Eric Harris & Dylan Klebold

Ulkomailla tapahtuneet selvitetyt tai vielä selvittämättömät henkirikokset
sorsake
Neuvoja-Jack
Viestit: 592
Liittynyt: Ke Heinä 04, 2007 11:06 am
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja sorsake »

[quote="ShipWreckMikä siinä on, että nämä tyypit (Auvinen, tämä tapaus ja Dillon Cossey) ovat ottaneet esikuvakseen Klebold & Harris -kaksikon, eikä Seung-Hui Cho:ta, joka kuitenkin teki selvästi onnistuneemman teon, jos onnistumista mitataan uhrien määrässä - ja vielä yksin! Onko Virginia Tech vielä liian tuore tapaus? Ilmeisesti on?[/quote]

Ma luulen, etta kyse on siita, etta nuo Dylan ja Eric on jotenkin "coolimpia". HEhan myos jattivat jalkeensa palljon kirjoittettua materiaalia jossa (muka rationaalisesti) perustelivat tekonsa ja vaikuttivat paallisin puolin tervejarkisilta. Seung-Hui Cho oli kait skitsofreenikko, ja siksi jotenkin "liian hullu" ollakseen kiinnostava? En ainakaan muista kuulleeni hanelta jaaneista paivakirjoista tms.

Tietty aika kuluessaan myos usein kultaa naita legendoja...
Katsa

Viesti Kirjoittaja Katsa »

sorsake kirjoitti:Ma luulen, etta kyse on siita, etta nuo Dylan ja Eric on jotenkin "coolimpia". HEhan myos jattivat jalkeensa palljon kirjoittettua materiaalia jossa (muka rationaalisesti) perustelivat tekonsa ja vaikuttivat paallisin puolin tervejarkisilta. Seung-Hui Cho oli kait skitsofreenikko, ja siksi jotenkin "liian hullu" ollakseen kiinnostava? En ainakaan muista kuulleeni hanelta jaaneista paivakirjoista tms.

Tietty aika kuluessaan myos usein kultaa naita legendoja...
Minua ainakin kiinnostaa juuri se, että heitä on kaksi; veljeys, ystävyys, joka kestää kaiken loppuun asti.
Heiltä jäi paljon videoita, päiväkirjoja, turvakameran kuvaa, heistä on tehty elokuvia ja kirjoja, aika on tehnyt heistä legendoja. Virginiasta ei ole vielä kovin kauaa, materiaalia on vähemmän ja ehkä rotukin vaikuttaa?
sorsake
Neuvoja-Jack
Viestit: 592
Liittynyt: Ke Heinä 04, 2007 11:06 am
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja sorsake »

Olet Katsa ihan oikeassa siina, etta rotu vaikuttaa: Cho oli myos siirtolainen ja jo sinallaan erilaisesta kultturisesta lahtokohdasta (vaikka ehka joku aasialainen siirtolaistaustainen voisi sitten samaistua haneen?). Myos aarimmaisen kollektiivinen aasialainen kulttuuri, jossa pitaisi aina ensimmaisena ajatella perheen etua eika omaansa, on meille hyvin vieras, vaikka se saattaa itse asiassa olla erittain ahdistava. Musta Chon korealaisten sukulaisten lausunnot tapahtuman jalkeen oli aika outoja... Mutta nimenomaan outoja, on vaikea kuvitella oikein millainen systeemis siella takana on.

Yksinainen hullu loytyy aina jostain, mutta jos kaksi paattaa tehda jotain yhdessa niin tulee tietysti mieleen, etta siina pitaa olla jotain tolkkuakin. Onhan naita ollut, Bonnie ja Clde jne.
Avatar
VoDKa
Ainesta Watsoniksi
Viestit: 4926
Liittynyt: Ke Marras 07, 2007 4:17 am
Paikkakunta: Better place.

Viesti Kirjoittaja VoDKa »

ShipWreck kirjoitti:
Katsa kirjoitti:Sekä Kölnissä että Jokelassa esikuvana ovat olleet kuitenkin Eric Harris ja Dylan Klebold. He ampuivat 12 opiskelijaa ja yhden opettajan Columbinen lukiossa Yhdysvalloissa vuonna 1999.

Yhdysvaltain pahin rauhan ajan verilöyly sattui kuitenkin viime keväänä, kun opiskelija surmasi 32 ihmistä Virginia Tech -yliopistolla.
Mikä siinä on, että nämä tyypit (Auvinen, tämä tapaus ja Dillon Cossey) ovat ottaneet esikuvakseen Klebold & Harris -kaksikon, eikä Seung-Hui Cho:ta, joka kuitenkin teki selvästi onnistuneemman teon, jos onnistumista mitataan uhrien määrässä - ja vielä yksin! Onko Virginia Tech vielä liian tuore tapaus? Ilmeisesti on?
Pakko mainita, että itseasiassa Auvinen oli suhteutettuna tehokkaampi kuin Cho, jos ajatellaan sitä kuinka monta sai hengiltä verrattuna siihen, kuinka paljon oppilaita koulussa oli paikalla. Ja sen puoleen, kuinka paljon aseita oli mukana. Sekä Cholla (kuten myös juttumme pojilla) oli paaaljon enemmän aseita mukanaan, kuin Auvisella, jolla oli vain yksi ase ja tulentekovälineet bensoineen(?).

Ja minua on pikkuhiljaa alkanut Virginia Tech kiinnostamaan, mutta Eric ja Dylan pysyy varmasti ns. ykkössuosikkina aina. Kyllähän se nyt on kiehtovaa, miten juuri kaksi poikaa pystyy pitämään yhtä noin loppuun asti.

Tietyllä tavalla olisin halunnut nähdä myös sen version, missä nuo Kölnin pojat olisivat saaneet ammuskelun toteutettua - ihan vain sen takia, että näkisi miten maailma suhtautuu ja voiko Columbinea toteuttaa uusiksi noin tarkkaan, kahden pojan voimin.

No, säästyipä ainakin ihmishenkiä (paitsi se toinen poika tietty) tällä kierroksella. Kohtahan jossain kuitenkin tapahtuu jälleen uusi ammuskelu (tämän suhteen olen ikuinen pessimisti; näitä ammuskeluja tulee tapahtumaan vielä ja PALJON, ei me onnistuta niitä kuitenkaan karsimaan ikinä pois), katsotaan sitten saiko Eric ja Dylan taas seuraajia.. :?

One day I might just disappear and you will never find me. Nobody will ever find me.

Avatar
Zodiac
Olivia Benson
Viestit: 714
Liittynyt: To Heinä 26, 2007 7:58 pm

Viesti Kirjoittaja Zodiac »

Eric & Dylan olivat luultavasti rakastavaisia. Ei minulla tietenkään ole mitään todisteita tarjota mutta pidän tuota hyvin todennäköisenä.
Patricia C. Itämaa
Javier Pena
Viestit: 1863
Liittynyt: To Elo 02, 2007 10:53 am

Viesti Kirjoittaja Patricia C. Itämaa »

^
Tuokin ajatus voi pitää paikkansa,kuitenkin jokin syvempi "suhde" heillä on pitänyt olla. Tällainen voi olla myös jonkinlainen henkinen alistussuhde.
Totuus on tarua ihmeellisempää
Avatar
VoDKa
Ainesta Watsoniksi
Viestit: 4926
Liittynyt: Ke Marras 07, 2007 4:17 am
Paikkakunta: Better place.

Viesti Kirjoittaja VoDKa »

Patricia C. Itämaa kirjoitti:^
Tuokin ajatus voi pitää paikkansa,kuitenkin jokin syvempi "suhde" heillä on pitänyt olla. Tällainen voi olla myös jonkinlainen henkinen alistussuhde.
Niin hieno kuin tuo ajatus onkin, niin jotenkin epäilen sitä. Luulisi, että se olisi näkynyt jossain, tai jompi kumpi olisi maininnut siitä jossain välissä missä tahansa tekstissä, joka sitten jäi jälkeen.

Ainoa syy, minkä vuoksi pystyisin kuvittelemaan heidät siinä mielessä "yhdessä" on, että molemmat olivat vielä nuoria, kenties epävarmoja seksuaalisuudestaan ja turhautuneita siitä, ettei naisia ilmeisesti ollut tarpeeksi. Kuitenkin, sekin pointti on, että he sitten ilmeisesti tarkoituksella eivät viettäneet jokaista hetkeä yhdessä koulussa? Tämä siis vain sen perusteella, että Erichän vietti aikaansa myös muiden kanssa (vaikka sen videon perusteella minkä linkkasin aiemmin). Voihan tietty olla, että jonkinlainen riita oli taustalla, ehkä pojat olivat juuri tapelleet ja Eric hakeutui siksi toisten seuraan, mutta jos hän oli niin kummajainen (kuin on annettu ymmärtää) niin millä keinoilla hän olisi saanut muita ihmisiä ympärilleen kävelemään pitkin ja poikin koulua ja juttelemaan ihan perusjutuista...

En tiedä. Jotenkin en kuitenkaan pidä ihan täysin uskottavana tuota ajatusta, en osaa selittää tarkemmin miksi.

Patrician mainitsema henkinen alistussuhde sen sijaan tuntuisi fiksummalta. Kauanko pojat olivatkaan tunteneet ennen Columbinen tapahtumia? Kaksi vuottako? Siinä ajassa Eric olisi hyvin onnistunut aivopesemään Dylanin mukaan tuohon juttuun.

One day I might just disappear and you will never find me. Nobody will ever find me.

sorsake
Neuvoja-Jack
Viestit: 592
Liittynyt: Ke Heinä 04, 2007 11:06 am
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja sorsake »

Minulla on semmoinen muistikuva, etta olisivat tunteneet "ala-asteen" lopulta, eli koska high school kestaa 4 vuotta, noin 4-5 vuotta.

Aivopesu on yksi selitys, mutta toisaalta aivopesu onnistuu, koska pesija vastaa pestavan johonkin (tiedostamattomaan) tarpeeseen. Kuvittelisin nain olevan myos esim vaarallisten kulttien tapauksessa: sinne paatyvat tietyt valikoidut ihmiset, joiden tarpeisiin kultti vastaa.
joey
Angus MacGyver
Viestit: 6782
Liittynyt: La Marras 10, 2007 8:55 pm

Viesti Kirjoittaja joey »

Kuinka niin Auvinen ei ottanut Virginia Techistä mallia? Ottihan se? Osti samanlaisen aseenkin, ja "manifestissaan" mainitsi Virginia Techin ampuja kanssa aika yksyhteen samoja asioita.
SuicideBomber
Alokas
Viestit: 5
Liittynyt: Su Marras 18, 2007 4:23 pm

Viesti Kirjoittaja SuicideBomber »

Mielenkiintoinen keskustelu!

Itse olen tutkinut Columbinen kouluammuskelua jo pitkän aikaa, ja päätänpä sitten tänne jotain omia ajatuksia asian tiimoilta kirjoittaa.

Itse lähestyn asiaa puhtaasti siltä kannalta, että Eric oli mastermind, ja Dylan vähän ns. perässä hiihtäjä. Kaveruussuhde saattoi olla enemmän Ericistä kiinni kuin Dylanista, Dylan saattoi olla lojaali hänelle, koska ei halunnut jättää tätä yksin, ja tiettävästi Kleboldilla oli ystäviä paljonkin. Yksi tärkeä huomio, on myös se, että jälkeenpäin Dylanin äiti kertoi haastattelussa, että "Dylan was always there for Eric", joka käytännössä tarkoittaa, että hän oli hyvätahtoinen Ericille, ja ehkä vähän jopa houkuteltavissa mukaan tähän ammuntaan, ilman ehkä henkilökohtaista syytä räiskimiseen.

Mielestäni Eric oli se, joka suunnitteli kaiken huolellisesti, ja Dylan oli vain mukana, koska ei halunnut loukata ystäväänsä, mutta tämä mielipiteeni saattaa olla vähän absurdi. Todennäköisesti Ericillä ei ollut mitään suunnitelmia elämässää, ja ainoa teko joka kiinnosti, oli saada nimensä historiaan tällä julmalla tavalla. Lisäksi hän ei koskaan päässyt mihinkään bileisiin mukaan, kavereita ei juuri ollut, ja hän oli ns. aloner. Tuo viha on vain keksittyä tarinaa, koska oikea syy kumpuaa tyhjästä ja turhasta elämä käsityksestä.

Mitäköhän ovat pojat miettineet, kun aseet oli ohimoilla ja sormet liipasimella.
joey
Angus MacGyver
Viestit: 6782
Liittynyt: La Marras 10, 2007 8:55 pm

Viesti Kirjoittaja joey »

Veikkaan että molemmat pojat, myös Eric, ovat katuneet tekojaan pitäessään piippua ohimollaan/suussaan.

Eivät välttämättä (ainakaan Ericin tapauksessa) edes muiden tappamista, mutta ainakin sitä, että joutuisivat edesvastuuseen teoistaan elleivät päättäisi elämäänsä.

Ja eikös tuo nyt ole vähän ylitulkintaa, mitä sanoit tuosta "Dylan was always there for Eric"? Uskon itsekin Dylanin olleen jotenkin Ericin "tossun alla", mutta eihän Dylanin äiti siitä välttämättä edes tiedä mitään. Tuohan voi tarkoittaa - ja uskoisinkin tarkoittavan - vain sitä, että Dylan oli Ericille uskollinen ystävä.
EuroJR
Jessica Fletcher
Viestit: 3332
Liittynyt: Ma Maalis 26, 2007 7:26 pm
Paikkakunta: Costa del Crime

Viesti Kirjoittaja EuroJR »

Ettei nyt vaan olisi pasifistiset elokuvaohjaajat ja muut ottaneet "valistajakorttia" esiin ja tarkoituksenhakuisesti leimanneet pojat "pariksi". Tällähän saa porukkaa helposti etäännytettyä "tavallisista", etenkin kun puhutaan tuon ikäisistä. Vaikka myöhemmin suht suuri osa porukasta suuntautuukin seksuaalisesti ns. vaihtoehtopoluille, on kaikenlainen poikkeavuus tuossa iässä kauhistus (jos jätetään huomionhaku pois, ei silti, tämäkin on tehty massakulttuurin ehdoilla useimmiten).
Avatar
VoDKa
Ainesta Watsoniksi
Viestit: 4926
Liittynyt: Ke Marras 07, 2007 4:17 am
Paikkakunta: Better place.

Viesti Kirjoittaja VoDKa »

SuicideBomber kirjoitti: Tuo viha on vain keksittyä tarinaa, koska oikea syy kumpuaa tyhjästä ja turhasta elämä käsityksestä.
Minä uskon viha-osuuden. Vihanhan aikana ei ihminen välttämättä tajua (samoin kuin pelon aikana) et jos sattuu johonkin, luu murtuu tai jotain, niin sitä ei huomaa välttämättä ollenkaan. Tiedetään jopa raajoja irronneen ilman että ihminen huomaisi sitä.

Tuon ajatuksen toin siksi ilmi, että Ericin nenä oli kuulema murtunut ammuskelujen aikana (kun kumartui ampumaan pöydän alle, oli ase iskenyt nenään ja murtanut sen), mutta silminnäkijän mukaan Eric ei ollut edes välittänyt siitä. Viittaisi minusta siihen, että on ollut joko niin raivoissaan niille ihmisille, joko peloissaan (mikä olisi outoa) tai niin innoissaan, ettei yksinkertaisesti kivulle ole sijaa.

Jokainen nenänsä murtanut tietää kyllä, että se sattuu ja hiton paljon, kun pelkkä nokkavärkin telominenkin tuntuu ihan kivasti jo, jos osuu oikeaan kohtaan.

Mitä poikien ajatuksiin tulee viimeisellä hetkellä.. Minä luulen kans, että molemmat ovat ehkä aavistuksen katuneet, mutta olleet takuulla myös peloissaan. Ajatukset on risteilleet sinne ja tänne ja tuonne, epävarmuutta, ehkä ovatkin halunneet jäädä eloon, mutta kaverille annettu vala on velvoittanut tähän. Siinä suhteessa pakko olla ylpeä, että jollain on tahtoa ja voimaa viedä noin loppuun asti kaverille annettu lupaus, itse olisi varmasti jänistänyt ja oottanut että kaveri ampuu itsensä ja karannut sitten paikalta.

Toisaalta, kun miettii miten elämässä pienetkin asiat välillä tuntuu ylitsepääsemättömiltä ja on valmis kohtaamaan luojansa, niin ehkäpä tuossa tilanteessa on kumpikin nähneet sen myös niin, ettei tästä ole ulospääsyä, ei sitten mitenkään.

Kuolemanrangaistus ei taida muuten tuossa valtiossa olla voimassa enää? (Lähinnä mietin vain noita rangaistuksia, että mitä tuosta olisi tullut kummallekin, jos olisivatkin jääneet eloon ja olleet ok.)

One day I might just disappear and you will never find me. Nobody will ever find me.

sorsake
Neuvoja-Jack
Viestit: 592
Liittynyt: Ke Heinä 04, 2007 11:06 am
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja sorsake »

Dylanilla oli muitakin kavereita, mutta ehka han ajatteli etta Eric oli ainoa kaveri, joka ei koskaan hanta peta? Huonoitsetuntoisena ja estyneena han oli luultavasti aivan tarpeettoman epavarma ihmissuhteidensa kestavyydesta. Aivopesu ja manipulaatio (jos sellaista oli) luultavasti perustui myos taman ajatuksen vahvistamiseen, siis sen etta Dylan ja Eric olivat jotenkin maagisella tavalla ulkopuolisia ja voivat luottaa vain toisiinsa.

Toinen asia kuten aikaisemmin jo sanoin oli se, etta normaaliseurassa tuskallisesti vihaansa tukahduttava Dylan sai Ericin avulla purkautumiskanavan sille, mutta valitettavasti kohde oli vaara.

Siis nama nain minun arvauksinani.
sorsake
Neuvoja-Jack
Viestit: 592
Liittynyt: Ke Heinä 04, 2007 11:06 am
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja sorsake »

Itsemurhasta viela: eiko heilla ollut jonkunlaista tulitaistelua poliisin kanssa? Itsemurhaa on ehka helpottanut se, etta on joka tapauksessa ollut (suuri? en tieda) todennakoisyys kuolla poliisien luoteihin esim. rynnakon aikana.

Varmasti epailyksia on kaynyt mielessa. Mutta ainakin Dylanin osalta on tullut se vaikutelma, ettei han oikein ymmartanyt kuoleman lopullisuutta (puhui niissa jaahyvaisnauhoissa paremmasta paikasta, jonne oli menossa). Tai niin, eihan meista kukaan tieda mita siella toisella puolella on...
Lukittu