HÄKE 'nauha' (ketju 2)

[zem]

Niin, mistä sitä tietää Annelin mielenmaisemaa siellä adrenaliininhuumassa.

Mistäpä sitä tietää, mutta mun mielestä on erittäin epäuskottavaa että Anneli käy kuudessa sekunnissa läpi seuraavan tunneskaalan: jännittynyt mutta lähellä "normaalia" oleva ovela feikkauspuhe - hillitön raivokohtaus Jukkaa kohtaan - sellainen pelkotila, että kurkusta tulee korkeaa F:ää joka on mahdollista vain äärimmäisessä hädässä. Miten tämä reagoinnin vuoristorata selittyy sillä että Anneli on jo jonkun aikaa tiennyt että Jukka on "vironnut"?

Sen sijaan tunneskaala selittyy mainiosti sillä, että huppiksen poistumista toivova Anneli joutuu vastakkain karun todellisuuden ja puukon kanssa päällekäymisen uhan kanssa, just niinkuin Anneli on kertonut.

Auer lähtee puhelimesta takkahuoneeseen sen jälkeen kun tytär on jo käynyt
takkahuoneen ovensuun suunnassa - ja tämä on tuolloin nähnyt veitsen lattialla
sekä isänsä lattialla vatsallaan.

Eli sekä "pystypaini latialla" että kamppailu vuoteella ovat molemmat tuolloin jo ohi.
Tästä johtuu, että tallenteella kuullaan ajan 1:16 jälkeen tietty hiljeneminen (mikä on
johtanut tytön tutkimusretkeen). Huppumies kaivaa toista astaloa esiin, Jukka valittaa ja pyytää apua (1:48 "No lähe Annu autaa" , 1:52 "Lähe auttaa").

Auer menee takkahuoneen ovelle ja näkee surmaajan lattialla olleen miehensä kimpussa,
mistä tämä ponkaisee häteistelemään häiriötekijää (surmaajan on toimittava nopeasti, tietää että hätäpuhelun johdosta poliisi pian tulossa).

Auerinb huuto on yllättynyt "Mitäkö" (tai vastava) - kamppailun hiljenemisestä Auer on voinut päätellä, että surmaaja on mahdollisesti jo poistunut. Sitä seuraavan huudon olen tulkinnut tallennetta hidastamalla ja äänenkorkeutta siedettävämmäksi alentamalla (missä on tietty vaaransa) sanaksi "veitsetkö": http://www.nbl.fi/~nbl3145/kntl/nb/veitset.wma .

Sitten Auerin kuullaan pakoaskeleet ulko-ovelle, sekä vähän ajan päästä Lahden valitus
(surmaaja jälleen tämän kimpussa) sekä samanaikaisesti "(u)ole" -äännähdys.

Ihan johdonmukaista. Paitsi kaikki "(u)ole" -huutoon liittyvät epäselvyydet.

Häke-tallenne tukee Auerin syyttömyyttä - antaa alibin, kuten Kuolemannaakka on todennut.
Sinänsä on mielenkiintoista, että tuomari Juntikka on "sulkenut pois" ulkopuolisen surmaajan
etupääässä kolmen tekijän avulla:

a) hätäkeskuspuhelussa ulkopuolisten aiheuttamien äänien mitätöiminen
b) dna-todisteen mitätöiminen
c) tytön huppumieshavainnon mitätöiminen.

Mutta jos myös Auerilla on hätäpuhelun mukaan alibi, tullaan "sirpamaiseen" paradoksiin:
Lahti on kuollut - kukaan ei ole tätä surmannut. Paljastuu poissulkemis-metodin "abstraktius".

Tytön huppumies-havaintoa tukee se, että tämä ei nähnyt vanhempien riitelyä eikä
sen paremmin äitiään verityön jäljiltä tämän tullessa tekemään hätäpuhelua: kaksi toisiaan tukevaa havaintoa. Talossa on täytynyt olla ulkopuolinen.

[kuolema]

Ei tarvitse spekuloida mitä on sanottu, tai mikä tuo/pitääkö mitäkö mitätön / lausuma on.
Santamaa kysyi tätä itse lausujalta oikeudessa ja Anneli vastasi näin sanoen:
Tämä on väärin litteroitu, siinä pitää olla MITÄSÄ, jonka hän on kohdistanut tekijälle.
Jos häkenauhan analysoijat nyt pitäytyisivät itse lausujan selitykseen, niin vaihtoehtoja on tasan kaksi.
Analysoijat kuulevat väärin, tai sitten Anneli valehtelee/ muistaa väärin.

En sulata tuota "MITÄSÄ" -ääntä seuraavista syistä:

- Vokaalit on kohtuu helppo tunnistaa ja ne ovat *i*ä*ö*
- Konsonantteja on pakko enemmän tai vähemmän arvata väliin tähtien paikalle, mutta kallistun siihen, että kyseessä on kovat konsonantit (k, t tai p), koska enemmän soinnilliset konsonantit, esim. s tai r kuuluisivat tallenteelta, vaikka hieman hankalammin kuin vokaalit.

Minä olen noita vokaaleista täysin vakuuttunut (noh, ehkä 95% todennäköisyydellä - koska mikäpä tässä maailmassa täyttä 100%:a olisi).

[Harpo]

Ei tarvitse spekuloida mitä on sanottu, tai mikä tuo/pitääkö mitäkö mitätön / lausuma on.
Santamaa kysyi tätä itse lausujalta oikeudessa ja Anneli vastasi näin sanoen:
Tämä on väärin litteroitu, siinä pitää olla MITÄSÄ, jonka hän on kohdistanut tekijälle.
Jos häkenauhan analysoijat nyt pitäytyisivät itse lausujan selitykseen, niin vaihtoehtoja on tasan kaksi.
Analysoijat kuulevat väärin, tai sitten Anneli valehtelee/ muistaa väärin.

En sulata tuota "MITÄSÄ" -ääntä seuraavista syistä:

- Vokaalit on kohtuu helppo tunnistaa ja ne ovat *i*ä*ö*
- Konsonantteja on pakko enemmän tai vähemmän arvata väliin tähtien paikalle, mutta kallistun siihen, että kyseessä on kovat konsonantit (k, t tai p), koska enemmän soinnilliset konsonantit, esim. s tai r kuuluisivat tallenteelta, vaikka hieman hankalammin kuin vokaalit.

Minä olen noita vokaaleista täysin vakuuttunut (noh, ehkä 95% todennäköisyydellä - koska mikäpä tässä maailmassa täyttä 100%:a olisi).

Niinhän se on, että kun jotain keksii kuulevansa, sen jälkeen taatusti kuulee juuri sen kerran toisensa jälkeen.
Silloin kun uskoin vielä Auerin syyllisyyteen, olin kuulevinani juuri tuon litteroidun "mitätön". Siihen vaikutti varmaankin juuri se, että tämän tulkinnan oli ensimmäisenä lukenut. Jokin sanassa kuitenkin mätti, se ei istunut kuulokuvaan sataprosenttisesti.
Kun aloin kuunnella nauhaa Annelin syyttömyyteen uskoen, tunsin, että sana aukesi minulle. Sattumalta uusi kuulokuva vastasi Auerin tarinaa ja istui siihen loogisesti. Minusta Auer huutaa nopealla murteellaan, korkealla, raivostuneella ja pelästyneellä äänellä "mitä tää on", joka sulautuu yhteen niin, että foneettinen litterointi olisi jotakuinkin "mitätäön".

[sisotalo]

Auer lähtee puhelimesta takkahuoneeseen sen jälkeen kun tytär on jo käynyt
takkahuoneen ovensuun suunnassa - ja tämä on tuolloin nähnyt veitsen lattialla
sekä isänsä lattialla vatsallaan.
…
Auer menee takkahuoneen ovelle ja näkee surmaajan lattialla olleen miehensä kimpussa,
mistä tämä ponkaisee häteistelemään häiriötekijää (surmaajan on toimittava nopeasti, tietää että hätäpuhelun johdosta poliisi pian tulossa).
.

ZEM poistaa murhaajan takkahuoneesta silloin kun Amanda sinne katsoo ja panee hänet takaisin kun Anneli hetken päästä katsoo sinne. Ero Turumurre käsitykseen on siinä, että Amanda pari minuutti myöhemmin katsoo isää takkahuoneessa, jossa ei silloinkaan ole murhaaja, mutta talossa on murhaaja on kuitenkin.

Todellisuus on se, että Anneli kävi kaksi kertaa murhaaja katsomassa takkahuoneessa ja Amanda päivysti samalla puhelimessa. Amanda näki murhaajan hyppäävän ulos kun äiti oli tulossa toisen kerran takaisin. Isänsä Amanda näki tietenkin vasta kun murhaajaa ei enää ollut talossa. Ei hän olisi mennyt takkahuoneen ovelle niin kauan kun murhaaja oli siellä.

[kuolema]

Minusta Auer huutaa nopealla murteellaan, korkealla, raivostuneella ja pelästyneellä äänellä "mitä tää on", joka sulautuu yhteen niin, että foneettinen litterointi olisi jotakuinkin "mitätäön".

Tässä on minusta jälleen ongelma: kaksi vokaalia eivät mahdu tuohon peräkkäin. Toisinsanoen Anneli takeltelisi sanoissaan tai puhuisi yliluonnollisen nopeasti. Lisäksi kun olen sanan pilkkonut ihan atomeiksi, niin se viimeinen vokaali on pelkkä "öö" (mielestäni, mutta erittäin varmasti).

Toki VOI olla, että Annelilla meni sanat sekaisin, mutta se olisikin ainoa kerta nauhalla. Tunnusomaista Annelin puheelle nauhalla on tuottaa selviä sanoja, mutta jättää lauseet kesken.

On totta, että kaikki sanat on peilattava oikeaan kontekstiinsa. Tuossa tapauksessa minua jää myös kontekstin puolesta ihmetyttämään se, että sana on tuotettu raivokkaan vihaisella äänellä. Eli jos palikka ei mahdu reikään kuin runnomalla, niin silloin sana on mahdollisesti ylitulkittu ja siksi pitäydyn yhä siinä *i*ä*ö(*), jossa tähdet merkkaavat konsonanttia.

En lähde arvaamaan siihen nyt mitään uutta.

[Caldera]

Toki VOI olla, että Annelilla meni sanat sekaisin, mutta se olisikin ainoa kerta nauhalla.

Anneli tulee nurkan takaa tilanteeseen jossa vieras mies puukottaa hänen miestään ja mies tekee hyökkäysliikkeen kohti. Kenelläpä EI menisi sanat sekaisin siinä kohtaa? Ja sekin on mielenkiintoista että Annelilla ei mene sanat sekaisin virkoamisteorian varsinaisella kauhunhetkellä, eli silloin kun kuuluu Jukan ekat huudot takkahuoneesta. Ei mitään vaikutusta Annelin ulosantiin...

[kuolema]

Toki VOI olla, että Annelilla meni sanat sekaisin, mutta se olisikin ainoa kerta nauhalla.

Anneli tulee nurkan takaa tilanteeseen jossa vieras mies puukottaa hänen miestään ja mies tekee hyökkäysliikkeen kohti. Kenelläpä EI menisi sanat sekaisin siinä kohtaa? Ja sekin on mielenkiintoista että Annelilla ei mene sanat sekaisin virkoamisteorian varsinaisella kauhunhetkellä, eli silloin kun kuuluu Jukan ekat huudot takkahuoneesta. Ei mitään vaikutusta Annelin ulosantiin...

En kuule sanojen sekoittumista Annelilta muissa kohdissa. "ku-kuuleksä" on hieman erilainen reaktio (änkytys). Tämäkin jää niin ikään yksittäistapaukseksi. Anneli ei sekoile sanoissaan puhelun aikana. JOS on sekoillut juuri tuossa "mitätön/pitääkö/ym"-kohdassa, niin se on ainoa kerta.

Edelleen jään ihmettelemään sanan erittäin raivokasta ulosantia. Eli en, Caldera, nyt saa kyllä mitään irti pointistasi valitettavasti...

[Oppenheimer]

Ei tarvitse spekuloida mitä on sanottu, tai mikä tuo/pitääkö mitäkö mitätön / lausuma on.
Santamaa kysyi tätä itse lausujalta oikeudessa ja Anneli vastasi näin sanoen:
Tämä on väärin litteroitu, siinä pitää olla MITÄSÄ, jonka hän on kohdistanut tekijälle.
Jos häkenauhan analysoijat nyt pitäytyisivät itse lausujan selitykseen, niin vaihtoehtoja on tasan kaksi.
Analysoijat kuulevat väärin, tai sitten Anneli valehtelee/ muistaa väärin.

En sulata tuota "MITÄSÄ" -ääntä seuraavista syistä:

- Vokaalit on kohtuu helppo tunnistaa ja ne ovat *i*ä*ö*
- Konsonantteja on pakko enemmän tai vähemmän arvata väliin tähtien paikalle, mutta kallistun siihen, että kyseessä on kovat konsonantit (k, t tai p), koska enemmän soinnilliset konsonantit, esim. s tai r kuuluisivat tallenteelta, vaikka hieman hankalammin kuin vokaalit.

Minä olen noita vokaaleista täysin vakuuttunut (noh, ehkä 95% todennäköisyydellä - koska mikäpä tässä maailmassa täyttä 100%:a olisi).

Nauhalla lienee tulkinnanvaraisia kohtia. Tämä ei ole sellainen. Kun Anneli väittää sanoneensa "mitä sä", niin se ei pidä paikkaansa. Sen voi jokainen itse kuunnella. Nauhaa voi toistaa vaikka hidastetulla nopeudella, jos asia jää epäselväksi ja on audacity käytössä. Huudettu sana päättyy kirjaimiin "......kö".

On sinänsä yhdentekevää, mitä Anneli tuossa karjahtaa. Koko karjahdus on teennäinen ja irrallaan kaikesta muusta. Karjahduksen pääsisältö on olla ainoastaan karjahdus, sillä ei ole suuntaa eikä sisältöä. Sen tyylilaji on väärä eikä se kytkeydy tilanteeseen millään tavalla luontevasti.

[annijatta]

Pointti onkin siinä, mitä itse lausuja sanasta sanoo. Tuomari Santamaa kysyy ja Anneli vastaa.
Hän väittää että litterointi on väärin tehty. Hän on nimenomaan sanonut -mitäsä- ja osoittanut sanansa tekijälle.
Kun kuitenkin suurin osa nauhan kuulleista on sitä mieltä että litterointi on oikein, niin miksi Anneli näin sanoo. Hänellä on litterointi edessään muistin virkistämiseksi.
Jos on vaikea muistaa sanomaansa, tilanteen ollessa sellainen kuin se oli, niin mitä järkeä on väittää että muistaa sanoneensa nimenomaan- mitäsä. Ja kaiken kukkuraksi väittää että litteroinnissa on virhe.
Siis tämän asian muistaa, mutta muista asioista ei ole kuin mielikuvia. Ja tämänkin väärin.
Kuka vielä uskoo tämän henkilön juttuihin. Ei niissä ole päätä eikä häntää. Ja niin analyyttinen henkilö, mutta soveltaa osaa, eikö se niin ollut.

[zem]

Auer lähtee puhelimesta takkahuoneeseen sen jälkeen kun tytär on jo käynyt
takkahuoneen ovensuun suunnassa - ja tämä on tuolloin nähnyt veitsen lattialla
sekä isänsä lattialla vatsallaan.
…
Auer menee takkahuoneen ovelle ja näkee surmaajan lattialla olleen miehensä kimpussa,
mistä tämä ponkaisee häteistelemään häiriötekijää (surmaajan on toimittava nopeasti, tietää että hätäpuhelun johdosta poliisi pian tulossa).
.

ZEM poistaa murhaajan takkahuoneesta silloin kun Amanda sinne katsoo ja panee hänet takaisin kun Anneli hetken päästä katsoo sinne. Ero Turumurre käsitykseen on siinä, että Amanda pari minuutti myöhemmin katsoo isää takkahuoneessa, jossa ei silloinkaan ole murhaaja, mutta talossa on murhaaja on kuitenkin.

Todellisuus on se, että Anneli kävi kaksi kertaa murhaaja katsomassa takkahuoneessa ja Amanda päivysti samalla puhelimessa. Amanda näki murhaajan hyppäävän ulos kun äiti oli tulossa toisen kerran takaisin. Isänsä Amanda näki tietenkin vasta kun murhaajaa ei enää ollut talossa. Ei hän olisi mennyt takkahuoneen ovelle niin kauan kun murhaaja oli siellä.

Sisotalo on eritellyt kantani ja hänen kantansa erot oikein, kiitos.
Myös One Eye esitti oikein, että käsitykseni mukaan paikalla oli kolme tekijää:
murhaaja, yhteysmies ja autokuski (mutta ei siis Puna-armeijan kuoroa). Kiitos siitäkin.

Murhaaja häviää tytön näköpiiristä kahdesta syystä:
1) kamppailu veitsen kanssa vuoteella on päättynyt ja uhri on pudonnut/vedetty lattialle.
2) mahdollisesti joku varoittaa tekijää tytön lähestymisestä - Häke-tallenteella
kuullaan seuraavat äänet:
http://www.nbl.fi/~nbl3145/kntl/nb/joohaivy.wma
Omasta litteroinnistani:

1:25,60 Joo (nuoren miehen tai naisen ääni?).
1:26,50 Naks.
1:27,50 Häivy (nuori ääni, kuiskaus).

Niemi litteroi "1:25 Uhri: Hälytyys...tule(e) tänne apuun."
Selkeää "joo" -huudahdusta ei siis ollenkaan.

En siis "poista" murhaajaa tytön käynnin aikana. Ja Auerin käynnin aikana vähän myöhemmin
tämä on taas astalointitoimessa. Tytön käynnin luonne ja sitä seurannut Auerin oma käynti
käyvät hyvin ilmi kuulemisesta :

A: - - Äiti kai tota kun mä olin menos tonnepäin ... mä menin tonne mä perääntysin äkkii mä lähdin kai juokseen pois niin. Äiti oli tuol luultavasti mä en muista oikeen sitä mu ei ollu. Sit äiti pyysi mua oleen siin puhelimes äiti meni ite kattoon. (Kuuleminen 26.8.2009. Ital. Zem.)

Tyttö kertoo saman, minkä Auer on kertonut jo ensikuulemisessaan:

Pyysin Axxxxxa puhelimeen ja kävin itse katsomassa. Kun kävin katsomassa, kun Jukka huusi Annu. (Kuulustelu 9.12.2006. Ital. Zem.)

Isotalo esittää Turunmurren kantana, että tyttö kävi hätäpuhelun aikana vain kerran,
ja näki silloin ensin isänsä lattialla verilammikossa ja sen jälkeen surmaajan poistumisen.
Muistaakseni myös Alpo Holistin videossa on noteerattu vain tytön myöhempi käynti hätäpuhelun aikana.

Sisotalon versio: tyttö luovuttaa puhelimen äidille, jolloin tämä näkee murhaajan poistuvan. Tämän jälkeen tyttö uskaltautui takkahuoneen ovelle. Sisotalon versio on elegantti,
mutta siinä ei panna painoa tytön ja Auerin kertomuksille.

Tyttö meni takkahuoneeseen päin, koska kamppailua ei käyntien alla kuulunut:
ensimmäisellä kerralla veitsikamppailu oli ohi, toisella käynnillä myös astalointi.
(Luultavasti oikaisi selkäänsä takankatveessa...)

Surmaajan poistumishavaintoa - milloin se sitten tapahtuikin - tukee toinen havainto:
se, että vain hetki sen jälkeen kun tyttö näki isänsä OK, äiti rientää hätäpuhelimeen
eikä tässä ole jälkiä veriteosta eikä tällä ole ollut aikaa lavastamiseen.

Tosin käräjien päätöksessä esitetään tytön sanoneen 7.12.2006:

Pian Amanda oli palannut huoneeseensa. Siellä viettämänsä ajan pituudesta
hän on kertonut, että "Sit sen jälkeen ihan vähän ajan päästä mä menin taas
kattoon sinne. Tai oli siin varmaan ihan vähä, tai no oli siin aika paljon varmaan
aikaa välissä." (Ital. Zem.)

"Ihan vähän" vai "aika paljon"? Tytön lukuisissa kuulemisissa Auerin surma- ja lavastamismahdollisuuksia kyseisenä lyhyenä aikana kuitenkin vain sivutaan
- kysytään jotain Auerin vaatetuksesta:

K: Mitä äidil ja iskäl oli päällään vaatteita ko ne oli siinä
A: Yö puku
K: Minkälainen yöpuku iskäja äidillä oli?
A: En mä muista
K. Oliko aamutakkii kellää?
A: Ei aamutakkia me ei käytä aamutakkii
K. Joo Mitä tapahtui sitte tai jutteliksää isän tai äidin kans sillon ku sä menit ekan kerran sinne? (Kuuleminen 26.8.2009.)

K: Niin et oli se yöpuku joka on sama ku pyjama tai sit vaatteet et ei sit muuta Muistakssää et oliko äidillä jotain ööö jotain tota noinii jalkojen päällä?
A: Ei äiti käveli ihan varpaillaan siin mää muistan sit et äiti loukkas jalkansa niihin siruihi (Kuuleminen 26.8.2009.)

M: Saaks mä sanoo? Kylpytakki. Me ollaan kyl kerran kysytty oliko äidillä kylpytakki jossain vaiheessa päällä?
S: Oliko äidillä kylpytakki jossain vaiheessa päällänsä?
A: Ei kai en tiiä ko mää en oo varma (Kuuleminen 3.11.2009.)

Todistaja ei siis kyllä vahvista, että veristä kamppailua olisi Auer juuri käynyt.

[meesterhans]

Murhaaja häviää tytön näköpiiristä kahdesta syystä:
1) kamppailu veitsen kanssa vuoteella on päättynyt ja uhri on pudonnut/vedetty lattialle.
2) mahdollisesti joku varoittaa tekijää tytön lähestymisestä - Häke-tallenteella
kuullaan seuraavat äänet:
http://www.nbl.fi/~nbl3145/kntl/nb/joohaivy.wma
Omasta litteroinnistani:

1:25,60 Joo (nuoren miehen tai naisen ääni?).
1:26,50 Naks.
1:27,50 Häivy (nuori ääni, kuiskaus).
Niemi litteroi "1:25 Uhri: Hälytyys...tule(e) tänne apuun."
Selkeää "joo" -huudahdusta ei siis ollenkaan.

Olen kyllä eri mieltä tästä. Minusta tuo "joo" on vaan Jukan yökkäys. Siis niinkun "j(y)oöh *naks* ehh, häivyyyyy!!!" Kaikki Jukalta.

Mitä tulee tuohon Annelin huudahdukseen ensi käynnillä, niin minusta siinä on "k" eli "pitääkö" tai "mitäkö", vaikka tietysti vaikea sanoa mitä Anneli on sillä sitten tarkoittanut.

[Sirpa]

Henkilöt, jotka tunsivat Jukka Lahden äänen ovat vakuuttaneet suomi24 palstalla, että tuolta heidän kuuntelemaltaan nauhalta ei kuulu Jukka Lahden ääntä, vaan kyseessä on joku muu. Samaa oli kirjattu Valkaman sanoneen loppulausunnossaan: nauhalta ei kuulu Jukka Lahden ääntä.

Laitan tässä ohimennen taas nämä faktat esille, mutta älkää antako niiden häiritä.

Myös Anneli Auer on syksyllä 2009 heittänyt ilmaan ajatuksen, että onkohan "se hänen äänellään sanottu...". Samoin väitetään kyseinen nauha manipuloiduksi (Valkaman mukaan Anneli Auer), joka on syyttäjän päätodiste (ja ainoa, ja joka äänitutkijan mukaan on koottu useista eriaikaisista tallenteista - todistus KKO:lle), mutta FBI on antanut lausunnon, että ei ole ... ja niin edelleen.

Minkä tilanteen selittää ainoastaan se, että kyseessä on kaksi eri nauhaa - toisesta kuuluu ulkopuolisen ääni (Joutsenlahden todistus hovioikeudessa) ja toisesta ei, mutta tämä ei voi olla nauhojen ainoa ero, koska toisesta on lausunto "koostuu eriaikaisista tallenteista" ja toisesta, "ei koostu eriaikaisista tallenteista.

On mysteerio, että kumpaa te näistä kuuntelette - vai kuunteletteko vielä jotakin kolmatta versiota?! - koska alkuperäisen äänitteen sanotaan olevan salaista aineistoa. Ja jos kyseessä on se levy äänistä joka on liitetty rikosilmoituksen liitteeksi, josta oli kopio täällä, ja tieto valtakunnansyyttäjän virastosta, herää kysymys, että mistä on kysymys.

Lahden surmaa nyt ainakaan ei voida tutkia "rikosilmoituksen" perusteella, vaan jotakin muuta on tehty, johon rikosilmoitukseen tuo äänite liittyy oheismateriaalina.

Tässä nyt kokonaistilanteen perusfaktat.

[aku ankan kummisetä]

Edellistäedelliseen viestiin. Ei ole mahdollista, että sitten tuo kummallinen tappajan psykoottiraivo muuttuukin yht äkkiä analyyttiseksi lavastusharkinnaksi - ja vaikka tällainen ihme kaikkien muiden ihmeiden rinnalla (poliisi ei huomaa mitään, kun saapuu muutamissa minuutissa paikalle) tapahtuisi, niin yksinkertaisesti aika nyt ei vain riitä.

No sepä se. Kunhan pohdiskelin kun tuo kuoleman ehdottama "mitätön" sai mielikuvituksen laukkaamaan.

Ylipäänsä virallisen litteroinnin ohjaamissa tulkinnoissa häiritsee just sellainen psykologisen uskottavuuden puute. Jukka raportoi omia tekemisiään sanoilla "kylhän nous" hätäisesti ja kimeästi huutaen avunhuutojen seassa, tosin pelkkää litterointia lukeva näkee mielessään miten Jukka rauhallisesti ensin moitiskelee no vähä voit auttaakii, sitten ponnistaa ja toteaa kylhän nous, tule auttaan..

Taitaa olla vahvasti subjektiivinen kokemus. Litteroitu häkepuhelu vaikuttaa edes jotenkin järkevältä verrattuna siihen huudahdusten ja irrallisten sanojen sekamelskaan, mikä paljastuu äänitettä kuunneltaessa. Kun häkenauhalta paljastuvat vielä täysin omituiset ja epäloogiset volyyminvaihtelut, oudot kaiut, tytön rauhallisuus, kummallinen hiljaisuus, niin ei voi kuin ihmetellä, millä psykologialla nauhoitus vaikuttaa luotettavammalta.

Ei voi kuin nostaa hattua Tuija Niemelle, joka on joutunut työelämänsä kovimman haasteen eteen ja selvinnyt siitä jotakuinkin kunnialla maaliin. Vaatii uskallusta esittää, että kysymyksessä on taustanauha, kun tietynlaista ammattiosaamista edustavat tahot näkevät asian toisin.

Häkenauhaa voi jokainen arvioida itse eikä tarvitse tyytyä muiden tekemiin litterointeihin, jotka poikkeavat toisistaan. Omin korvin kuuleminen on lähtökohtaisesti luotettavampi tapa vakuuttautua asiasta kuin uskoa siihen, mitä joku siitä kirjoittaa. Mutta kuuleminenkin johtaa näemmä erilaisiin loppupäätelmiin.

[Sirpa]

Onko Tuija Niemi arvioinut, että kyseessä on taustanauha?! Minusta hän on vain sanonut, että nauhalta kuuluu eriaikaiset tallenteet, ja silloin kyse voi olla myös erilaisten äänitteiden koosteesta, ei siitä, että yksi niistä olisi jotenkin livenä tehty enemmän kuin toinen.

Voin tietysti olla väärässä, jos jollakin on faktaa siihen, että hän olisi arvioinut käytetyn tätä kokonaisäänitettä tehtäessä taustanauhaa? Minun käsitys on se, että kyseessä on vain syyttäjä Valkaman spekulointi tämän Tuija Niemen lausunnon perusteella, ei muuta.

Ja kun tosiaan kyseessä on vielä syyttäjän oma päätodiste FBI-nauha, jonka perusteella AA sai elinkautisen, niin syyttäjähän näin väittää, että AA lavasti itsensä syylliseksi, siis lavasti itselleen elinkautisen.

Sekään väite Tuija Niemeltä - eikö tällainen ollut? - että Lahti olisi ollut kuollut ennen tuota nauhaa/äänitettä ei todista väitettä suuntaan eikä toiseen taustanauhan käytöstä, vaan voi pikemmin vahvistaa sitä, että joistakin äänistä on vain koostettu yhteen uusi äänite, vaikka kuukausia tai vuosia Lahden murhan jälkeen; vaikkapa kesällä 2009, jolloin tämä uusi ratkaiseva todiste ilmestyi - silloin Lahti olisi ollut kuolleena jo melkein 3 vuotta.

[Jaikki]

Siis puhutteko te tuosta 1.54 Annelin huudosta? Ehkä korvissani on vaikkua, mutta olen alusta lähtien kuullut että Anneli huutaisi "Pysäh(d)y."