Jokainen, joka haluaa ottaa asiasta selvää, voi helposti todeta, että näistä nykylääkäreistä, jotka olivat esillä Bodomin oikeudenkäynnissä, on ylivoimaisesti ansioitunein ja pätevin aivovammojen diagnostisoinnissa, hoidossa ja kaikessa aivoihin liittyvässä teoriassa ja myös käytännön hoitotoimissa on juuri Olli Tenovuo. Turun Yliopistollisen Keskussairaalan dosentti. Hän ei suinkaan ole vain teoriaihminen, vaan on ottanut osaa myös käytännön työhön vuosikymmenten ajan. Hän on erikoistunut nimenomaan aivovammoihin, niiden diagnostisointiin ja hoitoon. Hän on esittänyt kriteereitä aivovammojen vaikeusasteiden määrittelyyn, ja hän on esillä näkyvästi mm. aivovammaliiton sivuilla. Tarkista. Voidaan arvioida, että hän on tällä hetkellä Suomessa juuri se "Paras mahdollinen asiantuntija" , kun on kysymys aivovammoista. Verrrattuna esim. johonkin pätevään hammaslääkäri-leukakirurgiin, on ero kuin yöllä ja päivällä. Neurokirurgi, joka suorittaa pääosin leikkauksia, on myös asiantuntija, mutta etenkin teoriapuolella ja kokonaisvaltaisessa aivojen tuntemuksessa, hän jää kauaksi jälkeen neurologi Olli Tenovuosta, joka on erikoistunut nimenomaan aivoihin, diagnooseihin, hoitoihin, ja laajoihin tilastollisiin tietoihin. Hän ei ole suinkaan pelkästään paperilääkäri, niinkuin täällä on vaitetty, vaikka onkin teoriapuolella todennäköisesti eniten tietoa omaava aivoihin perehtynyt lääkäri Suomessa. Kyllä käräjäoikeus osasi arvostaa "oikean lääkärin" näkemyksiä, eikä lähtenyt kannattamaan esim. "hammaslääkärin" vastaavia näkemyksiä. Aivan oikein tehty!Misri kirjoitti:^ Tämän pätevyysasian voi jokainen arvioida itse, eikä siinä arvioinnissa tarvitse ottaa huomioon Xerxesin selkeää asenteellisuutta. Tuo Tenovuon lausuma osoittaa selkeästi hänen tietämyksensä tason. Kukaan oikea aivovamma spesialisti, ei tee aivovammadiagnoosia niin epävarman tutkimustuloksen mukaan. Vaan jos kys. EEG-tutkimus tuotti epävarman tuloksen, silloin asiansa osaava neurokirurgi kirjaa aina lausuntoonsa, että kys. tutkimus ei osoittanut aivovammaa. Lääketiede ei ole mitään juupas, eipäs arvausleikkiä, vaan lääketieteessä haetaan niitä varmuuksia. Eikä myöskään kikkailua aivovamma termeillä.
Gustafssonin vammat (ketju 2)
Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)
Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)
^ Kukahan ne kaikki muut Suomen aivovammapotilaat hoitaa, kun ihailemasi Tenovuo on näin ylityöllistetty? Eihän yksi mies nyt joka paikkaan repeä.
NGn ulkoisten vammojen arvioioitsijista parhaat asiantuntijat kuitenkin olivat traumalogiaan käytännössä perehtyneet Hirvensalo ja kasvo ja leukakirurgi Risto Kontio. Ja painotan tässä näkemyksessäni sitä, erityisosaamista ja sen tuomaa käytännön hoitokokemusta.
-
Matlock
- Christopher Lorenzo
- Viestit: 1515
- Liittynyt: Pe Marras 02, 2007 5:18 pm
- Paikkakunta: Helsinki
Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)
Misri tuntuu löytävän mukavasti vikoja niin Tenovuon, Karikosken, Stenbäckin kuin Palonkin ammattitaidoista. Mitenkähän olisi, jos nuo herrat olisivat syyttäjäpuolella
?
Pasilan mies.
Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)
Voiko tätä enää paremmin mainita?Matlock kirjoitti:Misri tuntuu löytävän mukavasti vikoja niin Tenovuon, Karikosken, Stenbäckin kuin Palonkin ammattitaidoista. Mitenkähän olisi, jos nuo herrat olisivat syyttäjäpuolella?
Rusinat pullista.
Prosentit Gustafssonin syyllisyyden puolesta alle 15 %.
"Thru the darkness of Future Past,
the magician longs to see,
one chants out between two worlds:
Fire - walk with me."
"Thru the darkness of Future Past,
the magician longs to see,
one chants out between two worlds:
Fire - walk with me."
Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)
Mutta kummallista, että Marjatan ja Virpin kaltaisiin julkisuudenkipeisiin juoruämmiin luotetaan sitten kuin vuoreenMatlock kirjoitti:Misri tuntuu löytävän mukavasti vikoja niin Tenovuon, Karikosken, Stenbäckin kuin Palonkin ammattitaidoista. Mitenkähän olisi, jos nuo herrat olisivat syyttäjäpuolella?
Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)
^ Jätän tämän matlockin lausuman omaan sille kuuluvaan arvoonsa. Palo ja Stenbäck ei kuuluneet tähän oikeudessa esiintyneiden asiantuntijalääkäreiden ryhmään tietääkseni.
Leukakirurgian asiantuntija oli Kotio jonka erikoisalaa on: Suu- ja leukakirurgia on lääketieteen ja hammaslääketieteen erikoisala, joka tarkoittaa leukojen ja kasvojen sekä niihin liittyvien kudosten sairauksien, tapaturmien ja puutosten diagnostiikkaa sekä kirurgista ja muuta hoitoa. Kasvovammojen ja leukamurtumien lisäksi tutkitaan ja hoidetaan mm. suun ja leukojen alueen kehityshäiriöitä, leukanivelten sairauksia, vaikeita kroonisia kasvojen kiputiloja sekä suun limakalvojen sairauksia. Keskeinen osa-alue suu- ja leukasairauksien alaa ovat kirurgisesti hoidettavat pään ja kaulan kasvaimet.
Traumalogian tietämystä edusti Hirvensalo jonka erikoialaa on: Traumatologia on lääketieteen ala, joka käsittelee tapaturmien seurauksena syntyneiden vammojen tutkimusta ja hoitoa kirurgisesta näkökulmasta. Traumatologia on usein päivystysluonteista työtä. Potilailla on yleensä onnettomuuden tai muun tapaturman johdosta syntyneitä vammoja tai niihin liittyviä tulehduksia. Tavallisia traumatologian alalla hoidettavia tapauksia ovat lonkan, nilkan, ranteen ja säären alueen murtumavammat, sekä muista esimerkiksi selkävammat, palovammat, monivammapotilaat ja nivel- ja luutulehdukset.
Tenovuo on neurologi jonka erikoisalaa on:
Neurologi on erikoistunut keskushermoston, ääreishermoston ja lihaksiston oireiden ja sairauksien tutkimiseen ja hoitoon. Tyypillisiä neurologisia oireita ovat päänsärky, huimaus, lihasheikkous, kömpelyys, vapina ja tunnottomuus ja sairauksia migreeni, aivoinfarkti, Parkinsonin tauti, epilepsia ja Alzheimerin tauti. Neurologin vastaanotolla tutkitaan aivojen ja ääreishermoston toimintaa (aivohermoja, motorista järjestelmää, tuntoaistia ja refleksiä). Neurologi ohjaa tarvittaessa jatkotutkimuksiin esim. pään kuvantamiseen.
J. Öhman on neurokirurgi jonka erikoialaa on: Neurokirurgia on keskushermoston (aivot ja selkäydin) leikkaushoitoa. Tavallisimpia neurokirurgisesti hoidettavia sairauksia ovat kallonsisäiset kasvaimet, aivovammat, aivoverisuonisairaudet, selkäydinkanavan kasvaimet ja puristustilat, vesipäisyys, likvorivuoto sekä vaikeat kiputilat, liikehäiriöt ja epilepsia.
Vaativia neurokirurgisia toimenpiteitä voidaan tehdä vain ylipistosairaaloissa, joissa on mahdollisuus korkeatasoiseen tehohoitoon sekä mahdollisuus yhteistyöhön muiden lääketieteellisten erikoisalojen kanssa (mm. neuroanestesiologia, neuroradiologia, neuropatologia, neurologia, lastenneurologia, kliininen neurofysiologia, neuro-otologia ja neuro-oftalmologia).
Eli kaikki nämä erialojen asiantuntijalääkärit ovat tarpeellisia erilaisten vammojen ja aivovammojen-aivoperäisten sairauksin hoidossa. Lähtökohta on siis tämä asiantuntijuus, eikä näitä eri-alojen lääkäreitä voi asettaa millekkään erityiskorokkeelle. Kaikki ovat siis oman alansa erikoisosaajia.
Leukakirurgian asiantuntija oli Kotio jonka erikoisalaa on: Suu- ja leukakirurgia on lääketieteen ja hammaslääketieteen erikoisala, joka tarkoittaa leukojen ja kasvojen sekä niihin liittyvien kudosten sairauksien, tapaturmien ja puutosten diagnostiikkaa sekä kirurgista ja muuta hoitoa. Kasvovammojen ja leukamurtumien lisäksi tutkitaan ja hoidetaan mm. suun ja leukojen alueen kehityshäiriöitä, leukanivelten sairauksia, vaikeita kroonisia kasvojen kiputiloja sekä suun limakalvojen sairauksia. Keskeinen osa-alue suu- ja leukasairauksien alaa ovat kirurgisesti hoidettavat pään ja kaulan kasvaimet.
Traumalogian tietämystä edusti Hirvensalo jonka erikoialaa on: Traumatologia on lääketieteen ala, joka käsittelee tapaturmien seurauksena syntyneiden vammojen tutkimusta ja hoitoa kirurgisesta näkökulmasta. Traumatologia on usein päivystysluonteista työtä. Potilailla on yleensä onnettomuuden tai muun tapaturman johdosta syntyneitä vammoja tai niihin liittyviä tulehduksia. Tavallisia traumatologian alalla hoidettavia tapauksia ovat lonkan, nilkan, ranteen ja säären alueen murtumavammat, sekä muista esimerkiksi selkävammat, palovammat, monivammapotilaat ja nivel- ja luutulehdukset.
Tenovuo on neurologi jonka erikoisalaa on:
Neurologi on erikoistunut keskushermoston, ääreishermoston ja lihaksiston oireiden ja sairauksien tutkimiseen ja hoitoon. Tyypillisiä neurologisia oireita ovat päänsärky, huimaus, lihasheikkous, kömpelyys, vapina ja tunnottomuus ja sairauksia migreeni, aivoinfarkti, Parkinsonin tauti, epilepsia ja Alzheimerin tauti. Neurologin vastaanotolla tutkitaan aivojen ja ääreishermoston toimintaa (aivohermoja, motorista järjestelmää, tuntoaistia ja refleksiä). Neurologi ohjaa tarvittaessa jatkotutkimuksiin esim. pään kuvantamiseen.
J. Öhman on neurokirurgi jonka erikoialaa on: Neurokirurgia on keskushermoston (aivot ja selkäydin) leikkaushoitoa. Tavallisimpia neurokirurgisesti hoidettavia sairauksia ovat kallonsisäiset kasvaimet, aivovammat, aivoverisuonisairaudet, selkäydinkanavan kasvaimet ja puristustilat, vesipäisyys, likvorivuoto sekä vaikeat kiputilat, liikehäiriöt ja epilepsia.
Vaativia neurokirurgisia toimenpiteitä voidaan tehdä vain ylipistosairaaloissa, joissa on mahdollisuus korkeatasoiseen tehohoitoon sekä mahdollisuus yhteistyöhön muiden lääketieteellisten erikoisalojen kanssa (mm. neuroanestesiologia, neuroradiologia, neuropatologia, neurologia, lastenneurologia, kliininen neurofysiologia, neuro-otologia ja neuro-oftalmologia).
Eli kaikki nämä erialojen asiantuntijalääkärit ovat tarpeellisia erilaisten vammojen ja aivovammojen-aivoperäisten sairauksin hoidossa. Lähtökohta on siis tämä asiantuntijuus, eikä näitä eri-alojen lääkäreitä voi asettaa millekkään erityiskorokkeelle. Kaikki ovat siis oman alansa erikoisosaajia.
Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)
Ja niissäkin asioissa pyrkivät antamaan mahdollisimman lievän kuvan, siis oma alansa vammoissa. Oikein olisi ollut, jos olisivat jänneet mahdolliset aivovammat niiden asiantuntijoille Tenovuolle ja Öhmanille.Misri kirjoitti:^ Kukahan ne kaikki muut Suomen aivovammapotilaat hoitaa, kun ihailemasi Tenovuo on näin ylityöllistetty? Eihän yksi mies nyt joka paikkaan repeä.NGn ulkoisten vammojen arvioioitsijista parhaat asiantuntijat kuitenkin olivat traumalogiaan käytännössä perehtyneet Hirvensalo ja kasvo ja leukakirurgi Risto Kontio. Ja painotan tässä näkemyksessäni sitä, erityisosaamista ja sen tuomaa käytännön hoitokokemusta.
Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)
^ Ei niitä "lievä" eikä vakava määrityksiä ilmasta anneta eikä niitä myöskään lievennetä. Vaan vammamekanismi määrää sen vammatyypityksen. NGn vammat määriteltiin siis näiden lääketieteessä käytettyjen tyypitysten mukaan matalaenergisiksi pahoinpitelyvammoiksi. Eli tietyt onnettomuustyypit aiheuttavat tietynlaisia vammoja. Pieni eli matalaenergisissä vammoissa kehoon kohdistuva voima on vähäisempi, eivätkä peruselintoiminnot ole vaarassa. Eli ei siis tarvita ensihoidossa hengityksen eikä verenkierron turvaamista. Jos nyt haluaa välttämättä käyttää "lievä" tai vakava vamma sanaa, niin sen vakavuusasteen määrittelee minun mielestäni, nimenomaan nämä peruselintoiminnot ja niiden vakavuusaste.
"Pahoinpitelyn aiheuttama luun murtuma sijaitsee yleensä alaleuan anguluksen ja kondyylin alueella, yleensä vasemmalla puolella, koska useimmat ihmiset ovat oikeakätisiä. Yleisimmät murtumakohdat ovat alaleuan runko-osa (noin 30 %) sekä alaleuan kondyyli (noin 30 %)."
Eli näissä matalaergisissä pahoinpitelyvammoissa , nämä tyypilliset murtumakodat sijaisevat leukakulman ja kondyylin alueella. NGllä oli tämä typillinen kaksoimurtuma leukakulman (anguluksen) ja kondyylin nivelpään alueella. Elikkä nämä tiettyjen vammojen vammamekanismit ja tyypitykset ovat hyvin tiedossa tapaturmavammojen parissa työskenteleville lääkreille.
"Pahoinpitelyn aiheuttama luun murtuma sijaitsee yleensä alaleuan anguluksen ja kondyylin alueella, yleensä vasemmalla puolella, koska useimmat ihmiset ovat oikeakätisiä. Yleisimmät murtumakohdat ovat alaleuan runko-osa (noin 30 %) sekä alaleuan kondyyli (noin 30 %)."
Eli näissä matalaergisissä pahoinpitelyvammoissa , nämä tyypilliset murtumakodat sijaisevat leukakulman ja kondyylin alueella. NGllä oli tämä typillinen kaksoimurtuma leukakulman (anguluksen) ja kondyylin nivelpään alueella. Elikkä nämä tiettyjen vammojen vammamekanismit ja tyypitykset ovat hyvin tiedossa tapaturmavammojen parissa työskenteleville lääkreille.
Viimeksi muokannut Misri, La Loka 05, 2013 8:13 pm. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)
Misri ei tuttuun tyyliinsä kommentoi Marjattaa ja Virpiä
. Sen sijaan jatkaa samaa vanhaa laulua vähätellen asiantuntijalääkäreitä.
Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)
^ No en kyllä kovin mielelläni kommentoi heistä, täällä NGn vammat ketjussa. Näille todistajille on ihan oma ketjunsa.
Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)
Todistaja on kyllä naurettava kuvaus näille juoruämmilleMisri kirjoitti:^ No en kyllä kovin mielelläni kommentoi heistä, täällä NGn vammat ketjussa. Näille todistajille on ihan oma ketjunsa.
Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)
Ja Kontion todistus näyttää kovin tarkoitushakuiselta. Lähtee liikkeelle tunnetusta tilastoharhautuksesta. Aika hyvin pitää paikkansa sanonta: VALE - EMÄVALE - TLASTO. Ei tuota Kontion esitystä ole käräjäoikeus erityisemmin arvostanut. Se on saanut jäädä omaan arvoonsa. Ja se on aivan oikein.
Tietysti sellaiset tavanomaiset vähäiset luunmurtumat ja ruhjeet paranevat melko pian, jos esimerkiksi muuta ei ole. Tässä tapauksessa potilaalla on ollut vikaa mm. korvassa ja siellä olevassa tasapainoelimessä, niin että hän on saanut poistua sängystä omin voimin vasta 14. kesäkuuta eli 9 päivää sairaalaan tulon jälkeen. Ja hoitaneet lääkärit ovat todenneet aivovamman ja diagnoosi on ollut "aivoruhje", joka on vakavampi aivovamma kuin aivotärähdys. Kontion mielipide ei ole kumonnut tuota diagnoosia. Turvallisempaa olisi ollut pysyä siellä omalla vahvalla alueellaan, eli hampaissa ja leukaluissa. Hän on ilmeisen pätevä hammaslääkäri, mutta ei ole pätevä aivovammojen asiantuntija. Kyllä tämän käräjäoikeus on tiennyt. Aivovammojen osalta asiantuntijoita olivat Tenovuo ja Öhman. Onneksi tilastoharhautus ei toiminut...
Tietysti sellaiset tavanomaiset vähäiset luunmurtumat ja ruhjeet paranevat melko pian, jos esimerkiksi muuta ei ole. Tässä tapauksessa potilaalla on ollut vikaa mm. korvassa ja siellä olevassa tasapainoelimessä, niin että hän on saanut poistua sängystä omin voimin vasta 14. kesäkuuta eli 9 päivää sairaalaan tulon jälkeen. Ja hoitaneet lääkärit ovat todenneet aivovamman ja diagnoosi on ollut "aivoruhje", joka on vakavampi aivovamma kuin aivotärähdys. Kontion mielipide ei ole kumonnut tuota diagnoosia. Turvallisempaa olisi ollut pysyä siellä omalla vahvalla alueellaan, eli hampaissa ja leukaluissa. Hän on ilmeisen pätevä hammaslääkäri, mutta ei ole pätevä aivovammojen asiantuntija. Kyllä tämän käräjäoikeus on tiennyt. Aivovammojen osalta asiantuntijoita olivat Tenovuo ja Öhman. Onneksi tilastoharhautus ei toiminut...
Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)
^ Mitä väärää siinä on jos Kontio mainitsee lausunnossaan, "että sen kaltaisilla vammoilla kuin mitä oli NGllä mahdollisuudet saada suomalalaistutkimuksen mukaan jonkinasteinen aivovamma on 1-2% luokkaa". Ja ei ole epäilystäkään, etteikö hänellä ole tästä asiasta myös omakohtaista näkemystä ja käytännön kokemusta. Koska hänen hoitoyksikössään hoidetaan vuositasolla useita satoja samankaltaisia vammoja saaneita potilaita, kuin mitä oli vast. vammat myöskin NGllä. Tämä on varsin kuvaava kannaotto näistä tyypillisistä pahoinpitelyvammoista ja niiden vammatasosta. Mm. aikalaislääkäri Tropp on maininnut omassa todistaja lausunnossaan, että tälläisilla vammoilla kuin kuin mitä oli Gustafssonilla, nykyisin sairaalassa olopäivät jäävät lyhyeksi. Murtumien sivuvaikutuksena syntyneet purennan epäsymmetria ei vaadi sairaalassa oloa, se hoidettiin konservatiisisesti hammasklinikalla. Samoin korvakäytävän pienen luun murtuma oli kondyylin nivelpään murtuman seurauksena tullut epäsuora murtuma. Siitä mitä hoitoa korvaklinikalla on NGn korvaan on siellä tehty, siitä meillä ei ole mitään "virallista" tietoa nähtävissä. Eli kokonaisuutena arvioden NGn vammoja ei voi pitää vakavina.
Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)
^ Tämä on kyllä niin turhauttavaa vammakeskustelun kannalta, että näistä NGn ulkoisista murtumavammoista yhä väännetään kättä. Sanoisin sitä jopa "asennevammaksi". NGn päänalueen murtuma-vammat tuli tässä uudessa tutkinnassa, tutkittua sellaisella nykylääketieteen varmuudella, ettei niistä pitäisi olla epätietoisuutta enää kenelläkään. Ei edes puolustuskaan yrittänyt niitä muuksi osoittaa. Kiista oikeudessa koski nimeomaan sitä, voiko tämänkaltaisilla (pahoinpitelyvammoilla), vammoilla saada merkittäväntasoisen aivovamman johon liittyisi pidempikestoinen tajunnamenetys ja joka veisi totaalisesti toimintakyvyn ja joka aiheuttaisi vaikea-asteisen aivovamman totaalisen muistiaukon?
Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)
KYLLÄ VOI!Misri kirjoitti:^ Tämä on kyllä niin turhauttavaa vammakeskustelun kannalta, että näistä NGn ulkoisista murtumavammoista yhä väännetään kättä. Sanoisin sitä jopa "asennevammaksi". NGn päänalueen murtuma-vammat tuli tässä uudessa tutkinnassa, tutkittua sellaisella nykylääketieteen varmuudella, ettei niistä pitäisi olla epätietoisuutta enää kenelläkään. Ei edes puolustuskaan yrittänyt niitä muuksi osoittaa. Kiista oikeudessa koski nimeomaan sitä, voiko tämänkaltaisilla (pahoinpitelyvammoilla), vammoilla saada merkittäväntasoisen aivovamman johon liittyisi pidempikestoinen tajunnamenetys ja joka veisi totaalisesti toimintakyvyn ja joka aiheuttaisi vaikea-asteisen aivovamman totaalisen muistiaukon?
Huom!
Aivovammaspesialisti Tenovuo totesi, että tällaisilla vammoilla voidaan jo olettaa, että myös aivovamma on voinut hyvinkin syntyä. Voit tarkistaa, että näin on. Lisäksi toinen aivovammaspesialisti Öhman on todennut käräjäoikeudessa, että "on mahdollista, että G on vammat saatuaan ollut tajuton ja liikuntakyvytön ja saanut aivovamman ... ". Tämänkin voi tarkistaa, että näin on. Hänen mielestään vain muistiaukko oli liian pitkä, tosin hän ei suostunut vastaamaan kysymykseen, kuinka pitkä muistiaukko olisi ollut sopiva hänen mielestään. Tenovuon mielestä muistiaukon pituus sopii muihin oireisiin hyvin ja on tavanomainen. Nämä kaksi lääkäriä ovat perehtyneet aivovammoihin - Tenovuo oli tiedoiltaan paras aivovammojen asiantuntija. Ortopedi ja hammaslääkäri eivät ole yhtä päteviä arvioimaan onko aivovamma mahdollinen vai ei. Tilastokikka ei purrut...