Aiemmin kerroin, että tunsin uhrin lapsesta asti, nuoremman epäillyn omien lasteni kautta ja vanhempaa epäiltyä en ollenkaan. Nuoremman epäillyn sisaren olen kuitenkin tavannut ihan itse, eikä minulla ole epäilystäkään, etteikö RebeQ olisi se, joka väittää olevansa.
Tuollainen uhoaminen on ollut ihan tyypillistä kummallekin sisarukselle. Oman heikon itsetunnon vuoksi on uhottu ja nimitelty mm. koulutovereita, että saataisiin tuntea itsensä edes joksikin, jos joku pelkää tai muuten karttelee... Olen tavannut erään vähemmistöryhmän edustajissa useampia tyttöjä ja nuoria naisia, jotka nauttivat vallantunteesta, kun uhoavat jotain "mun veljet hakkaa sun isän", tai muuta sontaa. Tässä on paljon samaa. Sitä samaa uhoamista on ollut nuoremmalla epäillyllä ilmeisesti niin paljon, ettei kukaan enää ole ottanut sitä oikein tosissaan. En hetkeäkään usko, että hänellä olisi ollut ajatustakaan siitä, että pääsisi murhasta kuin koira veräjästä, vaan käsitykseni mukaan tarkoitus on nimenomaan ollut kerrankin toteuttaa uhkaus ja jäädä siitä kiinni, ettei kukaan enää epäilisi, etteikö hän siihen pysty
Kaikesta teiniangstista huolimatta näen RebeQ:n teksteissä kuitenkin päinvastaista kehitystä, kuin veljellä. Kun katsoo slangin ja uhoamisen läpi, alkaa näyttää siltä, että pikkukovis alkaa vähitellen aikuistua
