HÄKE 'nauha' (ketju 2)

[peltirumpu]

^tara kun tietää kaiken, niin mietenkäs se nyt olikaan sen kännykän kanssa? Sanoiko Anneli, ettei osannut käyttää kännykkää vai ettei osannut käyttää Jukan kännykkää (kun siinä oli se internettikin)?

Ja vielä yksi kysymys, kun olet tätä nykyä tuon päiväkerhon aktiivisin lukija. Milloin ko. mainoskuvat on tehty?

[Mikisu]

Ketkä lapset tuossa Taran kuvanelikon oikeanpuoleisessa yläkuvassa ovat? Olen aina luullut, että kuvassa on kaksi nuorinta lasta. Mutta koska nuorin oli Jukan kuollessa 2 vuotta, tuon kuvan pitäisi olla Turun ajoilta, pari kolme vuotta myöhemmin. Mutta Annelin kasvot kuvassa taas näyttävät olevan ajalta ennen Jukan kuolemaa.

[Tara]

Mammadieetti sivustoa varten Auerista on otettu kuvia v 2004 ja niissä hänellä on kädessään punainen kännykkä, leikkikännykkä Auerin mukaan.

Eli kännykkäkuvat eivät ole perhekerhosta, (paitsi se yksi joka äsken oli esillä, sen kuvan löysi joku joskus myöhemmin mammadieetistä). Tässä yksi kuva samaa sarjaa.

Kännykkäkuvien löytymisestä Auerin koneelta kerrottiin lehdissä 2012 keväällä. Samalla oli löytynyt kuvien alkuperäinen tallennusvuosi, 2004.

lehdissä ollut kuva

Jukalla oli kaksi kännykkää, uudemman niistä, oli saanut työpaikaltaan, ja siinä oli se internettikin.

JJ:lle Auer sanoi kännykän käytöstä, että hänellä ei ole kännykkää, ja Jukan kännykästä (siitä uudesta) sanoi: mä en varmaan osaisi sitä Jukan kännykkää käyttääkään kun siinä oli se internettikin. Lähes samoin naispoliisille sairaalassa, kun tämä oli kysynyt miksi Auer soitit lankapuhelumella, miksei kännykällä, Anneli oli sanonut jotain, että hän ei oikein osannut käyttää Jukan kännykkää...

kursiivit eivät ole 100% sanasta sanaan, mutta tuohon tyyliin.

Alkoi siis selittää, että ei osaa oikein käyttää kännykkää, Jukan kännykkää ei ainakaan, mutta ei sanonut että ei ollenkaan osannut käyttää mitään kännykkää. Tätähän ei kyllä kysyttykään, vaan kysyjät olettivat että olisi varmaan osannut, kun eteisen pöydällä oli ollut kaksi kännykkää.

Annelin tyylin mukannen tapa vastata 'vähän sinne päin' on jäänyt mieleen, noin juuri, että Jukan kännykkää ei osannut...

Mikseivät kysyneet osaako hän käyttää kännykkää ollenkaan?? No, olisiko se ollut relevanttia...miksei, jos kerran oli kuulustelukin järjestetty jo siellä sairaalassa..

[peltirumpu]

Alkoi siis selittää, että ei osaa oikein käyttää kännykkää, Jukan kännykkää ei ainakaan, mutta ei sanonut että ei ollenkaan osannut käyttää mitään kännykkää. Tätähän ei kyllä kysyttykään, vaan kysyjät olettivat että olisi varmaan osannut, kun eteisen pöydällä oli ollut kaksi kännykkää.

Lisäkysymyksiä. Miksi tämä vääntö kännykän käytöstä on tärkeää? Eikö Annelin kannalta olisi epäilyttävämpää, jos hän olisikin soittanut kännykästä, eikä lankapuhelimesta?

[Tara]

Ketkä lapset tuossa Taran kuvanelikon oikeanpuoleisessa yläkuvassa ovat? Olen aina luullut, että kuvassa on kaksi nuorinta lasta. Mutta koska nuorin oli Jukan kuollessa 2 vuotta, tuon kuvan pitäisi olla Turun ajoilta, pari kolme vuotta myöhemmin. Mutta Annelin kasvot kuvassa taas näyttävät olevan ajalta ennen Jukan kuolemaa.

Nuorin oli 2,5 v isän kuollessa (syntynyt kesäkuussa). Ei Anneli mitenkään ihmeemmin ole muuttunut, sanotaan 2-3 vuoden kuluessa ja joitain kuvia varten on laittautunut, niin että ihan siistin näköinen on. Paha mennä sanomaan ihan varmasti mikä vuosi on kyseessä..

Lasten kuvia ei viitsi laittaa blurraamatta, ko kuva löytyy kyllä googlella esim sanoilla Anneli Auer neljän lapsen äiti. Kuvassa on ehkä kaksi keskimmäistä. Ei näistä, tästä kuvasta ainakaan, voi sittenkään olla aivan varma milloin se on otettu. perhekerhon kuvat voivat olla eri vuosilta, kun ne ovat usein silleen koristeena vain, eivät mitään esittelyjä, että tämän näköisiä nämä meidän lapset sen ja sen ikäisinä. Vuosilukuja ei ole laitettu esille mitenkään systemaattisesti. Edes matkakertomuksissa ei ole vuosilukuja, lasten i'istä saatetaan jutussa puhua mutta epäsuorasti, esim että hauskaa oli, karusellissa 1-vuotiaskin viihtyi siinä missä iskäkin tmv.

[Tara]

Alkoi siis selittää, että ei osaa oikein käyttää kännykkää, Jukan kännykkää ei ainakaan, mutta ei sanonut että ei ollenkaan osannut käyttää mitään kännykkää. Tätähän ei kyllä kysyttykään, vaan kysyjät olettivat että olisi varmaan osannut, kun eteisen pöydällä oli ollut kaksi kännykkää.

Lisäkysymyksiä. Miksi tämä vääntö kännykän käytöstä on tärkeää? Eikö Annelin kannalta olisi epäilyttävämpää, jos hän olisikin soittanut kännykästä, eikä lankapuhelimesta?

Annelilla on huomattavasti enemmän tietoa surmaan liittyvistä asioista kuin on vuosien varrella antanut ymmärtää. Mitä puhelimia talossa oli on yksi kysymysmerkki monien joukossa. Mutta: Ei poliisin tarvitse tietää mitä me tiedetään.

Jos ei ole mitään kontollaan, niin miksi aloittaa vastauksensa niin usein, mä en nyt ihan heti muista tätä ihan varmasti, miksi täyttää kertomuksensa ehdollisilla tilkesanoilla ehkä, mahdollisesti, mää olettasin, luulisin, mää muistasin, voi olla tai voi olla että ei, miksi vastaukset ovat järjestään epäsuoria ja suurin piirtein vähän sinne päin, useimmin tyylillä 'mä annan teille vihjeitä', eli pälätystä sinne tänne: repikää siitä.

Niin, jospa se muistikuvien ohuus ja vaihtuvuus ja toisinaan kaavamaisuus johtuukin unitablettien käytöstä?? Nekään eivät aina anna unta, mutta jos nousee lääkepökkyrässä touhuamaan, olo voi muistuttaa kohtaista pilvessä oloa tai humalaa.. Entäs jos Annumamma oli sittenkin syönyt jotain pillereitä, vastoin tytön kieltoa??

Minä vain epäilen, että ainakin työhuoneessa on ollut toinen puhelin. Yhdessä aulakuvassa näkyy johto, jatkojohto (sen näköinen), joka menee oven alitse eteisestä työhuoneeseen. Eli jatkojohtoa ainakin olisi löytynyt. Mutta kun ei edes kyselty sen tarkemmin.. Jos se lankapuhelin (se toinen tai se keittiön) on, esimerkiksi jatkojohdon avulla, siirrettynä lähelle takkahuonetta, se antaisi oivan mahdollisuuden Auerin alibille.

Askeleet lähestyvät puhelinta ja sitten etääntyvät.

pam! kuole! pam! ÖH! Tulleeks sielt kettää! taustalla ala-lala-lalala...

Äiti oli siel jossain laittamassa sitä puhelinta pois.

[Mikisu]

Lasten kuvia ei viitsi laittaa blurraamatta, ko kuva löytyy kyllä googlella esim sanoilla Anneli Auer neljän lapsen äiti. Kuvassa on ehkä kaksi keskimmäistä. Ei näistä, tästä kuvasta ainakaan, voi sittenkään olla aivan varma milloin se on otettu. perhekerhon kuvat voivat olla eri vuosilta, kun ne ovat usein silleen koristeena vain, eivät mitään esittelyjä, että tämän näköisiä nämä meidän lapset sen ja sen ikäisinä. Vuosilukuja ei ole laitettu esille mitenkään systemaattisesti. Edes matkakertomuksissa ei ole vuosilukuja, lasten i'istä saatetaan jutussa puhua mutta epäsuorasti, esim että hauskaa oli, karusellissa 1-vuotiaskin viihtyi siinä missä iskäkin tmv.

Ei ne nyt millään kaksi keskimmäistä ole, sillä kumpikaan noista ei ole poika. Mielestäni siinä ovat nuorimmat tytöt. Olen kuvan joskus kasvojen kera nähnyt, nuorimman kasvot ovat helposti tunnistettavat.

[peltirumpu]

Minä vain epäilen, että ainakin työhuoneessa on ollut toinen puhelin. Yhdessä aulakuvassa näkyy johto, jatkojohto (sen näköinen), joka menee oven alitse eteisestä työhuoneeseen.

Tavalliseen tapaan spekuloit ja esittelet luulojasi jonkinlaisina puolitotuuksina. Mutta tähän puhelimeen. Löytyikö talosta rinnakaispuhelinta? Todistajien mukaan merkkejä rinnakkaispuhelimen käytöstä ei löydetty. Työhuoneeseen menevä johto taitaa olla modeemin johto.

Taisit jossakin vaiheessa mainita, että häkenauhalta pitäisi kuulua ääniä, kun lasien päällä kävellään. Miksi pitäisi?

[rekkari]

Ei poliisin tarvitse tietää mitä me tiedetään.

Tämäkin taitaa olla vain sinnepäin?

Tosiaan miksi kännykkäasia on niin tärkeä...hätäpuhelu soitettiin lankapuhelimella.
Vai kuvitteleeko joku oikeesti että AA soitti kännykällä taustanauhaa hätäkeskukseen....se kyllä selittäisi ne hälytyspuhelujen aikavääristymät....

- Huh, pelottaa. Kato ne tekee vaa työtää ja yrittää selvittää sitä isin murhaa, ja ne ei tiedä sitä mitä me tiedetään.Ja sit jos se niinku, joka sen oikeesti on tehny, ni eihän se o kertonut sitä tunnustanu, ei rikolliset tunnusta, Auer sanoo lapselleen.

[Oppenheimer]

Siis voi jumalauta. Kuulin nyt tuon häke-nauhan. Armollisesti omalla koneella Jukan äänet kuuluivat tosi vaisusti, mikä teki niistä vähemmän karmivia. Mutta nyt kun olen itse kuullut mitä ja miten nauhalla puhutaan, on suorastaan järkyttävää miten paljon täällä Annelia syyllisenä pitävät ovat vääristelleet asioita!
Annelin ja Amandan hätä ja pelko kuulostaa kyllä täysin aidolle. Minulla ei ole mitään vaikeuksia uskoa että joku tuli ikkunasta sisään ja varsin nopeasti hoiteli Jukan pois päiviltä.

Kunnioitan näkemystäsi. Se on todennäköisesti aito kokemus, eikä kukaan pysty kiistämään subjektiivisia tunteitasi. Minulle häkenauhan kuuntelu aiheutti päinvastaisen reaktion: "Siis voi jumalauta, miten tällainen soopa on voinut mennä missään läpi". Häkenauhan kuuleminen vain vahvisti Annelin syyllisyyttä mielessäni, ei hälventänyt sitä niin kuin sinun kohdallasi tapahtui. Tästä voidaankin vetää sellainen johtopäätös, ettei Annelin hädän aitouden arviointi ole sellainen tekijä, minkä varaan syyllisyys/syyttömyysasiaa voitaisiin mitenkään ankkuroida. Lapsellisuuksissaan hovioikeus meni perustelemaan syyttömyyttä mm. nauhalla kuuluvalla Annelin hädän aitoudella. Hovioikeudenneuvokset ovat tavallisia ihmisiä, joilla ei ole sen kummempaa kykyä arvioida tällaisia asioita kuin kenellä tahansa muulla taviksella. Aivan yhtä hyvin he olisivat voineet perustella Annelin syyttömyyttä esimerkiksi siten, että Anneli vaikuttaa yleisesti ottaen rehelliseltä ja syyttömältä.

Häkenauhalla Annelin teeskennelty hätä on vain yksi tekijä, mikä panee epäilemään tilanteen aitoutta. Toinen on häkenauhalla kuuluvat kummalliset repliikit, jotka eivät sovellu mitenkään tilanteeeseen. Kolmas epäaitoutta lisäävä tekijä on tietenkin huppumiehen äänettömyys ja neljäntenä todettakoon tyttären täydellinen rauhallisuus kun hänet pyydetään puhelimeen.

On toivottavaa, että hovin tuomarit perehtyvät nauhaan tulevassa oikeudenkäynnissä mahdollisimman perusteellisesti sitä omin korvin kuunnellen. Itse pidän käsittämättömänä, että joku voi uskoa tapahtumien edenneen Annelin kertomalla tavalla, kun häkenauhakaan ei sitä millään tavalla tue.

[meesterhans]

Häkenauhalla Annelin teeskennelty hätä on vain yksi tekijä, mikä panee epäilemään tilanteen aitoutta. Toinen on häkenauhalla kuuluvat kummalliset repliikit, jotka eivät sovellu mitenkään tilanteeeseen. Kolmas epäaitoutta lisäävä tekijä on tietenkin huppumiehen äänettömyys ja neljäntenä todettakoon tyttären täydellinen rauhallisuus kun hänet pyydetään puhelimeen.

On toivottavaa, että hovin tuomarit perehtyvät nauhaan tulevassa oikeudenkäynnissä mahdollisimman perusteellisesti sitä omin korvin kuunnellen. Itse pidän käsittämättömänä, että joku voi uskoa tapahtumien edenneen Annelin kertomalla tavalla, kun häkenauhakaan ei sitä millään tavalla tue.

Mutta kyllähän se häkenauha tukee Annelin kertomaa tapahtumankulkua, täällä on se youtube-videokin linkitetty useaan otteeseen, mistä voi nähdä miten se Annelin mukaan meni. Ihan mahdollinen skenaario. Mutta ilmeisesti häkenauha tukee myös taustanauhan käyttöä tai mikä se teoria nyt onkaan, kun tässä edelleen väitellään näistä asioista. Huppumiehen äänet tai äänettömyyskin taitaa olla aika tulkinnanvarainen, kun jotkut tyypin kuulee ja toiset ei. Repliikitkin sopii aivan hyvin tilanteeseen, joka on jokseenkin kaoottinen. Onko sinusta Annelin nyyhkäisyt sekä tärisevä ja kovin itkuisen kuuloinen ääni siis täysin näyteltyä?

[Edwin]

Fakta taitaa olla se, että missään tuomioistuimessa ei ole erityisemmin otettu kantaa häkenauhan sisältöön. Tuomarien kommentit ovat sitä luokkaa, että "hätä vaikuttaa aidolta" jne. Jutussa on niin paljon aineistoa, että nauhan yksityiskohtaisempaan analyysiin ei ole jaksettu paneutua. On mielenkiintoista nähdä, saako syyttäjä puristettua hovilta yksityiskohtaisempia kannanottoja.

Itse kuulin ensimmäisenä pätkän, jossa oli JL:n "älä, älä, älä" -huutoja. Yritin heristää korviani, jotta kuulisin uhrin huudot lapsen jokeltelun alta. Vihdoin tajusin, että juuri tämä lapsen jokelteluhan on litteroitu JL:n huudoiksi. Ja kun kuulin nauhan kokonaan, kävi selväksi, että puhelun taustalla ei ole nimeksikään ääniä murhayöltä. Suurin osa tulee taustanauhalta; perheen ääniä vuosien varrelta synnytyssalista alkaen.

Olisi mielenkiintoista nähdä, miten hovioikeus selittäisi esimerkiksi sen, että häkenauhalta kuuluu itkuisella poikalapsen äänellä lausutut "sää aloitit", taikka AA:n lausumat "miten mää pääsen linjoil". Taikka miten selittää tyttären pirteä "nih" tai rauhallinen "nyt siel puhutaa taas". Vaikuttaako hätä aidolta vai ei?

Johdonmukainen tapahtumainkulku on ollut, että AA on ensiksi kalauttanut miehensä tajuttomaksi (ruhje päälaella). Sen jälkeen uhrista on valutettu veri pois muutamalla syvällä pistolla. Tämä sen vuoksi, että lautumat eivät paljastaisi teon ajankohtaa. Verta on otettu myös hieman talteen. Seuraavaksi paikat on siivottu ja AA on käynyt suihkussa. Seuraavaksi punainen T-paita päälle, kevyt pisto kylkiluiden väliin keittiöveitsellä, puhelu häkeen, taustanauha soimaan (kuuletteks te kun mun mieheni huutaa). Puhelun kestäessä AA käy freesaamassa vainajan talteen otetulla verellä ("mun täytyy nyt" - käydä lorauttamassa verta uhrin kasvoille). Näin uhri on saatu näyttämään tuoreelta poliisien tullessa paikalle (verilammikko pään seudulla kasvoi poliisien ollessa paikalla). Niin taitava AA ei sentään ollut, että olisi saanut jo aikoja sitten hyytyneen veren näyttämään tuoreelta. Ja juuri sen vuoksi hän jäikin kiinni; paikalla oli kahdenlaista verta, hyytynyttä ja tuoretta.

[sisotalo]

Tällaista yksityiskohtaista lavastusta olisin odottanut syyttäjältä, mutta hän ei sitä tee kun jokainen lavastus, jossa Anneli on murhaaja, törmää heti muuhun tietoon. Nimimerkiltä kysyn, missä oli Amanda, joka näki vanhempansa hyvässä kunnossa kahdella käynnillä juuri ennen Hätäpuhelun alkua

[meesterhans]

Itse kuulin ensimmäisenä pätkän, jossa oli JL:n "älä, älä, älä" -huutoja. Yritin heristää korviani, jotta kuulisin uhrin huudot lapsen jokeltelun alta. Vihdoin tajusin, että juuri tämä lapsen jokelteluhan on litteroitu JL:n huudoiksi. Ja kun kuulin nauhan kokonaan, kävi selväksi, että puhelun taustalla ei ole nimeksikään ääniä murhayöltä. Suurin osa tulee taustanauhalta; perheen ääniä vuosien varrelta synnytyssalista alkaen.

Kumma juttu, minä kuulen "älälä" -huudot Jukan äänellä. Jonka jälkeen Annelin lohduton nyyhkäisy ja kysymys.

Olisi mielenkiintoista nähdä, miten hovioikeus selittäisi esimerkiksi sen, että häkenauhalta kuuluu itkuisella poikalapsen äänellä lausutut "sää aloitit", taikka AA:n lausumat "miten mää pääsen linjoil". Taikka miten selittää tyttären pirteä "nih" tai rauhallinen "nyt siel puhutaa taas". Vaikuttaako hätä aidolta vai ei?

Tuo "sää alotit" kuulostaa myös Jukalta. Minusta siinä on yhtenä puurona "Aihh" *mäiskähdys* "elä (huonekalun siirtyminen) lyö, sää alotit jaahhh!" kaikki Jukan huutamia.
Ja "miten mä pääsen linjoil" tai ehkäpä "pitäkää siel linjoil" Anneli huikkaa tytölle suunnatessaan makkariin.
Kuten aiemmin mainitsin, "nih" voi kuulostaa pirteältä tai sitten jännityneen lapsen sanomaksi. "Nyt siel puhutaan taas" on toki aika rauhallisesti sanottu, mutta tyttö kuulostaa hengästyneeltä, johtuen oletettavasti itkeskelystä. Minkä perään taas Anneli ulvoo itkuisena että onks sielt tulos joku.

Johdonmukainen tapahtumainkulku on ollut, että AA on ensiksi kalauttanut miehensä tajuttomaksi (ruhje päälaella). Sen jälkeen uhrista on valutettu veri pois muutamalla syvällä pistolla. Tämä sen vuoksi, että lautumat eivät paljastaisi teon ajankohtaa. Verta on otettu myös hieman talteen. Seuraavaksi paikat on siivottu ja AA on käynyt suihkussa. Seuraavaksi punainen T-paita päälle, kevyt pisto kylkiluiden väliin keittiöveitsellä, puhelu häkeen, taustanauha soimaan (kuuletteks te kun mun mieheni huutaa). Puhelun kestäessä AA käy freesaamassa vainajan talteen otetulla verellä ("mun täytyy nyt" - käydä lorauttamassa verta uhrin kasvoille). Näin uhri on saatu näyttämään tuoreelta poliisien tullessa paikalle (verilammikko pään seudulla kasvoi poliisien ollessa paikalla). Niin taitava AA ei sentään ollut, että olisi saanut jo aikoja sitten hyytyneen veren näyttämään tuoreelta. Ja juuri sen vuoksi hän jäikin kiinni; paikalla oli kahdenlaista verta, hyytynyttä ja tuoretta.

Tukeeko tuota teoriaa todisteet tai mikään? Tyttö ei tainnut nähdä äitiään verikanisteri kädessä kun puhelimeen tuli. Niin ja tuo "kuuletteks ku mun mummuni huutaa" myöskin myöskin aika epätoivosella äänellä lausuttu, ei niinkään kylmän laskelmoivasti että kuuluuks tää mun nauha nyt sinne varmasti? Näin siis minun korviini tietysti..

[zipi]

No nyt on sitten se Häke- tallenne kuultu.

Kyllä täytyy sanoa, että meni aika uusiksi ajatukseni tästä tapahtumasta tai ainakin siitä tehdystä litteroinnista. Kaikki äänet sopivat Auerin kertomaan tarinaan, juoksuineen, yms. Yksi häiritsevä tekijä on kyllä uhrin äänen vaimeus, verrattuna muiden äänten volyymiin. Tässä tapahtumassa on nyt niin monta asiaa, jotka täytyy miettiä uudestaan, että siihen minulla ei (ainakaan nyt) ole aikaa. Jos olin aikaisemmin lähes 100% varma, AA:n syyllisyydestä niin enpä ole enää.

Ei kuulu tähän ketjuun, mutta minua on koko ajan häirinnyt se verinen lakana ja patja.
Hyvää uutta vuotta!!