TUOMIO murhajutussa, Käräjäoikeus 2013

[kuolema]

Kolmanneksi: tuomari Santamaa osoitti puolueellisuutta Aueria tentatessaan, ihan niin kuin Jyrki Virolainen blogissaan moittii. Samoin laamanni Juntikka osoitti minun mielestäni puolueellisuutta päivittelemällä käräjillä, miten kauheaa oli kun Helsingin Sanomat julkisti lasten kertomuksia ennen kuin ne lain mukaan tulivat julkisiksi.

Miksi osoitti? Miksi tuomari ei saisi kysyä tarkentavia kysymyksiä? Eli jos tuomari on pihalla kuin lumiukko, niin sen pitäisi vaan olla hiljaa, niinkuin Hovioikeuden tuomarit konsanaan ja tehdä sitten ihan omia päätelmiään. Olisiko sinulla joku lainkohta tähän, että tuomari ei saa kysellä tarkentavia kysymyksiä? Tai ennakkotapaus, missä tällaista käytäntöä on pidetty moitittavana?

[Vespa velutina]

En ole juristi vaan hallintotieteilijä, joten en osaa mitään lakimiesjargonia tähän heittää. Selittäköön paremmin se, ken osaa.
Tämän tiedän: Suomessa on käytössä ns. akkusatorinen menettely oikeudenkäynnissä. Se tarkoittaa, että tuomarit ovat erikseen ja syyttäjä syyttää. Toinen vaihtoehto on inkvisitorinen menettely, josta tulee tämä Virolaisen blogissa viljelty inkvisitio-termi. Inkvisitorisessa menettelyssä ei ole erillistä syyttäjää vaan tuomarit kyselevät syytetyltä kysymyksiä mielensä mukaan ja tuomitsevat sitten sen päälle sillä perusteella mitä uskovat. Tuomari on siis samalla syyttäjä. En nyt tiedä, missä maassa tämä menettely on enää käytössä, varmaan jossain Pohjois-Koreassa.
Niin uskomattomalta kuin se tavallisesta maallikosta tuntuukin, niin oikeudenkäynnissä mitataan syyttäjän osaamista, ei aineellista totuutta. Jos syyttäjä ei osaa kysyä syytetyltä oikeita kysymyksiä tai syyttää oikeasta asiasta, niin ei ole tuomarin tehtävä korjailla syyttäjän mokia. Epäselviksi jääneet seikat tulkitaan syytetyn hyväksi. Esim. kaksi todistajaa sanoo, että kolariauto tuli vasemmalta ja kaksi sanoo, että se tuli oikealta. Tuomari päättelee, ettei todistajanlausunnoista saa asiaan selvyyttä. Tätä ei siis lueta syytetyn syyksi. Syyttäjän tehtävä on kerätä syytteen tueksi silloin muuta näyttöä ja jos hän tässä epäonnistuu, niin näyttö ei riitä.
Tuomari karrikoidusti sanoen vain katsoo näytelmän ja päättelee, onnistuiko syyttäjä esityksessään. Hän ei itse ole syyttäjä. Syytetyn ei tarvitse onnistua näytelmässä, hän voi näyttää vaikka kuinka syylliseltä naamanilmeineen eikä hänen tarvitse vakuuttaa tuomareita mistään. Hänhän se sen elinkautisen istuu, jos syyttäjä onnistuu.
Näin ollen on aina epäilyttävää, jos tuomarit ja syyttäjä vitsailevat keskenään oikeuden tauoilla tai jos he näyttävät pelaavan samaan pussiin. Ainoa, joka asiassa häviää, on syytetty. Siksi tuomarin on pidettävä pokerinaamansa ja tehtävä päätökset siihen matskuun nojaten, jota syyttäjä on tarjonnut. Ja tuo Santamaan tenttaus oli kieltämättä hieman erikoinen tästä vinkkelistä. Jos menet teatteriin katsomaan näytelmää, niin et kai sinä kesken kaiken nouse ylös ja ala tenttaamaan näyttelijöiltä, että kun mä en ymmärrä juonta niin voisitteko selittää tarkemmin? Se on syyttäjän vika, jos tuomari on pihalla kuin lumiukko. Kyllä sen syyttäjänkin täytyy jotain palkkansa eteen tehdä.

[Armas Onni]

Menetelmistä viis, kunhan todellinen syyllinen saadaan tuomittua selliin. Lopputulos ratkaisee ja se on tässä tapauksessa oikea.

[kuolema]

En ole juristi vaan hallintotieteilijä, joten en osaa mitään lakimiesjargonia tähän heittää. Selittäköön paremmin se, ken osaa.
Tämän tiedän: Suomessa on käytössä ns. akkusatorinen menettely oikeudenkäynnissä. Se tarkoittaa, että tuomarit ovat erikseen ja syyttäjä syyttää. Toinen vaihtoehto on inkvisitorinen menettely, josta tulee tämä Virolaisen blogissa viljelty inkvisitio-termi. Inkvisitorisessa menettelyssä ei ole erillistä syyttäjää vaan tuomarit kyselevät syytetyltä kysymyksiä mielensä mukaan ja tuomitsevat sitten sen päälle sillä perusteella mitä uskovat. Tuomari on siis samalla syyttäjä. En nyt tiedä, missä maassa tämä menettely on enää käytössä, varmaan jossain Pohjois-Koreassa.

Olisiko sinulla siteerata se kohta, missä Anneli Auerin oikeuskäsittelyssä tapahtui siten, että tuomari syytti. Nimimerkki sisotalo tuossa jo laittoikin yhden nauhoitteen kohdasta, jossa tuomari kyseli lisätietoja. En siinä havainnut minkäänlaista syyttelyä, vaan pelkästään tarkistuksia ja täsmennyksiä. Olen ollut siinä kuvitelmassa, että tuomarit vain kerran kyselivät lisätietoja, mutta mikäli näitä on enemmän, niin toki haluaisin tietää. Eli onko tämä sinun kertomasi syytöskohta kenties jossain muussa tilanteessa oikeudenkäsittelyä kuin tuo sisotalon laittama nauhoite, josta en hyvällä tahdollakaan löytänyt mitään syyttelyä syytettyä kohtaan tai edes vihjailua sinnepäin?

[Vespa velutina]

Lue kuolema se Virolaisen blogi. Eihän se poliisikaan mitään syytä, kyselee vaan nätisti hyvässä hengessä tunnustuksen perään.
Oikeudenkäymiskaaressa on määritelty miten prosessi etenee ja missä vaiheessa kukakin saa esittää kysymyksiä ja kenelle ja ilmeisesti tossa kohtaa ei ole toimittu ihan protokollan mukaan.
Jos tuomari alkaa oikeudenkäynnin jo loputtua tenttaamaan syytetyltä lisätietoja, vaikka hyvin tietää, että tenttaaminen ei ole hänen tehtävänsä vaan syyttäjän, niin kenenköhän hommia hän silloin ottaa tehtäväkseen?
Ennen ensimmäistäkään istuntopäivää oikeudenkäyntiä suunnitellaan. Silloin syyttäjä kertoo tuomareille, mitä todisteita hän milloinkin aikoo esittää mistäkin todisteluteemasta ja ketä milloinkin aikoo kutsua todistamaan ja puolustus vastaavasti kertoo, mitä vastatodisteita ja vastatodistajia se aikoo kutsua kumotakseen syyttäjän syytteet. Silloin tuomari voi sanoa, että tollanen todistelu on asian ratkaisemisen kannalta turhaa ja koska veronmaksajat tän lystin aina loppupeleissä kustantaa, niin jätetään toi ja toi juttu tästä pois. Ei ole tuomarin tehtävä saada syyttäjän todisteista irti enempää kuin mitä syyttäjä itse kykenee. Jos luet nuo Santamaan Auerille esittämät kysymykset, niin onko ne sun mielestä sellasia, joita esittäisit henkilölle, jota pidät syyllisenä vai henkilölle, jota pidät syyttömänä? Tuomarin tehtävä on paitsi tosiasiassa olla puolueeton, myös näyttää puolueettomalta ulkopuolisten silmissä. Jos jalkapallossa erotuomari ottaisi jonkun pelaajan sivuun ja rupeaisi tenttaamaan häneltä että miks sä teit noin ja noin pelin jo päätyttyä, niin eikö tässä jo heräisi epäilys, että tämän pelaajan tekemää maalia ei tulla maaliksi laskemaan?

[Sirpa]

Yritin goolettaa aihetta tuomari syyttäjänä, kun vastaan tulikin tilanne päinvastoin; syyttäjä tuomarina?! Tässä linkki, johon tuo osuma tuli. Eikös tämä ole se Joutsenlahden tutkima juttu, ja josta hän lopulta teki vielä tutkintapyynnönkin valtakunnansyyttäjävirastoon tai mihin sitten tekikin. Puhuiko hän jotakin siinä kirjeessään, että joutui tämän takia vainon kohteeksi? Olen ymmärtänyt, että tapaus kuitekin myöhemmin käsiteltiin ja syylliset saivat tuomionkin. On käsitelty ilmeisesti myös MOT-ohjelmassa.

http://yle.fi/mot/mb070312/syyttamattaj ... paatos.htm

[AlexKrycek]

Hätäkeskusnauha niin kuin useat muutkin todisteet on muokattu syyllisyyttä tukeviksi, koska homma on keksitty saattaa päätökseen ja siitä pidetään nyt kiinni riippumatta siitä, miten epäeettistä sellainen toiminta on. Muu ei selitä tätä pelleilyä todisteiden kanssa ja niiden muuttumista. Miten oikeasti kukaan uskoo sellaiseen, että hätäkeskuspuhelunauhalta pitäisi kuulua kaikki äänet? ....

Tässä asiassa oon samaa mieltä, ja varmasti täällä on joku koittanut selittääkkin tätä asiaa jo? Siis, että puhelin reagoi pääasiassa vain puhetta vastaaviin äänentaajuuksiin, josta päästään kuitenkin siihen, että oudon hiljainen oli tämä "huppumies".

Ihan selkee keissi tämä kuitenkin on sen puolesta, kuka on syyllinen, mutta teonkuvaus varmaan jääpi saamatta - ainakin pitkäksi aikaa.

Hyvin on kaksi tuomaria käyttänyt maalaisjärkeään ja tuonut esille mistä tämä case voidaan naulata kiinni, eli AIKA ja syytetyn KÄYTÖS. Minusta niinkin hyvin, että tätä ei enää tarvitsisi viedä hoviin tuhlaamaan aikaa ja rahaa. (Todellisuudessahan se viimeinen taisto tullaan vielä siellä käymään.)

Eiköhän tämä ollut tässä... Sirpakin voi siirtyä salaliittosivustoja selaamaan taas hetkeks aikaa.

[Fela Shakara]

Mihin niitä tuomareita tarvitaan ja vieläpä kolme kappaletta, jos he eivät saa mitään syylliseksi epäillyltä kysyä? Kuuntelemaan mykkänä, tekemään kuulutuksia esim. todistajien sisäänkutsumiseksi ja pitämään yllä järjestystä sekä aikatauluttamaan salin tapahtumia? Ei kai tarkentava kysymys ole sama asia kuin syyttäminen tai syyttäjän rooliin asettuminen. Äänestyspäätöksestä sanoisin, että päätös on päätös. Muinoin Suomessakin tunnustus tai kaksi todistajaa riitti täydeksi näytöksi. Yksi todistajanlausunto oli ikään kuin puolikas näyttöä. Ehkä joku viisas osaisi arvottaa eri todisteet ja tehdä laskukaavan, jonka lopputulos on jotain ainakin lähellä 100 prosenttia.

[Edwin]

Minusta tämä juttu rikkoo hallintolain hyvän hallinnon periaatteita monella tapaa ja ihmettelen, miten diktaattorin valtuuksin syyttäjäpuolen annetaan mellastaa, vaikka jokainen peruskurssinkin suorittaja tietää, että nyt on ylitetty lain valtuudet jo aikaa sitten.
Ensiksi: hallintolain suhteellisuusperiaate velvoittaa viranomaisen suhteuttamaan toimensa tavoiteltuun päämäärään. Viranomaisen on mitoitettava toimensa alimmalle sellaiselle tasolle, jolla aikaansaadaan haluttu vaikutus. Eli jos tarkoituksena on saada näyttöä erään naisen osallisuudesta erään miehen murhaan, niin miten pitkälle viranomainen saa mennä, ottaen huomioon, että hän käyttää meidän kaikkien verorahoja jahtiinsa? Yksi mies on kuollut, valtava tragedia omaisille, mutta koko valtakunnan mittakaavassa ei pidä ampua kärpästä tykillä.

Eikös tuo sama logiikka koske Aueria ja hänen puolustustaan. Käräjäoikeushan tuomitsi Auerin jo kertaalleen murhasta, mutta niin vaan piti lähteä Mannerin johdolla valittamaan. Hirvittävää resurssien tuhlausta ja veronmaksajien rahojen väärinkäyttöä! Ja minkä vuoksi? Yksi akka tuomittu vankilaan, ketä kiinnostaa! Mrs Nobody! Ja hän sentään pääsee vanhuudenpäivikseen köpöttelemään meidän muiden joukkoon toisin kuin henkirikoksen uhri.

Kannanotto on toisaalta johdonmukainen AA:n puolestapuhujille: yksi mies tapettu ja mikä meteli; unohdetaan tää ja muutetaan Turkuun...

[The Uolevi]

Kolmanneksi: tuomari Santamaa osoitti puolueellisuutta Aueria tentatessaan, ihan niin kuin Jyrki Virolainen blogissaan moittii. Samoin laamanni Juntikka osoitti minun mielestäni puolueellisuutta päivittelemällä käräjillä, miten kauheaa oli kun Helsingin Sanomat julkisti lasten kertomuksia ennen kuin ne lain mukaan tulivat julkisiksi.

Miksi osoitti? Miksi tuomari ei saisi kysyä tarkentavia kysymyksiä? Eli jos tuomari on pihalla kuin lumiukko, niin sen pitäisi vaan olla hiljaa, niinkuin Hovioikeuden tuomarit konsanaan ja tehdä sitten ihan omia päätelmiään. Olisiko sinulla joku lainkohta tähän, että tuomari ei saa kysellä tarkentavia kysymyksiä? Tai ennakkotapaus, missä tällaista käytäntöä on pidetty moitittavana?

Vespa Velutinalle voisi sanoa, että älä nyt ihmeessä vetoa Virolaiseen oikeuslähteenä. Vaikka kysymyksessä on tohtorismies ja ex professori, niin ei hänenkään sanomansa mitään jumalan sanaa ole. Sitä paitsi Virolainen on tässä asiassa väärässä. Oikeuden puheenjohtajalla on aivan yksiselitteisesti oikeus esittää täsmentäviä kysymyksiä syytetylle. Hän ei voi ottaa tietenkään syyttäjän roolia, mutta ei tuon kyselyoikeuden rajaa voida myöskään mitenkään täsmällisesti määrittää. Jos Virolainen on sitä mieltä, että raja ylitettiin, niin olkoot sitten sitä mieltä. Joku muu voi olla yhtä perusteellisesti toista mieltä ja kannassaan enemmän oikeassa. Oikeustiede ei ole luonnontiedettä, jossa on yksi oikea vastaus. Virolaisen tarkoitushakuiset ja provokatoriset kannanotot mahtuvat tähän kenttään ihan hyvin, mutta eräänlaisen kylähullun roolin hän on vanhemmiten ottanut näemmä ihan tietoisesti kantaakseen.

[Vespa velutina]

Saahan sitä tarkentavia kysyä. Ja nimenomaan tarkentavia. Mutta kysymyksille on aikansa ja paikkansa. Ei hääkaavassakaan saa huutaa tahdon tahdon ennen kuin pappi kysyy, että tahdotko, muuten ei mee pykälien mukaan. Oleellista on, että puolustukselle on annettava viimeinen sana, eikä tällä tarkoiteta syytettyä vaan asianajajaa. Syytetty saa olla hiljaa kuin lammen laine vaikka koko ajan. Lehtitietojen perusteella Santamaa oli kysynyt Auerilta 64 kysymystä tenttaustyyliin, ja aikaa tähän sessioon oli kulunut puolitoista tuntia(?). On se Valkama varmaan itsekseen naureskellut, kun muut hoitaa hänen hommansa.

[The Uolevi]

Saahan sitä tarkentavia kysyä. Ja nimenomaan tarkentavia. Mutta kysymyksille on aikansa ja paikkansa. Ei hääkaavassakaan saa huutaa tahdon tahdon ennen kuin pappi kysyy, että tahdotko, muuten ei mee pykälien mukaan. Oleellista on, että puolustukselle on annettava viimeinen sana, eikä tällä tarkoiteta syytettyä vaan asianajajaa. Syytetty saa olla hiljaa kuin lammen laine vaikka koko ajan. Lehtitietojen perusteella Santamaa oli kysynyt Auerilta 64 kysymystä tenttaustyyliin, ja aikaa tähän sessioon oli kulunut puolitoista tuntia(?). On se Valkama varmaan itsekseen naureskellut, kun muut hoitaa hänen hommansa.

Älä nyt viitsi jankuttaa asiaa, kun kerran toteat ettet ole ammattilainen. Ja ihan turhaa on hakea vertauksia jonkun teatterikappaleen ymmärtämisestä tai vihkimiskaavasta. Jos keksit lisää vertauksia, niin laita ne jonnekin muualle. Eikö syytetty saa viimeisen sanaa, jos tuomari ensin kysyy ja sen jälkeen syytetty vastaa. Jos ei huvita vastata, niin pitäköön turpansa kiinni.

Olit sitä mieltä jossakin kirjoituksessa, että syyttäjä on uhrannut liian paljon paukkuja kun on vain yhden ihmisen murha kysymyksessä (ei tarkka lainaus, mutta ajatus oli tämä). Tässä tapauksessa syyttäjä on joutunut mitoittamaan toimenpiteensä sen mukaan, että joka ainoa asia kiistetään vastapuolelta. Pitäisikö syyttäjän antaa siis periksi ja antaa asian olla. Mielipiteesi oli tuolta osin pöyristyttävä. Yhden ihmisen murhan tutkimiseen ei mielestäsi kannata uhrata liikaa paukkuja. Kävelkööt murhamiehet vapaalla jalalla. Ja ihmisiähän tulee aina uusia. On helppo uskoa, että olet hallintoihminen niin kuin totesit.

[Sirpa]

Hätäkeskusnauha niin kuin useat muutkin todisteet on muokattu syyllisyyttä tukeviksi, koska homma on keksitty saattaa päätökseen ja siitä pidetään nyt kiinni riippumatta siitä, miten epäeettistä sellainen toiminta on. Muu ei selitä tätä pelleilyä todisteiden kanssa ja niiden muuttumista. Miten oikeasti kukaan uskoo sellaiseen, että hätäkeskuspuhelunauhalta pitäisi kuulua kaikki äänet? ....

Tässä asiassa oon samaa mieltä, ja varmasti täällä on joku koittanut selittääkkin tätä asiaa jo? Siis, että puhelin reagoi pääasiassa vain puhetta vastaaviin äänentaajuuksiin, josta päästään kuitenkin siihen, että oudon hiljainen oli tämä "huppumies".

Ihan selkee keissi tämä kuitenkin on sen puolesta, kuka on syyllinen, mutta teonkuvaus varmaan jääpi saamatta - ainakin pitkäksi aikaa.

Hyvin on kaksi tuomaria käyttänyt maalaisjärkeään ja tuonut esille mistä tämä case voidaan naulata kiinni, eli AIKA ja syytetyn KÄYTÖS. Minusta niinkin hyvin, että tätä ei enää tarvitsisi viedä hoviin tuhlaamaan aikaa ja rahaa. (Todellisuudessahan se viimeinen taisto tullaan vielä siellä käymään.)

Eiköhän tämä ollut tässä... Sirpakin voi siirtyä salaliittosivustoja selaamaan taas hetkeks aikaa.

Sä vaihdoit sitten nimimerkkiä? Mitä salaliittosivuja? En ole eläessäni moisia edes selaillut?! Joko taas tapahtui se, että fakta muuttui fiktioksi kun se ei mahtunut omaan maailmankuvaan. Tuo opiskelijapojan surma ravanttikiemuroineen on ihan totisinta totta, ja jos luet siitä esim. kämpän lavastusosuudesta, niin saatat saada jopa oivalluksia tähänkin asiaan.

Tiedätkö muuten, että kun ryhtyy poistamaan faktaa salaliittoteoriana, niin se viittaa todellisuuden pelkoon, ja silloin kannattaa hankkia foliohattu? Eikä sekään ole salaliittoa - kai - että eräs alueen syyttäjistä löysi metsäpolulta tapetun miehen, muistaakseni oli vielä poltettukin viesti kaulassaan. Sitä sietää syyttäjänkin olla tarkka touhuissaan.

Tämä oli lehtiuutisessa, jonka olen ottanut joskus tähän Ulvila-osioon ylös.

[Vespa velutina]

Olit sitä mieltä jossakin kirjoituksessa, että syyttäjä on uhrannut liian paljon paukkuja kun on vain yhden ihmisen murha kysymyksessä (ei tarkka lainaus, mutta ajatus oli tämä). Tässä tapauksessa syyttäjä on joutunut mitoittamaan toimenpiteensä sen mukaan, että joka ainoa asia kiistetään vastapuolelta. Pitäisikö syyttäjän antaa siis periksi ja antaa asian olla. Mielipiteesi oli tuolta osin pöyristyttävä. Yhden ihmisen murhan tutkimiseen ei mielestäsi kannata uhrata liikaa paukkuja. Kävelkööt murhamiehet vapaalla jalalla. Ja ihmisiähän tulee aina uusia. On helppo uskoa, että olet hallintoihminen niin kuin totesit.

Totta kai murha pitää selvittää. Mutta joku raja pitää asettaa niille resursseille, joita yhden tietyn henkilön syylliseksi todistamiseen käytetään. Jos Auer-linjaan on käytetty vaikka puoli miljoonaa euroa verorahoja, mutta se vetää vesiperän vielä toisessakin hovissa, niin vieläkö pitää jatkaa? Mikä on hintalappu? Vai voisiko jossain vaiheessa tulla sellainen asia mieleen, että pitäisikö etsiä muitakin epäiltyjä eikä hiillostaa pelkästään tuota vaimoa, kun näköjään juttu on tosi hämärä edelleen, vaikka siihen on käytetty hirvittävästi resursseja? Jos on syyllinen, niin eikö tuon olisi pitänyt jo selvitä? Ei kenelläkään voi olla niin hyvä tuuri, ettei mistään jää kiinni, jos on tekijä.
Esim. peitetoimintaa käytetään siksi, että syyllinen jää kiinni, mutta jos peitetoiminta osoittautuu tuloksettomaksi, niin tästähän ei luonnollisestikaan vedetä sitä johtopäätöstä, että kohde on syytön, vaan mietitään uusia keinoja narauttaa tämä. Ja jos nämäkään eivät johda tulokseen niin jatketaan ja jatketaan, kunhan saadaan tuomio edes jostakin. Tämä on just sitä ajojahtia, johon yhdelläkään virkamiehellä ei ole toimivaltaa.
Voishan tuota oikeusministeriö myöntää määrärahan vaikka jokaisen suomalaisen selvittämättömän henkirikoksen uudelleen avaamiseen, kai niihin kaikkiin joku epäilty käräjille asti löytyisi kun tuhansia sivuja esitutkintaa tehtäisiin ja euroja säästämättä pakkokeinoja käytettäisiin.

[Edwin]

Totta kai murha pitää selvittää. Mutta joku raja pitää asettaa niille resursseille, joita yhden tietyn henkilön syylliseksi todistamiseen käytetään. Jos Auer-linjaan on käytetty vaikka puoli miljoonaa euroa verorahoja, mutta se vetää vesiperän vielä toisessakin hovissa, niin vieläkö pitää jatkaa? Mikä on hintalappu? Vai voisiko jossain vaiheessa tulla sellainen asia mieleen, että pitäisikö etsiä muitakin epäiltyjä eikä hiillostaa pelkästään tuota vaimoa, kun näköjään juttu on tosi hämärä edelleen, vaikka siihen on käytetty hirvittävästi resursseja? Jos on syyllinen, niin eikö tuon olisi pitänyt jo selvitä? Ei kenelläkään voi olla niin hyvä tuuri, ettei mistään jää kiinni, jos on tekijä.

Ajatuksenjuoksuasi on todella vaikea seurata. Nuo eurot ovat jo kahdesti johtaneet siihen, että AA on tuomittu murhasta. Käytetyt eurot ovat johtaneet myös siihen, että korkein oikeus kumosi hovin vapauttavan päätöksen. Minusta tuo näyttää siltä, että tutkintaan ja syytteen ajamiseen käytetyt eurot ovat tuottaneet varsin hyvää tulosta. Ja miksi ihmeessä lähetä testaamaan puolta valtakuntaa JJ:n tapaan, kun se todistettavasti ei ole johtanut mihinkään. Jokainen JJ:n käyttämä euro on hukkaan heitetty.