housunsa. Hollis teki työtä käskettyä, kunnes yhtäkkiä huppumies löi häntä päähän jollain tylpällä esineellä niin, että Hollisin kallo murtui. Larey anoi mieheltä armoa sanoen, ettei heillä kummallakaan ole rahaa. Tämän jälkeen mies löi myös Lareytä jollain painavalla raudalla. Kun Larey pääsi nousemaan ylös huppumies käski hänen lähteä juoksemaan. Larey pakeni ja sillä välin hyökkääjä jatkoi maassa loukkaantuneena maanneen Hollisin hakkaamista. Pian hän kuitenkin kiinnitti huomionsa jälleen Lareyhyn ja juoksi tämän kiinni. Mies kysyi Lareylta, miksi tämä yritti paeta, johon Larey vastasi: "Sinähän käskit". Huppumies sanoi Lareytä valehtelijaksi ja löi tämän jälleen maahan. Mies ei raiskannut Lareytä, mutta teki tälle seksuaalista väkivaltaa aseellaan. Larey pääsi ylös ja onnistui pakenemaan, eikä mies enää lähtenyt hänen peräänsä. Myös Hollis pääsi pakoon läheiselle vilkkaammalle tielle. Hyökkääjä ilmeisesti säikähti Hollisia auttamaan pysähtyneen auton valoja.
Hyökkäystä pidettiin yksittäistapauksena.
Richard Griffin ja Polly Ann Moore
29-vuotias Richard Griffin ja hänen 17-vuotias tyttöystävänsä Polly Ann Moore löydettiin tappetuina autostaan sunnuntaiaamuna 24. maaliskuuta. Ohiajanut autoilija luuli aluksi nuorten nukkuvan. Griffin oli etuistuinten välissä polvillaan taskut nurinpäin käännettyinä ja Moore makasi takapenkillä. Nuoria oli ammuttu kertaalleen takaraivoon.
Molempien uhrien lompakot oli tyhjennetty. Omaiset tosin kertoivat, ettei Griffinillä ja Moorella ollut juuri rahaa mukanaan. Uhrit olivat löydettäessä myös täysissä pukeissa.
Paul Martin ja Betty Jo Booker
Lauantai-iltana 13. huhtikuuta saksofonia soittanut Betty Jo Booker, 15, oli keikalla yhtyeensä kanssa paikallisessa anniskelubaarissa. Booker oli sopinut, että hänen ystävänsä Paul Martin, 16, noutaa hänet keikan jälkeen toisella puolen kaupunkia järjestettyihin pyjamabileisiin. Sinne asti nuoret eivät koskaan päässeet.
Kolmihenkinen perhe löysi Martinin ammuttuna klo. 6.30. Häntä oli ammuttu neljästi; nenään, vasempaan- ja oikeaan kylkeen sekä niskaan.
Bookerin ruumis löytyi vasta puolenpäivän aikaan muutaman kilometrin päästä Martinin löytöpaikkaa. Bookeria oli ammuttu vasempaan kylkeen ja lähelle nenää. Tutkimuksissa ei saatu selville, kumpi oli ammuttu ensin.
Nopeasti huomattiin, että Bookerin saksofoni oli kateissa. Soittimen sarjanumero oli tiedossa ja sitä pidettiin tärkeänä johtolankana pitkään. Soitin löytyi vasta puolen vuoden kuluttua, kun piikkilanka-aitaa pystyttäneet miehet löysivät sen läheltä Bookerin löytöpaikkaa. Se oli ollut paikalla jo ampumistapauksista saakka.
Virgil & Katy Starks
Aavemurhaajan viimeinen tunnettu teko tapahtui 3. toukokuuta Miller Countyssa, parinkymmenen kilometrin päässä Texarkanasta. Teko poikkesi murhaajan aiemmista hyökkäyksistä siten, että tällä kertaa kohteena oli maanviljelijäpariskunta Virgil Starks, 36, ja hänen vaimonsa Katy, 35. Ulkona väijynyt henkilö ampui Virgiliä salin ikkunan läpi kahteen otteeseen kuolettavasti. Katy kuuli laukaukset ja rientäsi saliin, jossa tekijä ampui häntäkin kahdesti ja hakkasi kasvoihin. Katy onnistui kuitenkin pakenemaan tappajalta naapuriin. Tekijä oli jättänyt salin lattialle mutaisia jalanjälkiä. Myös hänen sormenjälkiään löytyi asunnosta. Katy ei ehtinyt nähdä hänestä vilaustakaan.
Vaikka ammukset olivat tässä teossa erilaisia kuin aiemmin, pidetään tekoa silti Aavemurhaajan tekemänä. On erittäin epätodennäköistä, että rauhallisella ja vähäväkisellä seudulla olisi tapahtunut motiiviton aseellinen hyökkäys, jonkun muun kuin sarjamurhaajan toimesta.
Earl McSpadden - mahdollinen uhri
Kaksi päivää edellisestä veriteosta Earl McSpaddenin puukotettu ruumis löytyi Texarkanasta rautatieltä. Vaikka teko on selvästi poikkeava aiempiin verrattuna, ovat jotkut yhdistäneet murhan Aavemurhaajaan.
Youell Swinney - pääepäilty
Heinäkuussa poliisi otti kiinni useiden autovarkauksien johdosta 29-vuotiaan Youell Swinneyn. Hänen tilillään oli myös asiakirjaväärennöksiä, pahoinpitelyjä ja muita varkauksia. Poliisi teki ratsasi Swinneyn käyttämän hotellihuoneen ja löysi vaatekaapista paidan, johon oli ommeltu nimi "Starks". Kun asia otettiin kuulusteluissa esille Swinney vaikeni täysin. Hänen vaimonsa puolestaan oli hyvin puhelias. Poliisi kuulusteli myös Swinneyn vaimoa, joka yllättäen otti esille Aavemurhat. Hän nimittäin väitti miehensä olevan Aavemurhaaja, ja että hän itse oli mukana joka kerralla kun Youell teki murhia. Youellin vaimo kertoi poliisin mukaan seikkoja, jotka pystyi tietämään vain teot nähnyt henkilö.
Bookerin ja Martinin murhista vaimo kertoi hyvin avoimesti. He olivat miehensä kanssa aikoneet ryöstää jonkun sinä yönä ja uhrit osuivat paikalle sattumalta. Youell oli vaimon mukaan ampunut ensin Martinin ja siepannut tämän auton ja kyydissä olleen Bookerin. Tunnin kuluttua Youell oli tullut takaisin ilman Bookeria.
Swinneyn vaimon puheet olivat toisaalta myös kiusallisia poliisin kannalta. Hänen versionsa tapahtumien kuluista vaihtelivat joka kuulusteluissa. Puheet olivat usein ristiriidassa aiempien versioiden kanssa. Sen lisäksi vaimolla oli tuomiota rikoksista, joten häntä ei olisi pidetty oikeudessa luotettavana todistajana. Lisäksi hänen lausuntoaan ei Youellin vaimona olisi edes Yhdysvaltain lakien mukaan noteraattu, eikä vaimo edes tahtonut todistaa miestään vastaan.
Youell itse ei koskaan tunnustanut murhia eikä suostunut puhumaan kuulusteluissa mitään. Monet tutkijat olivat vakuuttuneita siitä, että Youell Swinney oli Aavemurhaaja. Tekninen näyttö kuitenkin puuttui, eikä koskaan ole kerrottu täsmäsivätkö Youellin sormenjäljet Starksien asunnosta löytyneisiin jälkiin. Youellia ei syytetty sarjamurhista, mutta moninkertaisena rikollisena hänet tuomittiin elinkautiseen vankeusrangaistukseen. Oli hän syytön tai ei, niin tosiasia on, että murhat loppuivat samalla kun Youell Swinney otettiin kiinni. Vai loppuivatko?
Lokakuussa 1946 Fourth Lauderdalessa, Floridassa sattui ampumalla tehty kaksoismurha, jossa uhrina oli jälleen nuoripari. Tekijästä ei saatu havaintoja ja teko jäi selvittämättä. Ammukset olivat samoja kuin Aavemurhaajan käyttämät, mutta aseen uskotaan olleen erityyppinen. Kun todisteita ei ollut, niin tapaus jäi avoimeksi ja vaipui pian unohduksiin.
Eräs texarkanalainen Mark Bledsdoe uskoo tänäkin päivänä, että Aavemurhaaja oli todella Swinney. Bledsdoe haastatteli Swinneyn vanhoja sellikavereita, jotka sanoivat Swinneyn kertoneen heille yksityiskohtia murhista. Bledsdoen mukaan Swinneyllä oli ollut myös seksuaalisia perversioita jo ennen Aavemurhia.
Youell Swinney kuoli dallasilaisessa hoitokodissa vuonna 1993. Aavemurhat ovat edelleen ratkaisematta, vaikka joidenkin mielestä salaisuuden seinämä muurautui umpeen sillä hetkellä kun Swinney kuoli.
