Ad blocker detected: Our website is made possible by displaying online advertisements to our visitors. Please consider supporting us by disabling your ad blocker on our website.
Eihän kukaan tässä nyt bondagea ja vähän tollasta rankempaa menoa rinnastanutkaan ericeihin, dylaneihin ja auvisiin, puhuin vain ja ainoastaan siitä, että Auvinen mielestäni matki Ericiä - tuossakin. Ja olen myös tietoinen tuosta sitomisenkin monimutkaisuudesta ja visuaalisesta puolesta, joka on todella käsittääkseni erittäin tärkeää. Ja - eihän siinä välttämättä ole edes kyse varsinaisesta alistamisesta tai ihmisten sellaisesta... orjuuttamisesta, kun säännöt on usein tarkat.
Tuo Ericin ja 8v vanhemman naisen juttu kuulostaa kyllä niin kiehtovalta että onkohan kuinka todenperäinen ? Tai että onko siitä ylipäätään mitään muita "todisteita" kun Ericin päiväkirjat? Kuulostaa aikalailla teinipojan keskinnöltä, että näyttäisi jonkun silmissä vähän miehekkäämmältä.
En itse ymmärrä tuota poikien tarvetta... kokea, mutta olen kuullut tosiaan aika rankkoja juttuja siitäkin, miten armeijassa, RUK:n puolellakin vielä irvaillaan sille, jonka poikuuden tiedetään olevan tallella. En sano että aina ja jokaisessa tuvassa, mutta on se musta uskomatonta miten kuitenkin aika aikuiset miehet vielä... En tajua tuollaista lapsellisuutta, mutta tajuan hyvin sen, että varmasti osuu todella arkaan paikkaan niitä itsetunnoltaan hieman heikompia... Ja uskon sekä Ericin että Dylanin kuuluneen heihin.
joey kirjoitti:Itse olen sen ajatuksen kannattaja, että rakkaus pelastaa kaiken
Uskon ihan tosissani, että Columbinen tapahtumat olisivat jääneet väliin, jos Ericillä olisi ollut joku herttainen (tai vähemmänkin herttainen) nuoruudenihastus näköpiirissä.
Ei tainnu auttaa rakkaus erästä saksalaismiestäjkään aikoinaan kun kuusi miljoona delas
Emmä usko, et tähän tekoon on syynä tai tämän olisi estänyt naisen saaminen, voin toki olla väärässäkin.
Niin itsekin olen siis naispuolinen, jos se ei vielä ole käynyt ilmi, että tosiaan voi olla vähän puolueellinen näkökanta...
Mutta tästä mainitusta saksalaisherrasta sen verran, että eikös hänen olla epäilty olleen aseksuaali? Mikä sitten taas merkitsisi sitä, ettei hänestä voi edes puhua tässä yhteydessä. Olen saanut sen käsityksen, ettei hänen ja nti Braunin avioliittoa ns. "pantu täytäntöön" koskaan. Mikä tietysti sitten tukee tuota edellä sanomaani.
Uskon vain vahvasti, että ihmisen ensisijainen tarve (puhuttaessa henkisistä tarpeista jotka yhtälailla vaikuttavat selviytymiseen) on saada olla lähellä toista ihmistä. Poikiakin on taatusti yhdistänyt varsinkin ihan loppumetreillä valtava yhteenkuuluvuuden tunne. Kuitenkin, voisin ajatella, että jos on päättänyt noinkin nuorella iällä päättää päivänsä, tuntuu todella pahalta ajatella että samalla kuolee saamatta kokea sitä ainoaa asiaa, jota meidän olisi tarkoitus elinaikanamme tehdä. Puhumattakaan sitten parisuhteessa vallitsevasta kolmannen asteen yhteydestä Taitaa mennä vähän akkojen löpinöiksi Mutta varmasti ymmärsitte, mitä ajoin takaa. Uskon poikien, etenkin Ericin, olleen erittäin, erittäin yksinäinen, kaikilla mahdollisilla tasoilla.
Täällä kyseltiin Ericin päiväkirjaa. Täällä on sinne linkki, jos haluatte lukea niin ladatkaa ihmeessä ensin omalle koneelle, siinä on melkein 1000 sivua ja pdf-tiedosto on i s o: http://digg.com/gaming_news/Columbine_D ... ric_Harris
Lisään vielä, etten itse ladannut tuota vielä kokonaan, joten olkaa varovaisia, en tietenkään mene takuuseen onko se aito vai ei.
joey kirjoitti:
Mutta tästä mainitusta saksalaisherrasta sen verran, että eikös hänen olla epäilty olleen aseksuaali? Mikä sitten taas merkitsisi sitä, ettei hänestä voi edes puhua tässä yhteydessä. Olen saanut sen käsityksen, ettei hänen ja nti Braunin avioliittoa ns. "pantu täytäntöön" koskaan. Mikä tietysti sitten tukee tuota edellä sanomaani.
Elivät suhteessa ja ikinä ei ole todistettu virallisesti et tää herra olisi aseksuaali. No, se offtopicista, kyllä mä keksisin enemmänkin esimerkkejä mut siis pointti lähinnä oli, että vaikka miten kiva asia rakkaus onkin niin se ei taatusti mielisairauksia paranna tms.
cicero kirjoitti:joo-o..vaikka me naiset tietenkin olemme hyvin tärkeitä miesten elämässä niin enpä usko että naisen puute tälläiseen ainakaan yksinään ajaa...
Tiedän muutaman jo yli nelikymppisen varmasti "ehdan" poikamiehen ja kyllä niillä järki on ihan kasassa.
Voipi olla, että jopa enemmän kuin ukkomiehillä.
Niin, jos ihmisen kiinnostus vastakkaiseen sukupuoleen on tuolla tasolla kuin Ericilla (suunnittelee valehtelevansa ja huijaavansa naisen sankyyn sanomalla mita tama haluaa kuulla, minka jalkeen repii hanet omin kasin kappaleiksi, mita kuvataan melko yksityiskohtaisesti), niin voidaan kysya oliko kyse varsinaisesti rakkauden hakemisesta... pystyyko tuollainen ihminen rakastamaan ylipaansa? Ja mitahan nuo suhteeseen avuliaasti antautuneet naiset olisivat tasta saaneet muuta kuin sydansuruja ja mahd. fyysisia vammoja? Dylanin osalla ehka vahemman niita, mutta tuskin suhde melko sekopaisen depressiivisen kanssakaan pelkka iloa on (hanellahan oli myos taipumusta raivokohtauksiin). Sitakin puolta kannattaa ajatella.
Sinansa voi kylla olla, etta poikien mielenkiinto olisi suuntautunut ainakin tilapaisesti muihin asioihin, jos he olisivat olleet suositumpia. Jos narsismia olisi ruokittu enemman, viha ei olisi ehka ollut niin voimakasta? En silti vaita, etta heidan narsisiminsa (vars Ericin) olisi ollut lainkaan tervetta, pain vastoin.
Ja makaaberina huumoriplajayksena: ehka asepalveluksen sijaan naisten pitaisi suorittaa (SUomessa ja muissa maissa) jonkunlainen kansallinen suhde- ja seksipalvelus, jossa heidan pitaisi olla suhteessa sellaisten miesten kanssa, jotka eivat muuten naisia saa (valtio siis tarjoaisi taman palvelun miehille). Nain estettaisiin mielisairauksia ja vakivallantekoja.
Paivakirjat ovat myos Dave Cullenin sivulla, se on ainakin luotettava lahde.
Sänkyhommien puutetta eli ei, ainakin minä uskon (haluan uskoa?) siihen, että jos tämä tyttö jolle Dylan kirjoitti olisikin päättänyt toisin, niin ehkä koko suunnitelma olisi siirtynyt tai kadonnut kokonaan?
Ainakin jostain luin, että jos Dylanilla ei olisi ollut Ericiä, ei hän olisi lähtenyt tekemään tätä koko juttua. Se oli jostain psykiatrien tutkimuksesta. Eric sen sijaan olisi melko varmasti tehnyt jotain näin tyhmää, oli elämäntilanne ja muut millaiset tahansa; vähintäänkin epäilivät että olisi tappanut ihmisen noin muuten vain, jos ei kouluammuskelussa.
Sillä tasolla itse näen tuon jutun, että ei sen tarvitse olla se kokemattomuuden menetys joka parantaa "hulluudesta", kuten joku sanoi. Dylan ei minusta edes ollut kummemmin ns. hullu, vaan olen jopa sitä mieltä että tuo masennuksen taso (ja ne raivokohtaukset) olivat kohtuullisen normaaleja masentuneilla. Ja ovat yhä. Tiedän paljon masentuneita ihmisiä, jotka käyttäytyvät samalla tavalla, ajattelevat samalla tavalla mutta tiedän myös, ettei heillä ole ketään Ericiä siinä rinnalla, että rupeaisivat tekemään typeryyksiä. Osalla on ollut, osa on tehnyt jotain tyhmää, mutta ei tässä mittakaavassa kuin Eric ja Dylan.
Tutkimustenhan mukaan Ericiä ei luultavasti olisi saatu kuntoon juuri mitenkään muuten kuin erittäin vahvalla lääkityksellä (mitä hän kieltäytyi ottamasta) ja erilaisilla kursseilla ja laitoshoidoilla. Surullista sinällänsä, sillä kuitenkin kyseessä oli nuori poika, jolla olisi pitänyt olla normaaleja unelmia ja haaveita ja fiksu tulevaisuudennäkymä.
Dylanin kohdalla olisi varmaan pelkkä lääkitys ja terapia riittänyt, mutta pakko nostaa hattua siitä, että jätkä oli sen verran ovela ja käyttäytyi muille ns. normaalisti, eikä kukaan kerennyt huomata minkään olevan pielessä.
Ericin puheet tästä vanhemmasta naisseurasta aiheuttivat jo ekalla kierroksella hieman hämmennystä kun sen jostain luin. Oliko tästä suhteesta sitten mainittu henkilökohtaisessa päiväkirjassa vai missä? Koska jos henk. kohtaisessa, niin sitten minä uskon siihen. Eric oli siinä mielessä fiksu ja älykäs, että tuskin alkaisi keksimään mitään juttuja oman egonsa pönkittämiseen. Voihan tietty olla, että ei itsekään tajunnut keksineensä koko jutun ja voi olla, että kyseessä oli vain pikkujuttu, jota nainen ei edes pitänyt tälläisenä suhteena, yhden yön juttuna tai minään muunakaan. Ehkä he olivat käyneet leffassa yhdessä ja se siitä?
Tai ehkä tosissaan jotain oli ollut, aikanaan. Kyllä ne vanhemmatkin naiset kaipaa välillä nuorempia poikia vällyjensä väliin, helppohan tuon ikäinen olisi ollut houkutella matkaansa.
Palatakseni vielä tuohon "hulluuden" poistoon sänkytouhujen kautta. Näen itse sen asian lähinnä niin, että jos pojat olisivat saaneet kokemusta ja saneet jonkun siihen rinnalleen, niin kenties he olisivat nähneet maailmankin hieman eri tavalla; joku ulkopuolinen välittää juuri heistä, miettii heitä ja heidän tunteitaan. Rakkaus on kuitenkin semmoinen asia, että oli se sitten aitoa tai vain voimakasta ihastusta, niin ihminen yleensä muuttuu sen edessä niin paljon, että negatiivisemmät asiat poistuvat/vähenevät ja endorfiinitaso käy ylikierroksilla. Sitä ihastustaan/rakkauttaan ajattelee koko ajan ja varsinkin teini-iässä sen toisen luota ei halua olla pois hetkeäkään, vaikka kaikki koulutyö ja muut kärsisi siitä. Sillä minä ainakin itse tuon ajattelin, enkä sillä että "oooh, olen niin rakastunut, että kaikki synkeät ajatukseni ovat poissa ja olen terve jälleen."
One day I might just disappear and you will never find me. Nobody will ever find me.
Olen lukenut tuosta suhteesta paristakin paikasta (viittauksia en osaa tahan hataan antaa) eika selvinnyt mika alkuperainen lahde oli. Sehan on voinut olla myos haastattelut tuttavien kanssa, eika valttamatta paivakirja (jota en, hapean myontaa, ole kokonaisuudessaan lukenut). Ehka juttu oli yleisessa tiedossa.
Muistaakseni siina kaytettiin termia was romantically involved tai jotain sellaista, mika viittaisi ainakin siihen, etta silla olisi ollut potentiaalia kehittya myos fyysiseksi. Luulisi muuten, etta muuten myos asianosaista naista on kuulusteltu ampumajutun tutkinnassa (kuten kaikkia Ericin ja Dylanin puuhailuista ja ajatuksista jotain tietavia), joten ehka han olisi paljastanut paivakirjan valheen, jos siita olisi ollut kyse?
On hyvin mahdollista, etta Dylan ei olisi tehnyt mitaan sen kummempaa ilman Ericia. Nuo megalomaaniset "tapan kaikki" ideathan olivat lahinna kait Ericin (seko)paasta lahtoisin.
Olen kylla myos miettinyt millaisia olivat poikien perheet. Hehan eivat ymmarrettavasti halunneet sanoa mitaan jalkeenpain. Eric jossain lainauksessa sanoi, ettei ollut kovinkaan "bondannut" perheeseensa, joten oli helppoa ryhtya toimeen heidan hyvinvoinnistaan piittaamatta. Dylanilla taisi olla joku veli, joka oli aina "kaikessa parempi" tai jotain vastaavaa.
ABC kirjoitti:Täällä kyseltiin Ericin päiväkirjaa. Täällä on sinne linkki, jos haluatte lukea niin ladatkaa ihmeessä ensin omalle koneelle, siinä on melkein 1000 sivua ja pdf-tiedosto on i s o: http://digg.com/gaming_news/Columbine_D ... ric_Harris
Lisään vielä, etten itse ladannut tuota vielä kokonaan, joten olkaa varovaisia, en tietenkään mene takuuseen onko se aito vai ei.
Pitääkö tuonne rekisteröityä, että sen saa ladattua?
So I took the shotgun off the wall and I fired two warning shots...
into his head.
sorsake kirjoitti:- - - pystyyko tuollainen ihminen rakastamaan ylipaansa? Ja mitahan nuo suhteeseen avuliaasti antautuneet naiset olisivat tasta saaneet muuta kuin sydansuruja ja mahd. fyysisia vammoja? Dylanin osalla ehka vahemman niita, mutta tuskin suhde melko sekopaisen depressiivisen kanssakaan pelkka iloa on (hanellahan oli myos taipumusta raivokohtauksiin). Sitakin puolta kannattaa ajatella.
.. Painotan edelleen, etten ensinnäkään usko Ericin oikeasti ajatelleen niin miten kirjoitti, ei, en myöskään usko siihen että Eric - vaikka olikin vietävän älykäs - ei olisi valehdellut myös yksityisimmille päiväkijoilleen. Mielestäni tuossa Ericin käytöksessä, mitä olen ymmärtänyt, suurin osa oli oman egon silmitöntä pönkittämistä. Uskon, että tuo, mitä Eric mainitsi halustaan repiä nainen kappaleiksi on ihan täyttä potaskaa, katkeroitumista tai vastaavaa, ei todellakaan lähelläkään totuutta. Uskon, että jos Ericiin olisi joku onnistunut saamaan jonkinnäköisen kontaktin, vastassa olisi ollut mahdollisesti hyvinkin herttainen ja ujo poika. Sanoitte mitä sanoitte
Eric halusi tehdä pahaa, Dylan halusi tehdä jotain merkittävää. Niin asian näen.
Sanoista tekoihin on pitkä matka. Seksikumppaneiden repimisestä puhuminen ei tarkoita sitä, että Eric olisi ollut kykeneväinen sellaista tekemään, eikä edes, että hän olisi halunnut sellaista oikeasti tehdä. Nyt varsinkin kaikki naispuoliset (koska teillä niitä päiväkirjoja kuitenkin todennäköisemmin on ), menkääpä ja kaivakaapa esille pahimman teiniangstiajan päiväkirjanne. Löytyykö yhtään "voisin niin vaikka tappaa sen" tai "Vähänkö tekis mieli hakata se kunnolla" merkintää, tai variaatioita? Ja sitten miettikääpä, olisitteko oikeasti voineet sellaista toteuttaa? Niin. Itse voin ainakin tunnustaa, että jos pelkästään pahimman kapina-ajan tekstejäni lukisi, niin voisi minustakin saada melko häiriintyneen kuvan .
So I took the shotgun off the wall and I fired two warning shots...
into his head.
Merope kirjoitti:Sanoista tekoihin on pitkä matka. Seksikumppaneiden repimisestä puhuminen ei tarkoita sitä, että Eric olisi ollut kykeneväinen sellaista tekemään, eikä edes, että hän olisi halunnut sellaista oikeasti tehdä. Nyt varsinkin kaikki naispuoliset (koska teillä niitä päiväkirjoja kuitenkin todennäköisemmin on ), menkääpä ja kaivakaapa esille pahimman teiniangstiajan päiväkirjanne. Löytyykö yhtään "voisin niin vaikka tappaa sen" tai "Vähänkö tekis mieli hakata se kunnolla" merkintää, tai variaatioita? Ja sitten miettikääpä, olisitteko oikeasti voineet sellaista toteuttaa? Niin. Itse voin ainakin tunnustaa, että jos pelkästään pahimman kapina-ajan tekstejäni lukisi, niin voisi minustakin saada melko häiriintyneen kuvan .
Olen samaa mieltä jälleen kerran. Jokainenhan on teini-iässä miettinyt jopa sitä omien vanhempien lahtaamista, kun ei ole herunut lupaa kaverin luokse yökylään menoon tai muuhun hulluuteen.
Kyllähän niihin päiväkirjoihin tulee kirjoiteltua suurimmissa raivonvimmoissaan (niin netti kuin henkilökohtaiseenkin) varmasti semmoista puppua että huh huh. Moni aikuisiälläkin vielä kirjoittelee moisia, vaikka ei todellisuudessa olisi niin tekemässä, vaikka mikä olisi.
Ericin päiväkirjoista saa varmasti paljon erilaisemman (väkivaltaisemman) kuvan kuin mitä jätkä itse oli ja voihan se olla, että päiväkirjat, nettisivut ja Doomin peluut olivat vain turhautumisen ja aggression purkukeino, joka sitten alkoi lopulta vaatimaan isommat mittasuhteet. Vähän niinku suklaan syönti: Aluksi riittää vähän, mutta mitä kauemmin sitä harrastaa, niin sitä isompia levyjä sitä tulee popsittua.
Eric siis mielestäni haki tässä tapauksessa ruotsinlaivalta semmoisen jätti-Tobleronen, ja päätti lahdata niin monta kuin mahdollista, jos tyhmä vertauskuva sallitaan.
One day I might just disappear and you will never find me. Nobody will ever find me.
? Tai että onko siitä ylipäätään mitään muita "todisteita" kun Ericin päiväkirjat? Kuulostaa aikalailla teinipojan keskinnöltä, että näyttäisi jonkun silmissä vähän miehekkäämmältä.
Mutta varmasti ymmärsitte, mitä ajoin takaa. Uskon poikien, etenkin Ericin, olleen erittäin, erittäin yksinäinen, kaikilla mahdollisilla tasoilla.
